Henkilöstöraportti 2013 Pääluottamusmiehet 31.3.2014 Johtoryhmä 7.4.2014 Yhteistyöryhmä 15.4.2014 Tarkastuslautakunta 23.4.2014 Kunnanhallitus 12.5.2014
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöpäällikön katsaus... 1 2 Henkilöstöstrategia ja toimintaohje... 2 3 Henkilöstön määrä ja ammattirakenne... 2 3.1 Henkilöstö toimialoittain vuonna 2013... 3 3.2 Henkilöstön ikärakenne... 4 3.3 Vakinaisen henkilöstön kesto ja vaihtuvuus... 6 3.4 Eläkkeelle siirtyminen... 6 4 Palkkaus- ja henkilöstökustannukset... 6 5 Johtaminen... 9 5.1 Osaamisen kehittäminen... 9 5.2 Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 9 5.3 Kehityskeskustelut... 10 6 Yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta... 11 6.1 Yhteistoiminta... 11 6.2 Luottamusmiestoiminta... 11 6.3 Työsuojelu... 11 7 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi... 12 7.1 Työhyvinvointi... 12 7.2 Työterveyshuollon toiminta... 13 7.3 Sairauspoissaolot... 14 7.4 Työtapaturmat... 15 8 Tilastointi ja tunnusluvut... 17 Postiosoite Nastolan kunta PL 4 15561 Nastola Käyntiosoite Kunnantalo Pekkalantie 5 15560 Nastola Sähköposti kirjaamo@nastola.fi etunimi.sukunimi@nastola.fi www.nastola.fi Puhelin (03) 885 111* Faksi (03) 885 1207 Pankki Päijät-Hämeen Op Nastola Y-tunnus 0151364-1 ALV rek
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 1 (15) 1 Henkilöstöpäällikön katsaus Nastolan kunta on laatinut vuosittain kunnan henkilöstöraportin, joka esitetään tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana ja joka hyväksytään kunnanvaltuustossa. Henkilöstöraportti on katsaus vuoden 2013 henkilöstöasioihin. Henkilöstöraportin tarkoituksena on antaa kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta. Henkilöstöraporttiin kootaan lisäksi vuosittain tietoa henkilöstökustannuksista sekä työnantajan panostuksesta henkilöstöön ja sen hyvinvointiin. Tiedot perustuvat pääasiassa 31.12.2013 tilanteeseen. Edellisen vuoden vertailutiedot ovat pääsääntöisesti vuoden viimeiseltä päivältä. Henkilöstöraportoinnin ja -arvioinnin olennaisimpana tehtävänä on kunnan strategisen johtamisen ja ohjauksen tukeminen sekä parantaminen. Arviointi sisältää myös varautumista tulevaan ja auttaa päätösten vaikutusten ennakoinnissa. Kunnanhallitus on hyväksynyt henkilöstöpoliittiset linjaukset vuodelle 2013. Henkilöstöpoliittisissa linjauksissa tavoitteiksi on asetettu laadun ja koko kunnan strategisten tavoitteiden edistäminen henkilöstöasioissa, hyvän työnantajamaineen ylläpitäminen, toimivan yhteistyön edistäminen keskeisten toimijoiden välillä sekä terveestä talouspohjasta huolehtiminen. On tärkeää, että tuetaan määrätietoisesti jatkossakin henkilöstön työssä jaksamista ja edellytyksiä hyvien työtulosten saavuttamiseksi. Tämän tavoitteen edistämiseksi hyvän johtamisen, ennaltaehkäisevien toimien ja myönteisen, avoimen toimintakulttuurin merkitys korostuu. Vuosittain järjestetään henkilöstölle yhteistä ja omaehtoista tyky-toimintaa. Tyky-toimintana järjestettiin vuonna 2013 työhyvinvointitapahtumia, esimiesvalmennusta, liikuntaryhmiä, minkä lisäksi liikkumista ja kulttuuriharrastusta tuettiin myöntämällä alennuksia uimahalli- ja kuntosalikäynteihin sekä jakamalla liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Kunnon laiva risteilylle osallistui 48 työntekijää. Työterveyshuoltopalveluita on hyödynnetty hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi mm. ensiapukoulutusta ja työpaikkakäyntejä järjestämällä. Varhaisen tuen malli otettiin käyttöön ja esimiehiä koulutettiin mm. hälytysmerkkien tunnistamiseen, työkykyisyyskeskusteluun, pitkältä sairauslomalta työhön paluuseen ja seurantaan. Kunnassa otettiin käyttöön ikäohjelma ja aloitettiin työnvaativuuden arviointi projekti. Mahdollisuudet etätyön tekemiseen aloitettiin keväällä ja etätyösopimuksen tekivät kuusi henkilöä. Kunnan sisäilmatyöryhmä perustettiin v. 2012. Sisäilmatyöryhmässä on edustus mm. henkilöstöpalveluista, työterveyshuollosta ja kiinteistöjen kunnosta vastaavasta tilapalvelusta. Em. työryhmän vetäjänä toimii työsuojelupäällikkö. Henkilöstön hyvinvointia selvitetään joka toinen vuosi tehtävillä työyhteisökyselyillä. Työyhteisökyselyn kohteena on koko henkilöstö ja siinä mitataan henkilöstön kokemuksia työhönsä, osaamiseen, esimiestoimintaan, työskentelyolosuhteisiin ja jaksamiseen liittyvissä asioissa. Kunta on ostanut työterveyshuoltopalvelut vuodesta 2010 alkaen Päijät-Hämeen kuntien omistamalta Työterveyshuolto Wellamolta. Osaavan henkilöstön saatavuudessa on isoja haasteita edessä eläköitymisten myötä. Kevan ennusteen perusteella vuoteen 2020 mennessä kunnan palveluksesta on jäämässä eläkkeelle n. 135 henkilöä, joka on 25 % kunnan henkilöstöstä. Pidän tärkeänä, että henkilöstö kokee, että heidän työpanoksellaan on merkitystä, ja että nastolalaiset saavat kunnan tarjoamat palvelut nyt ja tulevaisuudessa mahdollisimman laadukkaina.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 (15) 2 Henkilöstöstrategia ja toimintaohje Henkilöstöstrategia on kunnan arvojen ja visioiden pohjalta laadittu pidemmän ajan strateginen ohjausväline. Toimintaohjelmassa on ne toimenpiteet, joilla strategiset päämäärät saavutetaan. Henkilöstöstrategian arvot ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus, tasavertaisuus ja tuloksellisuus. Strategiset päämäärät ovat: Hyvä johtaminen, joka saavutetaan johtamisen ja esimiestyön jatkuvalla kehittämisellä. Osaaminen ja ammattitaito, johon päästään varmistamalla henkilöstön osaaminen ja koulutus Oikeudenmukainen palkka ja palkitseminen, huolehditaan kilpailukykyisestä palkasta. Hyvä työhyvinvointi saavutetaan huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittymällä hyväksi työnantajaksi Turvallinen palvelusuhde saavutetaan henkilöstön määrän ja rakenteen oikealla, ennakoivalla mitoituksella, joka vastaa asetettuja tavoitteita ja palvelustrategiaa. 3 Henkilöstön määrä ja ammattirakenne Nastolan kunnan henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2013 oli 565 (2012: 558) henkilöä (kunta 527, vesihuoltolaitos 12, tilapalvelut 26). Kunnan henkilöstön määrä henkilötyövuosina laskettuna oli 529,4 (2012: 534,8). Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 425 henkilöä (2012: 433 henkilöä). Sijaisia tai muita määräaikaisia oli 140 henkilöä (2012: 125). Vakinaisten suhteellinen osuus koko henkilöstöstä oli 75,2% (2012:77,6 %). Sopimusaloittain vakinainen henkilöstö jakautui seuraavasti: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 217 perhepäivähoitajat/kvtes 46 opetusalan virka- ja työehtosopimus 119 teknisten sopimus 29 tuntipalkkaisten työehtosopimus 14
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 3 (15) Henkilöstö sopimusaloittain 7 % 3 % kunnallinen yleinen virkaja työehtosopimus perhepäivähoitajat kvtes 28 % 51 % opetusalan virka- ja työehtosopimus teknisten sopimus 11 % tuntipalkkaisten työehtosopimus Henkilöstöstä 31.12.2013 naisia oli 462 (2012:452) ja miehiä 103 (2012: 106). Naisten osuus oli 82 % henkilöstöstä. Vuorotteluvapaita oli vuoden aikana 15 henkilöllä (2012:10). 3.1 Henkilöstö toimialoittain vuonna 2013 Vakituisen henkilöstön määrät kohdentuivat päätoimialoittain siten, että opetuksen osuus on suurin 37% henkilöstöstä. Päivähoidon osuus on toiseksi suurin 33%. Henkilöstö toimialoittain 2013 Toimiala vakinaiset määräaikaiset yhteensä N M Σ N M Σ Σ Kunnanhallitus yleishallinto 15 3 18 1-1 19 työllistämistoiminta - - - 8 8 16 16 ruokahuolto ja siivous 47-47 6-6 53 henkilöstöhallinto 2-2 - - - 2 Sivistyspalvelut hallinto 2-2 - 1 1 3 kirjastopalvelut 6 1 7 - - - 7 lasten päivähoito 136 3 139 41-41 180 peruskoulutus 126 31 157 50 9 59 216 liikunta- ja nuorisotoimi 4 3 7 2 3 5 12 Tekniset palvelut tekniset palvelut 7 5 12 3 4 7 19 tilapalvelu 3 20 23 1 2 3 26 vesihuoltolaitos 2 9 11-1 1 12 Yhteensä 350 75 425 112 28 140 565
