1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 18. PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 2012 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee Äänekosken ja Suolahden taajama-alueita. Asemakaavalla muodostuvat Äänekosken taajaman kaupunginosat 1-9, 11-12 ja 14-21 sekä Suolahden taajaman kaupunginosat 31-40. Asemakaavassa esitetään kaupunginosien nimet, rajat ja numerointi. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueena ovat Äänekosken ja Suolahden keskustojen asemakaava-alueet. Kaavan nimi Kaupunginosien nimien asemakaava Kaavan päiväys 18.6.2012 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen olli.kinnunen@aanekoski.fi 020 632 2035 Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka henriikka.lonka@aanekoski.fi 020 632 2036 Kartoittaja Nina Leviäkangas nina.leviakangas@aanekoski.fi 020 632 2038 Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Kaupunginhallituksen päätös 25.6.2012. Nähtävilläolot Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) on järjestetty 10.7. 10.8.2012 ja siitä on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä 10.7.2012 sekä ÄKS- Äänekosken Kaupunkisanomissa 18.7.2012. Kaavaehdotus nähtävillä 21.3. 5.4.2013 (MRA 27 ). Hyväksyminen Kaupunginhallitus xx.xx.2013
2. TIIVISTELMÄ 2 Äänekosken nimistötoimikunnan esityksen pohjalta kaupunginosien nimien asemakaavalla halutaan yhtenäistää Äänekosken ja Suolahden taajamien kaupunginosien merkintätapaa. Äänekosken asemakaavoissa on ollut tapana osoittaa kaupunginosien rajat ja numerot, mutta ei nimiä. Suolahden taajaman asemakaavoissa on esitetty kaupunginosien nimet, rajat ja numerot. Kaupunginosien nimien asemakaavalla selkeytetään kummankin taajaman kaupunginosien nimien esitystapaa ja korostetaan alueiden identiteettiä. Taajamien välillä esiintyvät nimistön epäkohdat ja päällekkäisyydet korjataan. 3. LÄHTÖKOHDAT Äänekoski ja Suolahti ovat kaupunkimaisia teollisuustaajamia, joita ympäröi puhdas ja kaunis luonto järvineen. Keitele- järven läheisyys vaikuttaa vahvasti koko Äänekosken luonteeseen ja alueiden suunnitteluun. Äänekosken taajaman alueelle laadituissa asemakaavoissa on osoitettu kaupunginosien rajat ja numerot. Äänekosken taajamassa kaupunginosilla on epäviralliset nimet, mutta niitä ei ole virallisesti nimetty asemakaavoissa. Suolahden taajaman asemakaavoissa on nimetty myös kaupunginosat kaavakartoilla. Suolahden osalta kaupunginosien nimiä ja rajauksia on syytä päivittää, mm. keskusta-alue on nimeltään Keskus, johon kuuluu myös Suojarinteen alue. Lisäksi sekä Suolahdessa että Äänekoskella on Likolahdeksi nimetty kaupunginosa 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty nimistötoimikunnan 21.5.2012 tekemän esityksen pohjalta. Erillisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimista ei ole pidetty tarpeellisena, koska kaavamuutos on lähinnä asemakaavojen esitystekniikkaan vaikuttava. Valmisteluvaiheen kuuleminen on järjestetty 10.7. 10.8.2012. Kaavaluonnoksesta on pyydetty lausunto Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistykseltä. Lausunnossaan yhdistys toteaa Nimistötoimikunnan esityksen olevan riittävän kaavan eteenpäinviemiseksi. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 21.3. 5.4.2013 välisenä aikana Äänekosken kaupungintalolla sekä kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi). Nähtävilläolosta on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin ilmoituslehdissä sekä kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi). Kaavasta ei järjestetty viranomaisneuvotteluja, koska kyseessä on teknisluonteinen kaavan tarkistus, jolla ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai liikenteeseen. Muutoksella ei ole myöskään maakunnallista merkittävyyttä. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Äänekosken taajama Äänekosken taajamaan on osoitettu yhteensä 19 kaupunginosaa, jotka tullaan jatkossa ilmoittamaan myös alueille laadittavissa asemakaavoissa. Kaupunginosien numeroinnissa on varauduttu tulevaisuuteen jättämällä mahdollisia tulevia kaupunginosia varten kaksi numeroa (10 ja 13). Äänekosken keskustan asemakaava-alueella sijaitsevien kaupunginosien numerot ovat 1-9, 11-12 ja 14-21.
