KOTIMAISEN LIHAN MATKA

KOTIMAISEN LIHAN MATKA

LUKU- MATERIAALI SISÄLLYSLUETTELO 1. Tuotantoeläinten elämä s.4 ja hyvinvointi 2. Lihan matka tilalta pöytään s. 9 3. Työtä ja elinvoimaa Suomeen s.12 4. Ympäristövaikutukset s.12 5. Monipuolinen ravinnonlähde s.13

3 MISTÄ LIHA TULEE? MILLAISISSA OLOISSA SIAT, NAUDAT JA BROILERIT KASVAVAT? ENTÄ OLETKO KOSKAAN MIETTINYT, KUINKA JAUHELIHA TAI NAKIT PÄÄTYVÄT KAUPAN HYLLYLLE? Erilaiset lihatuotteet kuten pihvit, leikkeleet ja makkarat ovat useimmille suomalaiselle tuttua ruokaa. Ne ovat osa monipuolista ruokavaliota ja auttavat jaksamaan arjessa. Liha ei ilmesty ruokapöytään kuitenkaan itsestään, vaan sen tuottaminen vaatii monia erilaisia vaiheita, joita kaikkia kutsutaan yhdessä lihantuotantoketjuksi. Tässä lukupaketissa pääset tutustumaan tarkemmin siihen, miten lihaa tuotetaan ja miten tuotantoeläimistä huolehditaan Suomessa. Kuva: Atria

4 TUOTANTOELÄINTEN ELÄMÄ JA HYVINVOINTI Liha on peräisin tuotantoeläimistä kuten siasta, naudasta tai broilerista. Tuotantoeläimet syntyvät ja kasvavat maatiloilla, joilla ne elävät yhdessä lajitovereidensa kanssa. Eläinten kasvattajat eli tuottajat huolehtivat siitä, että eläimet pysyvät terveinä, saavat oikeanlaista ravintoa ja pääsevät toteuttamaan luontaisia tarpeitaan. On tärkeää, että eläimillä on esimerkiksi riittävästi tilaa, puhdas ympäristö ja raikasta vettä saatavilla. Silloin ne voivat hyvin eivätkä sairastu yhtä helposti. Suomessa tavallisimpia tuotantoeläimiä ovat sika, nauta ja broileri. Suomalaisessa lihantuotannossa kasvatetaan myös esimerkiksi lampaita, kalkkunaa ja poroja. Kuva: Atria TIESITKÖ? Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita, tuotteita ja palveluita. Luomulihantuotannossa ei käytetä esimerkiksi keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita tai teollista rehua. Lisäksi luomutuotannossa eläimillä on yleensä tavallista enemmän elintilaa.

5 SIKA Porsas syntyy noin 10 15 porsaan pahnueeseen, josta huolehtii äitisika eli emakko. Vastasyntynyt porsas painaa alle puoli kiloa, ja sen tärkeintä ravintoa on emakon nisistä tuleva maito. Porsaalle annetaan myös viljarouhetta. Viljasta, erityisesti ohrasta, tehty rehu onkin aikuisten sikojen tärkeintä ravintoa. Rehuun lisätään myös muita sikojen kasvulle tärkeitä ravintoaineita, kuten valkuaista. Aikuinen sika syö yleensä kahdesti päivässä. Porsaat ja siat asuvat sikalassa. Siat ovat puuhakkaita ja seurallisia eläimiä, ja sikalassa huolehditaan monin eri tavoin siitä, että eläimet pääsevät toteuttamaan luonnonmukaisia tarpeitaan. Esimerkiksi olkien tonkiminen on niille mieluisaa virikettä. Sika on siisti eläin, joka viihtyy puhtaassa ympäristössä. Pikkuporsaat tarvitsevat lämpöä ja rauhallisen elinpaikan, ja useissa sikaloissa ne pääsevätkin suojattuun porsaspesään, jossa on lämpölamppu ja usein myös lattialämmitys. Noin neljän viikon ikäisenä porsas vieroitetaan emakosta, minkä jälkeen se asuu yhdessä lajitovereidensa kanssa karsinassa. Sika kasvaa vielä jonkin aikaa kotitilallaan, minkä jälkeen se siirretään lihantuotantoon erikoistuneelle tilalle jatkamaan kasvuaan. Sika teurastetaan noin puolen vuoden ikäisenä, jolloin se painaa reilut sata kiloa. Kuva: Atria TIESITKÖ? Porsas tarkoittaa nuorta sikaa, emakko aikuista naarassikaa ja karju aikuista urossikaa.

6 NAUTA Nautoja on kahta eri rotua: maito- ja liharotua. Maitorotuiset naudat on tarkoitettu pääosin maidontuotantoon, mutta niistä saadaan myös lihaa. Liharotuiset naudat puolestaan sopivat erityisesti lihantuotantoon. Maitorotuinen vasikka eli vauvanauta syntyy maitotilalla ja sen emä eli äiti on lypsylehmä. Liharotuinen vasikka puolestaan syntyy emolehmätilalla ja sen molemmat vanhemmat ovat liharotuisia nautoja. Vasikat ja naudat asuvat navetassa. Navettoja on kahdenlaisia. Pihatto on avoin navetta, jossa naudat voivat liikkua vapaasti eri osien, kuten ruokinta- ja lypsyaseman sekä makuuhallin välillä. Parsinavetassa naudat on kytketty parteen. Parsi on yhdelle naudalle tarkoitettu kaiteilla rajattu alue, jonka edessä on ruokintapöytä ja takana lantakouru. Kesäisin parsinavetan naudat pääsevät ulkoilemaan laitumelle. Ensimmäisinä viikkoina vasikat kasvavat omissa karsinoissaan, joista ne voivat nähdä ja koskettaa vierustovereitaan. Myöhemmin ne kasvavat isommassa karsinassa yhdessä muiden vasikoiden kanssa. Sikojen tapaan myös naudat viihtyvät yhdessä. Puhdas, kuiva ja mukava makuupaikka on naudoille tärkeä. Naudat ovat märehtijöitä, eli ne syövät ruokansa sulattamalla sen useassa vaiheessa. Nauta ruokailee säännöllisesti 2 4 kertaa päivässä. Sen tärkeintä ruokaa on nurmesta tehtävä rehu, jonka lisäksi se syö myös TIESITKÖ? Naudalla on monenlaisia eri nimityksiä. Hiehoksi kutsutaan aikuista naarasnautaa, joka ei ole saanut vasikoita eli poikinut. Poikimisen jälkeen naarasnautaa kutsutaan lehmäksi. Urosnautaa kutsutaan sonniksi, mutta jos se ei voi enää saada jälkeläisiä, nimitys on härkä. viljaa. Suomessa suurin osa rehusta saadaan tilojen omilta pelloilta. Maitorotuinen vasikka vieroitetaan emästään heti syntymänsä jälkeen. Liharotuinen vasikka laiduntaa emänsä kanssa noin puolivuotiaaksi. Syntymätilaltaan vasikat siirretään jatkamaan kasvuaan lihantuotantoon erikoistuneelle tilalle. Liharotuiset sonnit eli urospuoliset naudat kasvavat maitorotuisia suuremmiksi. Sonnit teurastetaan noin puolentoista vuoden iässä, jolloin maitorotuisen sonnin teuraspaino on noin 300 kiloa ja liharotuisen jopa yli 400 kiloa. Hiehot teurastetaan yleensä reilun vuoden ikäisinä, jolloin niiden teuraspaino on noin 250 kiloa. Teuraspaino tarkoittaa arviota siitä, paljonko eläimestä saadaan luullista lihaa. TIESITKÖ? Sioille laitetaan syntymän jälkeen korvamerkki tai tatuointi ja naudoille korvamerkki, jotta ne voidaan tunnistaa ja niistä voidaan kerätä tietoa. Kuva: Atria