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 4 (15) 2 % 3 % 5 % 2 % Henkilöstö toimialoittain 2 % 9 % 7 % ruokahuolto ja siivous muu keskushallinnon henkilöstö lasten päivähoito peruskoulutus liikunta- ja nuorisotoimi 38 % 32 % muu sivistys- palveluiden henkilöstö tekniset palvelut tilapalvelu vesihuoltolaitos Taulukko: Henkilöstö toimialoittain 3.2 Henkilöstön ikärakenne Ikäjakaumaltaan yli 50-vuotiaiden ryhmässä on 44% (2012:38%) vakituisesta henkilöstöstä. Ikäjakautuma kohdentaa odotukset entistä suunnitelmallisempaan ikäjohtamiseen. Henkilöstöstrategiatyön myötä ikäjohtamisen sisältöä, kuten rekrytointisuunnitelmiakin tulisi tarkentaa. Toisaalta tulevaisuuden eläköitymisennusteet ovat Nastolalle myönteiset siinä, että eläköitymiset tapahtuvat vuosittain suhteellisen tasaisesti ilman varsinaista eläkepommia. Virkasuhteessa henkilöstöstä oli 156 ja työsuhteessa 226. Henkilöstö ikäryhmittäin -24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60- N M N M N M N M N M N M N M N M N M Kunta 20-24 4 55 8 68 11 56 10 64 11 49 5 79 16 41 6 Tilapalvelu 1-1 - - - - 1-1 - 4 1 5 1 3-8 Vesihuoltol. - - - - 1 2-2 - - - 1-2 1 3 - - Suuremmat muutokset ovat ryhmässä 55-59, jossa miesten osuus on kasvanut 8 henkilöllä ja ryhmässä 35-39 naisten osuus on kasvanut 11 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 5 (15) Henkilöstö ikäryhmittäin Naiset Miehet 81 56 68 56 64 50 41 21 25 4 10 14 11 16 12 21 14-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60- Koko henkilökunnan keski-ikä 31.12.2013 oli 45 vuotta (2012: 45) Vakinaisen henkilökunnan osalta naisten keski-ikä oli 47 ja miesten keski-ikä oli 48 vuotta vuoden 2013 lopussa. Määräaikaisten keski-ikä oli 39 vuotta. Nastolan kunnan nuorin ja iäkkäin työntekijä työskentelee sivistyspalveluissa. vuosi 2011 2012 2013 keski-ikä 47 47 47 naisten keski-ikä 47 47 47 miesten keski-ikä 47 48 48 Henkilöstön ikärakenne ja korkea keski-ikä asettavat lähivuosina haasteita työkyvyn ylläpitämiseksi, työhyvinvoinnin lisäämiseksi sekä osaamisen varmistamiseksi tulevaisuudessa. Koko kunta-alan keski-ikä oli 31.12.2013 tilanteen tietojen mukaan 45,8 v. Määräaikaisten 38,6 v. Naisista 6,57% (23/350)ja miehistä 16,00% (13/75)työskenteli esimiesasemassa.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 6 (15) 3.3 Vakinaisen henkilöstön kesto ja vaihtuvuus Vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteen kesto oli keskimäärin 11v 9 kk. Palvelussuhteessa olevien kesto vuosina Palvelussuhteessa olevat < 2 v 77 2-4 v 39 5-9 v 125 10-14 v 58 15-19 v 20 20-24 v 36 25-29 v 37 > 30 v 33 9 % 8 % 5 % 14 % 8 % 18 % 29 % 9 % < 2 v 2-4 v 5-9 v 10-14 v 15-19 v 20-24 v 25-29 v > 30 v Suurimmat vähennykset edelliseen vuoteen verrattuna ovat ryhmissä 2-4 v 12 henkilöä ja 20-24 v 16 henkilöä. Vuoden 2013 aikana palkattiin vakinaiseen palvelukseen 27 henkilöä (24 naista ja 3 miestä), mikä on 6,4 % vuoden lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa olleiden määrästä. Vakinaisesta palvelussuhteesta lähti pois muutoin kuin eläkkeelle 10 henkilöä (2012: 18), mistä saadaan lähtövaihtuvuudeksi 2,4 % (2012: 4,2%) vastaavasti verrattuna vakinaisessa palvelusuhteessa olevien määrään. 3.4 Eläkkeelle siirtyminen Kunnan palveluksesta jäi eläkkeelle vuoden 2013 aikana yhteensä 20 henkilöä (2012:18), luku sisältää sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet. Eläkkeelle siirtyneistä 6 jäi eläkkeelle omaa eläkeikäänsä vanhempana, 12 jäi eläkkeelle omassa eläkeiässään ja 2 alle oman eläkeikänsä. Kuntien eläkevakuutuksen ennuste eläkkeelle jäävistä vuosina 2014-2022 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 yhteensä 19 18 17 18 13 14 15 18 17 149 4 Palkkaus- ja henkilöstökustannukset Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.1.2012-28.2.2014. Kunnan henkilöstöstä 62% kuului KVTES:n sopimusalaan, 28% OVTES:n sopimusalaan ja 10% teknisten sopimusalaan. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopimusalalla tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksia tehtiin 58 henkilölle ja henkilökohtaisten palkkojen tarkistuksia 80 henkilölle, yhteensä 3.495,19.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 7 (15) Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sopimusalalla tehtäväkohtaisten palkkoja tarkistuksia tehtiin 6 henkilölle ja henkilökohtaisen palkkojen tarkistuksia 7 henkilölle, yhteensä 632,07. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sopimusalalla tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksi tehtiin 15 henkilölle, yhteensä 1.437,15. Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen sopimusalalla tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksia tehtiin 11 henkilölle ja henkilökohtaisten palkkojen tarkistuksia 5 henkilölle, yhteensä 1,47 /h. Sopimuskorotusten ja palkkaohjelman kustannusvaikutus kunta-alalla v. 2013 oli keskimäärin 2,2%. Henkilöstön kokonaispalkkakulut olivat 16.384.625, palkkasivukulut olivat 5.838.372. Vakituisen henkilöstön palkkakulut olivat 13 481 620 (ilman erillisiä sivukuluja). Tasa-arvonäkökulmasta tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo oli miehillä 2.423 /kk ja naisilla 2.475 kk/kk. Kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo oli 2.077 /kk. Tuntipalkkaisten tehtäväkohtainen keskituntiansio oli 12,34. Palkoissa näkyy keskitettyjen virka- ja työehtosopimusten vaikutus sekä perinteinen ammattijako ja se aiheuttaa haasteita paikalliselle tasa-arvosuunnittelulle. Tosin kuntasektorilla samassa ammatissa työstä pääsääntöisesti maksetaan sama palkka sukupuolesta riippumatta. Saman ryhmän sisällä voidaan työskennellä työn vaativuudelta ja sisällöltä eritasoisissa tehtävissä, jolloin palkkaus myös vaihtelee. Henkilökohtaiset työsuoritukseen perustuvat lisät sopimusaloittain Vakituinen henkilöstö Henkilökohtaisia lisiä saavat Keskiarvo N M N % M % N M KVTES 205 12 138 67,3 % 8 66,7 % 42,44 44,18 Perhepäiväh 46 26 56,5 % 52,69 OVTES 89 30 35 39,3 % 7 23,3 % 23,74 18,87 Tekniset 9 20 5 55,6 % 20 100 % 118,21 182,33 Tekniset, tunti 1 13 12 92,3 % 0,62
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 8 (15) Henkilökohtaisia lisiä saavat Miehet Naiset KVTES Perhepäiväh OVTES Tekniset Tekniset, tunti 23,3 % 39,3 % 66,7 % 67,3 % 56,6 % 55,6 % 92,3 % 100,0 % Taulukko: Henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvat lisät Henkilöstökustannukset euroa 2010 2011 2012 2013 Palkat ja palkkiot 14 514 137 15 268 614 16 595 496 16 642 875 Henkilöstösivukulut 5 033 824 5 205 983 5 569 326 5 838 372 - Eläkekulut 4 290 671 4 392 778 4 670 850 4 941 423 - Muut henkilöstösivukulut 743 153 813 205 898 477 896 949 Henkilöstökorvaukset -199 959-158 742-233 382-258 191 Henkilöstökustannukset yht. 19 348 002 20 315 855 21 931 440 22 223 056 Maksetut palkat ja palkkiot, sis. seuraavat erät euroa 2010 2011 2012 2013 Sairausajan palkat 407 376 441 306 504 781 463 691 Lomat, lomarahat ja lomakorv. 1 710 215 1 876 361 1 999 430 2 130 459 Työtapaturmat 13 327 6 096 13 009 3 326 Koulutuspoissaolot euroa palkat työpäivät henkilöt Koulutus 54 721 527 163 Luottamusm./työsuoj.koulutus 3 430 29 7 Oppisopimuskoulutus 2 422 22 3 Yhteensä 60 573 578 173
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 9 (15) Sekalaiset poissaolot palkat työpäivät henkilöt Tilapäinen hoitovapaa 38 880 467 118 Äitiysloma, palkallinen Isyysvapaat 124 685 1 042 1 088 11 21 2 50- ja 60-vuotispäivät 989 12 12 Vihkimiset 30 1 1 Omaisen siunaamiset 152 1 1 Kertausharjoitukset Opintovapaalla 696-6 283 2 5 Yhteensä 166 475 1 869 162 Tilapäisten hoitovapaiden, äitiyslomien ja isyysvapaiden palkkamenot olivat yhteensä 163.565 /v. 5 Johtaminen Hyvä johtaminen on yksi Nastolan kunnan strategisista päämääristä. Se saavutetaan johtamisen ja esimiestyön jatkuvalla kehittämisellä. Kehittämiskeinoja ovat mm. kehityskeskustelut, esimiesvalmennus, ylimmän johdon tapaamiset, palautteen antaminen ja sisäisen tiedottamisen tehostaminen. Kunnanhallituksen hyväksymien henkilöstöpoliittisten linjauksien painopistealueiksi v. 2012 2013 määriteltiin johtamiseen liittyen: henkilöstöjohtaminen/ - hallinto tukee koko kunnan tavoitteiden toteutumista johtamisessa onnistuminen ja esimiestoiminnan kehittäminen. 5.1 Osaamisen kehittäminen Henkilöstön ammatillista osaamista pyritään ylläpitämään työnantajan järjestämällä koulutuksella sekä tukemalla eri tavoin omaehtoista ammattitaidon kehittämistä, mikäli lisäkoulutus liittyy työntekijän työtehtävään ja siinä tarvittavan osaamisen päivittämiseen. Vuonna 2013 kuntaan perustettiin palkkaustyöryhmä. Ryhmän tehtävänä on arvioida kunnan tehtävien vaativuus ja määrittää henkilökohtaisen työn suoriutumisen painopistealueet. Ns. hiljaisen tiedon siirtämistä eläkkeelle siirtyvältä seniorilta ei ole kaikilta osin järjestelmällisesti hoidettu eikä ohjeistettu. Osaamisen johtamisessa tähän on kiinnitettävä huomiota, koska suurimmat eläkepoistumat tapahtuvat aivan lähivuosina ja tiedon siirrolla voidaan varmistaa osaamisen ja kokemusperäisen tiedon säilyminen organisaatiossa. 5.2 Henkilöstöpoliittiset linjaukset Nastolan kunnan henkilöpoliittisiksi tavoitteiksi on hyväksytty seuraavat: 1. Laadun ja koko kunnan strategisten tavoitteiden edistäminen henkilöstöasioissa 2. Nastolan kunnalla hyvä maine työnantajana 3. Terveestä talouspohjasta huolehtiminen, että myös tulevaisuudessa on mahdollisuus laadukkaaseen palvelutoimintaan ja henkilöstöpolitiikkaan.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 10 (15) 5.3 Kehityskeskustelut Painopistealueet v. 2012 2013 henkilöstöjohtaminen ja henkilöstöhallinto tukee koko kunnan tavoitteiden toteutumista johtamisessa onnistuminen ja esimiestoiminnan kehittäminen työhyvinvoinnin aktiivinen edistäminen Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa esimiestyötä ja esimies vastaa säännöllisesti pidettävien kehityskeskusteluiden ja työpaikkakokousten järjestämisestä. Henkilöstöstrategian suosituksen mukaan kehityskeskustelu on käytävä kerran vuodessa ja keskustelut on dokumentoitava ja raportoitava ylemmälle esimiehelle. Raportoidut kehityskeskustelut 2013 Vakinaiset työntekijät Käytyjä kehityskeskusluja % Keskushallinto 67 67 100 Sivistyspalvelut 312 300 96 Tekniset palvelut 46 44 98 Yhteensä 425 418 98 Raportoidut kehityskeskustelut 2013 350 300 250 200 150 100 50 0 Keskushallinto Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Vakinaiset työntekijät 67 312 46 Käytyjä kehityskeskusluja 67 300 44 Käytyjen kehityskeskustelujen määrä on noussut edellisiin vuosiin verrattuna. Suosituksena on, että kehityskeskustelut käydään 100%:sesti.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 11 (15) 6 Yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta 6.1 Yhteistoiminta Välitöntä yhteistoimintaa toteutettiin työpaikoilla mm. kehityskeskusteluin, työpaikkapalaverein ja muulla suoralla viestinnällä. Nastolan kunnassa työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta on järjestetty hyväksytyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistyöryhmä ja työsuojelutoimikunta yhdistyivät loppuvuodesta 2013. Nimenä käytetään yhteistyöryhmää. Kunnanhallituksen edustaja, Niemi Harri, pj Kunnanhallituksen edustaja, Savurinne Reijo Kunnanhallituksen edustaja, Hannu Rahkonen Kunnanjohtaja, esittelijä Syyrakki Pauli Henkilöstöpäällikkö Riitta Nilsson-Lindén JHL, Forsgren Erkki JHL, Koivula Marita JHL, Laaksonen Esa JUKO, Laitinen Seija JUKO, Larinen Piia JUKO, Rantanen Hanna KTN, Lehto Jouni JYTY, Kärkkäinen Leena JYTY, Pinonummi Marjo TNJ, Ikonen Katja Sihteeri Irmeli Kosonen Yhteistyöryhmä kokoontui 5 kertaa vuonna 2013 (2012:6) ja se käsitteli yhteensä 36 asiaa antaen lausuntoja ja esityksiä kunnanhallitukselle. 