3 Äänekosken taajaman kaupunginosat: Kaupunginosan nro Kaupunginosan nimi Huom. 1. Piilolanniemi Rajana Pukkimäkeen Tehtaankatu - Kuhnamontie-Terveyskatu, alueella sijaitsee mm. uusi terveyskeskus 2. Pukkimäki Kerrostalovaltainen asunto- ja palvelutyöpaikkojen alue, joka rajoittuu Piilolanniemeen, Hämeentiehen ja rautatiehen 3. Äänekosken keskusta Kaupallinen keskusta, jonka rajoina rau- tatie-hämeentie-koulunmäentie- Mämmensalmentie-Rauhankatu- Äänejärvi 4. Koulunmäki Rajoittuu Koulunmäentiehen, Mämmensalmentiehen, liikuntapuistoon ja Karhunlähteen kaupunginosaan 5. Kirkonmäki Kirkon pohjoispuolinen pientaloalue, joka sijoittuu Koulunmäen ja Mustaniemen kaupunginosien väliin 6. Markkamäki Liikuntapuisto ja perinteinen pientaloalue 7. Römmi-Likolahti Pientalovaltainen alue, jolla sijaitsee myös mm. Ale-Makasiini, rajoina liikuntapuisto, Karhunlähteen kaupunginosa, rautatie ja valtatie 4 8. Laajalahti Kaupungin eteläisen sisääntuloväylän ympärille sijoittuva alue, johon kuuluu myös Teollisuuskadun työpaikka-alue 9. Mämmensalmi Äänekosken taajaman pohjoisin kaupunginosa 11. Kierälahti Perinteinen asuntoalue taajaman eteläosassa valtatien 4 ja Kuhnamon välissä 12. Ääneniemi Ääneniemen ja Mörtin käsittävä asuntoalue 14. Akanniemi Uudehko asuntoalue taajaman pohjoisosassa 15. Hiskinmäki Paloasemanmäen ja teollisuusalueen käsittävä kaupunginosa keskustan itä- ja kaakkoispuolella 16. Karhunlähde Kerrostaloalue Koulunmäen sekä Römmi-Likolahti kaupunginosan välissä 17. Mustaniemi Äänekosken sataman pohjois- ja eteläpuolinen asuntoalue 18. Koukkuniemi Valtatien 4 länsipuolella sijaitseva työpaikka-alue 19. Kannelsuo Omakotitaloalue valtatien 4 länsipuolella, asemakaavoitus vireillä 20. Myllyrinne Kierälahden ja Kannelsuon väliin sijoittuva pääosiltaan rakentamaton alue, asemakaavoitus vireillä 21. Rotkola Mm. Valion meijerin käsittävä alue Suolahden suunnalla
Suolahden taajama Suolahden taajamaan on osoitettu yhteensä 10 kaupunginosaa, jotka tullaan jatkossa ilmoittamaan myös alueille laadittavissa asemakaavoissa. Suolahden keskustan asemakaavaalueella sijaitsevien kaupunginosien numerot ovat 31-40. 4 Suolahden taajaman kaupunginosat: Kaupunginosan nro Kaupunginosan nimi Huom. 31. Alkula Äänekoskentien ja radan väliin sijoittuva asuntoalue keskustan länsipuolella, myös teollisuuskylä kuului ennen Alkulan kaupunginosaan 32. Honkala Asuntoalue keskustan pohjoispuolella, Sumiaistentie rajana Mutapohjaan 33. Suolahden keskusta Aiemmin Keskus nimellä tunnettu kaupunginosa jaetaan tässä kahteen osaan rajana Äänekoskentie: Suolahden keskusta ja Suojarinne 34. Tippala Entinen Likolahti, jossa sijaitsee mm. Suolahden vaneritehdas ja Tippatehtaankadun asuntoalue. Nimetty Tippalaksi kaupungin opaskartassa (Äänekoskella säilyy Likolahti osana Römmi-Likolahti kaupunginosaa) 35. Mutapohja Asunto- ja työpaikka-alue taajaman itäosassa 36. Nakertaja Suolahdentien ympärille sijoittuva kaupunginosa keskustan eteläpuolella, käsittää myös Kaura-ahon teollisuusalueen 37. Sirkkaharju Traktoritehtaan alue taajaman kaakkoispuolella Suonenjoentien varressa. 38. Paatela Paatelan kanavan itä- ja länsipuolinen alue (Kanavaharju ja Hämeentaival) 39. Suojarinne Ollut aiemmin osa Keskus kaupunginosaa, muodostetaan tässä omaksi alueeksi 40. Aatula Uusi kaupunginosan nimi (ennen Alkulaa) Äänekoskentien eteläpuolella sijaitsevalle teollisuuskylän alueelle ja Matinkadun-Pässinradan asuntoalueelle Vireilläolevien kaavojen ja uusien kaavahankkeiden yhteydessä aletaan soveltaa päivitettyä kaupunginosajakoa. Kaavoissa tullaan jatkossa esittämään myös kaupunginosien nimet asemakaavakartalla. 6. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavalla tehdyt muutokset ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole vaikutuksia luontoon ja maisemaan, rakennettuun ympäristöön tai liikenteeseen. Kaavalla ei myöskään ole yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Sosiaalisten vaikutusten osalta kaavalla saattaa olla vaikutusta paikallisidentiteetin muodostumiseen ( meidän kaupunginosa ) ja alueiden mieltämiseen osaksi laajempaa kokonaisuutta. Kaupunginosien rajauksissa ja nimistössä on noudatettu Äänekosken nimistötoimikun-
5 nan esityksessä mainittuja ehdotuksia. Nimistö on määritelty pitkälti jo vakiintuneiden ja käytössä olleiden nimien perusteella. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaupunginosien päivitetyt rajat ja numerointi hyväksytään kaavan yhteydessä. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kaavaa toteutetaan uudella opaskarttoihin ja katuverkkoon liittyvällä opastusjärjestelmällä. Tavoitteena on merkitä pääosa kaupunginosista opasteilla katuverkossa. Tavoiteaikataulun mukaan uusien opasteiden asentaminen voidaan aloittaa talousarviokäsittelystä riippuen vuoden 2014 aikana. Äänekoskella 11.3.2013 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka