Kiikan uimahalli RI (AMK) Kari Lehtola RI (AMK) Asta Jämsen Rkm Timo Ekola

Kiikan uimahalli K U N T O T U T K I M U S A l l a s t i l a n j a p i h a k a n n e n b e t o n i r a k e n t e e t R a k e n n e - j a k o s t e u s t e k n i i k k a 30.8.2016 31 7088.14 RI (AMK) Kari Lehtola RI (AMK) Asta Jämsen Rkm Timo Ekola

2 (26) Kiikan uimahalli SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 6 1.1 Tutkimuksen tilaaja... 6 1.2 Kohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus... 6 1.3 Kuntotutkimuksen sisältö... 6 1.4 Tutkimuksen rajaus ja luotettavuus... 7 1.5 Kohteen rakennusaikaiset määräykset... 8 2 Tutkimustulokset... 9 2.1 Altaiden betonirakenteet... 9 2.1.1 Rakenne suunnitelmien ja tehtyjen havaintojen perusteella... 9 2.1.2 Betonin halkeilu, tiivistyminen ja muu laatu... 9 2.1.3 Raudoituksen korroosio... 10 2.1.4 Betonin rapautuminen... 11 2.1.5 Liikuntasaumat ja muodonmuutokset... 13 2.1.6 Kosteustekninen toiminta... 14 2.1.7 Pintarakenteet... 14 2.1.8 Allastilan muista betonirakenteista... 14 2.2 Pihakannen betonirakenteet... 15 2.2.1 Rakenteet suunnitelmien ja tehtyjen havaintojen perusteella... 15 2.2.2 Betonin halkeilu, tiivistyminen ja muu laatu... 16 2.2.3 Raudoituksen korroosio... 16 2.2.4 Betonin pakkasrapautuminen... 17 2.2.5 Vedenpoisto ja kosteustekninen toiminta... 19 2.2.6 Muodonmuutokset... 19 2.2.7 Päällysteet ja pinnoitteet... 19 2.3 Märkätilat ja märkätiloja ympäröivien tilojen rakenteet sekä kosteus... 19 2.3.1 Yleistä... 19 2.3.2 Pesuhuone- ja saunatilojen alapohjarakenteet... 20 2.3.3 Pukuhuonetilan alapohjarakenteet... 20 2.3.4 Porrasaulatilan alapohjarakenteet... 20 2.3.5 Varaston alapohjarakenteet... 20 2.3.6 Maanvastaiset kellarin seinät... 21 2.3.7 Ryömintätilainen alapohja porrashuoneen alla... 21 2.3.8 Kosteushavaintoja yleisesti ja kosteusmittaukset... 21 3 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotus... 22 3.1 Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät... 22 3.2 Altaiden betonirakenteet... 22 3.3 Pihakannen betonirakenteet... 23 3.4 Märkätilat ja märkätiloja ympäröivien tilojen rakenteet sekä kosteus... 24 3.5 Korjaustoimenpiteiden kustannusarvio... 25 3.6 Suositeltavat jatkotutkimukset ja kiireelliset toimenpiteet... 26 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

3 (26) LIITELUETTELO Liite 1: Rakenteiden vaurioituminen 3 s. Liite 2: Näytetaulukko 2 s. Liite 3: Paikannuskuvat 3 s. Liite 4: Betonipeitemittaukset ja raudoituksen korroosion laajuuden arviointi 6 s. Liite 5: Vetolujuustulokset 2 s. Liite 6: Ohuthieanalyysien tulokset 18 s. Liite 7: Kloriditulokset 2 s. Liite 8: Asbestianalyysien tulokset 1 s. Liite 9: PAH-analyysien tulokset 1 s. Liite 10: Pohjapiirustusote, havaintopisteet 1 s. Liite 11: Kosteusmittauspöytäkirja 1 s. Liite 12: Valokuvia kohteesta 6 s. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

4 (26) TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rakenteiden tämänhetkinen kunto sekä arvioida vaurioitumistilanteen kehittymistä jatkossa. Tutkimuksen tuloksia arvioidessa on otettava huomioon, että näytteiden otto sekä eri mittaukset tehdään rakenteista pistemäisesti otantana ja tästä syystä tutkimustuloksiin ja niistä tehtyihin arviointeihin sisältyy epävarmuutta. Mittaukset ja näytteenotto on kuitenkin pyritty kohdentamaan niin, että saadaan riittävän luotettavaa tietoa rakenteiden kunnosta ja niiden mahdollisesta korjaustarpeesta. Altaiden betonirakenteet Altaiden betonirakenteissa on ohuthietutkimuksen perusteella alkalikiviainesreaktion aiheuttamaa rapautumista. Rapautumisen voimakkuus vaihtelee vähäisestä kohtalaiseen. Näytteistä tehtyjen vetolujuuskokeiden tulokset ovat kuitenkin kohtalaisen hyviä, joten rapautuminen ei arviolta ole vielä merkittävästi heikentänyt betonin lujuutta. Altaiden seinien ulkopinnoilla havaittiin putkikanavasta tarkasteltuna runsaasti vesivuotojälkiä sekä yksittäisiä näkyviä ruostuneita teräksiä. Allasrakenteissa ei ole varsinaista vedeneristystä, mikä on osaltaan nostanut betonialtaiden kosteusrasitusta ja mahdollistanut alkalikiviainesreaktion etenemisen sekä aiheuttanut vesivuotoja. Vesivuotoja tapahtuu mm. rakenneliittymistä sekä altaiden keskellä sijaitsevasta liikuntasaumasta. Altaiden betonirakenteille suositellaan perusteellista betonikorjausta sekä altaiden vedeneristystä seuraavan 5 vuoden kuluessa. Vedeneristyksellä voidaan keventää betonialtaiden kosteusrasitusta ja hidastaa/pysäyttää alkalikiviainesreaktion eteneminen. Altaisiin liittyvistä rakenteista tehtiin silmämääräisiä havaintoja. Allastilan pilareissa havaittiin paikoin hieman pullistumista, mikä tutkimuksessa paljastui teräskorroosiovaurioiden aiheuttamaksi. Pilareiden toimiessa kantavana rakenteena, suositellaan niiden korjausta seuraavan 1-3 vuoden kuluessa. Pihakannen betonirakenteet Pihakannen kantavasta betonilaatasta saatiin vain vähän havaintoja lukuisista pintakerroksista sekä alapuolisesta tekniikasta johtuen. Merkittäviä vaurioita kantavassa betonilaatassa ei havaittu. Tutkimuksen perusteella pihakannen pintarakenteet ovat käyttöikänsä päässä. Pintakerrosten betonilaatat ovat rapautuneita ja vedeneriste kovettunutta, todennäköisesti alkuperäistä. Epätiiveyskohdat vedeneristeessä ovat todennäköisiä. Pihakannelle suositellaan pintarakenteiden uusimista sekä kantavan betonilaatan lisätutkimuksia ja tarvittavia betonikorjauksia seuraavan 5 vuoden kuluessa. Pihakannella sijaitsevan, kattoikkunoita kiertävän seinämän betonissa havaittiin pintarapautumista, joitakin näkyviä ruostuneita teräksiä sekä merkkejä suuresta kosteusrasituksesta. Betonin karbonatisoituminen on saavuttanut laskennallisesti arvioiden noin 85 % seinämän ulkopinnan raudoitteista, jolloin suurin osa raudoitteista on alttiina ruostumiselle. Betonissa ei havaittu merkittävää pakkasrapautumista. Seinämälle suositellaan perusteellista pinnoitus- ja paikkauskorjausta seuraavan 5 vuoden kuluessa. Märkätilat ja ympäröivät rakenteet Märkätilojen rakenteet (vedeneristeet) ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja märkätiloja ympäröivissä tiloissa, etenkin seinien alaosissa havaittiin näkyviä kosteusvaurioita. Alapohjarakenteet märkätilojen ympärillä ovat veden- ja lämmöneristämättömiä maanvaraisia rakenteita, 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

5 (26) jotka eivät toiminnallisesti salli tiiviitä pintarakenteita (esim. muovimatto). Maanvastaisten seinien alaosiin on muodostunut kosteusvaurioita ulkopuolisen kosteusrasituksen seurauksena kuin myös allastilojen vesirasituksen seurauksena. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

6 (26) 1 Yleistä 1.1 Tutkimuksen tilaaja Nimi: Osoite: Sastamalan kaupunki, Kiikan uimahalli Sastamalan tilakeskus Aarnontie 2A, 2.krs, 38200 Sastamala Yhdyshenkilö: Sirkku Pehkonen Puhelin: 040 669 2340 Sähköposti: sirkku.pehkonen@sastamala.fi 1.2 Kohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Tutkimuksen kohde: Kiikan uimahalli Osoite: Länsitie 1 38300 Sastamala Tehtävä: Allastilan ja pihakannen betonirakenteiden kuntotutkimus Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus Työnumero: 31 7088.14 Kiikan uimahalli sijaitsee liike- ja asuinrakennus KOy Kiikan Hallitalon kellarissa. Uimahallin allastilassa on kolme allasta: iso allas, keskikokoinen allas ja pieni allas. Rakennus on valmistunut vuonna 1968. Kohteen suunnittelijat ovat: Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Helge Railo Rakennesuunnittelu: Rakennusinsinööritoimisto Kaarlo Saramies Uimahallin korjaushistoria ei ole tiedossa. Havaintojen perusteella uimahallin allastilan ja pihakannen betonirakenteille ei ole tehty merkittäviä korjauksia. Pihakannen ja kattoikkunoiden päälle on rakennettu katos (rakennesuunnitelma vuodelta 1977). Tiedossa olevat aikaisemmin tehdyt uimahalliin kohdistuneet selvitykset: - KOy Kiikan Hallitalo, uimahalliosan kuntoarvio 16.10.2012 (). 1.3 Kuntotutkimuksen sisältö Tässä kuntotutkimuksessa tarkastellaan kohteen allasrakenteiden ja pihakannen betonirakenteiden kuntoa ja vaurioitumista sekä arvioidaan vaurioitumisen syitä 2.5.2016 laaditun tehtäväluettelon mukaisesti. Lisäksi kohteessa tehtiin rakenne- ja kosteusteknisiä tutkimuksia 2.5.2016 laaditun tehtäväluettelon mukaisesti. Kuntotutkimuksen on suorittanut (RI (AMK) Kari Lehtola, Rkm. Timo Ekola, RI (AMK) Asta Jämsen). Kenttätutkimukset kohteella on tehty 6.-7.7.2016. Rakenteille tehtiin silmämääräisten havaintojen lisäksi seuraavia tutkimuksia: 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