6.2 Luottamusmiestoiminta 6.3 Työsuojelu Pääluottamusmiehet järjestöittäin: JUKO, Jussi Anttila JHL, Marita Koivula /kuukausipalkkaiset JHL, Esa Laaksonen /tuntipalkkaiset TNJ, Leila Hiltunen 3.9.2013 asti KTN, Jouni Lehto JYTY, Tuula Tanninen. Kunnan ja luottamusmiesten välisiä tapaamisia on pidetty säännöllisesti. Terveellinen ja turvallinen työympäristö on työhyvinvoinnin tärkeä osa-alue. Työsuojeluorganisaatio koordinoi mm. toimitilojen terveellisyyttä, kartoittaa riskejä ja ohjaa varautumaan väkivaltatilanteisiin ja niiden uhkiin. Työsuojelun haasteellisimpia asioita olivat henkisen työsuojelun yksittäiset esiin tulleet työyhteisöongelmat sekä eräiden kiinteistöjen sisäilmaan liittyvät ongelmat. Näissä käytettiin apuna myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Sisäilmatyöryhmän tarkoituksena on panna toimeen, antaa suosituksia ja koordinoida sisäilma-asioiden viranomaisviestintää. Työryhmä kokoontui 6 kertaa ja se raportoi työsuojelutoimikunnalle.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 12 (15) Näyttää siltä, että Nastolan kunta on tasa-arvoasenneilmapiirinsä puolesta monin tavoin melko tyypillinen suomalainen työpaikka. Tasa-arvotilannetta pidetään yleensä hyvänä, mikäli yksittäisiä sukupuolesta johtuvia törkeitä syrjintätapauksia ei esiinny. Nastolan kunnassa tasaarvotilanne nähdään yleisesti hyvänä. Kunnan työsuojeluhenkilöstö 2013: Työsuojelupäällikkö, Nilsson-Lindén Riitta Työsuojeluvaltuutettu, toimihenkilöt, Lehto Jouni Työsuojeluvaltuutettu, työntekijät Juutilainen Risto Työsuojeluvaltuutettu, työntekijät Holopainen Päivi I työsuojeluvaravaltuutettu, toimihenkilöt Mönttinen Eija I työsuojeluvaravaltuutettu, työntekijät Häyrinen Tiina I työsuojeluvaravaltuutettu, työntekijät Salo Paula II työsuojeluvaravaltuutettu, työntekijät Laaksonen Esa Työsuojelutoimikuntaan, joka yhdistyi yhteistyöryhmän kanssa syksyllä, ovat kuuluneet työsuojeluvaltuutetut sekä työsuojelupäällikkö ja tekninen johtaja Risto Helander työnantajan toisena edustajana sekä puheenjohtajana kunnanjohtaja Pauli Syyrakki. Asiantuntijoina työsuojelutoimikunnassa ovat olleet työterveyslääkäri Sari Federley ja työterveyshoitaja Tarja Vesikko. Työsuojelutoimikunta kokoontui erillisenä ryhmänä viimeisen kerran kesäkuussa ja kokoontui 3 kertaa vuonna 2013 (2011:6) ja se käsitteli yhteensä 15 asiaa. Vuoden 2013 aikana työsuojelutoimikunta käsitteli mm: työterveyden suorittamien työpaikkakäyntien tuloksia Kanervan koulu, Urheilukeskus, Vesihuoltolaitoksen työpisteet, Tapiolan koulu, Nuorisotila Vaijeri). Työsuojeluvaltuutetut ovat raportoineet oman toimialueensa ajankohtaisista asioista ja toimenpiteistä ongelmien korjaamiseksi sekä suorittamistaan käynneistä työpaikoille. Työterveyshuollon edustajat ovat raportoineet ajankohtaisista asioista työterveyshuollon näkökulmasta sekä tulevasta toiminnastaan työsuojelun toimintaohjelma 2012-2013 lausunto työterveyshuollon korvaushakemuksesta ikäohjelma sisäilmaan liittyviä asioita eräiden haastavien oppilastilanteiden seuranta koulujen henkilöturvallisuuteen liittyviä asioita 7 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 7.1 Työhyvinvointi Nastolan kunnassa oli vuonna 2013 seuraavaa työhyvinvoinnin kehittämistoimintaa: Vuonna 2013 aloitti viisi fyysisesti raskasta työtä tekevien (tekniset palvelut) Aslakkuntoutusryhmän (ammatillisesti syvennetty lääkinnällinen kuntoutus). Työkykyä ylläpitävänä toimintana toteutettiin viikoittaiset jumpparyhmät. Tukea kohdistettiin myös uimalippuihin, hierontaan, kuntosalilippuihin, kulttuuri- ja liikuntaseteleihin sekä osal-
