MUISTIO 3.11. 2016 Maa- ja metsätalousministeriön alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun asetuksen (1368/2011) muutosehdotus Alkutuotannon elintarvikehygieniasta annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (1368/2011) ehdotetaan muutettavaksi kansallisten muutostarpeiden sekä EU-lainsäädännön muutosten vuoksi. TIIVISTELMÄ Asetusmuutoksilla vähennetään alkutuotannon toimijoiden hallinnollista taakkaa - poistamalla velvollisuus säilyttää alkutuotannon kirjanpitoa alkutuotantopaikalla - poistamalla velvollisuus säilyttää alkutuotannossa käytettävän veden käyttöönottotutkimustodistus pysyvästi ja vähentämällä muiden vesitutkimustodistusten säilytysaikaa - poistamalla velvollisuus pitää kirjaa elintarvikeketjutietojen lähettämisestä teurastamoon - lyhentämällä elintarvikeketjutiedoissa vaadittavien lääkitysten ilmoittamisaikaa - vähentämällä automaattilypsyyn liittyviä kirjaamisvaatimuksia - poistamalla kananmunien ja muiden linnun munien käsittelypintojen puhdistamiseen käytettävän veden tutkimusvelvoitteet - poistamalla vaatimus kirjallisesta omavalvonnan kuvauksesta vähittäismyyntiin toimitettavien kanamunien ja muiden linnun munien osalta - selkeyttämällä niitä vaatimuksia, joissa todetaan että myös sähköiset tallenteet ovat kirjaamista Asetusmuutoksella helpotetaan uusien teknologioiden ja rakennusjärjestelyjen käyttöönottoa ja mahdollistetaan moderni maidon käsittely suurissa tuotantoyksiköissä poistamalla alkutuotantoasetuksesta termi maitohuone. Maitohuoneen sijaan käytetään jatkossa termiä maidon käsittelytilat. Asetusmuutoksella mahdollistetaan raakamaidon toimittaminen maatilalta myös muualla kuin maatilalla sijaitseviin elintarvikehuoneistoihin käytettäviksi elintarvikkeisiin, joiden valmistamiseen liittyy pastörointia vastaava käsittely. Toisaalta asetukseen lisätään velvoitteet siitä että -mikäli raakamaidon epäillään olevan tartunnanlähde ihmisissä todetuille tartuntataudeille, on raakamaidon luovuttaminen keskeytettävä kunnes toimija voi osoittaa että maito ei sisällä taudinaiheuttajia tai maidon saastumisen estämiseksi on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin. Lisäksi tehdään EU:n ja kansallisen lainsäädännön muuttumisesta johtuvia teknisiä muutoksia. TAUSTA Muutosten taustalla ovat muun muassa toimijoiden esittämät muutostarpeet koskien elintarvikeyritysten toimintaedellytyksiä ja hallinnollista taakkaa sekä kansallisen ja EUlainsäädännön muutokset. 1
LAINSÄÄDÄNTÖ EU-lainsäädäntö Alkutuotannon hygieniavaatimuksista säädetään elintarvikehygieniasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (yleinen elintarvikehygienia-asetus). Kalastustuotteiden alkutuotannon hygieniavaatimuksista säädetään lisäksi eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus). Myös maidon tuotannon alkutuotannon hygieniavaatimuksista on säädetty eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksessa. Raakamaidon jakelun ja myynnin osalta EUlainsäädännössä ei ole erillisvaatimuksia vaan maat voivat päättää itse raakamaidon jakelua ja myyntiä koskevista säädöksistä. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden jäljitettävyydestä säädetään komission Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002 eläinperäisille elintarvikkeille asetetuista jäljitettävyysvaatimuksista annetussa täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 931/2011 (eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyyden toimeenpanoasetus). Ns. dioksiinipoikkeuksen alaisista kalastustuotteista säädetään tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 (komission vierasaineasetus). Elintarvikeketjutiedoista säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksessa sekä komission Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 mukaisen virallisen valvonnan järjestämistä koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden vahvistamisesta, poikkeuksen tekemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 852/2004 sekä asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 muuttamisesta antamassa asetuksessa (EY) N:o 2074/2005 (hygieniapaketin toimeenpanoasetus). Kansallinen lainsäädäntö EU-lainsäädännön vaatimuksia alkutuotannon osalta täydennetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella alkutuotannon elintarvikehygieniasta (1368/2011, alkutuotantoasetus). Alkutuotantoasetuksen liitteitä 1 ja 3 koskien vesitutkimuksia on muutettu asetuksella 499/2013 ja liitettä 2 koskien teurastamista alkutuotantopaikalla on muutettu asetuksella 621/2015. Liitteitä 2 ja 3 koskien luonnonvaraista riistaa ja maidontuotantoa on muutettu asetuksella 700/2013. Raakamaidon osalta säädöksiä on maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta (699/2013, raakamaitoasetus). TAVOITTEET Asetusmuutosten tarkoituksena on alkutuotannon ja elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytysten ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen, kuitenkin niin, että elintarviketurvallisuus ei vaarannu. 2
VAIKUTUKSET Muutokset vähentävät alkutuotannon toimijoiden hallinnollista taakkaa alkutuotannossa käytettävän veden tutkimustulosten säilyttämisen, elintarvikeketjutietojen lähettämisen kirjanpidon, elintarvikeketjutiedoissa vaadittavien lääkitysten ilmoittamisajan lyhentymisen ja automaattilypsyyn liittyvien kirjaamisvaatimusten osalta. Hallinnollinen taakka vähenee myös kananmunien ja muiden linnun munien käsittelypintojen puhdistamiseen käytettävän veden tutkimusvelvoitteiden osalta ja myös siten että vähittäismyyntiin toimitettavien kanamunien ja muiden linnun munien osalta ei enää edellytetä kirjallista omavalvonnan kuvausta. Hallinnollinen taakka vähenee myös siten että kirjanpitoa ei enää ole välttämätöntä säilyttää alkutuotantopaikalla. Kirjanpito tulee pyydettäessä olla esitettävissä valvontaviranomaiselle, mikä mahdollistaa kirjanpidon toimittamisen myös esimerkiksi tarkastuksen jälkeen. Lisäksi muutokset maidonkäsittelytilojen vaatimuksissa poistavat ristiriitaa lainsäädännössä käytettävän terminologian ja modernien maidontuotantotapojen välillä ja mahdollistavat tältä osin modernit rakennusjärjestelyt ja uuden teknologian käyttöä. Maidontuotantoa koskevien kirjaamisvaatimusten osalta myös sanamuotoja on muutettu jotta tulisi entistä selkeämmäksi että myös sähköisiin järjestelmiin tallennettu kirjaaminen on tämän asetuksen mukaista ja kelvollista kirjaamista, mikä osaltaan vähentää asetuksen paikallisen soveltamisen yhteydessä muodostunutta hallinnollista taakkaa. Asetusmuutos mahdollistaa myös raakamaidon toimittamisen maatilalta elintarvikehuoneistoihin käytettäväksi elintarvikehuoneistossa sellaisessa elintarvikkeiden valmistuksessa, joka vaikutukseltaan vastaa