7 (26) lämmöneristeen paksuus näyteporausrei istä 4 mittauspisteestä (pihakannella sijaitseva kattoikkunoiden betonirakenteinen seinämä). betonin karbonatisoituminen (fenoliftaleiini-indikaattori, 23 näytettä) raudoitteiden peitepaksuudet (raudoitemittari Profometer 5+, yleisesti) betonin kloridipitoisuus (15 näytettä) betonin halkeilu, rapautuminen, huokoistus yms. (ohuthietutkimus, 7 näytettä) betonin vetolujuus (15 näytettä) materiaalien PAH-analyysit (4 näytettä) materiaalien asbestianalyysit (7 näytettä) rakenneavaukset pihakansirakenteeseen (3 kpl) rakenneavaukset alapohjarakenteisiin (6 kpl) rakenneavaukset kuoriverhousmuurattuihin, maanvastaisiin seinärakenteisiin (2 kpl) rakenteiden kosteusmittaukset (5 kpl) 1.4 Tutkimuksen rajaus ja luotettavuus Tässä kuntotutkimuksessa tarkastellaan kohteen allasrakenteiden ja pihakansirakenteiden betonirakenteiden vaurioita. Lisäksi kuntotutkimuksessa selvitettiin alapohjan rakennetta märkätiloissa ja pukuhuoneissa sekä kuoriverhousmuuratun ulkoseinän rakennetta ja tehtiin kosteusteknisiä tutkimuksia. Näytteenotto ja mittaukset on kohdistettu kenttätutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella. Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä pyritään varmistamaan tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä siinä esiintyviä puutteita on tarkasteltu sekä kenttätutkimusten yhteydessä, että asiakirjojen perusteella. Tutkimukset on kohdennettu siten, että tutkittavasta rakenteesta saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tässä kuntotutkimuksessa ei käsitellä kohteen muiden rakenteiden tai teknisten järjestelmien kuntoa. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustoimenpiteiden suorittamista on tehtävä varsinainen korjaussuunnittelu, jossa määritellään tarkemmin kohteeseen soveltuvat korjausmenetelmät. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Luotettavuuden kannalta puutteina voidaan todeta seuraavat asiat: Altaiden betoninäytteet on porattu allasrakenteiden sisäpinnoista. Näytteitä ei porattu rakenteiden läpi. Pohjalaatoissa näytteet on porattu kantavan laatan yläpinnasta lukien isossa altaassa noin 85-100 mm syvyyteen, keskikokoisessa altaassa noin 50-60 mm syvyyteen ja pienessä altaassa noin 35-80 mm syvyyteen. Lisäksi näytteissä on pintakerroksia 40-90 mm. Altaiden seinissä näytteet on porattu kantavan rakenteen sisäpinnasta lukien isossa altaassa noin 120-150 mm syvyyteen, keskikokoisessa altaassa noin 70-100 mm syvyyteen ja pienessä altaassa noin 85-90 mm syvyyteen. Lisäksi näytteissä on pintakerroksia 20-50 mm. Pihakannen kantavasta betonilaatasta ei saatu porattua näytteitä johtuen kantavan laatan alapinnalla olevasta tekniikasta ja yläpuolella olevista lukuisista rakennekerroksista. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

8 (26) 1.5 Kohteen rakennusaikaiset määräykset Kohteen rakennusaikaiset julkisivubetonirakenteiden säilyvyyteen ja muuhun tekniseen laatuun merkittävästi vaikuttavat määräykset ja ohjeet (Betoninormit 1965) ovat olleet seuraavat: betonin lujuusluokka suojaamattomat ulkorakenteet K25 toispuolisen vedenpaineen vaikutuksen alaiset rakenteet K30 syövyttävien aineiden vaikutuksen alaiset rakenteet K30 vedenpitävät rakenteet K30 raudoituksen suojabetonipeite vedessä olevilla pinnoilla (laatat ja seinät) harjateräs 25 mm sileä teräs 25 mm ulkona olevilla ja kosteuden vaikutuksen alaisilla pinnoilla (laatat ja seinät) harjateräs 20 mm sileä teräs 15 mm ulkona olevilla ja kosteuden vaikutuksen alaisilla pinnoilla (pilarit ja palkit) betonin sallittu kloridipitoisuus ei vaatimusta muottikiertoa nopeutetaan lämpökäsittelyllä ei vaatimusta syöpymisvaaralle alttiit kiinnikkeet korroosion kestävästä aineesta harjateräs 35 mm sileä teräs 30 mm betonin pakkasenkestävyyteen vaikuttavan lisähuokostuksen käyttöä suositeltiin, käyttö talonrakennuksen elementtituotannossa oli harvinaista. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

9 (26) 2 Tutkimustulokset 2.1 Altaiden betonirakenteet 2.1.1 Rakenne suunnitelmien ja tehtyjen havaintojen perusteella Altaiden betonirakenteista oli käytettävissä alkuperäisiä rakennesuunnitelmia. Suunnitelmien, näytteiden ja kohteella tehtyjen havaintojen perusteella altaiden betonirakenteista voidaan todeta seuraavaa: Allasrakenteet ovat paikallavalettuja betonirakenteita. Ison altaan koko on noin 25,0 x 6,5 m, keskikokoisen altaan noin 14,5 x 3,5 m ja pieni allas on halkaisijaltaan noin 3,5 m. Ison altaan syvyys on matalassa päässä noin 1,2 m ja syvässä päässä noin 1,8 m. Keskikokoisen altaan syvyys on noin 0,8 m ja pienen altaan noin 0,5 m. Allasrakenteiden betoni on rakennesuunnitelmien perusteella lujuudeltaan BK-200 ja arkkitehdin rakennusselvityksen mukaan vesitiivistä. Altaiden pohjalaattojen paksuus on rakennesuunnitelmista mitattuna noin 150 mm. Rakennesuunnitelmien perusteella pohjalaattojen päällä on noin 50 mm pintakerrokset, jolloin rakenteen kokonaispaksuus on noin 200 mm. Näytteiden perusteella pohjalaattojen päällä on altaasta ja näytteenottokohdasta riippuen noin 40-90 mm pintakerrokset (pintavalu ja laatoitus). Altaiden seinien paksuus on suunnitelmien perusteella altaiden reunoilla 200 mm ja altaiden välisessä seinässä 300 mm. Seinissä on rakennesuunnitelmien perusteella noin 50 mm pintakerrokset. Näytteiden perusteella seinien pintarakenteiden paksuus on altaasta ja näytteenottokohdasta riippuen noin 20-50 mm (oikaisurappaus ja laatoitus). Kaikki altaiden sisäpinnat on laatoitettu. Laatoituksen paksuus on noin 11-17 mm (laatta 8-9 mm ja tartuntalaasti 3-8 mm). Rakenneteräkset ovat suunnitelmien perusteella laatua A 40 H. Altaiden pohjalaattojen raudoituksena on suunnitelmien perusteella yläpinnoissa 8 mm teräsverkko # 250x250 mm ja alapinnoissa 6 mm teräsverkko # 250x250 mm. Ison altaan pohjalaatasta poratuissa näytteissä osuttiin 8 mm teräksiin. Altaiden seinissä raudoituksena on suunnitelmien perusteella pääosin 6 mm teräkset molempiin suuntiin noin 250 mm jaolla. Isossa altaassa seinän pystyteräkset ovat altaiden välistä seinää lukuun ottamatta 8 mm. Ison altaan seinästä poratussa näytteessä osuttiin 8 mm teräkseen ja keskikokoisen ja pienen altaan seinistä poratuissa näytteissä osuttiin 6 mm teräksiin. Altaiden ulkoreunoilla teräkset ovat suunnitelmien mukaan vain ulkopinnassa ja altaiden välisessä seinässä molemmissa pinnoissa. Altaiden pohjalaatat ovat suunnitelmien perusteella maanvastaisia. Altaiden ulkoreunalla allastilan lattian alla kiertää putkikanava. 2.1.2 Betonin halkeilu, tiivistyminen ja muu laatu Altaiden ulkoreunalla kiertävässä putkikanavassa suoritetussa tarkastuksessa havaittiin ison altaan seinärakenteessa yksittäisiä pystysuuntaisia halkeamia. Osassa halkeamista oli havaittavissa vesivuotojälkiä. Altaiden sisäpinnoilla havaittiin joitakin haljenneita laattoja. Altaiden betonipinnan tarkastelu ei ollut sisäpinnoilla mahdollista altaiden laatoituksen takia. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

10 (26) Allasrakenteista otetuissa betoninäytteistä havaittiin silmämääräisessä tarkastelussa seuraavaa: Allasrakenteiden betoni on yleisesti arvioituna keskinkertaisesti tiivistynyttä. Näytteissä havaittiin kantavien rakenteiden osalla yksittäisiä isoja tiivistyshuokosia. Joissakin näytteissä havaittiin hieman valkoista huokostäytettä. Joissakin näytteissä havaittiin katkeamiskohtien pinnoilla hieman vaaleita reunuksia kiviaineksen reunoilla, mikä voi viitata alkalikiviainesreaktioon. Pohjalaattojen pintavalujen sekä seinien tasoitekerrosten betoni on huonosti tiivistynyttä. 2.1.3 Raudoituksen korroosio Kohteella tehdyt havainnot Allasrakenteiden sisäpinnoilla ei havaittu näkyviä teräskorroosiovaurioita. Kaidetolppien ja käsijohteiden kiinnityskohdissa havaittiin monin paikoin ruostetta. Altaiden ulkoreunoilla kiertävässä putkikanavassa havaittiin paikallisia näkyviä teräskorroosiovaurioita. Vaurioita oli havaittavissa käytävän betonilaattojen (allastilan lattian) alapinnoilla, varsinkin viemäröintien ja pilareiden ympärillä. Allasrakenteiden seinien ulkopinnoilla ja pilareissa havaittiin putkikanavasta tarkasteltuna yksittäisiä näkyviä ruostuneita teräksiä. Betonin karbonatisoituminen Karbonatisoituminen on ollut allasrakenteiden betonien sisäpinnoilla hyvin vähäistä. Karbonatisoituminen on edennyt altaiden betonissa paikoin 1-3 mm syvyyteen betonirakenteiden sisäpinnalta mitattuna. Raudoitteiden suojabetonipaksuudet RAKENNE RAUDOITUKSEN BETONIPEITE PÄÄOSIN YLI / OSUUS OSUUS ALLE 25 mm Iso allas, seinä Seinien raudoitus 30 mm / 86 % 3 % Iso allas, pohjalaatta Pohjalaatan raudoitus 50 mm / 87 % 0 % Keskikokoinen allas, seinä Seinien raudoitus 30 mm / 88 % 5 % Keskikokoinen allas, pohjalaatta Pohjalaatan raudoitus 55 mm / 80 % 0 % Pieni allas, seinä Seinien raudoitus 25 mm / 86 % 14 % Taulukossa on esitetty yhteenveto altaiden sisäpintojen raudoitteiden suojabetonipaksuuksista. Peitepaksuudet on taulukossa ilmoitettu laatoituksen ylä-/sisäpinnasta lukien. Raudoitteet sijaitsevat pääosin melko syvällä laatoituksen pinnasta mitattuna. Osa raudoitteista sijaitsee altaiden sisäpinnoilta mitattuna niin syvällä, ettei kaikista raudoitteista saatu havaintoja. Ison altaan pohjalaatasta ja kaikkien altaiden seinistä saatiin mitattua vain osa raudoitteista, keskikokoisen altaan pohjalaatasta saatiin mitattua vain yksittäisiä raudoitteita 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

