Janne Rantanen Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan Loppuraportti Kuntainfran kehittämisfoorumi
tekijä: Janne Rantanen ISBN 978-952-293-262-4 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2015 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki Puh. 09 7711 www.kunnat.net
Sisältö 1 Tiivistelmä... 4 2 Projektin tausta... 5 2.1 Projektin tavoitteet...6 3 Korjausvelan laskenta-excelin toimintaperiaatteet... 7 3.1 Lähtöarvojen määritys...7 3.2 Omaisuuserien syöttö...8 3.3 Uudishinnan ja optimikuntotason määritys...10 3.4 Raportointi...10 4 Laskimen mallien toimintaperiaatteet... 12 4.1 Katumallien toimintaperiaate...12 4.2 Puistomallien toimintaperiaate...13 5 Korjausvelan laskentamallit... 14 6 Laskenta-excelin testaus... 15 7 Tulosten hyödyntäminen hybridimallissa... 15 8 Korjausvelan laskentaohje... 16 8.1 Tiedon kerääminen laskentaa varten...16 8.2 Uudishintalaskelman tekeminen...17 8.3 Laskimen käyttö...17 8.3.1 Omaisuuserien tietojen syöttö...18 8.3.2 Uudishinnan ja optimikuntotason määritys...19 8.3.3 Raportointi...20 3
Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 1 Tiivistelmä Korjausvelan laskentahanke aloitettiin vuoden 2013 syksyllä. Hanke oli suoraa jatkoa vuosien 2012 ja 2013 aikana toteutetulle korjausvelan periaatteiden määrityshankkeelle. Laskentahanke toteutettiin edelleen Kehto-foorumin yhteisenä hankkeena ja rahoitukseen osallistui lähes 20 organisaatiota. Hankkeen konsulttina toimi Rapal Oy ja hankkeeseen osallistui myös Suomen Kuntotekniikka Oy. Hankkeen tavoitteena oli luoda työkalu, joka sisältäisi laskentamallit korjausvelan laskentaan valituille omaisuuserille. Laskentatyökalun toimintaympäristöksi valittiin excel sen helppouden ja käytettävyyden takia. Laskentatyökaluun luotiin mallit pääkadulle, kokoojakadulle ja tonttikadulle. Lisäksi luotiin malli viheralueiden korjausvelan laskentaan. Katumallit perustuvat usean sadan kadun mittaustuloksista tehtyihin malleihin. Mittausaineistoa on laajalta alueelta Suomea, mutta aivan pääkaupunkiseudulta ei aineistoa saatu tätä hanketta varten. Vihermalleihin ei saatu mittausaineistoa laisinkaan ja joten vihermallit jouduttiin rakentamaan pitkälti teoreettiselta pohjalta. Katumallit rakennettiin siten, että aineiston perusteella laadittiin ns. perustason malli, jonka käyttämiseen riittää, että käyttäjällä on tiedossa omaisuuserän toiminnallinen luokka sekä rakennus/saneerausvuosi. Mikäli käyttäjällä on enemmän tietoa omaisuuserän ominaisuuksista, voi hän laskimen avulla tarkentaa korjausvelkalaskelmaa. Riippuen käytetystä tietotasosta, laskin yltää noin 70 85 prosentin merkitsevyysasteeseen korjausvelkalaskelmassa. Laskentaa tehdessä on syytä huomioida myös uudishinnan laskennan merkitys, koska yhtälailla tässä osuudessa tehdyt virheet vähentävät laskennan tarkkuutta kuin kuntotason arvioinnissa tehdyt virheet. Laskimeen on tehty valmiiksi uudishinnat valituille malleille, mutta uudishinnan laskentaan suositellaan silti käytettävän päivittyviä ja kehittyneempiä hinnastoja. Laskentatyökalua testattiin kesän ja syksyn aikana muutamissa kunnissa ja pääosin laskimen antamiin tuloksiin oltiin tyytyväisiä. Etenkin Vaasassa testattiin laskinta kattavasti ja myös vaasalaisten avustuksella saatiin laadittua tähänkin raporttiin kattava ohjeistus korjausvelan laskennasta ylipäänsä uusilla työkaluilla. Vaikka teoreettisilla laskentamalleilla päästään hyvää tarkkuustasoon korjausvelan laskennassa, eivät mallit poista tarvetta perinteisten mittausten tekemiselle. Teoreettisien mallien yhtenä sovelluskäyttönä voidaankin nähdä hybridimallilla tehtävän korjausvelan laskennan tukemisen. Teoreettisien mallien avulla voidaan paikantaa todennäköiset alueet, joilla korjausvelkaa on ja täten mittaukset voidaan kohdentaa pääosin näille alueille. Laskentatyökalun kehityksestä saadut positiiviset kokemukset kannustavat laskentatyökalun jatkokehitykseen. Ensimmäinen tärkeä kehitysaskel on laskimen käyttöönotto mahdollisimman laajalti. Kiinnostus korjausvelan laskennan halukkuuteen kunnissa kartoitetaan vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä, jonka jälkeen arvioidaan edellytykset laskennan jatkokehitykselle. Tulevien jatkotoimien tavoitteena on jatkaa kehitystä laajassa yhteistyössä Kehtofoorumin kanssa ja pitää laskentatyökalun kehitysversiot saatavilla kaikille kunnille. 4
2 Projektin tausta Korjausvelan periaatteiden määrityshanke valmistui keväällä 2013. Laskentaperiaatteiden määritystyön perusteella päätettiin lähteä kehittämään teoreettisia laskentamalleja, joiden avulla ns. hybridimallia voitaisiin hyödyntää korjausvelan laskennassa entistä paremmin. Projektiin osallistuivat ns. Kehto-kunnista seuraavat organisaatiot: Helsinki Pori Espoo joensuu Tampere kouvola Vantaa Rovaniemi Turku Vaasa Oulu Seinäjoki Jyväskylä Mikkeli Lahti Rauma Kuopio kuntaliitto Projektilla ei ollut varsinaista ohjausryhmää vaan projektin kokoukset olivat kaikille osallistujille avoimia. Projektin avainhenkilöstö oli seuraava: Puheenjohtaja, Marika Kämppi, Kuntaliitto Varapuheenjohtaja, Ari Varonen, Joensuun kaupunki Projektipäällikkö, Janne Rantanen, Rapal Oy Projekti-insinööri, Verneri Lauksio, Rapal Oy Mittaus/mallinnus, Jari Marjeta, Suomen Kuntotekniikka Oy Erityisesti kiitämme Antti Ruokosta, Siri Gröndahlia ja Lotta Rautiota Vaasan kaupungilta merkittävästä panoksesta laskenta-excelin testauksessa ja käyttöohjeen kirjoituksessa muun osallistumisen lisäksi. Lisäksi kiitämme seuraavia projektiin aktiivisesti osallistuneita henkilöitä: Reijo Järvinen, Helsingin kaupunki Virpi Vertainen, Helsingin kaupunki Petri Vainio, Espoon kaupunki Jyrki Vättö, Vantaan kaupunki Eila Kesti, Turun kaupunki Anu Nuora, Turun kaupunki Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki Juha Tikka, Lahden kaupunki Irma Lehto, Porin kaupunki Tomi Kotala, Rapal Oy Kirsi Lilja, Rapal Oy Maini Väisänen, Kuntaliitto 5
Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 2.1 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on kehittää excel-laskentatyökalu korjausvelan laskemiseksi. Laskentatyökalun tärkein kehitysalue ovat erilaiset kuntomallit, joiden avulla omaisuuserän jäännösarvon pienenemistä voidaan mallintaa. Laskentatyökalu sisältää seuraavat korjausvelan laskennassa käytettävät mallit: Ajoradat Ajorata KP I Ajorata KP II Ajorata KP III jalkakäytävä/pyörätie Viheralueet Rakennetut puistot Katuvihreä Kuva 1: Projektin tavoitteet Mallien sisältö: Malleissa pintaosan kulutuskerroksena on valittavissa: luonnonkivi, betonikivi, sidottu kulutuskerros, sitomaton kulutuskerros Malleissa perustusosan perustusratkaisuna on valittavissa:, stabilointi, tb-paalutus tai muu perustusratkaisu Laskentatyökalun mallit rajataan tässä hankkeessa katu- ja viheraluehankkeisiin. Projektin tavoitteena on myös merkitsevyysanalyysi kuntotason laskuun vaikuttavista tekijöistä, kuten alueellisuus, toteutusympäristö sekä muiden rakenteiden vaikutus. Analyysin avulla voidaan kuntotason laskun mallinnuksessa keskittyä oleellisiin muuttujiin. Projektin loppuraportissa kuvataan luotujen kuntomallien toiminnallisuus (funktiot) sekä kuntomalleihin kuuluvat muuttujat (parametrit). 6
3 Korjausvelan laskenta-excelin toimintaperiaatteet Korjausvelan laskenta-excelin toiminta jakaantuu neljään osa-alueeseen, jotka ovat laskenta-excelissä omilla sivuillaan: 1. Lähtöarvojen määritys 2. Omaisuuserien tietojen syöttö 3. Uudishinnan laskeminen ja optimikuntotason määritys 4. Raportointi 3.1 Lähtöarvojen määritys Lähtöarvojen määrityssivulla määritetään laskimen laskennassa käyttämät oletusarvot. Käyttäjällä on mahdollisuus halutessaan muokata näitä oletusarvoja. Muokattavia arvoja ovat viherpuistojen alueelliset jakaumat (viheralue/toiminnallinen alue/käytävät ja aukiot) ja viheralueen koostumuksen jakautuminen (nurmi/pensas/puu). Jakaumat tulee muokata laskelmassa siten, että ne muodostavat yhteensä 100 % summan (kuva 2). 100 % Vihermallin jakauma Viheralue Toiminnal. alue Käytäv. ja aukiot Nurmi Pensas Puu A1 Edustuspuisto 0,47 0,45 0,45 0,10 0,15 0,38 A2 Käyttöpuisto 0,35 0,70 0,25 0,05 0,40 0,25 A3 Käyttö ja suojaviheralue 0,57 0,80 0,20 0,00 0,18 0,25 A3 + puu 0,57 0,75 0,15 0,10 0,18 0,25 Viheraluetyyppi 100 % Kuva 2: Vihermallien sisällön säätäminen laskimessa Lähtöarvojen määrityssivulla määritetään myös katujen ja puistojen oletusarvoiset uudishinnat toiminnallisten luokkien välillä. Lisäksi lähtöarvojen määrityssivulla on mahdollisuus määrittää toiminnallisten luokkien optimikuntotasot. 7
Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan Katujen metrihinnat, puistojen neliöhinnat, oletusarvoiset optimikuntotasot Optimi Keskusta Taajama k taso Oletussijainti Pääkatu 130 125 90 Keskusta Kokoojakatu 125 120 75 Tonttikatu 120 115 65 2 A1 Edustuspuisto 200 200 75 A2 Käyttöpuisto 55 55 75 A3 Käyttö ja suojaviheralue 35 35 65 A3 + puu 45 45 50 Kohdetyyppi Kuva 3: Laskimessa käytettyjen hintojen oletusarvojen asettaminen Lähtöarvojen määrityssivulla määritetään myös laskennassa käytettävä vuosi. Laskentavuoden avulla laskin laskee laskennassa olevien omaisuuserien iät. Haluttaessa nykytilanteen korjausvelka syötetään tarkasteluvuodeksi laskentahetken vuosi. Laskentavuotta lisäämällä on käytännössä mahdollisuus tarkastella myös korjausvelan oletettua kehittymistä tulevina vuosina. Tarkasteluvuosi pitää ilmoittaa kokonaislukuna. 3.2 Omaisuuserien syöttö Omaisuuserien syöttösivulla annetaan laskennan kohteena oleville omaisuuserille laskentaan tarvittavat tiedot. Laskennan perusedellytyksenä voidaan pitää kohteen nimen sekä rakennus- tai saneerausvuoden määrittämistä. Näillä tiedoilla korjausvelka voidaan laskea tietotaso yhden kuntotasomallia käyttäen. OMAISUUSERIEN SYÖTTÖ Tiedot taso 1 Tiedot taso 2 Tiedot taso 3 Kertoimet S/Rvuosi Alusrak. Pääll. Katurak. Kant. Kuiv. Routiv. Kohde Kunta Kohdetyyppi lk p lk p lk lk lk lk Laajen. Tarkin Esimerkkiväylä Mallimaa Kokoojakatu 1999 µg 3 2 2 1 3 0,748 0,658 Esimerkkipääkatu Mallimaa Pääkatu 2003 C 3 0,917 Esimerkkiasuntokatu Mallimaa Asuntokatu 1991 Esimerkkiedustuspuisto Mallimaa A1 Edustuspuisto 1988 Esimerkintie Mallimaa Kokoojakatu 2002 Esimerkkikaupunkipuisto Mallimaa A1 Edustuspuisto 1992 Kuva 4: Omaisuuserien syöttäminen eri tietotasoille Tietotaso 2 kerroin Tietotaso 3 kerroin Tarkempi laskenta edellyttää tarkempien lähtötietojen syöttämistä laskimeen. Alla olevassa kuvassa on esitelty tietotasojen kaksi ja kolme jakautuminen ja sisältö. 8
Alusrakenneluokka: Päällysteen paksuusluokka: Katurakenteen paksuusluokka: Kantavuusluokka: Kuivatusluokka: Rakenteen routivuusluokka: Kuva 5: Tietotasojen 2 ja 3 sisältö Tietotasojen kaksi ja kolme avulla muodostetaan kertoimet, joilla tietotason yksi mallia korjataan. On tärkeää muistaa, että paremman tietotason hyödyntäminen vaatii jokaisen ko. tason kohdan täyttämistä. Puistojen osalta tietojen syöttö poikkeaa katujen syöttämisestä siten, että useampia tietotasoja ei ole. Tarkennuksia laskelmaan voi tehdä määrittämällä tarkemmin, kuinka puisto jakaantuu eri osa-alueisiin. Mikäli näitä tarkennuksia ei tee, niin laskin laskee suoraan lähtöarvojen määrityssivun oletusarvoilla. Manuaaliset viherkertoimet Toiminnallinen Viher Nurmi Pensas Puu alue Käytävät & aukiot 70 % 70 % 10 % 20 % 10 % 20 % Kuva 6: Vihermallin manuaaliset kertoimet 9
Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 3.3 Uudishinnan ja optimikuntotason määritys Uudishinta sivulla määritetään omaisuuserille uudishinnat ja optimikuntotasot. UUDISHINNAN JA OPTIMIKUNTOTASON MÄÄRITYS Hinta arvio Oletus opt. k taso Vaihtoeht. opt. k taso Uudishinta ( ) Tyyppi Pinta ala (m²) Kohde Kaupunki Uudishinta Esimerkkiväylä Mallimaa 75 75 Keskusta 25 000 28 750 000 Esimerkkipääkatu Mallimaa 90 90 9 500 000 9 500 000 Esimerkkiasuntokatu Mallimaa 75 65 Taajama 2 450 2 266 250 Esimerkkiedustuspuisto Mallimaa 75 90 Keskusta 25 000 1 750 000 Esimerkintie Mallimaa 75 75 17 840 000 17 840 000 Esimerkkikaupunkipuisto Mallimaa 75 50 Keskusta 50 000 3 500 000 Kuntotasoa muutettu oletusarvosta Hinta-arvio laskimen ulkopuolelta Hinta-arvio pinta-alatiedoilla Kuva 7: Uudishinnan ja optimikuntotason määrittäminen laskimessa Omaisuuserien nimi ja sijaintitiedot siirtyvät suoraan omaisuuserien syöttösivulta. Samoin oletettu optimikuntoluokitus tulee laskelmaan automaattisesti. Käyttäjä voi syöttää vaihtoehtoisen optimikuntoluokituksen sille varattuun kohtaan. Tällöin laskin käyttää sitä arvoa korjausvelan laskennassa huolimatta siitä, että omaisuuserällä on näkyvillä myös oletettu optimikuntotaso. Uudishinta kohtaan voi syöttää uudishinnan, joka on laskettu laskimen ulkopuolisella ohjelmalla (esimerkiksi Fore). Uudishinta on myös mahdollista laskea excel-laskimella, jolloin laskin käyttää hinnan määrittämiseen lähtötietojen määritys sivun arvoja. Uudishinnan laskeakseen on käyttäjän valittava, onko kohde keskusta- vai taajamakohde ja syötettävä omaisuuserän oikea pinta-ala. 3.4 Raportointi Raportointi sivulla käyttäjän ei tarvitse enää tehdä omia valintoja. Raportointi tuottaa automaattisesti korjausvelan määrän jokaiselle toiminnalliselle luokalle. Lisäksi raportointi tuottaa keskimääräisen kuntotason jokaiselle toiminnalliselle luokalle. Raportoinnista voi myös tarkastella jokaisen yksittäisen omaisuuserän kuntotasoa ja korjausvelan määrää. 10
RAPORTOINTI Arvopainotteiset keskiluvut Kohdetyyppi Uudisarvo opt. k taso kt arvio korj.v. % kv summa Pääkatu 9 500 000 90 85 5 % 440 166 Kokoojakatu 46 590 000 75 68 13 % 5877 873 Asuntokatu 2 266 250 65 64 1 % 12 046 A1 Edustuspuisto 5 250 000 63 34 29 % 1545 871 A2 Käyttöpuisto A3 Käyttö ja suojavihera A3 + puu 63 606 250 7875 956 Kohde Toiminnal. luokka Kaupunki Uudishinta ( ) Opt. k taso Tarkkuus kt arvio korj.v. % korjausvelka Esimerkkiväylä Kokoojakatu Mallimaa 28 750 000 75 Tarkin (III) 55 % 20 % 5877 873 Esimerkkipääkatu Pääkatu Mallimaa 9 500 000 90 Laajennettu (II) 85 % 5 % 440 166 Esimerkkiasuntokatu Asuntokatu Mallimaa 2 266 250 65 64 % 1 % 12 046 Esimerkkiedustuspuisto A1 Edustuspuisto Mallimaa 1 750 000 90 26 % 64 % 1124 550 Esimerkintie Kokoojakatu Mallimaa 17 840 000 75 91 % Esimerkkikaupunkipuisto A1 Edustuspuisto Mallimaa 3 500 000 50 38 % 12 % 421 321 Kuva 8: Raportointisivun näkymä Raportointi osuus näyttää myös, mitä tietotasoa katujen kuntotason määrittämiseen on käytetty. Korjausvelan euromääräinen arvo lasketaan korjausvelan laskentaperiaatteiden mukaisesti, eli mallilla saatua nykyistä kuntotasoa verrataan omaisuuserälle määritettyyn optimikuntotasoon. 11
Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 4 Laskimen mallien toimintaperiaatteet Laskentamallien kehitys pyrittiin perustamaan aitoon toteumatietoon kuntotasojen kehityksestä eri kohteilla. Katumallien osalta tämä toteutuikin hyvin, mittaustuloksia saatiin yli sadasta kohteesta. Vastaavasti puistojen malleja varten toteumatietoa ei ollut saatavilla ja hankkeen aikana myös testaaminen jäi olemattomaksi. 4.1 Katumallien toimintaperiaate Katujen kuntotason mallintamisessa on luotu tietotaso yhdelle ns. perusmalli jokaista toiminnallista luokkaa kohden: pääkatu kokoojakatu tonttikatu. Tämän jälkeen tätä mallia voidaan tarkentaa tasoille kaksi ja kolme mittaustuloksiin perustuvilla kertoimilla. Kuva 9: Katumallien toimintaperiaate Tarkennus tapahtuu suoraan kertomalla perusmallin kuntotaso joko kertoimella X tai X ja Y kuvan 9 osoittamalla tavalla. 12
4.2 Puistomallien toimintaperiaate Puistojen kuntotason mallintamisessa puistojen sisältö jaettiin kolmeen osa-alueeseen: viheralue toiminnallinen alue käytävä/aukio alueet A3 Käyttöpuisto 57 % 57 % kuntotasosta mallinnetaan kasvillisuusmallien mukaisesti 57 % Toiminnallisen alueen kunto laskee esim. leikkivälineiden mukaisesti 100 % 0 % Hoito ohjelma (milloin uusitaan) eri viherlajeille 18 % 25 % Käytävien kuntotaso laskee kevyen liikenteen väylän mallin mukaisesti 15v 5v 30v Kuva 10: Puistomallien toimintaperiaate Tämän lisäksi viheralue jakaantuu vielä kolmeen osa-alueeseen: nurmikko pensas puusto Näistä edellisistä viheralueen osa-alueille on omat kuntotason kehittymisen mallit, samoin myös toiminnallisen alueen kuntotasolle on oma mallinsa. Käytävien ja aukioiden on oletettu käyttäytyvän suurin piirtein tonttikadun kuntotasomallien mukaisesti. 13
Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 5 Korjausvelan laskentamallit Korjausvelan laskentamallit laadittiin kolmelle eri katualueelle toiminnallisluokittain sekä yksi ns. tee se itse malli viheralueille. Katualueen mallit perustuvat laajaan useiden satojen kohteiden mittausaineistoon, joista on laskentamalleja poimittu yli 100 edustavaa kohdetta. Mallit toimivat epäintuitiivisesti, eli pääkatujen kuntotaso laskee ajan myötä nopeammin kuin kokoojakadun tai tonttikadun kuntotasot. Tämä johtuu siitä, että mallit olettavat pääkaduille tehtävät hoito- ja kunnossapitotoimenpiteitä selvästi enemmän kuin pienemmille kaduille. Aineisto ei sisältänyt yli 20 vuotta vanhoja saneeraamattomia pääkatuja. Kokooja- ja tonttikaduille mallit yltävät yli 30 vuoden ajanjaksolle. Tietotason 2 ja 3 valinnat vaikuttavat myös paljon käyrien muotoon ja esimerkiksi tarkemmat laskelmat parantavat kokoojakadun kuntotasoa tonttikatuihin nähden. 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 pääkatu kokoojakatu tonttikatu 20,0 0,0 1 6 11 16 21 26 31 Kuva 11: Kuntotasojen kehitys ajan funktiona eri katumalleilla Tietotasoja 2 ja 3 varten laadittiin aineiston perusteella korjauskertoimet, joilla tietotason 1 perusmallia korjataan laskentatyökalussa. Alla olevassa kuvassa on esiteltynä nämä kertoimet eri tietotasojen 1 ja 2 valinnoille. Alus- Päällyste Katu- Kanta- Kadun rourakenne- paksuus- rakenne vuus- Kuivatus- tivuusluokka Kerroin luokka Kerroin paksuuslk Kerroin luokka Kerroin luokka Kerroin luokka Kerroin A 1,15 1 1,2 1 1,16 1 1,09 1 1,0 1 1,12 B 1,08 2 1 2 1,00 2 1,00 2 0,95 2 0,94 C 1,03 3 0,89 3 0,92 3 0,89 3 0,88 3 0,88 D 0,98 µe 0,92 µf 0,88 µg 0,84 µh 0,80 µi 0,78 Kuva 12: Tietotasojen 2 ja 3 tarkennuskertoimet 14
Yllä mainitut kuusi tekijää tunnistettiin hankkeen aika merkittäviksi tekijöiksi kuntotason kehitykselle. Lisäksi hankkeessa arvioitiin, että nämä tekijät ovat sellaisia, joista myös kunnilla on saatavissa helposti tietoja. Tiedon saatavuuden takia esimerkiksi liikennemäärät eivät ole suoraan taulukon muuttujissa, vaan niiden vaikutus tulee osin huomioitua toiminnallisen luokan valinnan kautta. 6 Laskenta-excelin testaus Kesän 2014 aikana laskenta-exceliä testattiin eri kunnissa. Pääosin laskimen tuloksiin oltiin tyytyväisiä, etenkin jos pystyttiin käyttämään tarkempia tietotasoja. Tietotaso yhden osalta laskimen arveltiin antavan liian suuria korjausvelan määriä verrattuna mittauksilla tehtyihin tuloksiin. Tarkimmillaan tietotason kolme mallien arveltiin pääsevän yli 80 % korrelaatioon. Laskimen testaus keskittyi katumallien testaukseen. Vihermallien testaukseen ei osallistujilla ollut kesän 2014 aikana resursseja. Tulevaisuudessa on tavoitteena myös vihermallien testauksen toteuttaminen. 7 Tulosten hyödyntäminen hybridimallissa Korjausvelkaa laskettaessa kunnilla on mahdollisuus laskea korjausvelkaa kolmen eri tietotason mukaisesti. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus hyödyntää hybridimallia seuraavanlaisesti: 1. Edustavien mittausten tekeminen toiminnallisen luokan perusteella 2. Edustavien mittausten tekeminen ikäryhmittäin 3. Edustavat mittaukset asuntoalueittain / hoitourakoittain 4. Edustavat olemassa olevan toteavan tiedon perusteella Arvioiden mukaan hybridimallia hyödynnettäessä, tulisi edustavia mittauksia tehdä noin 25 30 % suhteessa koko analysoitavaan aineistoon. 15
Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 8 Korjausvelan laskentaohje Seuraavassa on esitelty korjausvelan laskentaohje, joka on tehty Vaasan kaupungin kattavan testauksen ohessa. Ohjeistus saattaa sisältää osuuksia, jotka keskittyvät tietojen keräämiseen hyödyntäen tiettyä ohjelmaa (ArcMap), mutta suurin osa ohjeistuksesta on laitteistoriippumatonta. 8.1 Tiedon kerääminen laskentaa varten Karkeimman tason korjausvelan laskentaan tarvitaan käytännössä tiedoksi kohteen nimi, toiminnallinen luokka sekä rakennus/saneerausvuosi. On hyvin todennäköistä, että laskentaan saatavia tietoja ei ole olemassa yhdessä yksittäisessä rekisterissä, vaan tietoja joudutaan keräämään useista eri lähteistä. Tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi: Toimintakertomukset Hankinta-aikataulut Ohjelmistot kuten X-Pipe, ArcMap katusuunnitelmat (poikkileikkaukset, johtosuunnitelmat GoogleMaps, Webmap Tiedon keräämisen hankaluutta lisää se, että usein samalla kohteella saattaa olla useampia eri rakennus- ja saneerausvuosia, joista on saatavilla tietoa vaihtelevasti. Ikätietojen oikeaksi saamiseksi kannattaa hyödyntää useita tietolähteitä. Esimerkiksi katusuunnitelmaa ja ortokuvaa hyödyntämällä voidaan arvioida, onko katusuunnitelmassa oleva kohde saneerattu vai rakennuttu suunnitelmassa ilmoitettuna vuotena. Mikäli esimerkiksi suunnitelmassa näkyy vuosiluku 2000, mutta ortokuvassa kohde on jo olemassa 1970-luvulla, niin voidaan hyvin olettaa kohteen tulleen saneeratuksi vuonna 2000. On tärkeää myös huomioida, että suunniteltu saneeraus ei ole aina toteutunut kyseisenä vuotena, vaan on mahdollista että suunnitelma on toteutettu myöhemmin. Kuva 13: Webmap ortokuva sekä Vaasan veden putkikartat. Lähde: Vaasan kaupunki 16
Kun katujen vuositiedot ovat kerätty, voidaan ne syöttää suoraan paikkatietopohjaiseen ArcMap-ohjelmaan. Työtä helpottaa kuitenkin vuosilukujen kirjoittaminen katukohtaisesti ylös paperille, jolloin voi kerralla syöttää enemmän tietoja kuin vain katu kerrallaan. Ja varsinkin jos tietoa etsitään fyysisestä arkistosta, on hyvä kirjoittaa vuosiluvut ensiksi paperille ja sen jälkeen syöttää tiedot koneelle. ArcMappiin syötetään myös tiedon lähde: esimerkiksi onko vuosiluku löydetty toimintakertomuksesta vai sähköisen arkiston katusuunnitelmasta. Lähteen merkintä helpottaa jatkossa, jos tiedon alkuperä pitää selvittää. Tietojen syöttämisessä exceliin kannattaa käyttää excelin paste value (liitä arvot) toimintoa, jolloin varmistetaan excelin toimivuus. Parhaiten tämän huomaa laskentaexcelissä siten, että laskimen taustavärit pysyvät soluissa normaaleina, eivätkä esimerkiksi muutu kopioitaessa valkoisiksi. Ennen tietojen syöttämistä laskimeen, on syytä perehtyä myös laskimessa olevaan ohjeistukseen. 8.2 Uudishintalaskelman tekeminen Omaisuuserien tietojen syöttämisen jälkeen omaisuuserille tulee määrittää myös uudishinta. Uudishinnan määritys on yhtä merkittävä osa-alue korjausvelkalaskelmassa kuin nykyisen kuntotason arviointi. Uudishintalaskelman tekemiseen suositellaan Fore-ohjelmistoa, jonka avulla voidaan laskea tarkat uudishintalaskelmat. Tarvittaessa uudishinnan laskemiseksi voidaan myös käyttää laskimessa olevia uudishinta-arvoja. Laskimessa olevat uudishinta-arviot perustuvat myös Fore ohjelman hinnastoihin, mutta ovat keskimääräisiä arvioita. Laskimessa on mahdollisuus katualueilla huomioida, sijaitseeko katu keskustavai taajama-alueella. On myös tärkeä huomioida, että laskimen hinnasto ei päivity automaattisesti, vaan on laskijan vastuulla tehdä lähtöhintoihin tarvittavat korjaukset vuoden 2014 jälkeen. Seuraavassa on Vaasan kaupungin tekemä uudishinnan vaiheittainen laskentaohjeistus Fore ohjelmaa hyödynnettäessä: 1. Anna katualueelle nimi 2. Määritä katuluokka: pääkatuväylä, kokoojakatuväylä, tonttikatuväylä, kevyen liikenteen väylä 3. Syötä katualueen pituus 4. Painamalla kadun katuluokkaa avautuu Hankkeen ominaisuudet -välilehti, josta saa määritettyä katukohtaiset tiedot 5. Määritä katukohtaiset tiedot: maalaji, mahdollinen kevyen liikenteen väylä, erotusalue, reunakivi Fore antaa katukohtaiset oletusarvot esim. kadun leveydelle, nopeusrajoituksille à voidaan muuttaa tarvittaessa 6. kun kaikki katualueet ovat laskettu, lisätään niihin 15 % muita kuluja, esim. siirtämällä uudishinnat excel-taulukkoon ja kertomalla ne 1,15 8.3 Laskimen käyttö Kun kaikki mahdollinen tietomateriaali on kerätty ja uudishinta laskettu, aloitetaan korjausvelka-laskimen täyttö. Tässä ohjeessa on käsitelty korjausvelan laskentaa katualueille. Viheralueiden korjausvelan laskennasta ei ole vielä raportin valmistuessa tehty yhtään pilottilaskelmaa. 17
Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan 8.3.1 Omaisuuserien tietojen syöttö Kohde-sarakkeeseen syötetään kadun nimi Jos katu on jaettu ja sen uudishinta on laskettu eri osissa, syötetään se myös useammassa osassa. (kuva 14) OMAISUUSERIEN SYÖTTÖ Tiedot taso 1 Tiedot taso 2 Tiedot taso 3 Kertoimet Kohde Kaupunki Kohdetyyppi R vuosi S vuosi Alusrak. lk Pääll. p lk Katurak. p lk Kant. lk Kuiv. lk Routiv. lk Laajen. Tarkin Linnustajantie Teeriniemi Kokoojakatu 1979 µe 1 2 1,058 Hiirihaukankatu Teeriniemi Asuntokatu 1980 µe 2 3 0,846 Kivitaskuntie Teeriniemi Asuntokatu 1980 µe 2 3 0,846 Kiislankuja Teeriniemi Asuntokatu 1980 µe 2 3 0,846 Punarinnankatu Teeriniemi Asuntokatu 1980 2001 µe 2 3 0,846 Leppälinnunkuja Teeriniemi Asuntokatu 1980 µe 2 3 0,846 Satakielenkuja Teeriniemi Asuntokatu 1980 µe 2 3 0,846 Keltasirkunkatu Teeriniemi Asuntokatu 2009 µf 2 2 0,880 Huuhkajankatu välillä V Teeriniemi Kokoojakatu 1979 µe 1 2 1,058 Huuhkajankatu välillä KeTeeriniemi Kokoojakatu 2009 µf 1 2 1,012 Kuva 14: Katutietojen (omaisuuserien) syöttö korjausvelka-laskimeen. Lähde: Vaasan kaupunki 1. Tiedot taso 1: a) Kohdetyyppiin valitaan omaisuuserän tyyppi: pääkatu, kokoojakatu tai asuntokatu Kevyen liikenteen väylä merkitään myös asuntokaduksi. Kevyen liikenteen väylä täytyy kuitenkin muistaa ottaa huomioon optimikuntotasoprosenttia määritettäessä (50%, ei asuntokadulle tyypillinen 65%) A1-A3-tyypit ovat viheromaisuuksille Kohdetyyppi-tiedot saadaan esimerkiksi ArcMap-ohjelmasta OMAISUUSERIEN SYÖTTÖ Tiedot taso 1 Kohde Kaupunki Kohdetyyppi R vuosi S vuosi Falabellantie Pukinjärvi Asuntokatu 2008 Hevosenkengäntie Pukinjärvi Asuntokatu 2005 Hevoshaantie Pukinjärvi Kokoojakatu 1997 Hevosmiehentie Pukinjärvi Kokoojakatu 1997 Hevosvoimantie Pukinjärvi Asuntokatu 2002 Kaviotie Pukinjärvi Asuntokatu 1995 Laukkatie Pukinjärvi Asuntokatu 1996 Länkitie Pukinjärvi Asuntokatu 1996 Maneesintie Pukinjärvi Asuntokatu 2008 Kuva 15: Kohdetyypin valinta. Lähde: Vaasan kaupunki b) Rakennus(R)-vuosi ja saneeraus(s)-vuosi sarakkeisiin syötetään kerätyt vuositiedot Parhaimmassa tapauksessa molemmat vuosiluvut, mutta tärkeintä on merkitä viimeisin saneeraus, jos se tiedetään. Jos katu rakentamisesta/saneerauksesta on 25 vuotta tai enemmän, vuosiluvun merkintä ei ole laskimen kannalta oleellista. 18
2. Tiedot taso 2: a) Alusrakenneluokkaan merkitään omaisuuserän maalajin (kallio, moreeni, hiekka, siltti, savi yms.) luokitus A-uI Käytetään Liikenneviraston pohjamaalajiluokitusta Maalajitiedot voidaan saada esimerkiksi WebMap-ohjelman maaperän taustakartasta tai kadun pituus-/poikkileikkauksesta. b) Päällysteen paksuusluokkaan valitaan 1-3 päällysteen paksuuden mukaan: 1: >100 mm tai 3 kerrosta 2: 50-100 mm tai 2 kerrosta 3: < 50 mm tai 1 kerros Yleensä luokka 1: pääkatu- ja kokoojakatuväylä, luokka 2: tonttikatu ja luokka 3: kevyen liikenteen väylä c) Katurakenteen paksuus luokitellaan myös kolmeen luokkaan: 1: >1,5 metriä 2: 1,0-1,5 metriä 3: <1,0 metriä Pääkatuväylä ja kokoojakadut on listattu luokkaan 2, tonttikadut sekä kevyen liikenteen väylät luokkaan 3. Poikkeuksena omaisuuserät merkittävästi routivalla tai savisella maaperällä à luokka 2 Kuva 16: Tietotaso 2 syöttö ja valinta. Lähde: Vaasan kaupunki Mikäli laskijan käytössä on riittävä määrä lähtötietoja, voisi laskentaa myös tarkentaa tasolle 3. 8.3.2 Uudishinnan ja optimikuntotason määritys Mikäli omaisuuserien uudishinnat lasketaan Fore:n Hola-ohjelmalla niin, kun uudishinnat on laskettu, kannattaa syöttää hinnat erilliseen excel-taulukkoon. Tällöin hintoihin 19
Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan on helppo lisätä 15 prosenttia muita kuluja, joita Fore ei ota huomioon katukohtaisesti. Erillisestä excel-taulukosta voi suoraan kopioida ja liittää (paste values toiminto) uudishinnat korjausvelka-laskimeen. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että omaisuuserien nimilista on kopioitu korjausvelka-laskimesta suoraan ja ne ovat uudishinta-excelin kanssa samassa järjestyksessä. Hinta-arvio-sarake jätetään tyhjäksi, mikäli tietoja syötetään Uudishinta ( ) sarakkeeseen. UUDISHINNAN JA OPTIMIKUNTOTASON MÄÄRITYS Hinta arvio Kohde Kaupunki Opt. k taso Uudishinta ( ) Tyyppi Pinta ala (m²) Uudishinta Mäntymaantie Gerby 75 1 173 657,12 1 173 657 Solasaarentie Gerby 65 291 804,73 291 805 Gerbyn Rantatie välillä Als Gerby 90 3 318 316,40 3 318 316 Gerbyn Rantatie välillä Ra Gerby 90 1 445 274,18 1 445 274 Kuusilahdentie Gerby 65 139 414,97 139 415 Myyrämetsäntie Gerby 65 48 204,85 48 205 Korpikuusentie Gerby 65 37 046,12 37 046 Tuulenpesäntie Gerby 65 37 627,38 37 627 Metsäretkentie Gerby 65 41 708,48 41 708 Satumetsäntie Gerby 65 33 380,28 33 380 Kluuvitie Gerby 65 84 560,77 84 561 Kuva 17: Uudishinta ja optimikuntotaso -välilehden täyttö. Lähde: Vaasan kaupunki 8.3.3 Raportointi Raporttiin siirtyvät tiedot automaattisesti muilta välilehdiltä. Ainoastaan Tarkkuuskohtaan tulee valita tietojen laajuus: Suppea, laajennettu, tarkin. Jos kaikki tietotasot ovat täydennetty, valitaan tarkkuudeksi tarkin. Vaasan projektissa käytettiin laajennettua tarkkuutta eli tietotasoja 1 & 2. Suppea valitaan tapauksessa, jossa tietoja ei ole kerätty muihin tarkkuustasoihin vaadittavaa määrää. Raportti näyttää uudishinnan ja syötettyjen tietojen perusteella lasketun korjausvelka-määrän omaisuuseräkohtaisesti sekä myös prosentuaalisen korjausvelan määrän. Kohde Apukenttä Kaupunki Uudishinta ( ) Opt. k taso Tarkkuus kt arvio korj.v. % korjausvelka Tukkitie Asuntokatu Gerby 121 468 65 Laajennettu (II) 0 % 65 % 78 954 Neulaspolku Asuntokatu Gerby 9 620 65 Laajennettu (II) 0 % 65 % 6253 Länsimetsäntie Kokoojakatu Gerby 952 763 75 Laajennettu (II) 0 % 75 % 714 572 Vanamopolku Asuntokatu Gerby 29 991 65 Laajennettu (II) 0 % 65 % 19 494 Horsmatie Asuntokatu Gerby 95 731 65 Laajennettu (II) 0 % 65 % 62 225 Rentukkatie Asuntokatu Gerby 107 737 65 Laajennettu (II) 0 % 65 % 70 029 Saratie Asuntokatu Gerby 85 984 65 Laajennettu (II) 0 % 65 % 55 890 Vehkatie Asuntokatu Gerby 73 382 65 Laajennettu (II) 0 % 65 % 47 698 Suopursuntie Asuntokatu Gerby 82 008 65 Laajennettu (II) 0 % 65 % 53 305 Pikkumännyntie Asuntokatu Gerby 84 267 65 Laajennettu (II) 0 % 65 % 54 773 Talvikkipolku Asuntokatu Gerby 32 262 65 Laajennettu (II) 0 % 65 % 20 970 Rantalahdentie Kokoojakatu Gerby 447 324 75 Laajennettu (II) 0 % 75 % 335 493 Rantaniityntie Asuntokatu Gerby 49 085 50 Laajennettu (II) 0 % 50 % 24 542 Tuomonkuja Asuntokatu Gerby 23 586 65 Laajennettu (II) 67 % Tuomonkuja pt Asuntokatu Gerby 18 665 50 Laajennettu (II) 59 % Ollenpolku Asuntokatu Gerby 45 033 50 Laajennettu (II) 48 % 2 % 1106 Kuva 18: Raportti-välilehti. Lähde: Vaasan kaupunki 20