pastörointikäsittelyä. Velvoite keskeyttää raakamaidon luovuttaminen tartuntatautitilanteessa, kun raakamaidon epäillään olevan tartunnanlähde, selkeyttää toimintatapoja epidemia- ja tartuntatautitilanteessa. VALMISTELU Asetusluonnosta on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä, yhteistyössä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa. Osa muutoksista koskien mm. elintarvikeketjutietojen toimittamista on ollut lausunnolla 18.3-20.4.2016. Tämän lausuntokierroksen jälkeen asetusluonnosta on tältä osin muutettu ja huomioitu myös aikaisempien lausuntokierrosten yhteydessä esille nostettu tarve poistaa munien käsittelypintojen puhdistamiseen käytettävän veden tutkimusvelvoitteet. VOIMAANTULO Asetus tulisi voimaan 1.1.2017. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 3 Määritelmät Asetuksessa sovellettaviin määritelmiin liittyen tehtäisiin päivitys laitosasetukseen (795/2014) viittaamisen osalta. 3
5 Kirjanpito Kirjanpitoa koskevaan 5 :ään ehdotetaan lisättäväksi viittaus eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyyden toimeenpanoasetukseen, joka on kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Voimassa olevan alkutuotantoasetuksen mukaan kirjanpidon on oltava alkutuotantopaikalla valvontaviranomaisen helposti tarkastettavissa ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kirjanpitoa koskevasta 5 :stä ehdotetaan poistettavaksi vaatimus että kirjanpidon tulisi olla alkutuotantopaikalla valvontaviranomaisen helposti tarkastettavissa. Kirjanpitoa olisi siten mahdollista säilyttää esimerkiksi sähköisissä järjestelmissä ja toimittaa tarkastettavaksi myös varsinaisen fyysisen tarkastustapahtuman jälkeen. Alkutuotannon viranomaistarkastuksia tehdään riskinarviointiin perustuen harvemmin kuin esimerkiksi elintarvikehuoneistojen ja kaiken tarvittavan kirjanpidon säilyttäminen alkutuotantopaikalla on toimijalle haasteellista. Esitettävä muutos mahdollistaisi tarkastuksen tekemisen osittain etänä tai ns. asiakirjatarkastuksena, mikä taas vähentäisi ajankäyttöä ja toisi kustannussäästömahdollisuuksia niin toimijalle kuin viranomaiselle. Liite 1 VAATIMUKSET ALKUTUOTANNOSSA KASTELUUN, JÄÄHDYTTÄMISEEN JA PUHDISTAMISEEN KÄYTETTÄVÄLLE VEDELLE Voimassa oleva alkutuotantoasetus edellyttää alkutuotannossa käytettävän veden tutkimista käyttöönotettaessa ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein ja käyttöönottotutkimuksen säilyttämistä pysyvästi ja muiden vedestä tehtävien tutkimusten säilyttämistä viiden vuoden ajan. Liitteen 1 johdantoa esitetään muutettavaksi siten että vesi tulisi tutkia käyttöönotettaessa ja sen jälkeen säännöllisesti kolmen vuoden välein ja että uusin tutkimustodistus tulisi säilyttää siten että se on pyydettäessä esitettävissä tai jälkikäteen toimitettavissa valvontaviranomaiselle. Luku 2.2. Jäähdyttämiseen ja puhdistamiseen käytettävä vesi Voimassa oleva alkutuotantoasetus edellyttää että kaikkien eläimistä saatavien alkutuotannon tuotteiden kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun käytettävä vesi tutkitaan vähintään Escherichia coli - bakteerin, suolistoperäisten enterokokkien sekä värin ja hajun osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa maidon, hunajan, kananmunien ja muiden linnunmunien kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen käytettävän veden tutkimista. Lukua 2.2 esitetään muutettavaksi siten että velvoite tutkia vettä koskisi vain maidon ja hunajan kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen käytettävän veden tutkimista ja velvoite poistuisi kananmunien ja muiden linnun munien kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun käytettävän veden osalta. Kananmunien ja muiden linnun munien käsittelyssä käytettävien pintojen puhdistamisessa käytettävän veden osalta olisivat voimassa EU-vaatimukset eli yleisen elintarvikehygieniaasetuksen 2 artiklan ja liitteen I sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III vaatimukset. 4
Liite 2 TOIMIALAKOHTAISET VAATIMUKSET ALKUTUOTANNOLLE Luku 1 Teuraseläimet 1.1. Elintarvikeketjutiedot Luvun 1.1 otsikkoa ehdotetaan muutettavan lyhyemmäksi muotoon elintarvikeketjutiedot, jota käytetään myös laitosasetuksessa ja lihantarkastusasetuksessa. Erilliset luvut 1.1.1 ja 1.1.2 esitetään poistettavaksi siten että niiden olennainen sisältö olisi luvussa 1.1. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen II III jakso edellyttää että alkutuotannon toimija toimittaa teurastamolle asetuksen kohdan 3 mukaiset elintarvikeketjutiedot. Voimassa oleva alkutuotantoasetus edellyttää kirjanpidon pitämistä näistä teurastamoon lähetettävistä elintarvikeketjutiedoista. Tämä kirjanpitovaatimus elintarvikeketjutietojen toimittamisesta esitetään poistettavaksi sillä tiedoista pidetään kirjaa teurastamon omavalvonnassa ja ne myös tarkastetaan teurastamoissa. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen II III jaksossa edellytetään, että alkutuotannon toimija toimittaa elintarvikeketjutiedoissa teurastamolle tiedot eläinten lääkitsemisestä. Tämä on tarpeen, jotta voidaan varmistua teurastamolle toimitettavista eläimistä saatavan lihan turvallisuudesta. Voimassa olevan alkutuotantoasetuksen mukaan teurastamoon lähetettävien eläinten lääkityksestä on pääsääntöisesti ilmoitettava kolmen kuukauden ajalta, siipikarjan osalta kuitenkin eläinerän eliniän ajalta ja hevosten osalta kuuden kuukauden ajalta. Näitä vaatimuksia esitetään muutettavaksi siten että lääkityksestä ilmoittamisaikaa vähennettäisiin kolmesta kuukaudesta 30 päivään. Tuottajan tulisi kuitenkin aina ilmoittaa elintarvikeketjutiedoissa, jos eläimille on käytetty lääkkeitä, joilla on edellä mainittua pitempi varoaika eli tiedot olisi ilmoitettava myös niistä varoajallista lääkkeistä, joiden varoaika on ollut voimassa tai se on päättynyt viimeisen 30 päivän aikana. Hevosten osalta ilmoittamisaika säädettäisiin edelleen kuudeksi kuukaudeksi. Pitkän varoajan omaavia lääkeaineita ovat muun muassa asetuksen (EU) N:o 122/2013 mukaiset hevoseläinten hoidossa keskeiset aineet, joilla on kuuden kuukauden varoaika. Tällainen hevosten lääkitseminen on merkittävä myös hevospassiin. Eläintauteja, analyysitietoja ja tautien esiintymiseen liittyviä tuotantotietoja koskevaa kolmen kuukauden ilmoittamisaikaa ei muutettaisi, mutta vaatimus tietojen ilmoittamisesta siipikarjan osalta eläinerän eliniän osalta korvattaisiin termillä eläinerän eliniän osalta, jos se on lyhyempi kuin kolme kuukautta. Ante- ja post mortem tietojen ja muiden mahdollisten tietojen ilmoittamisaikaa ei muutettaisi yhdestä vuodesta. 1.2 Teurastamisen aloittaminen alkutuotantopaikalla 1.2. luvun otsikkoa ehdotetaan muutettavan kuvaamaan paremmin sisältöä, koska luvussa on kyse teurastuksen aloittamisesta alkutuotantopaikalla eikä koko teurastuksesta. 5
