Korjausvelan laskenta pääkaupunkiseudulla. Petri Vainio, Espoon kaupunki Eero Kaarlehto, Rapal Oy

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Korjausvelan laskenta pääkaupunkiseudulla. Petri Vainio, Espoon kaupunki Eero Kaarlehto, Rapal Oy"

Matilda Heino
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Korjausvelan laskenta pääkaupunkiseudulla Petri Vainio, Espoon kaupunki Eero Kaarlehto, 1

2 Espoo briefly Second largest city in Finland, situated in Metropolitan area Population approx Growth rate ~3% / year Population 1950 was only Espoo s landscape is a mixture of claylands (former sea bed, clay s depth up to 30 m) and rocky areas Doesn t have a traditonal city centrum or city plan. Is based upon 5 areal centrums, which are connected by roads and partly with railroad and subway (start s in an august ) 2

3 Kaupungin tarve korjausvelan laskennalle Espoota on rakennettu voimakkaasti ja luvuilla Tähän saakka voimakkaan kasvun aikaan rakennetun infran peruskorjaustarve on ollut vähäistä Uudelleenpäällystämisiin ja rakenteellisiin perusparantamiseen on varattu noin 5 milj. /v Budjetoidun määrän oikeellisuutta on arvioitu säännöllisillä palvelutasomittauksilla ja päällystevauriokartoituksilla PTM 2 vuoden ja PVK 3 vuoden kierrolla Espoon vesihuollon järjestää Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -vesilaitoskuntayhtymä. Kaupunki rakennuttaa tai rakentaa HSYn Espoon alueen verkostosta pääosan Kumpikin osapuoli tekee omat, itsenäiset perusparannusinvestointipäätöksensä Asemakaavoitetulla alueella vesi- viemäri- ja hulevesijärjestelmät on pääsääntöisesti rakennettu kadun alle Yhteinen peruskorjausohjelma tuo merkittäviä säästöjä yhteenlasketuissa kustannuksissa sekä minimoi työmaiden aiheuttaman häiriön Korjausvelan määrittelyllä halutaan ratkaista Peruskorjausbudjetin oikea, perusteltu taso Saada käsitys siitä mihin johtaa poikkeama optimaalisesta tasosta Asettaa strategisia tavoitteita korjausvelan kehityssuunnalle Verrata tilannetta verrokkikaupunkeihin 3

Lähtötietojen hankinta Rakentamisvuosi ja perusparantamisvuosi Espossa vain osasta katuja Valmistumisvuoden tieto 443 km (~21 %) Perusparannusvuoden tieto 46 km (~2%) Espoossa yleisten aluiden

4 Lähtötietojen hankinta Rakentamisvuosi ja perusparantamisvuosi Espossa vain osasta katuja Valmistumisvuoden tieto 443 km (~21 %) Perusparannusvuoden tieto 46 km (~2%) Espoossa yleisten aluiden omaisuuden hallinnassa käytössä Trimble Locus YAOH, joka on perustettu 2006 Maaperä- ja rakennettavuuskartta Joko kaupungin omaa dataa tai avointa dataa (esim. maaperätiedot digiroadista) Palvelutasomittaukset ja päällystevauriokartoitukset Voivat olla jo valmiiksi olemassa tai voidaan hankkia projektia varten Katukuilukuvaus Mahdollistaa päällystevaurikartoituksen tekemisen jälkeenpäin Espoossa katukuilukuvausaineisto kattavaa ja uudehkoa 4

5 5

6 Laskentatapa Korjausvelka = optimikuntotaso - kuntotaso * jälleenrakennuskustannus Optimikuntotaso riippuu katuluokasta Kuntotaso saadaan mittaustuloksista tai kuntotasomallin avulla Jälleenrakennuskustannus lasketaan katukohtaisesti 6

7 Jälleenrakennuskustannuksen laskeminen Korjausvelan määrän kannalta on erittäin tärkeää selvittää jälleenrakennuskustannus mahdollisimman tarkasti Tarkimpaan tulokseen päästään käyttämällä Foren hankeosalaskentaa, jolloin voidaan ottaa huomioon kustannuksiin merkittävästi vaikuttavat olosuhdetekijät Kustannusten laskenta tehdään suurelle massalle, ei yksittäisille kaduille 7

Laskennan tulosten raportointi Kokonaiskorjausvelan määrä Katuluokittain ja putkityypeittäin Jokaiselle kadulle ja putkelle oma korjausvelkansa

8 Laskennan tulosten raportointi Kokonaiskorjausvelan määrä Katuluokittain ja putkityypeittäin Jokaiselle kadulle ja putkelle oma korjausvelkansa Ei käyttökelpoista tietoa yksittäin Katujen ja putkien yhteinen peruskorjausohjelma tuo merkittäviä säästöjä yhteenlasketuissa kustannuksissa 8

9 Prioriteettilista Lähtökohta: vesihuollon järjestelmät kulkevat pääosin katujen alla, mutta ovat eri tahojen hallinnoimia Korjauksia ei suunnitella yhdessä Tieto korjaustarpeista on avainhenkilöiden päässä Tavoite: yhdistetään katujen ja vesihuollon korjausvelkatiedot, jotta korjaukset voidaan suunnitella järkevästi Kohteet pisteytetään priorisointisääntöjen mukaan, jonka jälkeen pisteet lasketaan osoitteittain yhteen Tuloksena saadaan kriittisyyden mukaan järjestetty lista kaupungin osoitteista 9

10 10

11 Espoon ja HSY:n korjausvelkapilotti Espoon kaduista kerättiin 13% otos (noin 1000 katua) eri osista Espoota siten, että mukaan valittiin katuja ja alueita, joilla arveltiin olevan korjausvelkaa Kadut kerättiin paikkatietona jolloin niille saatiin samalla analyysillä maaperätiedot Ongelmana oli rakennus- ja perusparannusvuodet, joita näin vanhoista kaduista löytyy vain satunnaisesti Katujen rakentamisvuosia arvioitiin mm. johtokarttojen, ilmakuvien sekä talojen rakennuslupien perusteella Otoksen korjausvelka oli noin 4,5 milj, joka suoraan yleistettynä olisi noin 35 milj Korjausvelan kasvu otoksella oli noin 1,1 milj 8,5 milj 11

12 Tulosten hyödyntäminen Espoossa Espoossa on käytetty tuloksia rinnan katujen pintakunnon korjausvelan määrittelyn kanssa Tulokset näissä kahdessa vertailussa ja lisäksi kokemukset nykyisen perusparannustason riittävyydestä antavat hyvin yhdensuuntaisia lukuja Voidaan perustellusti väittää, että katujen perusparantamien nykyinen taso 5-6 M /v on riittävä korjausvelan kurissa pitämiseen Laskennan aikana huomattiin, että erityishuomiota tulee kiinnittää rakentamis- ja perusparannusvuosien saamiseen kattavasti osaksi perusrekisteriä Vesihuollon kannalta yhteisten perusparannuskohteiden löytäminen ei ainakaan toistaisksi ole vielä osoittanut koko potentiaaliaan Konsultin käyttö varsinkin tiedon hankkimisessa eri osapuolilta ja raportin kasaamisessa osoittautui hyödylliseksi 12

Korjausvelkalaskin osaksi Forea Asiakkailta saadun palautteen perusteella päätettiin aloittaa korjausvelkalaskimen kehitystyöt Laskimen valmistuttua kunta voi päivittää itse laskelmiaan sitä mukaa

13 Korjausvelkalaskin osaksi Forea Asiakkailta saadun palautteen perusteella päätettiin aloittaa korjausvelkalaskimen kehitystyöt Laskimen valmistuttua kunta voi päivittää itse laskelmiaan sitä mukaa kun korjauksia tehdään Kustannustieto pysyy jatkuvasti ajan tasalla Katukohtaisia laskelmia voidaan tarkentaa tarvittaessa helposti Kunta voi itse muuttaa priorisointisääntöjä ja tutkia, miten ne vaikuttavat tulevaisuuden rahoitustarpeeseen 13

14 Kiitos mielenkiinnosta! 14

Samankaltaiset tiedostot

Vesihuoltoverkoston korjausvelan laskennan kehitys

Vesihuoltoverkoston korjausvelan laskennan kehitys Zenja Kahila 1 Projektin tausta ja osallistujat Rapal Oy on vuodesta 2012 alkaen tehnyt kunnille ja vesilaitoksille useita korjausvelan laskentahankkeita.