11 (26) ja pienen altaan pohjalaatasta ei saatu lainkaan mittaustuloksia. Raudoitemittari Profometer 5+ mittaa teräksen etäisyyden maksimissaan noin 65 mm asti. Pienimmät altaiden seinistä saadut mittaustulokset johtuvat todennäköisesti altaiden seinissä olevista valaisimista tai niihin liittyvästä tekniikasta. Rakenteellisia teräksiä ei tehtyjen havaintojen mukaan sijaitse alle 25 mm syvyydellä altaiden laattapinnalta mitattuna. Suojabetonipaksuuksia ei mitattu altaiden seinien ulkopinnoilta. Betonin kloridipitoisuus Allasrakenteiden betonin kloridipitoisuutta tutkittiin 13 näytteellä. Ison ja keskikokoisen altaan seinistä otetut näytteet on porattu seinien ulkopuolelta putkikanavasta. Näistä näytteistä osa porattiin vuotokohdilta ja osa puhtailta betonipinnoilta. Muut näytteet on otettu altaista porattujen betoninäytteiden ulko- ja alapinnoista. Keskikokoisen altaan seinästä porattujen näytteiden kloridipitoisuudet olivat 0,06 ja 0,09 % betonin painosta mitattuna. Näytteistä toinen otettiin puhtaalta kohdalta ja toinen vuotokohdalta. Muiden näytteiden kloridipitoisuus oli 0,01-0,02 paino-%. Kloridien aktivoiman teräskorroosion suhteen kriittinen kloridipitoisuus on betonin laadusta riippuen 0,03 0,07 % betonin painosta. Arvio allasrakenteiden korroosiotilasta Altaiden sisäpinnoilla ei havaittu näkyviä korroosiovaurioita. Altaiden ulkoreunoilla kiertävässä putkikanavassa havaittiin paikallisia näkyviä teräskorroosiovaurioita. Vaurioita oli havaittavissa käytävän betonilaattojen (allastilan käytävät) alapinnoilla, varsinkin viemäröintien ja pilareiden ympärillä. Allasrakenteiden seinien ulkopinnoilla ja pilareissa havaittiin putkikanavasta tarkasteltuna yksittäisiä näkyviä ruostuneita teräksiä. Altaiden sisäpintojen peitepaksuusmittausten perusteella teräkset sijaitsevat pääosin varsin syvällä betonirakenteessa. Karbonatisoituminen on ollut altaan sisäpintojen betonissa hyvin vähäistä, joten karbonatisoituminen ei ole saavuttanut raudoitteita. Kahdessa keskikokoisen altaan sivuseinästä poratussa kloridinäytteessä havaittiin klorideja yli kriittisenä pidetyn raja-arvon (0,03...0,07 paino -%). Toinen näyte oli vuotokohdalta ja toinen silmämääräisesti puhtaalta betonipinnalta. Vuotokohdissa vesivuodot nostavat betonin kloridipitoisuutta ja voivat johtaa nopeasti kriittisen kloridipitoisuuden ylittymiseen ja korroosion käynnistymiseen. Vuotokohdissa korroosio on yleensä nopeaa, koska läsnä on runsaasti happea ja kosteutta. 2.1.4 Betonin rapautuminen Kohteella ja näytteistä tehdyt havainnot Altaiden betonirakenteissa ei havaittu silmämääräisesti rapautumaan viittaavia vaurioita. Joissakin näytteissä havaittiin katkeamiskohtien pinnoilla hieman vaaleita reunuksia kiviaineksen reunoilla, mikä voi viitata alkalikiviainesreaktioon. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

12 (26) Betonin vetolujuus RAKENNE JA NÄYTE LUJUUS [MPa] MURTOTAPA Iso allas, seinä KI 01 3,2 40 52 mm sisäpinnasta, myötäilee Iso allas, pohjalaatta Keskikokoinen allas, seinä Keskikokoinen allas, pohjalaatta KI 03 1,9 121 134 mm sisäpinnasta, myötäilee KI 04 2,8 90 120 mm sisäpinnasta, myötäilee Ka. 2,6 KI 11 1,3 28 42 mm yläpinnasta, myötäilee, murtumakohdassa teräs ø 8 mm KI 12 2,2 50 58 mm yläpinnasta, myötäilee KI 13 1,6 33 41 mm yläpinnasta, myötäilee, murtumakohdassa teräs ø 8 mm Ka. 1,7 KI 21 3,0 21 42 mm sisäpinnasta, myötäilee KI 22 2,0 19 35 mm sisäpinnasta, myötäilee Ka. 2,5 KI 32 3,4 12 25 mm yläpinnasta, myötäilee, koekappaleen korkeus 32 mm KI 33 2,5 26 38 mm yläpinnasta, leikkaa, koekappaleen korkeus 38 mm Ka. 3,0 Pieni allas, seinä KI 41 2,6 52 71 mm sisäpinnasta, myötäilee, murtumakohdassa teräs ø 6 mm Pieni allas, pohjalaatta KI 52 2,5 13 30 mm yläpinnasta, leikkaa, kpl korkeus 28 mm, murtumakohdassa kiveä n. 60 % Pohjalaatta- ja seinänäytteistä on poistettu pintakerrokset ennen vetokokeita ja murtokohta on ilmoitettu pohjalaatan/seinärakenteen kantavan betonirakenteen pinnasta lukien. Vetolujuustulokset ovat kohtalaisen hyviä. Yksittäiset tulokset ovat hieman alentuneita (KI 11 tulos 1,3 MPa ja KI 13 tulos 1,6 MPa), mutta alentuneita lujuuksia selittää osin näytteiden murtuminen teräksen kohdalta. Tulokset eivät viittaa betonin rapautumiseen. Korjausalustan yleiset lujuusvaatimukset ovat >1,0-1,5 MPa korjaustavasta riippuen. Betonin vetolujuus täyttää korjausalustalle asetetut yleiset vaatimukset. Ohuthietutkimukset Allasrakenteiden betonia tutkittiin ohuthietutkimuksella kuuden näytteen avulla (KI 02, KI 14, KI 23, KI 31, KI 42, KI 53, KI 72). Tutkimuksen perusteella voidaan todeta seuraavaa: Kaikissa uima-altaiden näytteissä on rapautumista, joka arviolta on alkali-kiviainesreaktion aiheuttamaa. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

13 (26) Pääosin kiviaines on laadultaan hyvää. Karkean kiviaineksen liuskeiden joukossa on kuitenkin vähän/kohtalaisesti kvartsi-maasälpäliuskeita, joissa on hyvin hienorakeisia kerroksia, joiden sisältämä mikro/kryptokiteinen pii on arviolta osallistunut alkali-kiviainesreaktioon. Rapautumisen voimakkuus vaihtelee, mutta voi etenkin seinänäytteissä vaikuttaa merkittävästi lujuuteen. Päätellen reaktiossa syntyneen silikageelin kerroksellisuudesta, reaktio on tapahtunut useammassa aallossa pitemmän ajan kuluessa. On mahdollista, että olosuhteiden pysyessä samana reaktio toistuu tai jatkuu edelleen ja vaurioituminen voimistuu. Kivi- ja sideaineksen tartunnat ovat alun perin olleet osin heikentyneet ja rapautuminen on heikentänyt niitä edelleen. Huokosissa on kohtalaisesti sekundäärisiä kiteytymiä, jotka pääosin ovat ettringiittiä, paikoin hyvin karkearakeista kalsiumhydroksidia. Huokosissa havaittiin paikoin myös alkalikiviainesrektiossa syntyvää silikageeliä. Huokostäytteet viittaavat kosteusrasitukseen ja paikoin sideaineessa havaittiin kosteusrasituksen aiheuttamaa liukenemista. Arvio altaiden betonirakenteiden rapautuneisuudesta Altaiden betonirakenteissa ei havaittu silmämääräisesti betonin rapautumiseen viittaavia vaurioita. Joissakin näytteissä havaittiin katkeamiskohtien pinnoilla hieman alkalikiviainesreaktioon viittaavia vaaleita reunuksia kiviaineksen reunoilla. Vetolujuuskokeiden tulokset ovat kohtalaisen hyviä (vaihtelu 1,3-3,4 MPa, keskiarvo 2,4 MPa). Alentuneissa tuloksissa murtuminen oli tapahtunut teräksen kohdalta, mikä on saattanut aiheuttaa alentuneen tuloksen. Ohuthieanalyysissä havaittiin kuitenkin kaikissa näytteissä alkalikiviainesreaktioon viittaavaa rapautumista. Rapautumisen voimakkuus vaihteli näytteissä vähäisestä kohtalaiseen. Vetolujuuskokeiden ja ohuthieanalyysin osin ristiriitaiset / eroavat tulokset voivat selittyä betonin luontaisella epähomogeenisuudella sekä sillä, että altaiden sisäpintojen läheisyydessä ei välttämättä ole juurikaan merkkejä alkalikiviainesrektion aiheuttamasta rapautumisesta, vaikka rapautuminen olisi käynnistynyt syvemmällä rakenteessa. Ohuthietutkimuksen mukaan rapautuminen voi etenkin altaiden seinissä vaikuttaa betonin lujuuteen ja olla edelleen etenevää. Ohuthieanalyysissä havaittiin huokosissa (paikoin säröissä) ettringiitti- ja kalsiumhydroksidikiteytymiä sekä silikageeliä. Paikoin huokoset ovat umpeutuneet kiteytymistä. Ettringiitti ja kalsiumhydroksidi indikoivat suuresta kosteusrasituksesta. Silikageeliä syntyy alkalikiviainesreaktiossa. 2.1.5 Liikuntasaumat ja muodonmuutokset Allastilassa on kaksi liikuntasaumaa, joista toinen kulkee ison altaan ja keskikokoisen altaan poikki ja toinen allastilan lattiassa. Liikuntasaumojen kohdilla kattorakenteita kannattelevia pilareita on kaksi vierekkäin, ja liikuntasauma kulkee pilareiden välistä. Altaissa liikuntasaumaan kohdistuu seisovan veden kuormitus ja allastilan lattialla liikuntasaumaa kuormittavat pääosin roiske- ja pesuvedet. Liikuntasaumoissa havaittiin sekä elastista saumamassaa että saumalaastia. Liikuntasaumojen kohdilla saumalaasti on monin paikoin pehmennyt ja saumoissa on monin paikoin epätiiveyskohtia. Putkikanavasta tehdyssä tarkastuksessa liikuntasaumojen kohdilla havaittiin runsaasti vesivuotojälkiä ja ruostevalumia. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

14 (26) Tehtyjen havaintojen perusteella altaiden ympärillä ei ole liikuntasaumaa, joka erottaisi altaat allastilan lattiasta. Ison altaan ja allastilan lattian välisessä rakenneliittymässä havaittiin vuotojälkiä putkikanavassa tehdyssä tarkastuksessa. Uima-allasta ympäröivää liikuntasaumaa lukuun ottamatta muiden rakenteellisten liikuntasaumojen sijoittamista märkätilojen alueella tulisi välttää niiden suuren vuotoriskin takia. Altaiden betonirakenteissa ei havaittu muodonmuutoksia, joilla olisi rakenteellisia vaikutuksia. Allastilan betonipilareissa havaittiin silmämääräisesti paikoin hieman pullistumista. Silmämääräisesti merkittävimmin keskiosastaan oli pullistunut isossa altaassa sijaitseva pilari. Pilarista irrotettiin laatoitusta vaurion kohdalta syyn selvittämiseksi. Kohdalla havaittiin ruostunut pääteräs ja hakateräs sekä betonin voimakasta halkeilua, todennäköisesti teräskorroosiovaurioiden aiheuttamaa. 2.1.6 Kosteustekninen toiminta Allasrakenteiden betoni on arkkitehdin rakennusselvityksen mukaan vesitiivistä. Altaiden pohjalaatoissa ja seinärakenteissa ei ole erillistä vedeneristettä. Altaiden sisäpinnat on laatoitettu ja laatoitus saumattu sementtipohjaisella laastilla. Laatoituksen saumat läpäisevät vettä, joten vesi pääsee tunkeutumaan rakenteeseen varsinkin halkeamien ja epätiiveyskohtien kautta. Altaiden ulkoreunoilla kiertävässä putkikanavassa tehdyssä tarkastuksessa havaittiin runsaasti vesivuotojälkiä. Vesivuotojälkiä oli havaittavissa halkeamien, liikuntasaumojen, läpivientien ja rakenteiden liittymien kohdilla. Tarkemmat vuotokohdat on merkitty liitteen 3 pohjapiirustukseen. Esimerkkikuvia allasrakenteiden vuotokohdista on esitetty liitteen 12 kuvakoosteessa. Ohuthietutkimuksen mukaan betonin kiviaines on pääosin laadultaan hyvää, mutta kiviaineksen joukossa on vähän/kohtalaisesti alkalikiviainesreaktion suhteen potentiaalisesti reaktiivista kiveä. Tämän vuoksi betoni ei ole täysin allasrakenteisiin sopivaa. Betonin huokosissa havaittiin kohtalaisesti suurta kosteusrasitusta indikoivia kiteytymiä, pääosin ettringiittiä ja paikoin kalsiumhydroksidia. 2.1.7 Pintarakenteet Altaiden sisäpinnoilla on noin 11-17 mm laatoitus (sisältää laatan ja tartuntalaastin). Laattojen väliset saumaukset ovat välttävässä kunnossa. Paikoin saumalaastista on irronnut pieniä paloja ja saumoissa on jonkun verran epäpuhtauksia. Liikuntasauman kohdalla saumauksessa on paljon vaurioita ja epätiiveyskohtia. Allasrakenteissa havaittiin joitakin haljenneita laattoja ja yksittäisillä kohdilla laattojen pinnassa on lohkeamia. Vaurioituneissa laatoissa ei kuitenkaan havaittu teräviä kohtia. Ison altaan syvän pään pohjassa sekä yksittäisillä muilla pienemmillä kohdilla laatoitusta on havaintojen mukaan uusittu. 2.1.8 Allastilan muista betonirakenteista Kohteen allastilassa on teräsbetonirakenteille varsin suotuisat olosuhteet. Uimahallien allastilojen lämpötilat vaihtelevat yleisesti 24-31 C-asteen välillä ja ilman suhteellinen kosteus 25-80 % välillä. Altaiden vedestä vapautuu ilmaan myös jonkin verran klooria sisältäviä yhdisteitä, jotka voivat reagoida näkyvissä olevien terästen kanssa, mikäli teräs ei ole ruostuma- 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