Voimassa olevan alkutuotantoasetuksen mukaan teurastuksen aloittaminen vaatii tarkastuseläinlääkärin luvan. Pitopaikassa ante mortem -tarkastuksen tekee kuitenkin yleensä kunnan virkaeläinlääkäri ja poroteurastamoon kuljetettavien eläinten osalta aluehallintoviraston määräämä eläinlääkäri. Tästä syystä 1.2. luvun 1 ja 2 kohtia ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä ei määriteltäisi luvan antajaa, vaan viitattaisiin lihantarkastuksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 7 :ään, jossa säädetään pitopaikassa ante mortem -tarkastuksen suorittavasta eläinlääkäristä. Luku 3. Kalastus ja vesiviljely Luvun 3 1 kohtaa ehdotetaan poistettavaksi, koska siinä vain todetaan, että kalastustuotteiden dioksiini- ja PCB -yhdisteisiin liittyvistä erityisvaatimuksista säädetään komission vierasaineasetuksessa. EU-asetukset ovat kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Luvun 3 2 kohtaa ehdotetaan myös poistettavaksi, koska asianomaisesta kalastustuotteiden lämpötilavaatimuksesta on jo säädetty eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksessa, eikä vaatimusta tulisi toistaa kansallisessa lainsäädännössä. Kohdan 2 mukaan kalastustuotteet, elävinä säilytettäviä kalastustuotteita lukuun ottamatta, on viivytyksettä jäähdytettävä sulavan jään lämpötilaan ja säilytettävä ja kuljetettava tässä lämpötilassa. Lisäksi 2 kohdassa säädetään, etteivät kalastustuotteet saisi jäätyä. Tämän yksityiskohdan voisi siirtää Eviran ohjeistukseen. Lukuun 3 ehdotetaan lisättäväksi viittaus eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyyden toimeenpanoasetukseen, jossa on säädetty eläinperäisten elintarvikkeiden mukana toimijalta toimijalle kulkevista tiedoista. Siten kohdasta 3 poistettaisiin ne tiedot, jotka jo vaaditaan kyseisessä EU-asetuksessa. Lisäksi kohdan 3 vaatimusta tiedoista, jotka koskevat mahdollisia markkinoille saattamisen rajoituksia, tarkennettaisiin viittaamalla komission vierasaineasetuksen 7 artiklan alakohtiin 4 ja 5, joissa säädetään ns. dioksiinipoikkeuksen alaisista kalastustuotteista. Luku 4. Maidontuotanto 4.1 Maidontuotantotila Esitetään poistettavaksi kohdat ja asiat, joista on säädetty EU-lainsäädännössä eli eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksessa. Kohdasta 4.1 esitetään poistettavaksi vaatimukset tiloista eläintenpidolle, lypsämiselle sekä maidon jäähdyttämiselle ja säilyttämiselle (a) sekä vaatimukset tiloista siivousvälineiden, pesu- ja desinfioimisaineiden, torjunta-aineiden sekä eläinlääkkeiden ja muiden eläinten käsittelyyn käytettävien aineiden asianmukaiselle säilyttämiselle (b). Nykyisiin kohdiin c-d ei tulisi muutoksia mutta ne muuttuisivat kohdiksi a-b. 4.2 Lypsy Esitetään poistettavaksi kohdat ja asiat, joista on yleisellä tasolla säädetty EU-lainsäädännössä eli eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksessa. Kohdasta 4.2 esitetään poistettavaksi vaatimus siitä että lypsypaikan on oltava riittävän tilava, helposti puhtaana pidettävä ja siellä on oltava riittävä valaistus ja riittävä ilmanvaihto (kohta 1). Nämä vaatimukset olisi tarkoitus sisällyttää Eviran ohjeisiin ja ne olisi myös mahdollista huomioida alan omissa laatujärjestelmissä - ja ohjeissa. Myös vaatimus siitä että vedinkastoon tarkoitettuja tuotteita saa käyttää vain 6