7 BROILERI Broileri on lihantuotantoon jalostettu kanarotu. Kuten kaikki kanat, broileri on ryhmäeläin, joka viihtyy tutussa parvessaan. Linnuilla on niin sanottu nokkimisjärjestys, joka kertoo, kuka johtaa ryhmää. Broileri on toimelias valoisaan aikaan ja lepää pimeällä. Emolinnut eli kukko ja kana kasvatetaan emokasvattamossa, josta ne siirtyvät noin neljän ja puolen kuukauden ikäisinä munittamoon. Munittamossa kukot huolehtivat siitä, että munat hedelmöittyvät, ja kanat munivat munintapesiin. Munintapesistä munat siirretään pakkaamoon, josta lihantuotantoon sopivat munat lähetetään hautomoon. Siellä hautomakoneet hautovat munia noin kolme viikkoa, kunnes munista kuoriutuu untuvikkoja eli vauvabroilereita. Kuoriutumisen jälkeen untuvikot kasvavat broilerikasvattamoissa. Suomessa broilerit kasvavat vapaana lattialla, joka on peitetty esimerkiksi pehkulla eli oljista tai turpeesta tehdyllä kuivikkeella. Pehkun kuopsuttelu on linnuille mukavaa ajanvietettä. Broilereilla on aina saatavilla raikasta vettä ja ruokaa. Broileri syö rehua, josta suurin osa on useimmiten viljaa, yleensä vehnää tai kauraa. Loput rehusta voi olla proteiinipitoista soijaa, vitamiineja tai kivennäisaineita. Broilerit teurastetaan noin puolentoista kuukauden iässä, jolloin ne painavat vähän alle kaksi kiloa. Kuva: Atria TIESITKÖ? Broilerin lisäksi siipikarjaa ovat myös esimerkiksi kalkkuna, ankka, strutsi ja viiriäinen.

8 ELÄINTEN HYVINVOINTI JA TERVEYS Suomessa tuotantoeläinten terveydestä ja hyvinvoinnista pidetään poikkeuksellisen hyvää huolta. Osaavat ja koulutetut tuottajat huolehtivat siitä, että tuotantoeläimet voivat hyvin ja pysyvät terveinä. Tuottajat valvovat tilojensa toimintaa itse, mitä kutsutaan omavalvonnaksi. Tuottajien tukena on myös tiukka eläinsuojelulainsäädäntö eli lait ja säännöt, joilla varmistetaan, että eläimillä on hyvät oltavat. Stressaantuessaan siat saattavat purra toistensa saparoita ja broilerit nokkia lajitovereidensa höyheniä. Tämän ehkäisemiseksi joissakin maissa on tapana typistää eli leikata sikojen saparo ja broilereiden nokka. Suomessa typistäminen on kuitenkin kiellettyä. Sen sijaan sioille ja broilereille tarjotaan riittävästi virikkeitä, kuten olkia tongittavaksi ja pehkua kuopsutettavaksi. Tällöin eläimet viihtyvät paremmin eivätkä stressaannu niin helposti. Tärkeä osa eläinten hyvinvointia on myös niiden terveys. Siitä huolehditaan jatkuvasti, ja esimerkiksi eläinlääkäri tekee tiloilla säännöllisiä tarkastuksia. Tiloilla on tärkeää pitää huolta puhtaudesta, jotta eläimet pysyvät terveinä. Suomessa esimerkiksi broilerit tuodaan kasvattamoon ja siirretään teurastamoon samaan aikaan, jotta halli voidaan pestä ja desinfioida ennen uusia lintuja. Suomalaiset broilerit ovatkin käytännössä salmonellattomia eli niissä ei ole salmonellabakteeria, joka voi aiheuttaa ihmisille esimerkiksi ruokamyrkytyksen. Joissakin maissa terveille eläimille annetaan antibioottilääkkeitä ehkäisemään eläintauteja. Antibioottien liiallinen käyttö on kuitenkin vaarallista sekä eläimille että ihmisille, sillä haitalliset bakteerit voivat tottua lääkkeisiin, jolloin lääkkeet eivät toimi yhtä hyvin kuin ennen. Suomessa eläimiä ei lääkitä turhaan, vaan antibiootteja käytetään vain tarpeen mukaan silloin kun eläinlääkäri niin määrää. Kasvuhormonit eli eläinten kasvua keinotekoisesti nopeuttavat aineet on kielletty koko Euroopan unionin alueella. Myös eläinten ravintoa valvotaan tarkasti. Suomalaiset tuotantoeläimet saavat turvallista ja laadukasta rehua, jonka valmistaja tunnetaan. TIESITKÖ? Eläinten hyvinvointi tarkoittaa sitä, että eläimiä kohdellaan hyvin ja että niillä on hyvät oltavat. Eläimillä on esimerkiksi riittävästi tilaa, sopiva ympäristö ja oikeanlaista ruokaa. Kuva: Atria TIESITKÖ? Suomessä sikojen ja nautojen terveydenhuoltoa seurataan tietokantojen avulla. Sikojen seurantajäjestelmä on nimeltään Sikava, nautojen Naseva.

9 LIHAN MATKA TILALTA PÖYTÄÄN Suomessa huolehditaan siitä, että tuotantoeläimet voivat hyvin ja valmiit lihatuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita. Suomalaisen lihan alkuperä voidaan jäljittää tilalle saakka niin sanotun ruoan jäljitettävyysvaatimuksen ansiosta. Se tarkoittaa, että jokaisen lihantuotantoketjun toimijan täytyy tietää, mistä on saanut tuotantoeläimen tai lihan ja kenelle sen on toimittanut eteenpäin. Näiden tietojen avulla voidaan jäljittää, mistä liha on peräisin ja minne se on kulkenut. 1. ALKUTUOTANTO Alkutuotannolla tarkoitetaan tuotantoeläimen kaikkia elinkaaren vaiheita ennen teurastusta. Esimerkiksi sikojen, nautojen ja broilereiden syntymä ja kasvatus ovat siis alkutuotantoa. Eläimet kasvavat tiloilla siihen saakka, kunnes ne ovat riittävän isoja eli saavuttavat teuraspainonsa. Suurin osa Suomen lihantuotannosta on niin sanottua sopimustuotantoa. Se tarkoittaa, että tuottaja ja lihayritys solmivat sopimuksen, jonka mukaan tuottaja kasvattaa eläimet ja pitää TIESITKÖ? Lihan matkaa kutsutaan lihantuotantoketjuksi. Se voidaan jakaa neljään vaiheeseen: 1. Alkutuotanto eli eläinten kasvattaminen maatilalla 2. Teurastus ja lihanleikkuu 3. Jatkojalostus eli lihatuotteiden valmistaminen ja pakkaus 4. Myynti Ketjussa myös kuljetetaan eläimiä tilalta teurastamoon ja lihaa pakkaamosta kauppaan. niistä huolta niiden elämän aikana. Lihayritys puolestaan lupaa ostaa eläimet tuottajalta, teurastaa ne, valmistaa lihasta erilaisia tuotteita ja pakkaa lihan kuluttajaa varten. Kuva: Atria