15 (26) tonta, haponkestävää tai ruostesuojattua. Allashuone on käytössä ympäri vuoden huoltokatkoja lukuun ottamatta. Lisäksi allastilan lattian betonirakenteisiin ja pilareihin kohdistuu kosteusrasitusta uimareiden mukana kulkevasta vedestä ja roiskevedestä. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin silmämääräisiä havaintoja myös allastilan lattian betonirakenteista sekä allastilassa sijaitsevista pilareista. Allastilan alakattotilassa, pihakannen betonilaatan alla on myös betonirakenteiset palkit, jotka osaltaan kannattelevat pihakansirakenteita. Suurin osa palkeista sijaitsee alaslasketun katon osalla, joten niiden kunnosta ei tässä tutkimuksessa saatu havaintoja. Allastilan pilareista yksi on osittain ison altaan vedenpinnan alapuolella jatkuvassa kosteusrasituksessa. Tämän pilarin keskiosassa havaittiin pullistuneella kohdalla teräskorroosiovaurioita ja voimakasta, todennäköisesti teräskorroosiovaurioiden aiheuttamaa halkeilua. Myös allastilan lattian alapinnalla havaittiin putkikanavasta tarkasteltuna näkyviä teräskorroosiovaurioita. Havaittujen vaurioiden perusteella allastilan lattiarakenteessa ei ole vedeneristystä. Tulevissa korjauksissa tulee huomioida myös altaisiin liittyvien rakenteiden korjaustarve ja rakenneliittymien toimivuus. 2.2 Pihakannen betonirakenteet 2.2.1 Rakenteet suunnitelmien ja tehtyjen havaintojen perusteella Pihakannesta ja kattoikkunoiden reunoilla kiertävästä seinämästä oli käytössä arkkitehdin leikkauspiirustus. Suunnitelman, kohteella tehtyjen havaintojen ja näytteiden perusteella voidaan rakenteista todeta seuraavaa: Arkkitehdin leikkauspiirustuksen perusteella pihakannen rakenne on ylhäältä päin seuraava: Asfaltti noin 50 mm Betoni noin 50 mm Vedeneriste noin 50 mm Hiekka tms. noin 200 mm Kantava betonilaatta noin 150 mm - Pihakansirakenteeseen tehtiin kolme rakenneavausta, joiden perusteella rakenne on ylhäältä päin seuraava: Asfaltti 25-35 mm (Avaus 1 ja 2: betoni 45-55 mm) (Avaus 1 ja 2: hiekka/sora 10-25 mm) Betoni 50-100 mm Bitumipohjainen vedeneriste 10-12 mm Villalevy 10-90 mm Muovikalvo 1-2 kpl Kantava betonilaatta - Pihakansirakenteen alapinnalla allastilassa on alakatto. Alakattotilassa on runsaasti tekniikkaa. Pihakannella kattoikkunoiden ympärillä kiertää betonirakenteinen seinämä, jonka rakenne arkkitehdin leikkauspiirustuksen perusteella on ulkoapäin seuraava (koko rakenteen paksuus noin 250 mm): 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

16 (26) Ulkokuori Vedeneriste Lämmöneriste Sisäkuori - Näytteenottokohtien perusteella seinämän lämmöneristeenä on ulkopinnastaan bitumisivelty korkki. - Näytteiden perusteella seinämän ulkokuoren paksuus on noin 85 mm (vaihtelu 73-100 mm) ja seinämän lämmöneristeen paksuus noin 51 mm (vaihtelu 39-66 mm). - Seinämästä poratuissa näytteissä osuttiin 6 ja 8 mm teräksiin. - Seinämän reunalla kiertää yhtenäistä rakennetta seinämän kanssa oleva betonirakenteinen penkki. 2.2.2 Betonin halkeilu, tiivistyminen ja muu laatu Kattoikkunoita kiertävässä seinämässä havaittiin seuraavaa: Betonin ulkopinnassa havaittiin silmämääräisesti kosteusjälkiä ja pintarapautumista. Näytteissä betoni on keskimäärin huonosti tiivistynyttä. Pihakannen kantavan rakenteen päällä olevien pintakerrosten betonissa havaittiin rakenneavauskohdilla rapautumista ja merkkejä kosteudesta. Pintakerrosten betoni mureni porattaessa useaan osaan. Allastilan alakattoa avattiin kahdelta kohdalta. Tehdyissä avauksissa havaittiin pihakannen kantavan rakenteen alapinnan olevan hyväkuntoinen. Tulee kuitenkin huomioida, että tehdyt avaukset ovat kaksi pistemäistä havaintoa, jonka perusteella ei voida määrittää pihakansirakenteen kantavan laatan kuntoa. 2.2.3 Raudoituksen korroosio Kohteella tehdyt havainnot Kattoikkunoita kiertävässä seinämässä havaittiin joitakin näkyviä teräskorroosiovaurioita. Kolmessa seinämästä poratussa näytteessä sijaitsi ulko- tai sisäpinnan teräs karbonatisoituneella alueella. Karbonatisoituneella alueella sijaitsevissa teräksissä havaittiin pintaruostetta. Pihakannen kantavan laatan yläpinnan kerroksiin tehtiin kolme rakenneavausta ja allastilan alakattoa avattiin kahdelta kohdalta. Näillä kohdilla ei saatu viitteitä kantavan laatan mahdollisista teräskorroosiovaurioista. Betonin karbonatisoituminen RAKENNE / NÄYTEMÄÄRÄ Pihakannen betonirakenteet (seinämä) / 4 kpl KARBONATISOITUMISSYVYYS [mm] KESKIARVO / VAIHTELU MAKSIMI / VAIHTELU ulkopinta 29 / 23 36 37 / 31 40 sisäpinta 19 / 13 31 28 / 18 35 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

17 (26) Yllä olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto pihakannella sijaitsevan, kattoikkunoita kiertävän seinämän karbonatisoitumissyvyyksistä. Karbonatisoituminen on edennyt rakenteen ulkopinnassa melko syvälle betoniin. Paikoin karbonatisoituminen on edennyt myös rakenteen sisäpinnassa melko syvälle. Raudoitteiden suojabetonipaksuudet RAKENNE RAUDOITUKSEN BETONIPEITE PÄÄOSIN YLI / OSUUS OSUUS ALLE 15 mm Pihakannen betonirakenteet Seinämän raudoitus 10 mm / 92 % 24 % Taulukossa on esitetty yhteenveto pihakannella sijaitsevan, kattoikkunoita kiertävän seinämän raudoitteiden suojabetonipaksuuksista. Seinämän terästen suojabetonipeitteet ovat jääneet pieniksi ja suuri osa tuloksista ei täytä rakennusaikaisia määräyksiä. Betonin kloridipitoisuus Pihakannella sijaitsevan, kattoikkunoita kiertävän seinämän betonin kloridipitoisuutta tutkittiin kahden näytteen avulla. Molempien näytteiden kloridipitoisuus oli 0,02 % betonin painosta mitattuna. Näytteissä ei esiinny betonirakenteiden säilyvyydelle haitallista määrää klorideja. Pihakannen kantavan laatan kloridipitoisuutta ei tutkittu. Arvio pihakansirakenteiden korroosiotilasta Pihakannen kantavan laatan korroosiotilannetta ei voitu selvittää yläpinnan rakennekerrosten ja alapinnalla sijaitsevan tekniikan vuoksi. Pihakansirakenteeseen tehtyjen rakenneavausten kohdilla tai niillä kohdin millä alakattoa avattiin ei saatu viitteitä teräskorroosiovaurioista. Kattoikkunoita kiertävässä seinämässä havaittiin joitakin näkyviä teräskorroosiovaurioita. Seinämästä poratuissa näytteissä havaittiin pinnaltaan ruostuneita teräksiä karbonatisoituneella alueella. Karbonatisoituminen on edennyt seinämän ulkopinnassa sekä paikoin myös sisäpinnassa melko syvälle betoniin. Karbonatisoituminen on saavuttanut laskennallisesti arvioiden noin 85 % seinämän ulkopinnan raudoitteista. Seinämän betonissa ei ole klorideja haitallisessa määrin. Lähitulevaisuudessa (10 vuotta) karbonatisoituminen saavuttaa laskennallisesti arvioiden noin 88 % seinämän raudoitteista. Lähitulevaisuudessa (10 vuotta) jo olemassa olevat teräskorroosiovauriot etenevät kiihtyvää vauhtia ja rakenteiden pinnoille syntyy lisää vaurioita. 2.2.4 Betonin pakkasrapautuminen Kohteella tehdyt havainnot Pihakannella sijaitsevan, kattoikkunoita kiertävän seinämän ulkopinnassa havaittiin betonin pintarapautumista. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