välittömästi lypsämisen jälkeen esitetään poistettavaksi (kohta 2). Myös tämä vaatimus olisi tarkoitus sisällyttää Eviran ohjeisiin. Nykyisiin kohtiin 3-5 ei tulisi muutoksia, mutta ne muuttuisivat kohdiksi 1-3. 4.3 Maidon kuljetus, toimittaminen ja muu käsittely Voimassa olevan alkutuotantoasetuksen mukaan maidon jäähdytykseen ja säilytykseen käytettävät tilat (maitohuone) eivät saa olla suorassa yhteydessä eläintenpitotiloihin eivätkä muihinkaan tiloihin, joista voi siirtyä likaa maitohuoneeseen ja maitohuone on erotettava tällaisista tiloista välitilan ja kahden suljettavan oven taikka yhden oven avulla, jolloin ilmavirta ei saa olla likaisista tiloista maitohuoneeseen päin (kohta 1) Ja maitohuonetta saa käyttää vain maidon ja lypsyvälineiden käsittelyyn liittyvään toimintaan ja maito on luovutukseen asti säilytettävä näissä tiloissa (kohta 2) Kohdan 4.3 kohtia 1 ja 2 esitetään muutettavaksi siten että luovuttaisiin termistä maitohuone ja säädettäisiin yleisesti että maidon jäähdytys- ja säilytysolosuhteet eivät saa heikentää maidon elintarviketurvallisuutta (kohta 1) ja että tiloissa, joissa maitoa joko säilytetään tai jäähdytetään, ei saa harjoittaa toimintaa joka heikentää maidon elintarviketurvallisuutta (kohta 2). Maidon jäähdyttämisessä olisi mahdollista käyttää myös sellaista umpinaista järjestelmää, jossa maidon jäähtyminen alkaa jo lypsypaikan välittömässä läheisyydessä eli käytännössä eläintenpitotilojen puolella. Maitoa voitaisiin myös jäähdyttää tuotantorakennuksen ulkopuoleisessa maitosiilossa. Ja myös maidon säilyttäminen näissä siiloissa olisi mahdollista. Erilaisten tekniikoiden ja järjestelyjen käyttö mahdollistettaisiin, kunhan maito on suojattu saastumiselta. Näillä muutoksilla mahdollistettaisiin modernit rakennusratkaisut ja uudemman teknologian käyttö. Kohdassa 6 täsmennettäisiin lämpötilojen kirjaamisvelvoitetta siten että maidon säilytys- ja siirtolämpötilojen noudattamisen tulee olla todennettavissa esimerkiksi kirjanpidon tai tallenteiden avulla. Voimassa olevan alkutuotantoasetuksen mukaan maatilalta voi luovuttaa raakamaitoa vain elintarvikelain 13 :n 2 momentin mukaiseen hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon ja samalla maidontuotantotilalla toimivaan ilmoitettuun elintarvikehuoneistoon, jossa tuottaja luovuttaa tuottamaansa raakamaitoa suoraan kuluttajalle raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (699/2013) mukaisesti ja maatilalta voi luovuttaa raakamaitoa samalla maidontuotantotilalla toimivaan vähittäismyyntipaikkaan, jossa tuottaja käyttää raakamaidon maitotuotteiden, ei kuitenkaan lämpökäsittelemättömän maidon ja lämpökäsittelemättömän kerman, sekä muiden elintarvikkeiden valmistukseen. Tätä kohtaa eli liitteen 2 luvun 4.3 kohtaa 7 esitetään muutettavaksi siten että lisäksi sallittaisiin myös raakamaidon luovuttaminen maatilalta muihin kuin maatilalla sijaitseviin elintarvikehuoneistoihin silloin kun raakamaidosta valmistetaan elintarvikehuoneistossa sellaisia maitotuotteita tai elintarvikkeita, joiden valmistukseen liittyy pastörointia vastaava käsittely. Tämä mahdollistaisi raakamaidon käytön elintarvikehuoneistoissa kuumennettavien elintarvikkeiden kuten esimerkiksi pullan, piirakoiden ja puurojen valmistuksessa. Lisäksi raakamaitoa olisi mahdollista käyttää myös maitotuotteiden valmistuksessa kun valmistukseen liittyisi pastörointia vastaava käsittely. Pastörointia vastaaviksi käsittelyiksi voitaisiin katsoa esimerkiksi pitkään 7