10 2. TEURASTUS JA LIHANLEIKKUU Kun eläimet ovat kasvaneet riittävän isoiksi, ne siirretään kuljetusautoilla teurastamoon. Siat ja naudat ohjataan karsinoilla jaettuihin eläinkuljetusautoihin ja siipikarja kerätään kuljetuslaatikoihin, jotka nostetaan autoihin. Vaikka kuljetusmatkoista on tehty mahdollisimman lyhyet, Suomessa kaikki kuljetusautot täyttävät pitkien matkojen erityisvaatimukset eli autoissa on esimerkiksi juomavettä. Teurastamolla eläinlääkäri valvoo eläinten purkamista autosta ja tarkastaa ne. Siat, naudat ja broilerit teurastetaan omissa teurastamoissaan. Myös teurastamoissa huolehditaan eläinten hyvinvoinnista. Ennen teurastusta eläin tainnutetaan, jotta se ei tunne kipua. Kun on tarkastettu, että eläin on varmasti taintunut, se lopetetaan nopeasti. Teurastuksen jälkeen eläimen ruhosta poistetaan ne osat, jotka eivät kelpaa syötäväksi. Näitä osia voidaan hyödyntää muualla: rasvaa voidaan käyttää energiantuotannossa ja vuotia eli nahkaa huonekalujen ja muiden nahkatuotteiden valmistuksessa. Ruoaksi sopivat osat merkitään ja ruhot jäähdytetään nopeasti. Lopuksi ne siirretään leikkaamoon, jossa liha paloitellaan ja pakataan lähetettäväksi eteenpäin joko kauppoihin ja suurkeittiöihin tai tuotantolaitoksiin. 3. JATKOJALOSTUS JA PAKKAUS Tuotantolaitoksissa lihaa jalostetaan erilaisiksi lihavalmisteiksi. Lihavalmisteella tarkoitetaan lihasta valmistettua elintarviketta, jota on esimerkiksi kypsennetty, savustettu tai kuivatettu tai johon on lisätty muita aineksia. Lihavalmisteita ovat monet tutut lihatuotteet, kuten esimerkiksi keittokinkku, maksamakkara ja nakit. Kuva: Atria

11 Tuotantolaitoksissa tarkastetaan ensin muun muassa lihan kunto ja lämpötila, minkä jälkeen siitä tehdään lihavalmisteita. Lopuksi lihatuotteet pakataan turvalliseen materiaaliin. Tuote voidaan pakata esimerkiksi vakuumiin eli ilmatiiviiseen pakkaukseen tai suojakaasuun, joka estää bakteerien kasvua ja auttaa tuotetta säilymään pidempään. Pakkauksiin tehdään myös merkintöjä, joista saa selville esimerkiksi, kuinka kauan tuote säilyy ja millaisia ainesosia ja ravintoaineita se sisältää. Pakkaamisen jälkeen tuotteet kuljetetaan suoraan kauppoihin tai niiden jakelukeskuksiin. TIESITKÖ? Kylmäketjulla tarkoitetaan sitä, ettei helposti pilaantuvaa ruokaa säilytetä liian lämpimässä missään vaiheessa valmistamista, säilytystä tai kuljettamista. Kylmäketjun pitäminen ehjänä eli tuotteiden säilyttäminen aina tarpeeksi kylmässä on tärkeää, jotta terveydelle haitalliset bakteerit eivät pääse lisääntymään. Kun lihaa käsitellään, säilytetään ja kuljetetaan, on tärkeää huolehtia kylmäketjusta ja elintarvikehygieniasta, eli siitä, että ruokaa käsitellään puhtailla välineillä ja sitä säilytetään oikein. Näin varmistetaan, että lihatuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita. 4. MYYNTI Kaupoissa lihaa myydään pakattuina lihatuotteina tai lihavalmisteina kylmähyllyssä. Lihaa myydään myös esimerkiksi pakasteena, säilykkeenä sekä pakkaamattomana palvelutiskillä. Lihan laadusta pidetään huolta myös kaupassa. Ennen kuin liha siirretään hyllyyn, tarkistetaan esimerkiksi, ettei se ole vanhentunut ja että pakkaus on ehjä. Myymälöissä lihan turvallisuus taataan huolehtimalla siitä, ettei kylmäketju katkea. Ostohetken jälkeen on ostajan tehtävä varmistaa, että lihaa säilytetään ja käsitellään oikeaoppisesti. Esimerkiksi kesällä lihaa ei kannata kuljettaa lämpimässä autossa liian pitkään, ja kotona lihatuotteet on hyvä siirtää heti jääkaappiin tai pakastimeen. TIESITKÖ? Lihaa tulisi säilyttää kotona jääkaapin kylmimmässä osassa, enintään +4 asteessa. TIESITKÖ? Parasta ennen -päiväys annetaan tuotteille, jotka eivät pilaannu kovin herkästi, kuten jauhoille tai sokerille, mutta myös maidolle. Tuote säilyy syömäkelpoisena vähintään päiväykseen asti mutta usein päiväystä pidemmällekin, vaikka sen maku ja ulkonäkö voivat muuttua. TIESITKÖ? Viimeinen käyttöpäivä annetaan herkästi pilaantuville tuotteille kuten lihalle. Tuotetta ei tule syödä päiväyksen jälkeen, sillä siinä voi olla terveydelle haitallisia bakteereita eikä tuotteen turvallisuutta voida taata edes maistamalla tai haistamalla.

12 TYÖTÄ JA ELINVOIMAA SUOMEEN Lihantuotanto vaikuttaa moni tavoin Suomeen ja suomalaisiin. Suoraan lihantuotannossa ja lihateollisuudessa työskentelee lähes 10 000 suomalaista. Epäsuorasti liha-ala vaikuttaa jopa 300 000 suomalaisen työhön: esimerkiksi rehuntuottaja, eläinlääkäri tai kaupan myyjä voivat olla tekemisissä tuotantoeläinten tai lihatuotteiden kanssa. Luultavasti sinunkin tuttavapiirissäsi on siis joku, jonka työ liittyy lihantuotantoon. Lihantuotanto on ruoka-alan suurin toimiala. Suomessa on noin 230 broileritilaa, noin 1 300 sikatilaa ja yli 3 000 naudanlihan tuotantoon erikoistunutta tilaa ympäri maata. Lihantuotanto tuokin työtä ja elinvoimaa niin maaseudulle kuin kaupunkeihin. Lihaa voidaan myydä myös ulkomaille, jolloin siitä saadaan tuloja Suomeen. Kun Suomessa on riittävästi omaa lihantuotantoa, lihaa ei tarvitse ostaa ulkomailta ja sitä on paremmin saatavilla myös esimerkiksi silloin, jos lihaa ei saadakaan kuljetettua ulkomailta Suomeen. TIESITKÖ? Vuonna 2015 Suomessa tuotettiin 192 miljoonaa kiloa sianlihaa, 86 miljoonaa kiloa naudanlihaa ja 117 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Lihantuotanto vaikuttaa myös ympäristöön. Suomessa lihantuotannon ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin monissa muissa maissa, sillä pohjoisissa olosuhteissa karu maa sopii usein paremmin eläinten rehun kasvatukseen kuin ruoanviljelyyn. Eläinten käyttämät nurmilaitumet sitovat itseensä ympäristölle ja ilmastolle haitallista hiiltä ja hiilidioksidia, jolloin ne eivät vapaudu ilmaan. Samalla ne estävät ylimääräisiä ravinteita valumasta pelloilta vesistöön. Lisäksi Suomessa on vettä runsaammin kuin monissa muissa maissa, joten sitä riittää myös lihantuotannon tarpeisiin. kulutusta, joten Suomessa kannattaa valita suomalaisia lihatuotteita. Kotimainen liha onkin hyvää lähiruokaa, joka säästää ympäristöä ja tuo lähiseudulle elinvoimaa. Pääosin lihatuotteita sisältävät ateriat voivat kuormittaa ympäristöä kasvisaterioita enemmän, mutta lautasmallin mukaan koostetulla lautasella liha on vain yksi osa monipuolista kokonaisuutta. Tärkeintä on valita lihatuote harkiten. Suomalainen tuote on eläinten ja ympäristön kannalta parempi valinta. Suomessa lihaa saadaan pääosin maitokarjasta, eli lihantuotanto ja maidontuotanto tukevat toisiaan. Kahden tuotannon yhdistäminen kuormittaa ympäristöä vähemmän, jolloin niiden hiilijalanjälki on pienempi. Lihantuotanto tukee muutakin tuotantoa. Tuotantoeläinten rehun valmistamiseen voidaan käyttää muusta tuotannosta yli jääneitä raaka-aineita, esimerkiksi maidontuotannossa syntyvää heraa. Lisäksi eläinten lantaa voidaan kierrättää lannoitteeksi, jota levitetään pelloille auttamaan kasvien kasvua. Ympäristön ja ilmaston kannalta on hyvä tuottaa lihatuotteet mahdollisimman lähellä TIESITKÖ? Hiilijalanjälki kertoo, paljonko ihmisten toiminta, palvelut tai tuotteet synnyttävät kasvihuonekaasuja eli mikä niiden vaikutus ympäristöön on. Pienempi hiilijalanjälki on parempi. Kasvihuonekaasut nopeuttavat ilmaston lämpenemistä. Niitä ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja otsoni. TIESITKÖ? Lähiruoaksi kutsutaan ruokaa, joka on tuotettu lähellä myyntipaikkaa.

