Virvatuli Oppilaan ääni Kartoitusta lasten ja nuorten ajatuksista taiteesta ja kulttuurista Kaisa Holopainen 2.6.2010
SISÄLTÖ 1. Oppilaiden osallistaminen Virvatuli-hankkeessa... 2 2. Taidekohtia - Nuorisobarometri 2009:n tuloksia... 2 3. Nuoret taiteen tekijöinä Myrsky-hankkeen väliarvioinnista... 4 4. Oppilaitoskyselyt... 5 5. Johtopäätökset... 9 LÄHTEET... 10 LIITE 1. Kuvataideoppilaille käytetty kyselylomake... 11 LIITE 2. Haastattelukysymyksiä.... 12
2 1. Oppilaiden osallistaminen Virvatuli-hankkeessa Suomen perustuslain (6, 3 mom.) mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Virvatuli-hanke on saanut myös opetusministeriön taholta ohjeen, että lasten ääni on pyrittävä huomioimaan taiteen perusopetuksen oppilaitosten arviointimallin kehittämisessä. Tämän vuoksi hankkeessa on kartoitettu lasten ja nuorten näkemyksiä taiteen merkityksestä ja taiteeseen liittyvien asioiden tärkeydestä heidän harrastuksensa kannalta. Aineistoa on tarkasteltu oppilaitosten laadun arvioinnin kehittämisen näkökulmasta. Taustakehikkona ovat siis Virvatuli-arviointimalliluonnoksen arviointialueet ja tutkimuskysymyksinä se, mikä on nuorten mielestä tärkeää taiteessa ja kulttuurissa, ja minkälaisilla tekijöillä taiteen perusopetuksessa on heille merkitystä heidän harrastuksensa kannalta. Aluksi tarkastellaan tuoreiden tutkimusten pohjalta nuorten taiteen harrastamiseen liittyviä ajatuksia ja asenteita taidetta ja kulttuuria kohtaan. Tässä on käytetty vuoden 2009 nuorisobarometria, jonka pääteemana oli taide ja kulttuuri, sekä Suomen kulttuurirahaston rahoittamaan Myrsky-nuorisohankkeeseen liittyvän tutkimuksen väliraporttia. Molemmat raportit vastaavat kysymyksiin erilaisten asioiden tärkeydestä nuorille taiteen ja kulttuurin parissa toimimiselle. Lisäksi raportoidaan neljän taiteen perusopetuksen oppilaitoksen oppilaille tehdyistä kyselyistä ja haastatteluista. Näissä oppilaitoksissa selvitettiin taiteen perusopetuksen oppilaiden näkemyksiä siitä, mikä on heille tärkeää taiteen perusopetuksessa lomakekyselyllä ja henkilökohtaisilla tai ryhmähaastatteluilla kevään 2010 aikana. 2. Taidekohtia - Nuorisobarometri 2009:n tuloksia Vuoden 2009 nuorisobarometrin (Myllyniemi 2009) pääteemana oli taide ja kulttuuri. Tätä varten kerättiin kyselyllä tietoa 15 29-vuotiaiden nuorten osallistumisesta taiteeseen ja kulttuuriin sekä heidän asenteistaan taidetta ja kulttuuria kohtaan. Kyselyn 1900 vastaajaa oli valittu satunnaisotannalla kaikista tämän ikäisistä suomalaisista, eli mukana on muitakin kuin taiteen perusopetuksessa olevia nuoria. Kyselyn mukaan nuoret kokevat voivansa toteuttaa luovuuttaan paitsi luovissa harrastuksissa, myös arjessa, kotona ja kavereiden seurassa. Nuoret myös rikkovat kulttuurin ja liikunnan rajan kokemalla myös fyysiset harrastuksensa, kuten esimerkiksi ratsastuksen, kamppailulajit tai metsästyksen, luoviksi. Nuorisobarometrissa 2009 kysyttiin, kuinka tärkeitä syitä taiteen tai kulttuurin parissa toimimiselle erilaiset asiat nuorten mielestä ovat. Selvästi tärkeimpiä kyselyn mukaan olivat ilo, elämykset ja onnistumiset. Hyvin tärkeitä syitä nuorten mielestä olivat myös itseilmaisu, uuden luominen sekä tietojen ja taitojen oppiminen. Seuraavana tärkeysjärjestyksessä tuli yhteisöllisyyteen liittyviä syitä, kuten yhdessä tekeminen ja kaverien tapaaminen. (Myllyniemi 2009, 38 39.) Kaikki kysytyt asiat ja niiden saamat Hyvin tärkeitä -vastausten osuudet on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Kuinka tärkeitä syitä taiteen tai kulttuurin parissa toimimiselle seuraavat asiat sinulle ovat? Ilo, elämykset, onnistumiset 34 % Itseilmaisu 23 % Uuden luominen 21 % Tietojen ja taitojen oppiminen 21 % Kaverien tapaaminen 19 % Yhdessä tekeminen 18 % Uusien kaverien saaminen 18 % Taitavan ohjauksen ja palautteen saaminen 14 % Ajan kuluttaminen 12 % Elämän merkityksen löytäminen 10 % Hyöty (esim. taideoppilaitokseen pääsy, menestys) 8 % Esikuvien tai idolien seuraaminen 8 % Julkisuuden saaminen 3 % Perheen painostus 2 % Jonkun muun painostus 2 % (Myllyniemi 2009, 38.) Hyvin tärkeitä -vastausten osuus 3 Nuorilta kysyttiin myös näkemyksiä taiteen merkityksistä. Kyselyn mukaan taiteeseen liittyy nuorten mielessä sen elämyksellisyys. Nuoret myös kokevat taiteen avaavan uusia näkökulmia maailmaan ja toimivan kriittisten näkökulmien ilmaisukanavana. Taiteen uskotaan voivan vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Nuorten näkemyksissä taiteella siis on tarkoitusta niin yksilölle kuin yhteisöllekin ja ainakin potentiaalista vaikutusta yhteiskunnan asioihin. Enemmistön mielestä taiteesta ei kuitenkaan tarvitse olla hyötyä, vaan se on itseisarvo. (Myllyniemi 2009, 65 67.) Tutkimuksessa esitetyt taiteeseen liittyvät väitteet ja niiden saamat Täysin samaa mieltä -vastaukset on esitetty taulukossa 2.
4 Taulukko 2. Mitkä seuraavista väitteistä sopivat kuvaamaan taiteen merkitystä? Taide tuottaa elämyksiä 53 % Taide voi toimia kriittisten näkökulmien ilmaisukanavana Täysin samaa mieltä -vastausten osuus 36 % Taide avaa uusia näkökulmia maailmaan 35 % Ilmaisu on perustarve 35 % Taiteen harrastaminen kasvattaa itsetuntemusta 28 % Taide ja kulttuuri voivat lähentää eri kansoja ja etnisiä ryhmiä 27 % Taiteella voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin 24 % Taiteesta ei tarvitse olla hyötyä, vaan se on itseisarvo 23 % Taide on tärkeä suomalaiselle identiteetille 18 % Taiteella ei ole merkitystä 10 % Taiteesta on taloudellista hyötyä 7 % (Myllyniemi 2009, 67.) 3. Nuoret taiteen tekijöinä Myrsky-hankkeen väliarvioinnista Suomen kulttuurirahastolla on meneillään kolmivuotinen (2008 2011) Myrsky-nuorisohanke, jossa tavoitteena on vaikuttaa nuorten hyvinvointiin tuomalla taide nuorten arkeen. Hankkeessa rahoitetaan eri puolilla Suomea nuorille suunnattuja taidehankkeita useilla taiteen aloilla, kuten tanssi, teatteri, sirkus, kuvataide ja musiikki. Myrsky-hankekokonaisuuteen liittyvässä tutkimuksessa Nuoret taiteen tekijöinä, tarkastellaan nuorten taidetoimintaa kolmesta eri näkökulmasta: minkälaisia ovat nuorten omat kokemukset ja näkemykset taiteen merkityksestä, miten taideprosesseissa onnistutaan kohtaamaan nuoret sekä taiteellista nuorisotoimintaa poliittisena prosessina. Tutkimuksessa on tehty kyselyjä ja haastatteluja eri puolella Suomea Myrsky-taidehankkeissa mukana olleille, pääasiassa 13 17-vuotiaille nuorille. Tutkimuksen väliraportissa on arvioitu Myrsky-hankkeiden merkityksiä ja vaikuttavuutta nuorten elämässä. Tutkimuksen yhteenvetona väliraportissa todetaan, että Myrsky-taidehankkeilla on ollut positiivista vaikutusta nuorten kokemaan hyvinvointiin erityisesti itseilmaisussa, taitojen kehittymisessä ja yhteisöllisyydessä, sekä yhteisyyssuhteiden rakentumisessa. (Kotilainen ym. 2010, 16 17.) Tutkimuksen kyselyssä nuorilta kysyttiin, miksi he olivat osallistuneet Myrsky-hankkeeseen. Vapaaehtoisesti, ilman koulun tai muun tahon vaikutusta, hankkeisiin osallistuneista nuorista yli puolet kertoi olleensa uteliaita kokeilemaan jotain uutta, halusi oppia uusia taitoja ja halusi kehittyä harrastuksessaan. Annettujen vaihtoehtojen ulkopuolelta syyksi hankkeeseen osallistumiselle mainittiin useimmin halu tutustua uusiin ihmisiin. (Kotilainen ym. 2010, 19 20.)