kypsytettyjen juustojen (yli 60 vuorokautta) valmistus. Maitotuotteiden valmistusta elintarvikehuoneistossa rajaisivat edelleen se että eläimistä saatavia elintarvikkeita voidaan elintarvikehuoneistossa valmistaa vain tästä huoneistosta tapahtuvaa myyntiä tai eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1258/2011, muutettu 164/2015) 5 tarkoittamaa myyntiä ja toimittamista varten. Muualla kuin maatilalla sijaitsevissa elintarvikehuoneistoissa ei saisi valmistaa suoraan maatilalta toimitetusta raakamaidosta tuorejuustoja eikä muitakaan riskimaitotuotteita eikä näissä elintarvikehuoneistossa saisi myydä suoraan maatilalta toimitettua lämpökäsittelemätöntä raakamaitoa tai raakakermaa. Edelleen olisi myös voimassa ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen hygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1367/2011) muutos 1119/2014, jonka 19a :n mukaan raakamaitoasetuksen (699/2013) mukaista lämpökäsittelemätöntä maitoa ei tule tarjoilla eikä käsitellä elintarvikehuoneistossa, jonka säännölliseen pääasialliseen asiakaskuntaan kuuluu edellä mainitun asetuksen 4 :n mukaisia riskiryhmiä, kuten päiväkodit, alakoulut, vanhainkodit sekä tietyt sairaalat ja palvelukodit. Vaatimus ei koske ternimaitoa. Voimassa olevan alkutuotantoasetuksen mukaan toimitettaessa raakamaitoa tilalla oleviin elintarvikehuoneistoihin, mikrobilääkejäämien testaukseen sovelletaan laitosasetuksen liitteen 2 luvun 12 kohtaan 1. Kohtaa 8 esitetään muutettavaksi siten että mikrobilääkejäämätutkimusten osalta viitattaisiin nykyisen laitosasetuksen vastaavaan kohtaan eli luvun 11 kohtaan 1. Maidontuotantotilalla sijaitsevien elintarvikehuoneistojen ei edelleenkään tarvitsisi tutkia mikrobilääkejäämiä jokaisesta käytetystä maitoerästä vaan ne voisivat hyödyntää 1. kohdan viimeistä kappaletta kuten aikaisemminkin ja muut elintarvikehuoneistot 1. kohdan toisen kappaleen a-kohtaa eli jos muualla toimiva elintarvikehuoneisto saa raakamaidon toimittajalta tiedot luovutettua erää koskevasta ja vastaavasta mikrobilääkejäämätutkimuksesta, ei toimijan tarvitse tehdä erillistä mikrobilääkejäämätutkimusta. Kohtiin 3-5 ei tulisi muutoksia. 4.4 Automaattilypsyä koskevat lisävaatimukset Voimassa olevan alkutuotantoasetuksen mukaan automaattilypsyyn kohdistuu erillisiä vaatimuksia. Automaattisessa lypsylaitteistossa on oltava erottelujärjestelmä, joka itsenäisesti havaitsee ja ohjaa muuttuneen maidon erilleen elintarvikkeeksi tarkoitetusta maidosta ja johon voidaan etukäteen ohjelmoida tiedot eläimistä, joiden maito ohjataan erilleen, kuten tiedot lääkityistä ja vastapoikineista eläimistä. Järjestelmän on tallennettava seurantaa varten tieto lypsylaitteiston ja maidon jäähdytys- ja varastointilaitteiden puhdistamisen teknisestä epäonnistumisesta, kuten pesemättä jäämisestä, pesuaineen puuttumisesta ja veden väärästä lämpötilasta sekä eläinkohtaisesti kaikesta erilleen ohjatusta maidosta ja siitä, onko muuttuneen maidon erottelujärjestelmä käytössä vai ei. Maidon erottelujärjestelmän käytössä oloon liittyvät tiedot on säilytettävä. Lypsylaitteistoissa, jotka on otettu käyttöön 1 tammikuuta 2008 jälkeen, on erottelun perustuttava kansainvälisissä lypsylaitteistoja koskevissa standardeissa kuvattuun tai vastaavaan menetelmään. Lisäksi alkutuotannon toimijan on vedinten riittävän puhdistamisen varmistamiseksi seurattava puhdistustapahtumaa säännöllisesti ja pidettävä tästä kirjaa. Normaalin seurannan lisäksi raakamaidosta on tutkittava kokonaispesäkeluku ja somaattisten solujen määrä vähintään kerran kuukaudessa puolen vuoden ajan alkutuotantopaikan ensimmäisen automaattisen lypsylaitteiston käyttöönoton jälkeen. 8
