Hämeenlinnan kaupungin Osallisuus- ja vaikuttamistoiminta Nuoriso- ja lastenkulttuuripalvelut Noora Herranen 17.3.2016
Lapsiystävällisyys Tavoite, jonka toteutuminen pitää varmistaa päätöksenteossa ja lasten ja nuorten kanssa toimittaessa aina uudelleen ja uudelleen. Keskustelunavaus: o Mitä lapsiystävällisyys eli lapsen oikeudet tarkoittavat yksittäisen päätöksen kohdalla? o Mitä lapsiystävällisyys tarkoittaa eri lapsiryhmien näkökulmasta? o Miten lapsen oikeudet toteutuvat hämeenlinnalaisessa arjessa?
Lapsiystävällinen kunta Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta: 1. Syrjimättömyys 2.Lapsen edun ensisijainen harkinta 3.Oikeus elämään ja kehittymiseen 4.Lapsen näkemysten kunnioittaminen
Lapsiystävällinen kunta (LYK) Tukee lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan tarkastelua kokonaisuutena yli sektori- ja hallintokuntarajojen. Kohteena sekä rakenteet että ajattelu- ja toimintatavat. Nostaa keskiöön lapsen oikeudellisena subjektina ja kuntakansalaisena sekä oman arkensa asiantuntijana (ei palveluiden asiakkaana tai kohteena, ei tulevaisuuden veronmaksajana). Pohjana YK:n Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) ja kansainvälinen Child Friendly City malli. Tarjoaa UNICEFin arvovallan kunnassa tapahtuvan kehittämistyön tueksi. Lapsiystävällinen kunta on aidosti sitoutunut lapsen oikeuksien toteuttamiseen ja edistämiseen. http://www.unicef.fi/lapsiystavallinen-kunta
Lapsiystävällinen kunta - toimintamalli Perustana YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien neljä yleisperiaatetta: syrjimättömyys lapsen edun ensisijainen harkinta oikeus elämään ja kehittymiseen lapsen näkemyksen kunnioittaminen Tavoitteena kannustaa ja tukea kuntia lapsen oikeuksien toteuttamisessa Mallin kohteena ovat sekä rakenteet että ajattelu- ja toimintatavat Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen saaminen edellyttää sitoutunutta ja tuloksellista kehittämistyötä, jossa: Lapsiystävällisyyttä edistetään koko kaupungin tasolla Toimenpiteet johtavat pysyviin muutoksiin (ei yksittäisiä projekteja tai tapahtumia) Lapset ja nuoret ovat mukana sekä lähtötilanteen arvioinnissa, kehittämiskohteiden valinnassa että toimenpiteiden toteuttamisessa (toimenpiteistä riippuen) Tunnustus ei tarkoita sitä, että työ olisi valmis lapsen oikeuksista on pidettävä huolta arjessa joka päivä. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta ja sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista
Kehittämistyön eteneminen 1. Askel: haku ja koordinaatioryhmän perustaminen (kh:n päätös 24.3.2014 111) 2. Askel: alkukartoitus 3. Askel: toimintasuunnitelma 4. Askel: toteutus 5. Askel: raportointi 6. Askel: arviointi ja tunnustus 7. Askel: kehittämistyön jatko ja uusien tavoitteiden valmistelu (Hämeenlinna ollut kehittämässä mallia ja aloitamme nyt 1. askeleesta)
Rakennuspalikat 1. Lapsen oikeudet tunnetaan. 2. Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla. 3. Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. 4. Lapset voivat vaikuttaa julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen. 5. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin. 6. Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan. 7. Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia. 8. Lapsia ja lapsuutta arvostetaan. 9. Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu. 10.Lapsia koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa.
Käytännössä Jokainen rakennuspalikka on käytävä läpi ja arvioitava tarkistuslistan avulla. Listojen avulla arvioidaan lähtötilannetta ja valitaan kehittämiskohteet ja toimenpiteet sekä seurataan toimenpiteiden onnistumista. Alkukartoituksessa on hyödynnettävä lasten, nuorten ja perheiden kokemustietoa omasta arjestaan ja oikeuksien toteutumisesta. kartoituksesta saadun informaation perusteella koordinaatioryhmä valitsee tavoitteet ja toimenpiteet, joita kunta alkaa toteuttaa. tärkeää, että lapset ja nuoret ovat mukana tulkitsemassa tuloksia ja valitsemassa toimenpiteitä. Ensimmäinen vuosi käytetään alkukartoituksen tekemiseen ja toimintasuunnitelman laatimiseen. Toinen vuosi käytetään valittujen toimenpiteiden toteuttamiseen.
HÄMEENLINNAN Lapsiystävällinen kunta prosessi UNICEFin hankkeena CFC-malli Suomeen 2012-2013 (alkukartoitus) Tunnustus joulukuussa 2013 Koordinaatioryhmän perustaminen keväällä 2014 Toimintasuunnitelman laatiminen syksyllä 2014 (materiaalin kerääminen ja koostaminen mm. aluetilaisuuksista) Lasten ja nuorten lautakunnan sekä lasten ja nuorten palveluiden puitesopimus vuosille 2014-2017 (hyv. ltk 12/14 ja kh 01/15), omana kohtanaan lapsibudjetointi sekä lapsen oikeuksien sopimus ja lapsivaikutusten arviointi toimintasuunnitelmakaavioineen. Syksyllä 2015 (toteutus): Lautakuntaseminaarit (nuorten alustus) Hallintokielen selkeyttämisprojekti (9. luokat/ kaksi koulua) OPS-työ (osallisuus, vaikuttaminen, yhdenvertaisuus) Valtuuston iltakoulu syys-lokakuussa info Ira ja Esa: Lapsivaikutusten arviointi UNICEFin arviointi 9.10. raportointi
Vaikuttamisen polku
www.osallisuusopas.fi
29.3.2016
Esimerkkejä
Perhekahvila Hiekkakakku 29.3.2016
Olipa kerran Viskareiden oma teatterifestivaali 29.3.2016
Metsäeskarit 29.3.2016
Tehotiimi 29.3.2016
Osallisuuden kompastuskiviä?
Miten lapsen ja nuorten kädenjälki näkyy? Onko osallisuus toimintaa vai puhetta? 29.3.2016
Kenen lähtökohdista tehdään? Onko visio aikuisen vai lapsen? 29.3.2016
Leikkisyys ja luovuus välttämätöntä? Taas ne halusivat avaruusaluksen! 29.3.2016
Osallisuus palveluiden arjessa? Pitäisikö kuitenkin kokeilla? 29.3.2016
Vaikuttamistoiminta
Hämeenlinnan Nuva Nuva = Nuorten Vaikuttajaryhmä, ei vaaleilla valittu nuorisovaltuusto Hämeenlinnan NuVa muodostuu eri alueilla toimivista ryhmistä, joita on tällä hetkellä neljä: Kanta-Hämeenlinna, Kalvola, Hauho ja Lammi-Tuulos. Ikähaitari on 12 20 vuotta Jokainen NuVa järjestää kokouksia noin kerran kuukaudessa, NuVa-leiri syksyisin yhteiset tapaamiset Hattulan ja Janakkalan nuorten kanssa Ryhmien kokouksissa käsitellään nuoria koskevia asioita kuten erilaisia projekteja, tapahtumia, aloitteita ja lausuntoja. NuVan edustajat kutsutaan muutaman kerran vuodessa keskustelemaan päättäjien kanssa erilaisiin seminaareihin sekä valtuuston iltakouluihin. Lasten ja nuorten lautakunnassa on kaksi nuorten edustajaa läsnäolo- ja puheoikeuksin. Nuorten listaamia hyötyjä: Pääset vaikuttamaan nuorten asioihin ja elinympäristöösi. NuVassa on hyvä ilmapiiri ja tutustut uusiin ihmisiin. Tapahtumat, kuten leirit ovat mukavia. Saat erinäisiä etuuksia, ja kokouksissa et jää nälkäiseksi. NuVa -toiminnasta saat todistuksen, josta on varmasti hyötyä tulevaisuudesta.
Oppilaskuntatoiminta Alakoulut (15) Yläkoulut ja yhtenäiskoulut (7) Toisen asteen oppilaitokset (Kaurialan, Lammin ja Lyseon lukiot, Ammattiopisto Tavastia ja Kiipulan ammattiopisto) Oppilaskuntatapaamiset (ohjaavat opet ja oppilaat) Koulujen edustajat eri foorumeissa Nuva-vastaavat oppilaskunnissa tieto kulkee nuvasta kouluille ja kouluista nuvaan Koulun toimintakulttuuriin vaikuttaminen arjen toiminnoissa
Vaikuta älä valita eli V-päivän prosessi Aloitetunnit - idea - perustelut - kustannuks et nuortenideat.fi: ideoi, kannata, kommentoi Oppilaskunnan hallitus: aloitteiden koonti, ryhmittely ja kirjaaminen V-päivä: aloitteiden esittelyt ja keskustelut Lapsiystävälline n kunta - työryhmä: käsittely ja päätös* Nuorten huippukokous: - huippuidea - perustelut - vaikutukset - kustannukset Päätös ja toteutus TIEDOT US Seurant a ja arvioint i
IDEASTA PÄÄTÖKSEEN Asia kuuluu ohituskaistalle Asia kuuluu viranhaltijalle Asia kuuluu Lautakunnalle Asia kuuluu Kaupunginhallituks Asia elle kuuluu Kaupunginvaltuusto lle Asia kuuluu tilausbudjettiin nuortenideat.fi idea Max 1 kk Max 1 kk Max 1 kk LYK työryhmän käsittely ja päätös toimee npano Max 1 kk Vastuullisen virkamiehen päätös Max 2 kk Vastuullisen lautakunnan päätös toimee npano toimee npano Max 1 kk Max 2 Max 1 kk kk KH:n päätös KV:n päätös toimee npano toimee Max 1 kk Max 2 Max 1 Max 1 npano kk kk kk Tilausbudjettiin esitettävät asiat päätetään lautakunnissa viikolla 38, josta ne menevät Max 1 kk kaupunginjohtajan esityksenä KH:lle ja KV päättää tilausbudjetin marraskuussa. Asian toteutus seuraavana / seuraavina vuosina 1. valmistelu, arviointi I (vaihtoehdot) 2. kuuleminen (tavat) 3. arviointi II (millainen ehdotus päätösesitykseen) KV:n päätös toimee npano
Nuorten Huippukokousten päätökset Vuonna 2013 (35.000 ) Nuorten suosimiin julkisiin ulkotiloihin ja rannoille kalusteita, hyötykasveja ja vessoja (roskikset, penkit ja pensaat, 17.200 ) Hauhon ja Eteläisten kaukaloiden kunnostaminen (maalit, verkot ja välineet, Skateparkin viimeistely, 15.000 ) Kaurialan lukion opiskelunulkopuoliseen toimintaan (kahvila, liikuntapäivä, 90-vuotisjuhla, kv-viikko, 2.800 ) Vuonna 2014 (35.000 ) Hakkalan koulun kaukalo 22.000 Iittalan Yhtenäiskoulun ja Lennintien kaukalon katokset 10.000 Katutaideseinät 3.000 (Ahveniston koulu, Hämeensaari, Itäinen Hämeenlinna) PopUp Nuokkari maaliskuussa 2015 Vuonna 2015 (30.000 ) Hauhon urheilukentän kunnostus 14.000 Korkeushyppypatja ja telineet, jalkapallomaalit sekä peiliseinä tankoineen koululle Koripallotelineet 10.000 Ruunumyllyn koululle, Kämmekänpuistoon ja Jukolan koululle Uima- ja jääkiekkokoppien kunnostus 6.000 Hauholla, Töpinän kentällä, Hirsimäen alakentällä, Alajärvellä ja Kahtoilammella. Vuonna 2016 Toiminnallisiin aloitteisiin 30.000 Esimerkiksi - erilaiset kurssit (liikunta, ensiapu) - lajikokeiluita (esim. reggaeton, crossfit, genjutsu) - urheilukisat, joissa eri liikuntaesittely pisteitä - tapahtumat (ulkoilmaelokuvat) - esiintyjävierailut - retket kulttuurikohteisiin ja teatteriin www.nuortenideat.fi
Osallisuus on asenne 29.3.2016