13 MONIPUOLINEN RAVINNONLÄHDE Liha sisältää monenlaisia ravintoaineita, joita ihminen tarvitsee voidakseen hyvin. Liha on yksi parhaista proteiinin lähteistä. Proteiini toimii kehon rakennusaineena ja auttaa muun muassa lihaksia ja luustoa kasvamaan hyvin. Kun ruoka sisältää riittävästi proteiinia, se täyttää paremmin ja auttaa jaksamaan. Liha sisältää myös pehmeää, terveydelle edullista rasvaa. Eniten pehmeää rasvaa on siipikarjanlihassa, kuten broilerissa. Lihassa on myös kovaa rasvaa, jonka liiallista käyttöä on hyvä välttää. Monipuolisesti koostetussa ruokavaliossa sen osuus pysyy kuitenkin kohtuullisena. Lihassa on monenlaisia vitamiineja ja kivennäisaineita, joita elimistö tarvitsee. Liha sisältää kaikkia B-ryhmän vitamiineja, jotka auttavat kehoa tuottamaan energiaa ruoan hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista. Erityisesti B12-vitamiinia saa tavallisessa ruokavaliossa vain eläinperäisistä tuotteista. Liha on hyvä kivennäisaineiden, kuten raudan, seleenin ja sinkin lähde. Rauta auttaa rakentamaan punasoluja, jotka kuljettavat happea ympäri kehoa. Sinkki auttaa muodostamaan uusia soluja ja vaikuttaa kasvuun ja vastustuskykyyn, kun taas seleeni suojaa soluja elimistölle haitallisilta aineilta. Liha on parhaimmillaan osana monipuolista ruokavaliota. Hyvä pohja ruokailulle on lautasmallin mukainen ateria, jossa on neljäsosa lihaa tai muuta proteiinia, neljäsosa perunaa tai viljatuotteita ja puolet kasviksia. Liian yksipuolinen ruokavalio on aina haitaksi, mutta kohtuullisesti käytettynä liha on hyvä ja ravitseva ravinnonlähde. Kun syöt suomalaista lihaa, tiedät varmasti, mistä ruokasi tulee. TIESITKÖ? 94 prosenttia suomalaisista syö lihaa. Vuonna 2015 lihaa kulutettiin noin 79 kiloa jokaista suomalaista kohden. Määrään sisältyvät myös luut ja hävikki, joten käytännössä suomalaiset söivät lihaa viime vuonna keskimäärin 40 kiloa henkilöä kohti. Kuva: HKScan

14 TEHTÄVÄ- PAKETTI HARJOITUSTEHTÄVÄT JAKAUTUVAT VIITEEN ERI OSIOON: 1. Tiedonhaku s. 15 2. Kouluretki kauppaan s. 20 3. Ryhmätyö ja paritehtävä s. 24 4. Puuhapaketti s. 28 5. Kotitehtävät s. 35

15 TIEDONHAKU Haluaisitko oppia lisää kotimaisesta lihantuotannosta? Hienoa! Näiden tehtävien avulla voit etsiä tietoa ja oppia uutta! Tehtävien tekemisessä voi käyttää apuna internetiä tai Kotimaisen lihan viikon lukumateriaalia. 1. KÄSITTÄMÄTTÖMÄT KÄSITTEET Lihantuotannosta puhutaan useilla eri sanoilla eli käsitteillä. Osa lihantuotantoon liittyvistä käsitteistä voi tuntua vaikeilta ja vierailta. Etsi seuraavat käsitteet lukumateriaalista tai internetistä ja kirjoita lyhyesti, mitä ne tarkoittavat. Eläinten hyvinvointi Alkutuotanto Hiilijalanjälki Kylmäketju Sopimustuottaja Lähiruoka Eläinsuojelulainsäädäntö Lihavalmiste Elintarvikehygienia

16 2. MONIKÄYTTÖINEN LIHA Tiesitkö, että esimerkiksi siasta voidaan käyttää melkein kaikki osat? Mitä paremmin eläimen osia hyödynnetään, sitä vähemmän elintarviketuotannossa syntyy hävikkiä, eli osia ei mene hukkaan. Etsi kolme eri sian osan nimeä ja ja kerro, mitä ruokaa niistä voidaan valmistaa: Etsi kolme eri naudan osan nimeä ja ja kerro, mitä ruokaa niistä voidaan valmistaa: Etsi kolme eri broilerin osan nimeä ja ja kerro, mitä ruokaa niistä voidaan valmistaa: Entä osat, joita ei voi käyttää ruoanvalmistuksessa? Saatko selville, mitä niille tapahtuu? 3. EROTTAVA TEKIJÄ Osaatko sanoa, mitä eroa alla olevilla asioilla on? Etsi vastaus ja kirjoita se viivalle. A. Mitä eroa on hieholla ja lehmällä? B. Mitä eroa on sika-nautajauhelihalla ja nauta-sikajauhelihalla? C. Mistä kukon ja kanan erottaa toisistaan? D. Mitä eroa on karjulla ja emakolla? E. Mitä eroa on lannalla ja lannoitteella?

17 4. MIKÄ SANA EI KUULU JOUKKOON? Alla on väitteitä, joiden tummennetut sanat liittyvät lihantuotantoon. Jotkut tummennetuista sanoista eivät kuulu joukkoon. Mikä sana ei kuulu joukkoon? Kirjoita se viivalle. A. Siipikarjaa ovat linnut, joiden lihaa tai munia tuotetaan ihmisravinnoksi. Siipikarjaa ovat esimerkiksi kalkkuna, broileri, pulu, ankka, strutsi ja viiriäinen. Joukkoon ei kuulu: B. Lihavalmisteita eli jalostettuja lihatuotteita ovat esimerkiksi keittokinkku, maksamakkara, makkara ja sisäfileepihvi. Joukkoon ei kuulu: C. Lihantuotantoketjussa on monia vaiheita, joiden päätteeksi liha löytää tiensä ruokapöytään. Lihantuotantoketjun vaiheet ovat myynti, teurastus ja leikkuu, alkutuotanto, pastörointi ja kuljetus. Joukkoon ei kuulu: D. Lihaa myydään esimerkiksi lihatiskissä pakkaamattomana, mutta useimmiten liha pakataan teurastamolla tai tuotantolaitoksessa, jossa lihasta tehdään lihavalmisteita. Pakattu liha säilyy pidempään ja sitä on helpompi kuljettaa. Lihan pakkaamisprosessiin kuuluvat esimerkiksi vakuumipakkaus, suojakaasu ja kuplamuovi. Joukkoon ei kuulu: 5. NIPPELINAPPELITIETOA A. B. C. D. E. F. Kuinka monta kiloa lihaa suomalainen kuluttaa vuodessa? Kuinka monta naudanlihan tuotantoon erikoistunutta tilaa Suomessa on? Kuinka monta sikatilaa Suomessa on? Kuinka monta broileritilaa Suomessa on? Kuinka monta suomalaista lihantuotanto työllistää yhteensä suoraan ja epäsuoraan? ETT ry edistää sitä, että Suomessa on mahdollisimman vähän eläintauteja ja että eläimet voivat hyvin ja pysyvät terveinä. Mistä ETT ry on lyhenne?