Automaattilypsyä koskevat erilliset kansalliset säädökset esitetään poistettavaksi lukuun ottamatta vaatimusta erottelujärjestelmästä, joka itsenäisesti havaitsee ja ohjaa muuttuneen maidon erilleen elintarvikkeeksi tarkoitetusta maidosta ja johon voidaan etukäteen ohjelmoida tiedot eläimistä, joiden maito ohjataan erilleen, kuten tiedot lääkityistä ja vastapoikineista eläimistä. Ja lukuun ottamatta tilannetta jossa automaattilypsyllä lypsettyä raakamaitoa myydään tilalla ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta raakamaitona tai toimitetaan laitokseen siten että raakamaito edelleen toimitetaan raakamaitona vähittäismyyntiin. Tässä tilanteessa vedintenpuhdistuslaitteistoa olisi edelleen seurattava vedinten riittävän puhdistamisen varmistamiseksi ja seurannasta olisi pidettävä kirjaa ja edelleen edellytettäisiin että lypsylaitteistossa olisi oltava järjestelmä, joka tallentaa tiedon lypsylaitteiston ja maidon jäähdytys- ja varastointilaitteiden puhdistamisen teknisestä epäonnistumisesta. Liite 3 VAATIMUKSET LUOVUTETTAESSA TAI TOIMITETTAESSA ALKUTUOTANNON TUOTTEITA VÄHÄRISKISISTÄ TOIMINNOISTA ANNETUN ASETUKSEN 2 JA 3 :N MUKAISESTI Luku 4. Maito Kohdasta 2 esitetään poistettavaksi teksti jossa on sanottu että Vähittäismyyntiin ei saa toimittaa muuta raakamaitoa kuin alkutuotantopaikalla jäädytettyä ternimaitoa, sillä raakamaidon toimittamisesta vähittäismyyntiin on jo säädetty eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1258/2011) ja toimittaminen vähittäismyyntiin käytettäväksi elintarvikkeiden valmistuksessa on tarkoitus sallia. Lisäksi kohdassa 3 esitetään muutettavaksi termi maitohuone termiksi maidonkäsittelytilat. Kohtaa 5 esitetään muutettavaksi raakamaitoasetukseen viittaamisen osalta siten että toimijan tulisi tarjota kuluttajalle tiedot raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (699/2013) 4 :n mukaisesti. Vastaava kohta esitetään muutettavaksi lausunnolla olevassa raakamaitoasetuksessa. Lisäksi esitetään että lukuun 4 lisättäisiin uusi kohta 7, jossa todettaisiin että raakamaidon luovutuksen osalta on toimittava raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (699/2013) 16 :n toisen momentin mukaisesti kun raakamaidon epäillään olevan tartunnanlähde ihmisissä todetuille tartuntataudeille. Lausunnolla olevaan raakamaitoasetukseen esitetään lisättäväksi uusi pykälä 16, jonka toisen momentin mukaan raakamaidon luovuttaminen olisi keskeytettävä selvityksen ajaksi tai kunnes toimija voi osoittaa että maito ei sisällä taudinaiheuttajia tai maidon saastumisen estämiseksi on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin. Kohtiin 1, 4 ja 6 ei tulisi muutoksia. Luku 5. Munat 5.1. Suoraan kuluttajalle luovutettavat munat 5.2. Vähittäismyyntiin toimitettavat munat Vaatimuksia vähittäismyyntiin toimitettavien munien osalta esitetään muutettavaksi siten että vaatimusta kirjallisesta omavalvonnan kuvauksesta ei edellytettäisi. 9