18 (26) Pihakannen kantavan rakenteen päällä olevien betonivalujen betoni on rakenneavausten perusteella rapautunutta. Pintakerrosten betoni mureni porattaessa useaan osaan. Betonin vetolujuus RAKENNE JA NÄYTE Pihakannen betonirakenteet (seinämä) LUJUUS [MPa] MURTOTAPA KI 71 1,8 60 67 mm ulkopinnasta, murtumakohdassa teräs ø 6 mm KI 73 1,0 32 40 mm ulkopinnasta, murtumakohdassa teräksiä ø 6 mm ja ø 8 mm KI 74 1,0 52 58 mm ulkopinnasta, murtumakohdassa teräs ø 6 mm ka. 1,3 Pihakannella sijaitsevan, kattoikkunoita kiertävän seinämän vetolujuuskokeissa havaittiin lievää lujuuden alentumista. Murtuminen on kaikissa näytteissä tapahtunut teräksen kohdalta, mikä voi osin selittää alentuneita lujuuksia. Myöskään betonin alkavaa rapautumista tai heikkoa laatua ei voida täysin sulkea pois. Betonin vetolujuus täyttää korjausalustalle asetetut yleiset vaatimukset (>1,0-1,5 MPa korjaustavasta riippuen). Ohuthietutkimukset Kattoikkunoita kiertävän seinämän betonia tutkittiin ohuthietutkimuksella yhden näytteen avulla (KI 72). Tutkimuksen perusteella voidaan todeta seuraavaa: Näytteen betoni on lisähuokostettu, mutta ettringiittikiteytymät ovat umpeuttaneet huokosia siinä määrin, ettei betoni arviolta huokosrakenteensa perusteella ole pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Näytteessä ei kuitenkaan havaittu merkittävää säröilyä tai muita viitteitä pakkasrapautumisesta. Näytteen pinta on hieman rikkonainen, mikä voi johtua vähäisestä pintarapautumisesta tai näytteenotosta. Sideaineen liukeneminen voi heikentää betonin lujuutta ja myös teräskorroosion aiheuttamien vaurioiden riski on olemassa. Arvio kattoikkunoita kiertävän seinämän pakkasvaurioista Pihakannella sijaitsevan, kattoikkunoita kiertävän seinämän ulkopinnassa havaittiin kosteusjälkiä ja pintarapautumista. Vetolujuuskokeiden tulokset ovat hieman alentuneita (1,0-1,8 MPa), mutta murto on kaikissa näytteissä tapahtunut teräksen kohdalta, mikä voi selittää osin alentuneet tulokset. Seinämän betoni on lisähuokostettua, mutta ettringiittikiteytymät ovat umpeuttaneet huokosia siinä määrin, ettei betoni arviolta huokosrakenteensa perusteella ole pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Lähitulevaisuudessa (10 vuotta) pakkasvaurioiden syntyminen seinämään on mahdollista, mikäli seinämään kohdistuu kosteusrasitusta. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

19 (26) 2.2.5 Vedenpoisto ja kosteustekninen toiminta Pihakansirakenteiden vedenpoistosta ja kosteusteknisestä toiminnasta voidaan todeta seuraavaa: Pihakannen päälle on rakennettu katos, joka suojaa pihakantta ja pihakannella sijaitsevia kattoikkunoita sadevedeltä. Ennen katoksen rakentamista kattoikkunat ovat havaintojen perusteella vuotaneet. Pihakansirakenteessa on 10-12 mm vahvuinen bitumipohjainen vedeneriste lämmöneristeen päällä. Rakenneavauskohdilla vedeneriste oli silmämääräisesti ehjää, mutta kovettunutta. Vedeneriste on todennäköisesti alkuperäinen, joten epätiiveyskohdat vedeneristeessä ovat todennäköisiä. Pihakansirakenne jäljittelee ns. suljettua rakennetta, jossa vedeneristys on lämmöneristeen päällä ja höyrynsulku lämmöneristeen alla. Rakenne on riskialtis ja soveltuu vain poikkeustapauksissa. Yleensä pihakansirakenteissa tulisi käyttää ns. käännettyä rakennetta, jossa lämmöneriste suojaa vedeneristettä. Pihakannella ei havaintojen perusteella ole erillistä vedenpoistoa vaan kulutuskerroksena oleva asfaltti ohjaa pintavedet pois pihakannelta. Pihakannella sijaitsevan, kattoikkunoita kiertävän seinämän ulkopinnassa havaittiin runsaasti kosteusjälkiä. 2.2.6 Muodonmuutokset Pihakannessa tai pihakannella sijaitsevassa betoniseinämässä ei havaittu muodonmuutoksia. 2.2.7 Päällysteet ja pinnoitteet Pihakansi on päällystetty asfaltilla. Asfaltissa havaittiin yksittäisiä vaurioita. Kattoikkunoita kiertävä seinämä on pinnoittamaton betonirakenne. 2.3 Märkätilat ja märkätiloja ympäröivien tilojen rakenteet sekä kosteus 2.3.1 Yleistä Toteutetut perusrakenteet alapohjien osalta selvitettiin lähinnä peruskorjaussuunnittelun tueksi. Huoltohenkilökunnalta saatujen tietojen perusteella mm. pukuhuonetilojen osalla on toteutettu pintarakenteisiin kohdentuvia uusimistoimenpiteitä. Pukuhuonetilojen alkuperäisten tiililaattojen päälle on tehty keraaminen laatoitus, samoin allashuonetilassa altaan sivuilla kanaalien päällä oleville reuna-alueille on alkuperäisen tiililaatoituksen päälle tehty laatoitus. Pesuhuonetiloissa alkuperäisten seinälaatoitusten päälle on tehty uusia laatoituskerroksia. Raskaita vedeneristekerroksiin toteutettuja korjaustoimenpiteitä ei ole tehty. Tilamuutostöiden yhteydessä nykyisen valvomon ja valvomon aputilojen ja yhden pukuhuoneen osalla on alkuperäistasoisten tiililaattalattioiden päälle asennettu muovimatot. Väliseinät ovat yleisesti muurattuja tiiliseiniä. Rakenteiden kosteusmittauksia suoritettiin ainoastaan mattopintaisten alueiden osalla (uusi valvomo ja uusi pukuhuone). 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

20 (26) 2.3.2 Pesuhuone- ja saunatilojen alapohjarakenteet Pesuhuonetiloissa alapohjan rakenne on ylhäältä päin seuraava (Ap1): Laatoitus ja kiinnityslaasti Betoni noin 70 mm Vedeneriste (bitumi) Betoni 80 mm Alapohjatäyttö; hieno, märkä hiekka. - Saunatiloissa alapohjan rakenne on ylhäältä päin seuraava (AP2): Laatoitus ja kiinnityslaasti n.15 mm Tiilaatta 30 mm (tilan alkuperäinen lattiapinnoite) Betoni 70 mm Vedeneriste (bitumi) Betoni 80 mm Alapohjatäyttö; hieno, märkä hiekka. 2.3.3 Pukuhuonetilan alapohjarakenteet Pukuhuoneessa alapohjan rakenne on ylhäältä päin seuraava (AP3): Laatoitus ja kiinnityslaasti 20 mm Tiililaatta, kiinnityslaasti 30 mm (tilan alkuperäinen lattiapinnoite) Betoni 50 mm Rakennusmuovi Betoni 80 mm Alapohjatäyttö; hieno, märkä hiekka. Pukuhuoneessa alapohjan rakenne on ylhäältä päin seuraava (AP4): Laatoitus ja kiinnityslaasti 20 mm Tiililaatta, kiinnityslaasti 30 mm (tilan alkuperäinen lattiapinnoite) Betoni 290 mm, huom poraus päätettiin ko syvyyteen, kyseessä jokin rakenteissa oleva betonivahvennos, antura tms. 2.3.4 Porrasaulatilan alapohjarakenteet Porrasaulan alapohjan rakenne on ylhäältä päin seuraava (AP5): Tiililaatta, kiinnityslaasti 30 mm (tilan alkuperäinen lattiapinnoite) Betoni 40 mm Rakennusmuovi Betoni 100 mm Alapohjatäyttö; märkä, hieno hiekka. 2.3.5 Varaston alapohjarakenteet Varaston alapohjan rakenne on ylhäältä päin seuraava (AP6): muovimatto 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

21 (26) Tiililaatta, kiinnityslaasti 30 mm (tilan alkuperäinen lattiapinnoite) Betoni 40 mm Rakennusmuovi Betoni 100 mm Alapohjatäyttö; märkä, hieno hiekka. 2.3.6 Maanvastaiset kellarin seinät - Aulan ja ison altaan pitkältä sivulta sisäverhousmuurausta avattiin pisteistä (US2 ja US2), avauspisteistä oleellisimmat havainnot: Avauspisteessä US1, tiilen taustalla oleva mineraalivillalämmöneriste on vesimärkää, eriste haisee mikrobiperäisesti. Perusmuuri on sisäpinnaltaan pietty. Avauspisteessä US2 lämmöneriste haisee aistinvarisesti maakellarimaisesti. Avauspisteen kohdalla oleva tiliverhouksen liikuntasauma on painunut kiinni ja osa tiilistä hajoaa. 2.3.7 Ryömintätilainen alapohja porrashuoneen alla - Ryömintätilassa havaittiin haisevia lahonneita muottilaudoituksia. 2.3.8 Kosteushavaintoja yleisesti ja kosteusmittaukset Märkätilojen ympärillä etenkin pesuhuoneen vastaisten seinien alaosissa pukuhuonetiloissa ja kassa-alueen tiloissa todettiin tiiliseinien alaosissa näkyviä kosteudesta aiheutuvia pinnoitevaurioita. Kyseiset alueet ovat myös pintakosteudentunnistimella havainnoiden märkiä. Maanvastaisten ulkoseinärakenteiden alaosissa todettu kosteus (US1) aiheutuu ulkopuolisten rakenteiden toimimattomuudesta (mm. perusmuurin vedeneristys, salaojat). Pisteessä US2, eristeen vaurioitumiseen vaikuttavat mm. sisäpuolien pinnallinen pesu- ja roiskevesirasitus. Märkätilojen osalla rakenteiden vedeneristysten tekninen ikä on lopussa ja vedeneristeiden (lattia- / seinä) puutteellisen toiminnan seurauksena muodostuu ympäröivien rakenteiden näkyviä kosteusvaurioita. Lattiapinnoiltaan saneerattujen valvomo- ja pukuhuonetilan osalle tehtyjen kosteusmittausten (mattopinnoitealusta, viiltomittaus) perusteella todetaan, että alustan kosteus vaihtelee välillä 90,5-95,1 %, lämpötilassa 25,1-26,0. Liima-aineiden pilaantumisen ja vaurioitumisen kriittinen kosteus 85% ylittyy. Maanvarainen, kosteuden- ja lämmöneristämätön rakenne, joka pinnoitetaan tiiviillä mattopinnoitteella, on kosteusteknisesti toimimaton. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

22 (26) 3 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotus 3.1 Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Kohteen rakenteista otetuille materiaalinäytteille tehtiin 7 kpl asbestianalyysejä: - Miesten pesuhuoneen alapohjan vedeneriste - Ulkoseinän perusmuurin vedeneriste - Pihakannen vedeneriste - Laatoituksen kiinnityslaasti (4 näytettä) Asbestianalyysissä (liite 8) todettiin, etteivät näytteet sisällä asbestia. Kohteen rakenteista otetuille materiaalinäytteille tehtiin 4 kpl PAH-analyysejä: - Miesten pesuhuoneen alapohjan vedeneriste - Ulkoseinän perusmuurin vedeneriste - Pihakannen vedeneriste - Kattoikkunoita kiertävän betoniseinämän eristeen pinnassa oleva bitumisively (KI71) PAH-analyysissä (liite 9) näytteiden PAH (16) -pitoisuudet eivät ylitä vaarallisen jätteen rajaarvoa (200 mg/kg). Näytteiden PAH (16) -pitoisuus on < 30 mg/kg. Allastilan betonipilareissa havaittiin silmämääräisesti paikoin hieman pullistumista. Pilareiden betoni- ja teräskorroosiovauriot voivat pidemmälle edetessään aiheuttaa turvallisuusriskin. 3.2 Altaiden betonirakenteet Altaiden betonirakenteiden pinnoilla ei havaittu silmämääräisesti rapautumiseen viittaavia vaurioita. Joissakin näytteissä havaittiin hieman alkalikiviainesreaktioon viittaavia vaaleita reunuksia murtopintojen kiviainesten reunoilla. Alkalikiviainesreaktion esiintyminen todennettiin ohuthietutkimuksilla. Alkalikiviainesreaktion aiheuttamaa rapautumista havaittiin kaikissa ohuthieanalyysillä tutkituissa näytteissä. Rapautumisen voimakkuus vaihteli näytteissä vähäisestä kohtalaiseen. Ohuthieanalyysin perusteella alkalikiviainesreaktion aiheuttama rapautuminen voi olla edelleen etenevää. Vetolujuuskokeiden tulokset ovat kuitenkin edelleen kohtalaisen hyviä (vaihtelu 1,3-3,4 MPa, keskiarvo 2,4 MPa). Altaiden sisäpinnoilla ei havaittu näkyviä teräskorroosiovaurioita. Altaiden ulkoreunoilla kiertävässä putkikanavassa havaittiin paikallisia näkyviä teräskorroosiovaurioita. Vaurioita oli havaittavissa allastilan lattian alapinnoilla, varsinkin viemäröintien ja pilareiden ympärillä. Allasrakenteiden seinien ulkopinnoilla ja pilareiden alaosissa havaittiin putkikanavasta tarkasteltuna yksittäisiä näkyviä ruostuneita teräksiä. Betonin karbonatisoituminen on edennyt allasrakenteiden sisäpinnoilla hyvin vähän ja raudoitteet sijaitsevat pääosin melko syvällä laatoituksen pinnasta mitattuna. Karbonatisoituminen ei ole altaiden sisäpinnoilla saavuttanut raudoitteita. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