18 6. MERKILLISET MERKIT Tunnistatko kuvissa olevat merkit? Kirjoita viivalle, mitä merkki tarkoittaa. voidaanko merkki antaa lihalle Kyllä Ei Joutsenmerkki: Leppäkerttu-merkki: Laatuvastuu-merkki: Hyvää Suomesta -merkki: Aurinkomerkki: Avainlippu-merkki: Sirkkalehtimerkki: Lehtimerkki:

19 7. NIMETÄÄN VASIKAT! Tiesitkö, että Suomessa kaikki samana vuonna syntyneet vasikat nimetään samalla kirjaimella alkavalla nimellä? Viime vuonna kaikki vasikat nimettiin M-alkuisilla nimellä, joten viime vuoden vasikoista moni on varmasti Mustikki tai Mansikki. Selvitä mikä on tämän vuoden vasikoiden nimen alkukirjain ja keksi hauska nimi vasikalle! Kuka keksii hauskimman nimen? Kaikki suomalaiset vasikat nimetään vuonna 2016 nimellä, joka alkaa kirjaimella: Vasikkasi nimi olisi: 8. SIKAVA JA NASEVA Sikava ja Naseva kuulostavat sikakivalta ja tosi nasevalta, mutta mitä ne oikeasti tarkoittavat? Etsi tietoa ja kirjoita alle lyhyesti, mitä sanat tarkoittavat. Sikava: Naseva:

20 KOULURETKI KAUPPAAN 1. PAKKAUSMERKINNÄT MITÄ NE OVAT? Ruokapakkauksissa on monenlaista tärkeää tietoa. Etsi kaupasta kolme eri ruoka-aineryhmän tuotetta, joista yksi on liha. Tutki tuotteiden pakkauksia ja täytä alla oleva lomake. A. Mitkä tuotteet valitsit? Tuote 1: Tuote 2: Tuote 3: B. Mitä merkintöjä pakkauksissa on? Merkitse löytämäsi tiedot taulukkoon. Jos tietoa ei löydy, vedä laatikkoon viiva merkiksi. Tuote 1 Tuote 2 Tuote 3 Alkuperämaa Valmistajan, valmistuttajan tai myyjän nimi Parasta ennen- tai viimeinen käyttöpäivä -päiväys Pakkauspäivä Sisällön määrä

21 C. Ainesosaluettelo kertoo, mistä aineksista tuote on valmistettu ja mitä lisäaineita siinä on käytetty. a) Millaisia tuttuja ainesosia löysit tuotteista? Anna kolme esimerkkiä jokaisesta tuotteesta. b) Entä oliko mukana sellaisia aineksia, joista et ole aikaisemmin kuullut? Mitä? Tuote 1 Tuote 2 Tuote 3 a) b) D. Löydätkö vielä jotain muita merkintöjä? Jos löydät, mikä pakkausmerkintä on kyseessä? Tuote 1: Tuote 2: Tuote 3: E. Vastaa lopuksi näihin kysymyksiin: Miksi joissakin tuotteissa on parasta ennen -päiväys ja joissain viimeinen käyttöpäivä? Puuttuiko joistakin tuotteista jokin merkintä? Osaatko sanoa, miksi? Miksi tuotteisiin on mielestäsi tärkeää merkitä nämä tiedot?

22 2. KAUPAN LIHAVALIKOIMA Monessa pienessä lähikaupassakin on nykyään kattava lihavalikoima. Vastaa olla oleviin kysymyksiin, kun olet tutustunut erilaisiin tuotteisiin tutkimalla niiden pakkauksia ja kaupan hintakylttejä. A. Millaisia lihavalmisteita kaupassa on? Anna viisi esimerkkiä (esimerkiksi lauantaimakkara). B. Mitä muita lihatuotteita kaupan kylmähyllyssä on? Anna viisi esimerkkiä (esimerkiksi kanansiipiä). C. Onko kaupassa palvelutiskiä? Jos on, millaista lihaa siellä myydään? D. Myydäänkö lihaa tai lihavalmisteita pakasteena? Jos myydään, anna ainakin kaksi esimerkkiä. E. Minkä kaikkien eläimien lihaa kaupassa myydään? Mitä niistä on eniten tarjolla? F. Missä lämpötilassa lihaa säilytetään? Voit katsoa pakkauksesta tai kysyä henkilökunnalta. G. Mitä lihaa valitsisit omaan ostoskoriisi ja miksi? Jos et syö lihaa, mitä valitsisit ostoskoriisi sen sijaan ja miksi?

23 H. Lopuksi laadi kauppalista! Suunnittele kaupan valikoimasta mielestäsi tasapainoinen ja monipuolinen ateria ja kirjoita kauppalista alla olevaan taulukkoon. Mitä ruokaa haluaisit tehdä ja mitä kaikkia aineksia siihen tarvitset? Ateria Raaka-aineet: Kauppalista: Perustele, miksi ateria on mielestäsi hyvä ja ravinteikas kokonaisuus.

24 RYHMÄTYÖ SIKA, NAUTA, BROILERI Suomessa tuotetaan eniten sian-, naudan- ja broilerinlihaa. Lisäksi tuotetaan jonkin verran kalkkunan-, lampaan- ja poronlihaa. Tutustukaa lihantuotannon tavanomaisimpiin eläimiin: sikaan, nautaan ja broileriin. Jakautukaa 3 5 hengen ryhmiin ja valitkaa yksi alla olevista eläimistä. Huolehtikaa siitä, että jokaisesta eläimestä tehdään vähintään yksi ryhmätyö. SIKA NAUTA BROILERI Tarkoituksena on etsiä ja koota ryhmittäin tietoa eläimen elämästä, ruoasta ja elinympäristöstä sekä siitä, mitä ruokaa eläimestä voidaan tehdä. Kootkaa tuloksenne julisteelle, jonka voitte esitellä yhdessä muulle luokalle. Pyrkikää selvittämään omasta eläimestänne ainakin seuraavat tiedot: Missä eläin syntyy? Mitä eläin syö? Missä eläin asuu? Kuinka isoksi ja vanhaksi se kasvaa? Millaisia tarpeita eläimellä on? Mitä vaiheita pitkin eläimen liha kulkeutuu kaupan hyllylle? Millaisia tuotteita siitä valmistetaan? Millaisissa ruuissa sitä käytetään? Käyttäkää myös kuvitusta! Esitelkää tuloksenne muulle luokalle max. 10 minuutin esitelminä. Voitte käyttää tiedonhankinnassa apuna internetiä. Hyödyllistä lisätietoa löydätte esimerkiksi Ruokatieto Yhdistyksen verkkosivuilta: Ruuan reitti ruokakasvatusta alakouluille www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruuan-reitti-ruokakasvatusta-alakouluille ja Lihasta-hankkeen verkkosivuilta www.lihasta.fi

25 PARITEHTÄVÄ KÄSITTÄMÄTTÖMÄT KÄSITTEET JA MAINIOT MÄÄRITELMÄT Opettaja jakaa teille A- ja B-laput. Kummankin lapussa on sekä selityksiä että sanoja. Selitykset on järjestetty numeroin, sanat aakkosin. Harjoituksen tarkoituksena on opetella lihantuotantoon ja elintarviketuotantoon liittyviä termejä. A-lapun saanut aloittaa lukemalla omasta lapustaan ensimmäisen selityksen ääneen parillensa. Pari yrittää arvata, mikä sana on kyseessä. Oikea sana on jokin B-lapussa alareunassa olevista sanoista. Oikea vastaus on selityksen perässä sulkeissa. Paria voi auttaa löytämään oikean vastauksen vaikka sanavihjeillä! Kun oikea vastaus löytyy, vuorot vaihtuvat ja B-lapun saanut lukee parille oman lappunsa ensimmäisen selityksen. Pari yrittää arvata, mikä A-lapussa oleva sana on kyseessä. Tehtävä jatkuu samalla tavalla, kunnes aika loppuu tai kaikki sanat on käyty läpi kummankin lapusta.

26 A. SELITYKSET 1. Sana tarkoittaa ilmaan pääseviä aineita, kuten hiilidioksidia tai otsonia, joita syntyy esimerkiksi teollisuudessa. Ne nopeuttavat ilmaston lämpenemistä. (F. Kasvihuonepäästöt) 2. Eläinten uloste. Sitä voidaan levittää pelloille antamaan ravinteita kasvaville kasveille. (M. Lanta) 3. Korkeasti koulutettu henkilö, joka huolehtii eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä ja joka vierailee maatiloilla sopimuksen mukaan tai tarvittaessa tarkistamassa eläimet. (J. Eläinlääkäri) 4. Lääkkeitä, joita annetaan joissain maissa eläimille nopeuttamaan niiden kasvua keinotekoisesti. Suomessa ja muissa EU-maissa ne ovat kiellettyjä. (E. Kasvuhormonit) 5. Lihantuotantoketjun vaihe, joka toteutetaan lihantuotantolaitoksessa. Lihasta tehdään erilaisia valmisteita, kuten makkaraa. (D. Lihan jatkojalostus tai jalostaminen) 6. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyt elintarvikkeet säilytetään aina tarpeeksi viileässä myös kuljetuksen aikana, jotta ne eivät pääse pilaantumaan. (A. Kylmäketju) 7. Ruoassa oleva merkintä, joka kertoo, mihin päivään asti se vähintään on syötävää oikein säilytettynä. Ruoka saattaa säilyä hyvänä myös hieman pidempään. (L. Parasta ennen -päiväys) 8. Lihantuotantomalli, jossa tuottaja ja lihatuotteita valmistava ja myyvä yritys tekevät sopimuksen siitä, että tuottaja kasvattaa eläimensä yrityksen käyttöön. Samalla sovitaan muun muassa siitä, miten eläimistä pidetään hyvää huolta. (H. Sopimustuotanto) 9. Erittäin tärkeä asia säilyttää, jotta ruoka pysyy turvallisena ja puhtaana. Hyvällä tällaisella estetään se, etteivät ruoassa olevat bakteerit pääse leviämään ja siirtymään ruoasta tai välineestä toiseen. (I. Elintarvikehygienia) 10. Nimitys naaraspuoliselle naudalle, joka ei ole vielä poikinut eli saanut vasikoita. (K. Hieho) 11. Elintarviketuotteissa oleva merkintä, joka kertoo, minkä päivän jälkeen ruokaa ei saa enää syödä. Merkitään herkästi pilaantuviin elintarvikkeisiin, kuten lihaan. (G. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä) 12. Kotimainen ruokatuotanto tarkoittaa tätä. Kun Suomessa on vahva ruoantuotantoketju, suomalaiset eivät ole riippuvaisia ulkomaisesta ruoasta eivätkä tuotanto-ongelmat ulkomailla tarkoita, että Suomesta loppuisi ruoka. (C. Ruokaturva) 13. Ryhmä lakeja, joilla valvotaan, että suomalaiset eläimet voivat hyvin. Lakeja noudatetaan niin ruoan tuotan toon tarkoitettujen eläinten kuin lemmikkieläintenkin kohdalla. (B. Eläinsuojelulainsäädäntö) SANAT A. Eläinten hyvinvointi B. Sonni C. Hautomo D. Emakko E. Jäljitettävyys F. Lähiruoka G. Suojakaasu H. Salmonella I. Hiilijalanjälki J. Laiduntaminen K. Tuottaja L. Rehu M. Antibiootit

27 B. SELITYKSET 1. Maatilalla asuva henkilö, joka kasvattaa eläimiä lihantuotantoa varten. (K. Tuottaja) 2. Lihapakkauksissa ja muissa ruokapakkauksissa käytetään tätä. Se auttaa säilyttämään ruoan paremmin, mutta kun paketin avaa, se katoaa nopeasti. (G. Suojakaasu) 3. Suomen lihantuotannossa vaaditaan, että kaikkien työntekijöiden pitää pystyä kertomaan, keneltä on saanut ja kenelle on toimittanut eläimen tai lihatuotteen, jotta sen etenemistä tuotantoketjussa voidaan seurata ja valvoa. Mikä asia on kyseessä? (E. Jäljitettävyys) 4. Ruoka, jota ei tuoteta kaukana kuluttajasta. Kotimainen liha on tällaista, sillä sitä ei kuljeteta Suomeen ulkomailta. Tällainen ruoka tukee suomalaista työtä. (F. Lähiruoka) 5. Tämä asia kertoo, paljonko ihmisten toiminta tai palvelut ja tuotteet synnyttävät kasvihuonekaasuja eli mikä niiden vaikutus ympäristöön on. (I. Hiilijalanjälki) 6. Eläimille viljasta valmistettua ruokaa kutsutaan tällä nimellä. (L. Rehu) 7. Asia, joka otetaan huomioon ja jota valvotaan suomalaisessa lihantuotannossa hyvin tarkkaan. On paljon lakeja, jotka määräävät tästä. Lakien tarkoituksena on huolehtia, ettei eläimiä kohdella huonosti. (A. Eläinten hyvinvointi) 8. Lääkkeitä, joita voidaan antaa sairaille eläimille, kuten ihmisillekin. Joissain maissa niitä annetaan terveille tuotantoeläimille sairauksien ehkäisemiseksi. Suomessa niitä annetaan vain tarpeeseen. Eläinten sairauksia ehkäistään hyvällä hoidolla. (M. Antibiootit) 9. Urospuolinen nauta. (B. Sonni) 10. Eläimissä tai elintarvikkeissa esiintyvä bakteeri, joka voi tarttua ihmiseen ja aiheuttaa muun muassa pahoinvointia. Suomessa sen saaminen raa asta lihasta on hyvin epätodennäköistä, sillä sitä tutkitaan ja ehkäistään lihantuotannossa erittäin tarkasti. (H. Salmonella) 11. Naarassika, joka on jo porsinut eli synnyttänyt porsaita, siis äitisika. (D. Emakko) 12. Lehmät tekevät tätä, kun ne päästetään ulos pelloille tai niityille. Ne jaloittelevat ja syövät maasta esimerkiksi ruohoa tai apilaa. (J. Laiduntaminen) 13. Paikka, jossa emokanojen munimia munia autetaan kuoriutumaan erityisten koneiden avulla. Koneilla jäljitellään sitä, mitä kaikki linnut tekevät munille, kun ne haluavat saada ne kuoriutumaan. Munista kuoriutuu broilereita. (C. Hautomo) SANAT A. Kylmäketju E. Kasvuhormonit J. Eläinlääkäri B. Eläinsuojelulainsäädäntö F. Kasvihuonepäästöt K. Hieho C. Ruokaturva G. Viimeinen käyttöpäivä L. Parasta ennen -päiväys D. Lihan jatkojalostus tai jalostaminen H. Sopimustuotanto I. Elintarvikehygienia M. Lanta

28 PUUHAPAKETTI 1. SANAT PIILOSILLA Alla olevaan ruutuun on piilotettu 15 eläinten elämään liittyvää sanaa. Sanat voivat olla vaakasuorassa, pystysuorassa tai vinossa ei takaperin. Löydätkö kaikki? Etsi nämä: korvamerkki, karsina, pehku, emakko, rehu, pihatto, navetta, kanala, hautomo, broileri, puimuri, tuottaja, Sikava, Naseva, eläinlääkäri. V K A N A L A T Å H L Z Ö Ä S O S O H E T B A Ö H G X P Ä N I P K R Q R W L P K P A P X T F K C K V S E M Ö K A M I U O Z Ä A E O A X E E M A K K O I T S H V V Z M R H L I Y U T Y M L O A A Ö I E W S Ä O R P U Q U M N M N B D R O T I C F R I R R K N K O S N K C Y N N C C E H I G A Y U D B K Y U L H A V V U A L V A D N T I P N Ä R X I H K O T E I S A S R E O Ä J E E M J O U T U I S T A H X K U R Å H L P F T O P E W O K V Ä M W Q R S Ö Å A W Ä V Q D U B R O I L E R I Y K E W A G F U E I Y R T U O T T A J A D

29 2. LIHA ON HELPPO JA MONIPUOLINEN MIKÄ? Täydennä virkkeistä puuttuvat sanat ja laita sanat ristikkoon oikeille riveille, niin löydät vastauksen! A. Auttaa rakentamaan punasoluja, jotka kuljettavat happea ympäri kehoa. Ruoista sitä saa parhaiten lihasta. B. Kun tämä on hyvä, pöpöt eivät tartu yhtä helposti ja ihminen pysyy terveempänä. Esimerkiksi sinkki auttaa vahvistamaan tätä. Sinkkiä saa muun muassa lihasta. C. Elintärkeä aine, jota keho ei tuota itse, vaan se pitää saada ruoasta tai ravintolisästä. Lihassa on paljon tällaisia B-ryhmästä. D. Ravintoaineryhmä, johon kuuluvat lihasta hyvin saatavat sinkki, seleeni ja rauta. Elimistö tarvitsee niitä päivittäin. Muut ravintoaineryhmät ovat hiilihydraatit, rasvat, proteiinit, vitamiinit ja vesi. E. Erityisesti urheilijoiden suosima perusravintoaine, jota saadaan erityisen paljon lihasta. Se on kehon oma rakennusaine, joka vaikuttaa luiden ja lihasten kehitykseen. F. Auttaa kokoamaan terveellisen aterian. Sen mukaan puolet ruoka-annoksesta tulisi olla vihanneksia tai kasviksia, noin yksi neljännes viljatuotteita tai perunaa ja yksi neljännes lihaa tai muuta proteiinipitoista ruokaa. G. Ihminen, joka syö sekä lihaa että kasviksia. H. Tällaista on terveydelle edullinen rasva. Lihassa on sekä tällaista että kovaa rasvaa. I. Ihminen, joka ei syö mitään eläimistä saatavia tuotteita. Kun ei syö eläinperäisiä tuotteita, on tärkeää huolehtia siitä, että saa lihan ja maitotuotteiden sisältämät tärkeimmät vitamiinit ja muut ravintoaineet muuta kautta. A. B. C. I N D. E. N F. G. H. D I. Liha on helppo ja monipuolinen

30 3. LIHASANAPILVI Alla on 15 sanan pilvi. Pilveen on piilotettu kolme sanaa, jotka eivät liity lihantuotantoon. Viivaa väärät sanat yli. Löydätkö kaikki? PASTÖROINTI KARSINA REHU LIHAKARJA HIILIHAPOTUS NAVETTA PUUTARHURI LAIDUN VASIKKA PIHATTO PROTEIINI ELÄINLÄÄKÄRI PORSAS SIIPIKARJA ELÄINKULJETUS 4. SELVITÄ KUVARISTIKKO Osaatko nimetä kaikki kuvissa olevat asiat? Kirjoita ristikkoon asian nimi oikealle rivilleen ja selvitä sananlasku! Jos elää kuin elo pellossa, vanhempasi voivat väittää, että huoneesi näyttää aivan tältä: Voit kuitenkin kertoa heille, että sen asukkaat ovat todellisuudessa varsin siistejä eläimiä!

31 5. SELVITÄ SANA-ARVOITUKSET, NIIN OLET OIKEA MIKÄ? Alla on listattu erilaisia liharuokia. Valitettavasti kirjuri on unohtanut osan kirjaimista. Päättele, mikä ruoka on kyseessä ja täydennä puuttuvat kirjaimet, niin pystyriviltä selviää, kuka oikein olet! K R J A N A T I K N W K L I P L A T K A P S T A U N A K A R L S G N K N K U I U A U L A K I O J U H I H K S I K E L H E U N A A A I K O P V Hienoa, selvitit sana-arvoitukset! Taidat olla oikea! 6. KUVAPARIT Mitkä kuvista kuuluvat yhteen? Vedä viivat kuvien välille. FI 987 947 123

32 7. PIIRRÄ OIKEA REITTI Alla on sekaisin kuvia eri paikoista lihan matkan varrelta. Mistä lihan matka alkaa ja mihin se päättyy? Missä järjestyksessä paikkojen pitäisi olla? Vedä viiva oikeassa järjestyksessä kuvien välille. Kirjoita lopuksi jokaisen kuvan alle lyhyesti omin sanoin, mitä paikassa tapahtuu. TEURASTAMO KAUPPA LIHA A

33 8. RUOKAKOLMIO AIVAN KALLELLAAN! Ohessa on kuva ruokakolmiosta, joka on pistetty vahingossa ihan sekaisin! Osa elintarvikkeista on aivan väärillä paikoilla. Osaatko laittaa kaikki ainekset omille paikoilleen? Voit osoittaa elintarvikkeiden oikean paikan vetämällä viivan tai piirtämällä itse elintarvikkeet oikealle riville kolmion viereen.

34 9. MIKÄ ON KENENKIN HERKKUA? Sioille, naudoille ja broilerille syötetään viljasta tehtyä rehua. Suomessa suositaan kotimaista, omilla pelloilla kasvatettua rehua. Mutta mikä raaka-aine on kenenkin herkkua? Yhdistä rehuaineksen kuva oikeaan eläimeen! Huomaathan, että yhdellä eläimistä on jopa kaksi suosikkia!

35 KOTITEHTÄVÄT 1. RUOAN ALKUPERÄ RAVINTOLASSA, KAHVILASSA TAI KOULUSSA Jos voi osallistua perheen kauppareissulle ja ostoksien tekemiseen, voi vaikuttaa ruokavalintoihin ja päättää, suositaanko esimerkiksi kotimaista ruokaa tai luomua. Ravintolassa, kahvilassa ja koulun ruokalassa ruoka saadaan kuitenkin valmiina pöytään. Mistä voi silloin saada tietää, mistä raaka-aineet ovat peräisin? Tee retki ravintolaan, ruokaa tarjoavaan kahvilaan tai kouluruokalaan. Valitse ravintolan ruokalistalta yksi pääruoka, kahvilasta yksi ruoka-annos, kuten täytetty patonki, tai koulun ruokalistalta yksi päivän annoksista. Koeta selvittää, mistä annoksen pääraaka-aine, liha tai muu elintarvike, on peräisin. Jos sait selville pääraaka-aineen alkuperämaan, hienoa! Vastaa kysymyksiin 1, 2, 3, 4 ja 5. Jos et saanut tarvitsemaasi tietoa, ei hätää! Aina tietoa ei valitettavasti ole saatavilla. Vastaa kuitenkin kysymyksiin 1 ja 5. Kysymykset: 1. 2. 3. 4. Mikä oli valitsemasi ruoka-annos ja sen pääraaka-aine? Mistä pääraaka-aine on peräisin? Löysitkö tiedon ruokalistalta? Osasiko ravintolan tai kahvilan tarjoilija tai ruokalan keittäjä kertoa, mistä pääraaka-aine on peräisin? 5. Miksi on tärkeää, että kuluttajilla olisi mahdollisuus saada tietää, mistä ruoka on peräisin?

36 2. ELINTARVIKEHYGIENIA PUHDASTA JA TURVALLISTA RUOKAA Elintarvikehygienia tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joita tehdään, jotta ruoka pysyy turvallisena syödä. Elintarvikehygieniasta huolehditaan jo tuotannon aikana ja kaupassa, mutta se on tärkeää muistaa myös tuodessa ruokaa kaupasta kotiin ja kokatessa ruokaa kotona. Elintarvikehygieniaan vaikuttavat ruoan säilytys ja käsitteleminen oikein. Erityisen tärkeää on muistaa elintarvikehygienia lihaa ja muita herkästi pilaantuvia tuotteita käsitellessä. Elintarvikehygieniasta voidaan pitää huolta monin eri tavoin. Alla on listattu joitakin esimerkkejä, mutta joukkoon on lipsahtanut kuusi väärää vastausta! Etsi kaikki väärät esimerkit ja kirjoita niiden kirjaimet viivalle. A. Kylmäketjusta huolehtiminen B. Valmistetun ruoan säilyttäminen ainoastaan pakastettuna C. Käsien peseminen D. Raa an lihan paistaminen pannulla vasta viimeiseksi muiden raaka-aineiden kuten wokkivihannesten jälkeen E. Ruoan jäähdyttäminen nopeasti F. Kananmunien säilyttäminen aina pelkästään jääkaapissa G. Välineiden kuten veitsien ja leikkuulautojen peseminen kunnolla H. Raa an lihan ja esimerkiksi vihannesten leikkaaminen eri veitsellä I. Ruoan syöminen ennen parasta ennen -päiväystä tai vain vähän sen jälkeen, jos ruoka tuoksuu ja näyttää syömäkelpoiselta J. Raa an lihan huuhteleminen ennen käyttöä K. Lihan säilyttäminen +4 ja +8 asteen välillä jääkaapissa. L. Ruoan käyttäminen ennen viimeistä käyttöpäivää M. Ruoan kypsentäminen hyvin N. Raa an lihan nostaminen pöydälle lämpiämään edellisenä iltana ennen ruoanlaittoa, jottei lämpötilamuutos ole liian raju Väärät vastaukset olivat: Lopuksi valitse kolme mielestäsi tärkeintä esimerkkiä siitä, mitä tekisit, jotta ruoka pysyy puhtaana ja turvallisena syödä ja jotta terveydelle haitalliset bakteerit eivät pääse leviämään ja ruoka pilaantumaan. Kolme mielestäni tärkeintä esimerkkiä elintarvikehygienian ylläpitämisestä ovat:

37 3. RUOKAPÄIVÄKIRJA Suomalainen kuluttaa lihaa noin 79 kiloa vuodessa, jos määrästä ei vähennetä luiden painoa ja hävikkiä. Liha on hyvä ravinnonlähde, koska se sisältää paljon vitamiineja ja proteiinia. Liha on parhaimmillaan osana monipuolista ja tasapainoista ateriaa, joka sisältää lautasmallin mukaisesti myös kasviksia tai vihanneksia ja viljatuotteita. Mistä kaikesta oma syömisesi koostuu? Pidä ruokapäiväkirjaa kolmen päivän ajan. Vastaa alla oleviin kysymyksiin valitsemalla oikea vaihtoehto. Kuinka usein syöt lihaa? Joka päivä Joka toinen päivä Vain pari kertaa viikossa Kerran viikossa Harvemmin tai en ollenkaan Kuinka paljon syöt lihaa omasta mielestäsi? Paljon Melko paljon Kohtalaisesti Niukasti tai en ollenkaan Minkälaisia lihatuotteita syöt? Pihvi Paisti Jauheliha Leikkele Makkara Muita, mitä: Jos et syö lihaa, oletko vegetaristi tai vegaani vai jotain muuta? En syö lihaa, olen Jos et syö lihaa, mitä syöt lihan sijaan mistä saat tarvittavat vitamiinit, raudan ja proteiinit? Syön lihan sijaan Lisäksi: Tiedätkö, mistä kaikkialta syömäsi liha tai muu ruoka-aine on peräisin? Onko se kotimaista? Mistä ruoasta pidit eniten? Miksi?

38 Merkitse ateriasi alla olevaan lomakkeeseen. Päivä 1 Aamiainen Lounas Välipala Illallinen Päivä 2 Aamiainen Lounas Välipala Illallinen Päivä 3 Aamiainen Lounas Välipala Illallinen 4. MILLAISTA LIHAA KOULUSSA SYÖDÄÄN? Millaisia liharuokia teidän koulussanne tarjoillaan? Mikä on suosikkisi? Jos et syö lihaa, mitä syöt koulussa sen sijaan? Mikä on suosikkiruokasi?

39 5. LASKE LIHAFAKTOILLA A. Tuottaakseen kilon lihaa sika tarvitsee kolme kiloa rehua. Sika painaa noin 100 kiloa, kun se teurastetaan. Montako kiloa rehua 100 kiloa painava sika on syönyt elämänsä aikana? Vastaus: 100 kiloa painava sika on syönyt elämänsä aikana kiloa rehua. B. Vuonna 2015 Suomessa tuotettiin vuonna 192 miljoonaa kiloa sianlihaa, 86 miljoonaa kiloa naudanlihaa ja 117 miljoona kiloa siipikarjanlihaa. Kuinka paljon sian-, naudan- ja siipikarjanlihaa tuotettiin yhteensä? Vastaus: Sian-, naudan- ja siipikarjanlihaa tuotettiin yhteensä miljoonaa kiloa. C. Suomalainen kuluttaa lihaa keskimäärin 79 kiloa vuodessa, jos mukaan lasketaan hävikki ja luiden paino. Paljonko lihaa suomalainen kuluttaa keskimäärin kuukaudessa? Vastaus: Suomalainen kuluttaa lihaa keskimäärin kiloa kuukaudessa. D. Suomalainen kuluttaa lihaa keskimäärin 79 kiloa vuodessa. Kun määrästä vähennetään luiden paino ja hävikki, suomalaisen vatsaan päätyy 40 kiloa lihaa vuodessa. Paljonko lihaa keskimäärin päätyy suomalaisten vatsaan kuukaudessa? Vastaus: Suomalaisen vatsaan päätyy lihaa keskimäärin kiloa kuukaudessa. E. Vuonna 2014 kaiken lihantuotannon omavaraisuusaste oli 94 prosenttia. Omavaraisuusaste tarkoittaa sitä, kuinka paljon lihaa tuotetaan Suomessa verrattuna lihan kulutukseen. Jos luku olisi 100 prosenttia, se tarkoittaisi, että Suomessa tuotettu liha riittäisi kattamaan kaiken kulutetun lihan. Kuvitellaan, että lihan omavaraisuusaste olisi 100 prosenttia vuonna 2019. Monta prosenttiyksikköä se on noussut vuodesta 2014? Vastaus: Jos lihantuotannon omavaraisuusaste on vuonna 2019 kasvanut 100 prosenttiin vuoden 2014 94 prosentista, se olisi kasvanut tänä aikana prosenttiyksikön verran. F. Liharotuisen sonnin teuraspaino on noin 400 kiloa, kun taas maitorotuisen sonnin teuraspaino on noin 300 kiloa. Kuinka monta prosenttia maitorotuisen sonnin teuraspaino on liharotuisen sonnin teuraspainosta? Vastaus: Maitorotuisen sonnin teuraspaino on liharotuisen sonnin teuraspainosta prosenttia. G. Vuonna 2014 Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat noin 59 miljoonaa tonnia. Vuonna 2015 päästöt laskivat noin 6 prosenttia. Kuinka monta tonnia päästöt olivat vuonna 2015? Vastaus: Vuonna 2015 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin miljoonaa tonnia. H. Suomessa on 1 300 sikatilaa. Näistä 90 prosenttia kuuluu tilastojen mukaan sikojen terveyden huollon seurantajärjestelmään Sikavaan. Kuinka monta tilaa kuuluu Sikavaan? Vastaus: Suomalaiseen Sikavaan kuuluu sikatilaa.