Hankkeiden yhteydessä tehtyihin kyselyihin vastanneita nuoria pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeitä kahdeksan esitettyä eri asiaa oli ollut heille hankkeen aikana. Nuoria myös pyydettiin erikseen kertomaan, mikä näistä kahdeksasta asiasta oli heille kaikkein tärkein. Tärkeimmäksi asiaksi nuoret mainitsivat useimmin yhteistyön muiden kanssa hankkeen aikana. Toiseksi useimmiten tärkeimmäksi asiaksi mainittiin omien taitojen kehittyminen. Erittäin tärkeinä asioina yli puolet vastanneista piti lisäksi uusien taitojen oppimista ja yhteisiä kokemuksia onnistumisesta. (Kotilainen ym. 2010, 29 30.) Taulukossa 3 on esitetty tutkimuksessa kysytyt asiat Erittäin tärkeä -vastausten osuuksien mukaisessa järjestyksessä. 5 Taulukko 3. Kuinka tärkeitä eri asiat olivat nuorille hankkeen aikana, prosenttia kysymyksiin vastanneista. Omien taitojen kehittyminen (N=108) 60 % Yhteistyö muiden kanssa (N=109) 56 % Uusien taitojen oppiminen (N=106) 55 % Yhteinen kokemus onnistumisesta (N=107) 51 % Selviytyminen omasta roolista ryhmässä (N=104) 49 % Ohjaajan palaute omasta osaamisesta (N=107) 43 % Uusiin ihmisiin tutustuminen (N=108) 40 % Julkinen palaute teoksesta (N=108) 24 % (Kotilainen ym. 2010, 30.) Erittäin tärkeä -vastausten osuus Tutkimukseen liittyneissä haastatteluissa nuoret korostivat taiteen tekemisen prosessia suhteessa lopputuloksiin: prosessi on tärkeämpi kuin päämäärä. Päämäärä on kuitenkin tuonut ryhtiä yhdessä tekemiseen, joten sillä on ollut merkitystä prosessin osana. Omien vanhempien tai aikuisten myönteiset kommentit saavat nuorilta kahtalaisen vastaanoton. Toisaalta niillä on merkitystä, ja niiden puute saatetaan kokea ikävänä. Toisaalta taidehanke saatetaan kokea niin omana juttuna, ettei vanhempia kaivatakaan seuraamaan työn tuloksia. (Kotilainen ym. 2010, 32.) 4. Oppilaitoskyselyt Virvatuli-hankkeen oppilaiden osallistamiseen liittyen keväällä 2010 toteutettiin neljässä taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksessa eri puolilla Suomea joukolle oppilaita Nuorisobarometrin 2009 kysymyksiä mukaileva lomaketutkimus ja muutamia oppilaita haastateltiin henkilökohtaisesti tai pienissä ryhmissä. Oppilaitoksissa oli edustettuina musiikki, sekä kuva-, tanssi-, teatteri- ja sirkustaide. Vierailujen ja oppilaskyselyjen tarkoituksena oli kartoittaa taiteen perusopetuksen oppilaiden näkemyksiä oppilaitoksen toiminnan eri puolien merkityksestä taiteen harrastamisen kannalta. Tarkastellut asiat valikoitiin TPO ry:n Virvatuli-hankkeessa pohdituista oppilaitoksen laatuun vaikuttavista tekijöistä, kuten opettajat ja muu henkilöstö, oppilaiden osallistaminen oppilaitoksen toimintaan sekä oppimisympäristö ja opetusjärjestelyt. Tarkasteltaviksi valittiin asioita, joiden merkityksestä oppilailla voi olettaa olevan näkemyksiä. Tämän vuoksi mukana ei ollut esimerkiksi
talouteen liittyviä kysymyksiä. Myös opetussuunnitelman sisältöön liittyvät asiat rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Kyselylomakkeen täytti yhteensä 217 oppilasta (tanssi 78, kuvataide 47, teatteri- ja sirkustaide 53, musiikki 39). Lisäksi yksin tai pienissä ryhmissä haastateltiin kaikkiaan 23 oppilasta. Kyselylomake löytyy liitteestä 1 ja haastattelujen pohjana käytetyt kysymykset liitteestä 2. Lomaketutkimuksessa tiedusteltiin avokysymyksellä mukavimpia ja hankalimpia asioita taideharrastuksessa ja -opetuksessa. Mukavina asioina vastaajat mainitsivat esimerkiksi uuden oppimisen, hyvät opettajat, kaverit, esiintymiset sekä ilmapiiriin liittyen esimerkiksi ryhmähengen. Hankalia asioita esiin nostettiin kaikkiaan varsin vähän. Mainintoja sai mm. inspiraation löytäminen ja keskittyminen, pitkä matka oppilaitokseen ja aikataulujen yhteensovittaminen muiden harrastusten tai koulun kanssa. Avokysymysten jälkeen vastaajia pyydettiin rastittamaan sopivin vaihtoehto siitä, kuinka tärkeinä he pitivät taideharrastuksensa kannalta 16:ta lueteltua asiaa. Arviointikohtien vastausvaihtoehdot olivat "Hyvin tärkeä", "Melko tärkeä", "Ei tärkeä mutta ei yhdentekevä", "Melko yhdentekevä", "Täysin yhdentekevä" ja " "En osaa sanoa". Taulukossa 4 on esitetty kyselyssä tiedustellut asetettuna kaikkien vastaajien yhteenlaskettujen Hyvin tärkeä -vastausten mukaiseen tärkeysjärjestykseen. Kokonaisvastauksissa on huomioitava, että vastaajamäärät eivät ole suhteessa eri taiteenalojen harrastajamääriin tai samassa suhteessa keskenään Vastaukset painottuvat tanssin oppilaiden vastausten suuntaan musiikin oppilaiden kustannuksella. Eniten Hyvin tärkeä -vastauksia sai ilo, elämykset ja onnistumiset sekä ilmapiiri oppilaitoksessa ja oppitunneilla. Hyvin tärkeänä pidettiin myös taitavan ohjauksen saamista opettajalta ja tietojen ja taitojen oppimista. Oppilaiden suoraan kohtaamaan toimintaan liittyvien asioiden kohdalla vastausten jakautuminen oli erilaista, kuin opetukseen epäsuoremmin liittyvien asioiden kohdalla. Tällaisia kyselyssä olivat rehtorin/apulaisrehtorin toiminta, toimisto- ja muun henkilöstön palvelut, Internet-sivut sekä opintooppaat. Kyselytilanteissa oli nähtävissä, että nämä asiat eivät kosketa oppilaita suoraan, ja esimerkiksi rehtorin tai toimisto- ja muun henkilöstön merkitys heidän opintojensa kannalta ei ole kovin selvä. Vastauksissa tämä näkyy siinä, että vastaukset jakautuivat tasaisemmin ja nämä kohdat keräsivät eniten En osaa sanoa -vastauksia. 6
Taulukko 4. Kuinka tärkeitä seuraavat asiat ovat taideharrastuksesi kannalta. (Kaikki yhteensä, N=217) Ilo, elämykset, onnistumiset 71 % Ilmapiiri ja tunnelma oppitunneilla ja oppilaitoksessa Hyvin tärkeä -vastausten osuus 70 % Taitavan ohjauksen saaminen opettajalta 70 % Tietojen ja taitojen oppiminen 70 % Palautteen ja kannustuksen saaminen opettajalta 58 % Yhdessä tekeminen 52 % Kaverien tapaaminen 48 % Opetustilojen toimivuus 43 % Esiintymiset/Näyttelyt 38 % Vanhempien tuki ja osallistuminen harrastukseen Käytettyjen materiaalien ja välineiden laatu ja saatavuus 33 % 32 % Opetustilojen siisteys ja sisustus 18 % Opinto-oppaat 11 % Tukihenkilöstön palvelut 1 11 % Rehtorin toiminta 7 % Oppilaitoksen Internet-sivut 7 % 7 Taulukossa 5 on eritelty monenneksiko tärkeimpänä asiana Hyvin tärkeä -vastausten perusteella kunkin eri taiteenalan oppilaat pitivät tiedusteltuja asioita. Tässä taulukossa havainnollistuu, että eri taiteenalojen oppilaat ovat hyvinkin lähellä toisiaan ajatuksissaan kysyttyjen tekijöiden tärkeysjärjestyksestä. Suurimmat erot näyttävät löytyvän mielipiteistä käytettyjen materiaalien laadun ja saatavuuden sekä näyttelyjen tai esiintymisten merkityksestä. Musiikin oppilaille materiaalien ja välineiden laadun ja saatavuuden vähäisempi tärkeys johtunee siitä, että musiikin opinnoissa soittimen ohella muuta materiaalia käytetään varsin vähän. Esittävien taiteiden ja musiikin oppilaille taas omien tuotosten julki tuominen näyttäisi olevan tärkeämpää kuin kuvataiteen oppilaille. Kavereiden tapaaminen näyttää jostakin syystä olevan teatteri- ja sirkustaiteen oppilaille hieman vähemmän tärkeää kuin muille. Vastauksia tulkittaessa on kuitenkin pidettävä mielessä, että yksittäisestä taiteenlajista vastaajia on ollut varsin vähän, eikä näitä vastauksia voi yleistää tarkoittamaan koko taiteenalan oppilaiden näkemyksiä. 1 Oppilaitoksesta riippuen esim. toimistohenkilökunta, vahtimestari ja kirjastonhoitaja.
8 Taulukko 4. Kuinka tärkeitä asioita seuraavat ovat taideharrastuksesi kannalta?, Hyvin tärkeä -vastausten mukainen järjestysluku taiteenaloittain. Yhteenlaskettujen vastausten mukainen järjestys Tanssitaiteen oppilaat (N=78) Teatteri- ja sirkustaiteen oppilaat (N=53) Kuvataiteen oppilaat (N=47) Musiikin oppilaat (N=39) 1. Ilo, elämykset, onnistumiset 2. 2. 2. 2. 2. Ilmapiiri ja tunnelma oppitunneilla ja oppilaitoksessa 3. Taitavan ohjauksen saaminen opettajalta 1. 3. 4. 3. 3. 4. 1. 4. 4. Tietojen ja taitojen oppiminen 4. 1. 3. 1. 5. Palautteen ja kannustuksen saaminen opettajalta 5. 5. 7. 5. 6. Yhdessä tekeminen 6. 6. 8. 7. 7. Kaverien tapaaminen 7. 10. 5. 6. 8. Opetustilojen toimivuus 8. 8. 9. 8. 9. Näyttelyt/esiintymiset 9. 7. 12. 9. 10. Vanhempien tuki ja osallistuminen harrastukseen 11. Käytettyjen materiaalien ja välineiden laatu ja saatavuus 10. 11. 10. 10. 12. 9. 6. 11. 12. Opetustilojen siisteys ja sisustus 11. 12. 15. 12. 13. Opinto-oppaat 13. 2 13. 14. 15. 14. Tukihenkilöstön palvelut 3 14. 14. 11. 14. 15. Oppilaitoksen Internet-sivut 16. 16. 13. 16. 16. Rehtorin toiminta 15. 15. 16. 13. 2 Ei voi verrata muihin, koska haastatteluissa ilmeni, että osa oppilaista luuli tarkoitettavan opintokirjaa. 3 Oppilaitoksesta riippuen esim. toimistohenkilökunta, vahtimestari ja kirjastonhoitaja.
9 Lomakekyselyn lisäksi haastateltiin suullisesti henkilökohtaisesti tai pienissä ryhmissä 23 oppilasta eri oppilaitoksista. Haastattelussa oppilailta tiedusteltiin esimerkiksi asioita, jotka kannustavat heitä jatkamaan taideopintojaan ja tekevät niistä mukavia tai hankalia. Oppilailta kysyttiin myös haluaisivatko he päästä vaikuttamaan oppilaitoksen toimintaan ja mitä he muuttaisivat oppilaitoksessa, jos se olisi mahdollista. Haastatteluissa nousi esiin, että motivoivaa on töiden tekeminen, hyvät opettajat ja kaverit. Jatkamaan kannustaa esimerkiksi se, että saa käyttää omaa luovuuttaan ja oppii koko ajan uutta. Mukavana asiana nousivat esiin myös onnistumisesta ja kehittymisestä kumpuava ilo. Harrastukselta voidaan hakea esimerkiksi sitä, että se irrottaa arjesta ja tukee itsensä toteuttamista ja tunteiden käsittelyä. Hieman hankalina asioina haastatellut pitivät opinnoissaan aikataulujen noudattamista ja sitä, että matka oppilaitokseen voi olla melko pitkä. Hankalana pidettiin myös tiloihin liittyviä asioita ja nämä olivat haastattelujen perusteella myös sellaisia, joita oppilaat muuttaisivat jos voisivat. Erityisesti tanssioppilaat pitivät hankalana harjoitusaikojen yhteensovittamisen koulun ja muiden harrastusten kanssa. Samat ajatukset näkyivät myös lomakekyselyssä. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että luovilla harrastuksilla on taipumusta kasautua yksille ja samoille nuorille (Myllyniemi 2009, 26 27). Millään taiteenalalla oppilaat eivät erikoisesti halunneet päästä vaikuttamaan oppilaitoksen toimintaan. Koettiin, että mielipiteensä saa kerrottua riittävästi oppilaskyselyssä ja muutenkin. Eniten vaikuttamishalukkuutta oli tanssioppilailla, mutta heilläkään menetelmät ja asiat joihin haluttaisiin ehkä vaikuttaa, eivät olleet kovin jäsentyneet. Esimerkiksi oppilaskunta tai muut järjestäytyneemmät vaikutuskanavat eivät tuntuneet kiinnostavilta. Haastatelluilla oli kaiken kaikkiaan eniten näkemyksiä asioista, jotka tulevat konkreettisesti eteen luokkahuoneessa töitä tehdessä. 5. Johtopäätökset Taulukossa 8 on tehty yhteenvetoa eri kyselyissä tärkeimpinä pidetyistä asioista. Vastaukset eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska kysymyksenasettelut ja vastausvaihtoehdot ovat olleet erilaisia. Siitä voi kuitenkin nähdä, että tärkeitä asioita kulttuuri- ja taideharrastuksissa niihin osallistuville ovat tietojen ja taitojen oppiminen sekä ilon ja onnistumisen kokemukset. Tämän saavuttamisessa merkitystä on taitavalla ohjauksella ja kannustuksella sekä oppilaitoksen ilmapiirillä. Sen sijaan oppilaitoksen asioihin vaikuttaminen ei tunnu kiinnostavan oppilaita kovin paljoa. Oppilaitoksen viestinnällä, kuten opinto-oppailla ja Internet-sivuilla ei myöskään ollut oppilaiden näkökulmasta suurta merkitystä. Vanhempien näkemykset tästä voisivat olla erilaisia.
10 Taulukko 8. Yhteenvetoa eri kyselyjen vastauksista - viisi tärkeintä asiaa. Nuorisobarometri 2009 Ilo, elämykset onnistumiset Itseilmaisu Uuden luominen Tietojen ja taitojen oppiminen Kaverien tapaaminen Myrsky-hankkeen väliraportti Omien taitojen kehittyminen Yhteistyö muiden kanssa Uusien taitojen oppiminen Yhteinen kokemus onnistumisesta Selviytyminen omasta roolista ryhmässä Taiteen perusopetuksen oppilaat Ilo, elämykset, onnistumiset Ilmapiiri ja tunnelma oppitunneilla ja oppilaitoksessa Taitavan ohjauksen saaminen opettajalta Tietojen ja taitojen oppiminen Palautteen ja kannustuksen saaminen opettajalta Virvatuli arviointimalliluonnoksessa ilo, elämykset ja onnistuminen on pyritty huomioimaan arviointialueessa Oppilaat, oppiminen. Opettajan taidot ja osaaminen, joiden kehittäminen on oppilaan kannalta avainasemassa, liittyvät arviointimalliluonnoksen arviointialueisiin Opettaja oman työnsä kehittäjänä ja Johtaminen. Oppilaille merkityksellinen ilmapiiri ja tunnelma oppilaitoksessa sekä haastattelujen perusteella tärkeät oppimisympäristö ja opetusjärjestelyt taas ovat mukana arviointialueessa Oppimisympäristö, opetusjärjestelyt ja opetussuunnitelmatyö. Oppilaille Virvatuli-hankkeessa tehdyn kyselyn vastaajajoukko on ollut varsin suppea, eikä tuloksilla voi ajatella olevan merkitystä koko maan kannalta. Suuntaa antavina nämäkin tulokset kertovat kuitenkin jo jotakin oppilaille tärkeistä asioista ja voivat osaltaan ohjata Virvatuli-mallin painotuksia oppilaan äänen huomioivaan suuntaan. LÄHTEET Kotilainen, S., Siivonen, K. & Suoninen, A. 2010. Nuoret taiteen tekijöinä Myrsky-hankkeen väliarviointia. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 31, Helsinki 2010. <http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sivu.php?artikkeli_id=985> Myllyniemi, S. 2009. Taidekohtia Nuorisobarometri 2009. Opetusministeriö. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 97. Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 41. Helsinki: Yliopistopaino.
LIITE 1. Kuvataideoppilaille käytetty kyselylomake. 4 Kysely taiteen oppimiseen vaikuttavista asioista 1. Ikä vuotta 2. Sukupuoli (rastita oikea vaihtoehto) a. tyttö b. poika 3. Olen ollut kuvataideopetuksessa vuotta 4. Kolme mukavinta asiaa kuvataideharrastuksessani ja kuvataideopetuksessa ovat: a. b. c. 5. Hankalinta kuvataideharrastuksessani ja kuvataideopetuksessa on 6. Kuinka tärkeitä asioita seuraavat ovat kuvataideharrastuksesi kannalta? (Rastita sopivin vaihtoehto) Ilo, elämykset, onnistumiset Opetustilojen toimivuus Opetustilojen siisteys ja sisustus Käytettyjen materiaalien ja välineiden laatu ja saatavuus Tietojen ja taitojen oppiminen Näyttelyt Yhdessä tekeminen Kaverien tapaaminen Vanhempien tuki ja osallistuminen harrastukseen Taitavan ohjauksen saaminen opettajalta Palautteen ja kannustuksen saaminen opettajalta Rehtorin/apulaisrehtorin toiminta Toimistosihteerin, opistoisännän ja muun henkilöstön palvelut Oppilaitoksen internet-sivut Opinto-oppaat Ilmapiiri ja tunnelma oppitunneilla ja oppilaitoksessa Hyvin tärkeä Melko tärkeä Ei tärkeä mutta ei yhdentekevä Melko yhdentekevä Täysin yhdentekevä En osaa sanoa 4 Muissa oppilaitoksissa käytetty lomake muuten sama, mutta taiteenalan nimi ja tukihenkilöstöstä käytetyt ammattinimet muutettu tarpeen mukaan.
LIITE 2. Haastattelukysymyksiä. 5 Mitkä tekijät kannustavat sinua jatkamaan taiteen opintojasi? Mikä motivoi? Mikä tekee taiteenalasi opinnoista/harrastuksestasi mukavaa ja helppoa? Mikä tekee taiteenalasi opinnoista/harrastuksestasi ikävää/hankalaa/joskus vaikeata? Toivoisitko pääseväsi vaikuttamaan oppilaitoksen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon? Mitä kautta? Minkälaisiin asioihin haluaisit olla mukana vaikuttamassa? Mitä haet harrastuksestasi? Mitä muuttaisit oppilaitoksessa? Mikä on harrastuksessasi parasta? 5 Käytetty soveltavasti haastateltavien ikä ja ryhmän koostumus huomioiden.