23 (26) Kahdessa keskikokoisen altaan sivuseinästä poratussa kloridinäytteessä havaittiin klorideja yli kriittisenä pidetyn raja-arvon (0,03...0,07 paino -%). Toinen näyte oli vuotokohdalta ja toinen silmämääräisesti puhtaalta betonipinnalta. Betonin kohonnut kloridipitoisuus voi aiheuttaa altaan raudoitteiden paikallista kloridikorroosiota etenkin vuotokohdilla. Betonin huokosissa havaittiin kohtalaisesti suurta kosteusrasitusta indikoivia kiteytymiä, pääosin ettringiittiä ja paikoin kalsiumhydroksidia. Altaiden pohjalaatoissa ja seinärakenteissa ei ole erillistä vedeneristettä, vaan vesi pääsee tunkeutumaan rakenteeseen varsinkin halkeamista ja epätiiveyskohdilta. Altaiden reunoilla kiertävässä putkikanavassa tehdyssä tarkastuksessa havaittiin runsaasti vesivuotojälkiä. Altaiden sisäpintojen laatoituksissa ja laatoituksen saumoissa havaittiin jonkun verran vaurioita. Saumausten vaurioita havaittiin erityisesti liikuntasauman kohdilla. Allasrakenteille suositellaan perusteellista betonikorjausta ja vedeneristystä seuraavan 5 vuoden kuluessa. Toimivalla vedeneristyksellä voidaan pysäyttää alkalikiviainesreaktion eteneminen. Altaiden perusteellinen betonikorjaus ja vedeneristys pintatarvikkeiden ja pintavalujen purku kantavien rakenteiden vaurioituneen betonin poisto vesipiikkaamalla altaiden pintaosien uudelleenvalu altaiden vedeneristys altaiden laatoitus. Korjaus on ajankohtainen seuraavan 5 vuoden kuluessa. Korjauksessa on huomioitava, että kuntotutkimuksen näytteet porattiin n. 35-150 mm syvyyteen pohjalaattojen ja seinien kantavan osan sisäpinnasta lukien, jolloin tutkimustulokset koskevat vain tätä osaa rakenteista. Rapautumavaurioiden laajuus ja siten piikattavan betonin määrä tarkentuvat vielä korjaustyön aikana. Altaiden betonirakenteiden korjaukseen liittyy useiden muiden rakenteiden korjaustoimenpiteitä, jotka on suositeltavaa toteuttaa samassa yhteydessä. Näitä ovat mm. allastilan lattiarakenteet, pilarit, palkit ja liikuntasaumat sekä altaisiin liittyvä tekniikka. Hanketta tulee tarkastella kokonaisuutena kiinteistön teknisessä hankesuunnittelussa. 3.3 Pihakannen betonirakenteet Pihakannen kantavasta betonilaatasta saatiin vain vähän havaintoja yläpuolella olevien lukuisten rakennekerrosten ja alapuolella olevan tekniikan vuoksi. Kantavassa betonilaatassa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Kantavan betonilaatan päällä olevat rakennekerrokset ovat havaintojen perusteella tulleet käyttöikänsä päähän. Pintakerrosten betoni on rapautunutta ja vedeneriste kovettunutta, todennäköisesti alkuperäistä. Pihakannella sijaitsevan, kattoikkunoita kiertävän seinämän betonissa havaittiin runsaasti kosteusjälkiä, pintarapautumista sekä joitakin näkyviä teräskorroosiovaurioita. Karbonatisoituminen on saavuttanut laskennallisesti arvioiden noin 85 % seinämän ulkopinnan raudoitteista. Seinämän betonissa ei ole klorideja haitallisessa määrin. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

24 (26) Seinämän betoni on lisähuokostettua, mutta ettringiittikiteytymät ovat umpeuttaneet huokosia siinä määrin, ettei betoni arviolta huokosrakenteensa perusteella ole pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Vetolujuuskokeiden tulokset ovat hieman alentuneita (1,0-1,8 MPa), mutta alentuneita tuloksia selittää osin kaikkien näytteiden murtuminen teräksen kohdalta. Ohuthieanalyysissä seinämän betonissa ei havaittu pakkasrapautumista. Pihakannelle suositellaan alkuperäisten, suurelta osin vaurioituneiden, pintakerrosten uusimista sekä kantavan laatan tutkimista näytteenotolla purkutöiden jälkeen. Pihakannen kantavan betonilaatan korjaustapa voidaan määrittää vasta lisätutkimusten jälkeen. Kattoikkunoita kiertävälle seinämälle suositellaan perusteellista pinnoitus- ja paikkauskorjausta. Pihakanteen liittyen esitetään ensisijaisesti seuraavia korjaustoimenpiteitä: Pihakannen pintarakenteiden uusiminen ja tarvittavat betonikorjaukset pihakannen pintarakenteiden purkaminen kantavaan betonilaattaan asti pihakannen kantavan betonilaatan lisätutkimukset pihakannen kantavan betonilaatan ylä- ja alapinnan tarvittavat betonikorjaukset uuden vedeneristyksen, lämmöneristyksen ja pintarakenteiden rakentaminen Pihakannen korjaus on ajankohtainen seuraavan 5 vuoden kuluessa. Pihakannen kantavan betonilaatan korjausten tarvittava laajuus selviää tarkemmin lisätutkimuksilla. Korjauksen yhteydessä tulee varmistaa pihakannen vedenpoiston toimivuus. Pihakannen uuden vedeneristeen käyttöikä on noin 40 vuotta. Kulutuskerroksen (asfaltti) käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Kattoikkunoita kiertävään seinämään liittyen esitetään ensisijaisesti seuraavia korjaustoimenpiteitä: Kattoikkunoita kiertävän seinämän perusteellinen pinnoitus- ja paikkauskorjaus betonipintojen suihkupuhdistus vauriokohtien korjaus laastipaikkausmenetelmin pintojen ylitasoitus ja mahdollinen pinnoitus Seinämän korjaus on ajankohtainen seuraavan 5 vuoden kuluessa. Perusteellisella pinnoitusja paikkauskorjauksella saadaan seinämälle 15-25 vuotta lisää käyttöikää. 3.4 Märkätilat ja märkätiloja ympäröivien tilojen rakenteet sekä kosteus Märkätilojen alkuperäistasoiset vedeneristysrakenteet ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Märkätiloissa ja märkätiloja ympäröivien seinien alaosissa on havaittavissa näkyviä kosteudesta aiheutuvia pinnoitevaurioita. Osa pukuhuonetiloista on varustettu lattiakaivolla, rakenne ei ole alun perin ollut varsinaista märkätilaa (ei vedeneristeitä). Alapohjan perusrakenne varsinaisten märkätilojen ympärillä on myös veden- ja kosteudeneristämätön. Uuden valvomotilan ja yhden pukuhuoneen osalle asennettu tiivis, liimattu muovimattopinnoite ei ole soveltuva lattiapinnoite todetuissa olosuhteissa. Maanvasteisten seinien osalla on todettavissa, että rakenteisiin on ulkopuolista kosteusrasitusta seinien alaosiin johtuen ulkopuolisten rakenteiden toimimattomuudesta sekä osin sisäpuolisesta allastilan kosteusrasituksesta. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

25 (26) Märkätiloille ja märkätiloja ympäröiville rakenteille esitetään seuraavia korjaustoimenpiteitä: - alkuperäisten vedeneristettyjen alapohjarakenteiden uusinta lämpö- ja kosteusteknisesti toimiviksi (kapillaarikatkosorastukset, laatan alapuolinen lämmöneristys ennen vedeneristys ja uudelleenpinnoitustöitä) - märkätilojen seinien vedeneristysten uusinnat, tarpeenmukaiset seinien alaosien kuivaukset ennen vedeneristys- ja uudelleenpinnoitustöitä - maanpaineseinien sisäpuolisten kuoriverhousten ja eristeiden purku sekä ulkopuolisten salaojitusten / perusmuurien vedeneristysten uusinnat Allashuonetiloja palvelevien märkä- ja aputilojen laajamittainen peruskorjaus on suositeltavaa toteuttaa samassa yhteydessä allasrakenteiden kunnostuksen yhteydessä. 3.5 Korjaustoimenpiteiden kustannusarvio Rakenteille tehtäville korjauksille esitetään alustavia kustannuksia, jotka on laskettu kertaluokkahintoina budjetointia varten, eikä niitä voi sellaisenaan käyttää esim. urakkatarjousten arvioimiseen. Hinnat sisältävät alv:n 24 %, mutta eivät sisällä rakennuttajan kuluja. Altaiden betonirakenteiden korjaukset: altaiden perusteellinen betonikorjaus ja vedeneristys kustannusarvio n. 150.000 Kustannusarvio sisältää kohdan 3.2. mukaiset korjaustoimenpiteet altaiden betonirakenteille. Kustannusarvio ei sisällä altaisiin liittyvien rakenteiden, kuten allastilan lattian, liikuntasaumojen, pilareiden tai altaisiin liittyvän tekniikan korjaustoimenpiteitä. Kokonaiskustannusten selvittämiseksi hanketta tulee tarkastella kokonaisuutena kiinteistön teknisessä hankesuunnittelussa. Pihakansirakenteiden korjaukset: pihakannen pintarakenteiden uusiminen ja tarvittavat betonikorjaukset kustannusarvio n. 100.000 Kustannusarvio sisältää pihakannen vedeneristeiden ja pintarakenteiden uusimisen. Kustannusarvio ei sisällä pihakannen kantavan betonilaatan lisätutkimuksia eikä mahdollisia kantavan betonilaatan betonikorjauksia. kattoikkunoita kiertävän seinämän perusteellinen pinnoitus- ja paikkauskorjaus kustannusarvio n. 10.000 Kustannusarvio sisältää kohdan 3.3. mukaiset korjaustoimenpiteet pihakannella sijaitsevalle, kattoikkunoita kiertävälle seinämälle. 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

26 (26) 3.6 Suositeltavat jatkotutkimukset ja kiireelliset toimenpiteet Suositeltavat jatkotoimenpiteet: Uimahallin peruskorjauksen hankesuunnittelun käynnistäminen Allastilan pilareiden korjaaminen seuraavan 1-3 vuoden kuluessa Vauriotilanteen säännöllinen seuraaminen allastilan ja pihakannen betonirakenteiden osalta Pihakannen kantavan betonilaatan kuntotutkimus pintarakenteiden purkutöiden jälkeen. Tampereella 30.8.2016 RI (AMK) Kari Lehtola RI (AMK) Asta Jämsen Rkm Timo Ekola 31 7088.14 Kiikan uimahalli ALLASTILAN JA PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET KUNTOTUTKIMUS