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 13 (15) listumisesta Kunnon Laiva risteilyyn. Lisäksi Pajulahdessa järjesttiin kunnan työntekijöille tyky-päivä. Työhyvinvointikysely tehdään joka toinen vuosi. Työnohjausta on järjestetty sekä yksilö- että ryhmäohjauksena. Ohjausta on saanut 25 henkilöä ja ohjaukseen on käytetty yhteensä 18 tuntia. Nastolan kunnanhallitus hyväksyi (25.1.2010 13) toimenpideohjelman, jonka tavoite on kunnan työpaikkojen muuttaminen savuttomaksi 1.4.2010 lukien. Työterveyshuolto on mukana toimenpideohjelman toteuttamisessa, mm. kunnan tarjoaman tukipaketti toteutettiin yhdessä työterveyshuollon kanssa. Muita toimenpideohjelman toimenpiteitä ovat: - tupakointi ei ole sallittu sisätiloissa eikä keskeisien ovien läheisyydessä. - savuton kunta- merkki asetetaan näkyville työpaikoille - tupakointi kielletty työaikana - rekrytointi-ilmoituksissa suositaan Savuton Nastolan kunta ilmaisua. 7.2 Työterveyshuollon toiminta Henkilöstön työterveyshuollon toteuttamisesta on sopimus Työterveys Wellamo Oy:n kanssa. Työterveyspalvelut järjestetään 1.10.2013 alkaennastolan virastotalon tiloissa. Työterveyshuoltoa toteutetaan hyväksytyn työterveyden toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon (korvaus-luokka I) ja sairaanhoidon (korvausluokka II). Työterveyshuollon kustannukset olivat työterveyshuollossa (korvausluokka I) vuonna 2013 yhteensä euroa 52.377,55 (2012: 45.704,78 euroa). Sairaanhoidossa (korvausluokka II) kustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 137.759,28 euroa (2012: 126.020,84 euroa). Koko henkilöstön työterveyshuolto kustannukset /henkilö korvausluokka I korvausluokka II Vuosi 2011 Vuosi 2012 93,71 81,91 205,71 225,84 Vuosi 2013 97,58 256,65 Työkykyindeksi on työterveyshuollon apuväline, jonka avulla voidaan arvioida, kuinka hyvin työntekijä pystyy suoriutumaan työstään. Työkykyindeksi on yksi työhyvinvoinnin arviointikeino. Se koostuu sarjasta kysymyksiä, joissa otetaan huomioon työn henkiset ja ruumiilliset vaatimukset sekä työntekijän oma terveydentila ja omat voimavarat. Vastaukset pisteytetään ja niiden tuloksena saadaan luku 7-49. Luku kuvaa työntekijän omaa käsitystä työkyvystään. Sen mukaan työkyvyn taso ja tarvittavat toimenpiteet luokitellaan seuraavasti: pisteet työkyky toimenpide 7-27 alentunut työkyvyn palauttaminen 28-36 kohtalainen työkyvyn edistäminen 37-43 hyvä työkyvyn vahvistaminen 44-49 erinomainen työkyvyn ylläpitäminen
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 14 (15) 7.3 Sairauspoissaolot Työkykyindeksi-kyselyn pohjalta harkitaan mm. tarvitaanko täydentäviä tutkimuksia, kuten fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn mittauksia tai laboratorio-tutkimuksia. Terveystarkastuksissa tehdyt työkykyindeksi-kyselyt, prosentuaalinen jakauma: 2012 2013 Alentunut työkyky 3 % 1 % Kohtalainen työkyky 21 % 15 % Hyvä työkyky 46 % 59 % Erinomainen työkyky 30 % 25 % Henkilökunnan työkyvyn kokonaistilannetta arvioidaan henkilöstökyselyjen ohella myös sairauspoissaolotilastojen kautta. Sairauspäiviä oli koko henkilöstöön suhteutettuna keskimäärin 10,2 tpv /henkilö ja vuonna 2012 oli 11,1 tpv/henkilö. Vakituisen henkilökunnan sairauspoissaolot olivat yhteensä 5 792 kalenteripäivää eli 13,6 päivää/hlö ja työpäivinä laskettuna 10,3 työpäivää/hlö. Vakituisesta henkilöstöstä 166 henkilöllä (39,1 %) ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä työpäivää 1409/1746 kalenteripäivää. Kaikista kunnan henkilöstön sairauspoissaolopäivistä 1-3 poissaoloja, joista ei edellytetty lääkärintodistusta oli 26%, 4-10 päivän poissaoloja oli 22% ja 11-60 päivän poissaoloja oli 34%. Yli 60 päivän sairauslomia oli 10 henkilöllä, 19%. Sairausajalta maksetut palkat olivat 463.691, johon kunta osittain sai kelan päivärahakorvauksen (258 191 ). Sairauspoissaolot 2011 2012 2013 Yhteensä työpäiviä 5665 6168 5768 1 3 tpv (kaikista) 1321 1534 1470 4 10 tpv (kaikista) 1375 1279 1276 11 60 tpv (kaikista) 2258 2236 1950 61 90 tpv (kaikista) 164 512 519 91 180 tpv (kaikista) 374 607 128 181 - tpv (kaikista) 173-425 poissaolopäivät/henkilöstö 31.12. 10,1 11,1 10,2