Rakenteiden vaurioituminen LIITE 1 1 (3) Rakenteiden vaurioituminen 1 Betonirakenteet 1.1 Yleistä Betonirakenteiden vaurioituminen aiheutuu pääasiallisesti seuraavista kolmesta syystä tai niiden yhdistelmästä: - betonin karbonatisoitumisen mahdollistama teräskorroosio - betonin rapautuminen - betonin sisältämien kloridien aktivoima teräskorroosio. 1.2 Betonin karbonatisoituminen ja raudoitteiden korroosio Betonin sisällä olevat raudoitteet ovat suojassa teräskorroosiolta betonin korkean alkalisuuden (ph > 12) johdosta. Teräskorroosio ei voi käynnistyä korkeassa alkalisuuspitoisuudessa ja tällöin sanotaan, että raudoitteet ovat passivoituneet korroosion suhteen. Betonirakenteiden korkea alkalisuus laskee vähitellen ajan kuluessa rakenteen pinnalta alkaen ilman hiilidioksidin reagoidessa betonin ainesosien kanssa. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi. Karbonatisoituminen etenee rintamana hidastuvalla nopeudella syvemmälle rakenteeseen. Karbonatisoitumisessa betonin alkalisuus laskee tasolle ph < 9. Karbonatisoitumisrintaman edettyä raudoitteiden tasolle aktivoituu raudoitteiden korroosio. Raudoitteiden korroosion jatkuttua riittävän kauan voi muodostuneen ruosteen aiheuttama paine halkaista ohuen betonipeitteen. Tässä vaiheessa karbonatisoitumisen aktivoiman teräskorroosion näkyvät vauriot ovat havaittavissa rakenteen ulkopinnalta. 1.3 Alkalikiviainesreaktio Alkalikiviainesreaktio on betonin kiviaineksessa tapahtuva sementtikiven alkalisuudesta aiheutuva paisumisreaktio, joka voi rapauttaa betonia. Alkalikiviainesreaktio on mahdollinen, kun betonissa on korkeassa alkalipitoisuudessa reagoivia kivilajeja, huokosverkostoon on liuennut suhteellisen suuri määrä alkali-ioneja ja betonin suhteellinen kosteus on vähintään 80 %. Reaktiotuotteena syntyvän geelin tilavuuden kasvu aiheuttaa betoniin säröilyä ja halkeamia. 1.4 Betonin pakkasrapautuminen Betoni on huokoinen materiaali, jonka huokosverkostossa on olosuhteista riippuen erilainen määrä vettä ja kosteutta. Huokosverkostossa olevan veden jäätyessä se laajenee ja aiheuttaa verkostoon ylipaineen. Siinä tapauksessa, että huokosverkoston vedellä täyttymisaste on korkea ja ylipaineella ei ESPOO HELSINKI KUOPIO PORI TAMPERE TURKU OULU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6

2 (3) ole purkautumismahdollisuutta ilmatäytteisiin huokosiin, ylipaine voi murtaa betonin sisäisen rakenteen ja aiheuttaa betonin rapautumista. Pakkasrapautuminen kehittyy vähitellen, yleensä kiihtyvällä nopeudella rakenteen pinnalta alkaen. Pitkälle edetessään pakkasrapautuminen aiheuttaa betonin täydellisen lujuuskadon. Betonin pakkasenkestävyys voidaan varmistaa lisähuokoistamalla betoni valmistusvaiheessa siten, että betoniin muodostuu suojahuokosia, joihin jäätyvän veden aiheuttama ylipaine voi purkautua betonin huokosverkostossa. Suojahuokostiloihin syntyvät ettringiittikiteytymät ovat haitallisia betonin pakkasenkestävyyden suhteen, koska ne pienentävät huokostilavuutta jolloin pakkasrasituksessa veden laajeneminen huokosissa estyy. Ettringiitti voi viitata myös ns. ettringiittireaktioon. Ettringiittireaktion eräs ominaispiirre on reaktiotuotteiden voimakas tilavuuden kasvu, joka jo itsessään aiheuttaa rakenteeseen sisäistä painetta ja siten saattaa vaurioittaa betonia. 1.5 Kloridien aiheuttamat vauriot Mikäli betonin kloridipitoisuus on liian korkea, "murtavat" kloridit raudoitteiden passiivisuuden ilman betonin karbonatisoitumista ja tällöin raudoitteiden korroosio aktivoituu. Kloridien läsnä ollessa teräskorroosio etenee normaalisti varsin nopeasti. Lisäksi betonissa olevat kloridit sitovat kosteutta betoniin ja aiheuttavat näin myös betonin rapautumista. 2 Laboratoriotutkimukset Ohuthietutkimuksella (mikrorakennetutkimus) tarkoitetaan geologian asiantuntijan yleensä polarisaatiomikroskoopin avulla tekemiä havaintoja betonin mikrorakenteesta. Mikrorakennetutkimus suoritetaan betoninäytteestä valmistetusta, noin 25 30 m paksusta preparaatista. Ohuthietutkimuksen avulla saadaan varsin tarkkaa tietoa betonin pakkasenkestävyydestä ja jo syntyneiden pakkasvaurioiden asteesta. Betoninäytteiden standardin SFS 5445 mukaisilla vetolujuustutkimuksilla arvioidaan betonirakenteen pakkasrapautuman astetta ja rinnakkaisen näytteenoton avulla saadaan (näytemääristä riippuen) tietoa pakkasvaurioiden laajuudesta. Vetolujuustulosten tulkinta BY 42 Betonijulkisivun kuntotutkimus -ohjeen mukaan: näytteessä on pitkälle edennyttä rapautumaa, jos vetolujuusarvo on luokkaa 0 MPa näytteessä on jonkinasteista rapautumaa, jos vetolujuusarvo on luokkaa 0,5 1,0 MPa näytteessä ei todennäköisesti ole merkittävää rapautumaa, mikäli betonin vetolujuus on yli 1,5 MPa Betonin kloridipitoisuus määritetään rakenteesta otetusta porajauhenäytteestä standardin SFS-EN 14629 mukaisesti. Kloridien aktivoiman teräskorroosion suhteen kriittinen kloridipitoisuus on betonin laadusta riippuen 0,03 0,07 % betonin painosta. Vähäinenkin kloridipitoisuus (< 0,03 paino- %) saattaa kuitenkin nopeuttaa karbonatisoitumisvyöhykkeessä olevan raudoitteen korroosiota. Rakenteiden vaurioituminen RAKENTEIDEN VAURIOITUMINEN

3 (3) Betonin karbonatisoitumissyvyys määritetään fenoliftaleiini-indikaattorilla betonin pinnalta. Indikaattoriliuos suihkutetaan pestyn näytteen pinnalle ja pinnan kuivuttua karbonatisoitumissyvyys voidaan mitata indikaattorin värjäämän ja reagoimattoman betonin rajapinnasta. Betonin karbonatisoitumisnopeutta kuvataan ns. karbonatisoitumiskertoimella [mm / vuosi], jonka tavanomainen arvo on yleensä välillä 1,5 3,0. Pienemmillä arvoilla karbonatisoitumisen eteneminen on tavanomaista hitaampaa ja suuremmilla arvoilla nopeampaa. Betonirakenteen raudoitteiden suojabetonipaksuudet mitataan kenttätutkimusten yhteydessä peitesyvyysmittarilla. Rakenteiden vaurioituminen RAKENTEIDEN VAURIOITUMINEN

31 7088.14 Kiikan uimahalli NÄYTETAULUKKO LIITE2 1 (2) Näytteen Rakenneosa Ilmansuunta Silmämääräinen Raudoitteet Karbonatisoituminen Eriste- HUOM! tunnus tarkastelu peitepaksuus, min. ulko-/alapinta sisä-/yläpinta paksuus (mm) Ohuthie Vetolujuus karb.- kerroin maks. (mm) kesk. (mm) karb.- kerroin maks. (mm) kesk. (mm) sisä-/ yläpinta (mm) ulko-/ alapinta (mm) halk. (mm) tiivistys (1-5) pituus (mm) KI 01 Iso allas, seinä 154 3 0 0 0 0 0 0 x KI 02 Iso allas, seinä 154 4 0 0 0 0 0 0 x Kantavan rakenteen sisäpinta karbonatisoitunut 1-2 mm. KI 03 Iso allas, seinä 166 3 8,8 0 149 0 0 0 0 0 0 x Kantavassa rakenteessa muutama iso tiivistyshuokonen. KI 04 Iso allas, seinä 179 3 0 0 0 0 0 0 x Keskiarvot: 163 0 0 0 0 0 0 0 3 1 131 3 8,8 44 69 0 0 0 0 0 0 x Näyte poikki 0-12 mm kantavan laatan yläpinnasta. KI 11 Iso allas, pohjalaatta 149 4 0 0 0 0 0 0 x 145 3 8,8 63 65 0 0 0 0 0 0 x 129 4 0 0 0 0 0 0 x Alapinnassa katkeamispinnalla murtuneen kiviaineksen reunassa hieman valkoista. KI 12 Iso allas, pohjalaatta KI 13 Iso allas, pohjalaatta KI 14 Iso allas, pohjalaatta Keskiarvot: 139 0 0 0 0 0 0 0 3 1 93 3 6,6 2 84 0 0 0 0 0 0 x Huokosissa joitakin kiteytymiä. Karbonatisoituminen edennyt 2-4 mm kantavan rakenteen sisäpinnassa. KI 21 Keskikokoinen allas, seinä 95 4 0 0 0 0 0 0 x Karbonatisoituminen edennyt 1-2 mm kantavan rakenteen sisäpinnassa. KI 22 Keskikokoinen allas, seinä 152 3 0 0 0 0 0 0 x Ulkopinnassa katkeamispinnalla murtuneen kiviaineksen reunalla hieman valkoista. Huokosten pinnoilla joitakin kiteytymiä. KI 23 Keskikokoinen allas, seinä Keskiarvot: 113 0 0 0 0 0 0 0 2 1 120 3 0 0 0 0 0 0 x KI 31 Keskikokoinen allas, pohjalaatta 146 3 0 0 0 0 0 0 x Näyte poikki pintalaatan ja kantavan laatan rajapinnasta. KI 32 Keskikokoinen allas, pohjalaatta 113 3 0 0 0 0 0 0 x Näytteen katkeamispinnalla teräksen jälki. KI 33 Keskikokoinen allas, pohjalaatta Keskiarvot: 126 0 0 0 0 0 0 0 2 1 138 3 6,6 21 102 0 0 0 0 0 0 x Näyte poikki laastikerrosten ja kantavan rakenteen rajalta. KI 41 Pieni allas, seinä 137 3 0 0 0 0 0 0 x Näytteen katkaisupinnalla murtuneen kiviaineksen reunalla hieman valkoista. Huokosissa joitakin kiteytymiä. KI 42 Pieni allas, seinä Keskiarvot: 138 0 0 0 0 0 0 0 1 1 78 3 0 0 0 0 0 0 Huokosissa joitakin kiteytymiä. KI 51 Pieni allas, pohjalaatta