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 15 (15) Sairauspoissaolot 2013 2 % 9 % 7 % 26 % 1 3 tpv (kaikista) 4 10 tpv (kaikista) 11 60 tpv (kaikista) 61 90 tpv (kaikista) 34 % 22 % 91 180 tpv (kaikista) 181 - tpv (kaikista) 7.4 Työtapaturmat Sairaanhoitokäynnit työterveyshuollossa vuonna 2013: - lääkärillä 369 henkilöä, 1058 käyntiä - työterveyshoitajalla 243 henkilöä, 279 käyntiä Käydyt työkykyneuvottelut työterveyshuollossa vuonna 2013: - työterveyslääkäri 27 henkilöä, 66 käyntiä - työterveyshoitaja 15 henkilöä, 39 käyntiä Luvut eivät sisällä työtapaturmista aiheutuneita käyntejä. Lähtökohtana Nastolan kunnassa on 0-tapaturmaa ja kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Työstä pitää päästä joka päivä terveenä kotiin. Työtapaturmia ja työmatkatapaturmia sattui yhteensä 11 (naiset 6, miehet 5). Tapaturmista johtuvia sairauspäiviä oli 59 (2012:126). Työssä sattuneita tapaturmia oli yhteensä 11 ja työmatkatapaturmia 0. Tapaturmat koostuivat pääosin kaatumisista ja niistä aiheutui venähdyksiä. Työtapaturmista johtuvat poissaolot 2011 2012 2013 Työpäivät 93 126 59 Henkilöt 11 8 11 Riskien ja vaarojen arviointeja on tehty ja päivitetty mm. tilapalvelun, ruoka- ja siivouspalveluiden ja kunnantalon henkilöstön keskuudessa. Raporttien tuloksia on käyty läpi ko. henkilöstön kanssa ja niissä ei ilmennyt hälyyttävää.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 16 (15) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKU- JA HENKILÖSTÖPANOKSET 2012 2013 Henkilöstö lkm 558 565 Palkkasumma 16 595 496 16 642 875 Palkkasivukulut (eläke+muut hlöstösivukulut) 5 569 326 5 838 372 Henkilöstökorvaukset -233 382-258 191 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyshuolto 171 726 190 137 Työterveyshuoltokorvaukset -89 000-93 000 Koulutus 39 125 60 573 Päivärahat ja km-korvaukset 96 767 100 060 Virkistystoiminta 5207 6835 Palveluvuosilahjat 3 100 10 938 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 22 334 689 22 498 599 /asukas 1 481 1492 HENKILÖSTÖN TILA Henkilöstön keski-ikä vuotta 45,0 45,0 Vanhuuseläke (+ varhennettu ve) lkm 13 19 Osa-aikaeläkkeet lkm 14 12 Työkyvyttömyys-, osatke, yksilöll.ve lkm 5 3 Sairauspoissaolot (vakituiset) pv 6 027 5792 Sairauspoissaolopv:t /hlö, kal.pv pv 13,9 13,6 Kaikki poissaolot yhteensä (vsl, äl jne) pv 41131 41302 (tp 30429 29 902)
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 17 (15) 8 Tilastointi ja tunnusluvut Henkilöstöraportin tiedot on pyritty keräämään kunnallisen henkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti. Henkilökunnan lukumäärätiedot on pääosin ilmoitettu 31.12. tilanteen mukaisesti eli tällöin palvelussuhteessa kuntaan olevien määrä, ml. virkavapaalla tai työvapaalla olevat. Vakituisen henkilöstön lukumäärätiedot eivät sisällä näin ollen esim. avointen vakanssien tietoja. Teoreettinen henkilötyövuosi/vuosityöntekijä = palveluksessaolopäivien lkm kalenteripäivinä/365x (osa-aikaprosentti/100). Teoreettinen vuosityöaika = kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät. Tehty vuosityöaika, tehty henkilötyövuosi = Teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta vähennetään vuosilomat ja muut poissaolot (Opetusalan kesäkeskeytys vääristää jonkin verran työpanoksen laskentaa). Poissaoloprosentti = Poissaoloaika/Teoreettinen vuosityöaika x 100