31 7088.14 Kiikan uimahalli NÄYTETAULUKKO LIITE2 2 (2) Näytteen Rakenneosa Ilmansuunta Silmämääräinen Raudoitteet Karbonatisoituminen Eriste- HUOM! tunnus tarkastelu peitepaksuus, min. ulko-/alapinta sisä-/yläpinta paksuus (mm) Ohuthie Vetolujuus karb.- kerroin maks. (mm) kesk. (mm) karb.- kerroin maks. (mm) kesk. (mm) sisä-/ yläpinta (mm) ulko-/ alapinta (mm) halk. (mm) tiivistys (1-5) pituus (mm) 99 2 0 0 0 0 0 0 x Näyte poikki pintalaatan ja kantavan laatan rajapinnalta. Näytteen alapinnassa katkaisupinnalla murtuneen kiviaineksen reunalla hieman valkoista. KI 52 Pieni allas, pohjalaatta 125 4 0 0 0 0 0 0 x Näytteen katkaisupinnalla murtuneen kiviaineksen reunalla hieman valkoista. KI 53 Pieni allas, pohjalaatta Keskiarvot: 101 0 0 0 0 0 0 0 1 1 80 2 6,6,6,6 40 8 28 40 4,04 31 35 4,47 47 x Ulkopinnassa hieman pintarapautumista. Ulkopinnassa teräs karbonatisoituneella alueella, teräksessä pintaruostetta. KI 71 Pihakannen betonirakenteet 86 2 6,6 23 56 36 40 5,2 15 18 2,17 39 x Ulkopinnassa runsaasti pintarapautumista. Ulkopinnassa teräs karbonatisoituneella alueella, KI 72 Pihakannen betonirakenteet teräksessä pintaruostetta. 26 16 23 31 3,32 13 35 1,88 66 x Ulkopinnassa pintarapautumista. Sisäpinnassa teräs osittain karbonatisoituneella alueella, 73 3 8,8,6,6,6, 6 KI 73 Pihakannen betonirakenteet teräksessä pintaruostetta. 100 1 6,6,6,6 26 38 30 37 4,33 19 23 2,74 51 x Ulkopinnassa runsaasti pintarapautumista. KI 74 Pihakannen betonirakenteet Keskiarvot: 85 29 37 4,22 20 28 2,81 51 3 1

31 7088.14 Kiikan uimahalli PAIKANNUSKUVAT LIITE 3 (1/3) ALLASTILA KI 51 KI 41 KI 31 KI 32 KI 33 KI 22 KI 42 KI 23 KI 21 KI 14 KI 53 KI 52 KI 12 KI 03 KI 04 KI 02 KI 01 KI 13 KI 11

31 7088.14 Kiikan uimahalli PAIKANNUSKUVAT LIITE 3 (2/3) PUTKIKANAVA VUOTOJÄLKI KI CL 22 KI CL 21 ALTAAN SEINÄN JA PERUSTUSTEN VÄLI VUOTAA ALLASTILAN KÄYTÄVÄN BETONILAATAN JA ALTAAN SEINÄN VÄLI VUOTAA KI CL 01 KI CL 02 KI CL 03 KI CL 04

31 7088.14 Kiikan uimahalli PAIKANNUSKUVAT LIITE 3 (3/3) PIHAKANNEN BETONIRAKENTEET AVAUS 3 KI 71 KI 74 AVAUS 1 KI 72 KI 73 AVAUS 2

31 7088.14 Kiikan uimahalli TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 4 1 (6) Iso allas, seinä Seinien raudoitus Syvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Raudoitteita (kpl) 0 0 0 0 6 20 19 32 15 21 20 50 Peitepaksuudet 0 % 0 % 0 % 0 % 3 % 11 % 10 % 18 % 8 % 11 % 11 % 28 % Karbonatisoituminen 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 35 Seinien raudoitus 30 Peitepaksuudet (%) 25 20 15 10 5 0 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Syvyysvälit (mm)

31 7088.14 Kiikan uimahalli TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 4 2 (6) Iso allas, pohjalaatta Pohjalaatan raudoitus Syvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Raudoitteita (kpl) 0 0 0 0 0 0 0 1 2 7 10 57 Peitepaksuudet 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 3 % 9 % 13 % 74 % Karbonatisoituminen 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 90 Pohjalaatan raudoitus 80 70 Peitepaksuudet (%) 60 50 40 30 20 10 0 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Syvyysvälit (mm)

31 7088.14 Kiikan uimahalli TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 4 3 (6) Keskikokoinen allas, seinä Seinien raudoitus Syvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Raudoitteita (kpl) 0 0 0 1 2 4 6 12 7 8 8 12 Peitepaksuudet 0 % 0 % 0 % 2 % 3 % 7 % 10 % 20 % 12 % 13 % 13 % 20 % Karbonatisoituminen 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 25 Seinien raudoitus 20 Peitepaksuudet (%) 15 10 5 0 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Syvyysvälit (mm)

31 7088.14 Kiikan uimahalli TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 4 4 (6) Keskikokoinen allas, Pohjalaatan raudoitus pohjalaatta Syvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Raudoitteita (kpl) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 4 Peitepaksuudet 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 20 % 80 % Karbonatisoituminen 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 90 Pohjalaatan raudoitus 80 70 Peitepaksuudet (%) 60 50 40 30 20 10 0 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Syvyysvälit (mm)

31 7088.14 Kiikan uimahalli TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 4 5 (6) Pieni allas, seinä Seinien raudoitus Syvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Raudoitteita (kpl) 0 0 0 1 1 2 3 1 1 1 0 5 Peitepaksuudet 0 % 0 % 0 % 7 % 7 % 13 % 20 % 7 % 7 % 7 % 0 % 32 % Karbonatisoituminen 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 40 Seinien raudoitus 35 30 Peitepaksuudet (%) 25 20 15 10 5 0 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Syvyysvälit (mm)

31 7088.14 Kiikan uimahalli TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 4 6 (6) Pihakannen Seinämän raudoitus betonirakenteet Syvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Raudoitteita (kpl) 0 16 34 68 52 25 15 1 0 0 0 0 Peitepaksuudet 0 % 8 % 16 % 32 % 25 % 12 % 7 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Karbonatisoituminen 0 % 0 % 0 % 0 % 25 % 50 % 0 % 25 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 8 % 16 % 32 % 22 % 6 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 8 % 24 % 56 % 77 % 83 % 85 % 85 % 85 % 85 % 85 % 85 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 40 Seinämän raudoitus 35 30 Peitepaksuudet (%) 25 20 15 10 5 0 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Syvyysvälit (mm)

Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU 12.08.2016 Puh. 0207 864 12 Fax 0207 864 800 Asta Jämsén 12599b/VETO/16 TUTKIMUSRAPORTTI Tämä laboratorioraportti 12599b korvaa aiemman 12599. 1 (2) VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS kohde: 31 7088.14 näytetunnukset: KI 01, 03, 04, 11, 12, 13, 21, 22, 32, 33, 41, 52, 71, 73, 74 Menetelmä saapumispäivämäärä: 11.7.2016 näytteiden muoto ja halkaisija: lieriönäytteet ø 50 mm näytemateriaali: betoni testauksen ajankohta: 2.8.2016 Tilaajan toimittamien näytteiden testaus suoritettiin standardin SFS 5445 mukaisesti laboratoriossa EASY-M -laitteella. Laite on kalibroitu vuonna 2016. Koekappaleiden pinnat on tasoitettu timanttisahalla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte Näytteenottopaikka Tulos [MN/m 2 ] KI 01 Iso allas, seinä 3,2 KI 03 Iso allas, seinä 1,9 KI 04 Iso allas, seinä 2,8 KI 11 Iso allas, pohjalaatta 1,3 KI 12 Iso allas, pohjalaatta 2,2 KI 13 Iso allas, pohjalaatta 1,6 KI 21 Keskikokoinen allas, seinä 3,0 Murtokohta / -tapa 40 52 mm sisäpinnasta, myötäilee 121 134 mm sisäpinnasta, myötäilee 90 120 mm sisäpinnasta, myötäilee 28 42 mm yläpinnasta, myötäilee 50 58 mm yläpinnasta, myötäilee 33 41 mm yläpinnasta, myötäilee 21 42 mm sisäpinnasta, myötäilee Poikkeamat Murtumakohdassa teräs ø 8 mm Murtumakohdassa teräs ø 8 mm WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi

Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU 12.08.2016 Puh. 0207 864 12 Fax 0207 864 800 Näyte Näytteenottopaikka 12599b/VETO/16 TUTKIMUSRAPORTTI Tämä laboratorioraportti 12599b korvaa aiemman 12599. Tulos [MN/m 2 ] Murtokohta / -tapa Poikkeamat KI 22 Keskikokoinen allas, 19 35 mm sisäpinnasta, 2,0 seinä myötäilee KI 32 Keskikokoinen allas, 12 25 mm yläpinnasta, Koekappaleen korkeus 32 mm, 3,4 pohjalaatta myötäilee ø 50 mm KI 33 Keskikokoinen allas, 26 38 mm yläpinnasta, Koekappaleen korkeus 38 mm, 2,5 pohjalaatta leikkaa ø 50 mm KI 41 Pieni allas, seinä 2,6 52 71 mm sisäpinnasta, Murtumakohdassa teräs myötäilee ø 6 mm KI 52 Pieni allas, pohjalaatta 2,5 13 30 mm yläpinnasta, Kpl korkeus 28 mm, ø 55 mm, leikkaa murtumakohdassa kiveä n. 60 % KI 71 Pihakannen betonirakenteet myötäilee ø 6 mm 35 42 mm ulkopinnasta, Murtumakohdassa teräs 1,8 KI 73 Pihakannen betonirakenteet myötäilee ø 6 mm ja ø 8 mm 32 40 mm ulkopinnasta, Murtumakohdassa teräksiä 1,0 KI 74 Pihakannen betonirakenteet myötäilee ø 6 mm 52 58 mm ulkopinnasta, Murtumakohdassa teräs 1,0 Koekappaleiden KI 01 - KI 52 murtokohta mitattu kantavan laatan pinnasta. 2 (2) WSP FINLAND OY Hannu Tervo Laboratorioinsinööri WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi

Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. 12599/OH/16 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (18) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puh. 0207 864 12 Fax 0207 864 800 Asta Jämsen Satakunnankatu 23 A 33210 TAMPERE Analyysi: OHUTHIEANALYYSI Kohde: 31 7088.14 Näytetunnukset: KI 02, 14, 23, 31, 42, 53 ja 72 Tutkimukset Saapumispäivämäärä: 11.7.2016 Näytemateriaali: betoni Raportointipäivämäärä: 12.08.2016 Laboratorion työnumero: 12599 Näytteet on tutkinut Pirkko Kekäläinen, WSP Finland Oy. Tutkimuksen tarkoitus on todeta näytemateriaalien laatu ja kunto. Tutkimus suoritettiin seitsemästä poralieriöstä. Näytteenotosta vastasi tilaaja. Näytteiden yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin ensin Olympus SZ3060 stereomikroskoopilla, minkä jälkeen ohuthieet tutkittiin Olympus BX60 polarisaatiomikroskoopilla. Tutkimusta varten näytteistä valmistettiin ohuthie (paksuus 0,020-0,025 mm), ohuthienäytteet valmisti Riku Inkiläinen, WSP Finland Oy. Ohuthieet on valmistettu asiakkaan pyynnön mukaisesti näytteiden ulko- tai alapinnasta. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Raportin osittainen kopiointi ilman lupaa on kielletty. Ohuthieanalyysi on akkreditoitu menetelmä. Analyysi tehdään soveltaen standardia ASTM C856-14. Analyysihavainnot Seuraavilla sivuilla 2-5 on dokumentoitu ison altaan näytteistä, sivuilla 6-9 keskikokoisen altaan näytteistä, 10-13 pienen altaan näytteistä ja sivuilla 14-15 pihakannen näytteestä tehdyt analyysihavainnot. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi