KANKAANPÄÄN KESKUSTAN KOULUN KUNTOTUTKIMUS

RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOS TUTKIMUSSELOSTUS TRT/2102/2012 KANKAANPÄÄN KESKUSTAN KOULUN KUNTOTUTKIMUS 20.12.2011

1 (17) (17 sivua + 5 liitesivua) Tilaaja Kankaanpään kaupunki Marja Vaajasaari Kuninkaanlähteenkatu 12 PL 36, 38701 Kankaanpää Tehtävä Kankaanpään keskustan koulun kuntotutkimus Tutkimusryhmä Professori, tekn. toht. Matti Pentti Projektipäällikkö, dipl.ins. Jommi Suonketo Tutkija, dipl.ins. Toni Pakkala Tutkija, dipl.ins. Petri Annila Tutkimusapulainen, tekn. kand. Tero Marttila Tutkimusapulainen, tekn. kand. Kari Saastamoinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos PL 600 33101 Tampere Puhelin (03) 3115 11 (TTY:n vaihde) Faksi (03) 3115 2811 Jakelu Kankaanpään kaupunki / Marja Vaajasaari Tutkimusryhmä TTY / Rakennustekniikan laitoksen arkisto

2 (17) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 3 1.1 Tutkimuksen tausta... 3 1.2 Kohderakennus... 3 2 Tutkimuksen sisältö... 4 3 A-osassa tehdyt havainnot ja tulokset... 5 3.1 2. kerroksen opetustilat... 5 3.2 Liikuntasali... 5 3.3 3. kerroksen opetustilat... 5 3.3.1 Kylpyhuoneen seinä... 6 3.3.2 Eteistilan lattiarakenne... 6 3.3.3 Opetustila 305... 7 3.4 Vesikaton läpiviennit... 7 4 B-osassa tehdyt havainnot ja tulokset... 8 4.1 Lämmityspatterit... 8 4.2 Kellarikerroksen puutyöluokka... 9 4.3 Kellarikerroksen varastotila 040... 10 4.4 Opettajanhuoneen katto (3. kerros)... 11 4.5 Ullakkotilan paisuntasäiliö ja luokka 402... 11 4.6 Luokka 416... 12 5 A-osan toimenpidesuositukset... 13 5.1 Liikuntasali... 13 5.2 3. kerroksen opetustilat... 13 5.2.1 Kylpyhuoneen seinä... 13 5.2.2 Lattiarakenteet... 14 5.3 Viemärien tuuletusputket ullakkotilassa... 14 5.4 Vesikaton läpiviennit... 14 6 B-osan toimenpidesuositukset... 14 6.1 Lämmityspatterit... 14 6.2 Kellarikerroksen puutyöluokka... 15 6.3 Kellarikerroksen varastotila 040... 15 6.4 Opettajanhuoneen katto (3. kerros)... 15 6.5 Ullakkotilan paisuntasäiliö ja luokka 402... 15 6.6 Luokka 416... 16 6.7 Viemärien tuuletusputket ullakkotilassa... 16

3 (17) 1 YLEISTÄ 1.1 Tutkimuksen tausta Kankaanpään kaupungin teknisen keskuksen johtaja Marja Vaajasaari on pyytänyt Tampereen teknilliseltä yliopistolta (TTY) asiantuntija-apua sisäilmaongelmien syiden selvittämiseksi ja korjaustarpeen sekä toimenpidesuosituksien määrittämiseksi. Tutkimuksen painoalueita kohdennettiin sekä käyttäjien havaintojen että alkukatselmuksen ja kenttätutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella. Tutkimusresurssit kohdennettiin niihin tiloihin ja rakenteisiin, joilla katsottiin olevan suurin vaikutus rakennuksen korjausten kannalta. Tutkimuksen lähtötietoina toimivat TTY:lle toimitetut kohteen pohjakuvat sekä tutkimusryhmän laatiman vauriohavaintolomakkeen eli käyttäjähavaintokyselyn tulokset. Tämän lisäksi tutustuttiin tarkemmin työselityksiin sekä tietoihin aiemmista korjauksista. 1.2 Kohderakennus Kohderakennus on vuonna 1954 rakennettu massiivitiilirunkoinen koulu. Rakenteet ovat aikakaudelle ja rakennustyypille tavanomaisia. Maanvaraisen alapohjan lisäksi rakennuksesta löytyy sekä osittain että kokonaan maanvastaisia seinärakenteita. Rakennus sijaitsee Kankaanpään keskustassa ja se on rakennettu luode-kaakko suuntaisesti. Rakennuksen asuntolapäädyssä (A-osassa) sijaitsevat liikuntatilat sekä kolmessa kerroksessa asunnoista opetustiloiksi muunnettuja tiloja. Alkuperäinen koulusiipi (B-osa) koostuu kellarikerroksesta ja neljästä maanpäällisestä opetuskerroksesta. Kuva 1.1 Kankaanpään keskustan koulun sijainti

4 (17) 2 TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ Kankaanpäässä 21.3.2012 pidetyn katselmuksen perusteella laadittuun tutkimussuunnitelmaan / tarjoukseen 24.5.2012 on sisällytetty seuraavat tutkimuksen osa-alueet: asbestikartoituksen löytöjen vaikutuksen arviointi liikuntasalin tulevan korjauksen toteutustavan tarkempi arviointi ja ohjeistus alustava vauriokartoitus ja akuuttien korjaustoimenpiteiden ohjeistus vauriohavaintokyselyn toteuttaminen kuntotutkimusten kohdentamiseksi tutkimusten tarkempi suunnittelu alustavan kartoituksen ja vauriohavaintokyselyn perusteella keskeisten rakenteiden selvittäminen korjaussuunnittelun pohjaksi tarkemmat rakenteiden kuntoa selvittävät tutkimukset. Alustavan suunnitelman mukaan välipohjarakenteiden kuntoa tutkitaan avaamalla 3-4 kohdasta ja maksimissaan 10 mikrobiologisen materiaalinäytteen avulla. havaintojen ja lähtötietojen analyysi ja sen pohjalta toimenpidesuositusten esittäminen akuutteihin ja peruskorjausvaiheen toimenpiteisiin jaoteltuna raportointi tilaajan niin halutessa TTY:n edustaja tulee esittelemään tulokset tilaajalle kokouksessa tai tiedotustilaisuudessa Aikataulu 21.3.2012 Suoritettu alkukatselmus tutkittavassa kohteessa. Vauriohavaintokyselyn toteuttaminen ja lähtöaineiston hankinta sekä näiden tietojen analysointi ja tutkimuksen alustava suunnittelu. 24.5.2012 Annettu tutkimussuunnitelma / -tarjous kuntotutkimusten sisällöstä. 18. 19.6.2012 Kuntotutkimukset. 7.8.2012 Jälkikatselmus ja lisänäytteiden otto.

5 (17) 3 A-OSASSA TEHDYT HAVAINNOT JA TULOKSET 3.1 2. kerroksen opetustilat Opetustilassa maalipinnan todettiin hilseilleen katosta, parvekkeenovista ja ikkunakarmeista. Pintakosteudenosoittimella tehdyssä kartoituksessa luokkatiloista ei löydetty koholla olevia lukemia. Luokkatilan katosta mitattiin betonirakenteen huokosilman suhteellinen kosteuspitoisuus RH-mittarilla. Kyseisen arvon (RH = 38,7 %) ei todettu olevan koholla. Hilseily sijoittui lähelle ulkoseiniä, missä rakenne voi talvisin jäähtyä. Ovi- sekä ikkunakarmien maalipinnat olivat vanhoja. Luokkatilan viereisen toimistotilan katosta mitattiin pintakosteudenosoittimella korkeita lukemia, mutta näiden todettiin johtuvan kattopaneelin alumiinikalvosta. Rakenne levytyksen alla oli tutkimuskohdassa kuiva. 3.2 Liikuntasali Ullakolta otetusta liikuntasalin yläpohjan koksikuonanäytteestä ei löydetty asbestia työterveyslaitoksen elektronimikroskooppianalyysissa (ks. liite 1). Myöskään liikuntasalin lattiasta otetussa näytteessä ei havaittu asbestia (ks. liite 2, näytteet 5 ja 6). Lisäksi tutkittiin pukuhuoneen lattiasta otettu näyte (ks. liite 2, näyte 7), joka sekään ei sisältänyt asbestia. Liikuntasalin seinällä on akustiikkalevyjä, jotka todennäköisesti sisältävät asbestia. Osa näistä levyistä on vaurioituneita iskujen seurauksena, mikä mahdollistaa asbestikuitujen leviämisen huoneilmaan. 3.3 3. kerroksen opetustilat Lattiasta mahdollisesti aiheutuvia sisäilmaongelmia on pyritty ehkäisemään tiivistämällä lattian ja seinän liitos lattialistojen kohdalta silikonilla. Tiivistys on kuitenkin epäonnistunut tai jäänyt tekemättä vaikeammin tavoitettavissa kohdissa (patterien, pistorasioiden yms. alapuolella). Alla olevassa kuvassa 3.1 on esitetty tiivistys opetustilassa 307. Kuva 3.1 Epäonnistunut tiivistys opetustilassa 307

6 (17) Kuvassa 3.2 on esitetty asuntopäädyn, A-osan, kolmannen kerroksen opetustilat ja niistä tehtyjä havaintoja käsittelevät alaluvut. 3.3.1 Kylpyhuoneen seinä 3.3.2 Eteistila 3.3.3 Opetustila 305 Kuva 3.2 A-osan 3. kerroksen opetustilat 3.3.1 Kylpyhuoneen seinä WC:n porrastilan vastaisessa seinässä todettiin pintakosteusosoittimella koholla olevia lukemia. Kohonneet arvot sijoittuivat maalipinnan hilseilyn ja laattojen pullistuman ympäristöön. Korkeimmat arvot todettiin seinän yläreunassa. Koholla olevia lukemia seinässä havaittiin myös porrastilan puolella vastaavalla (neljännen ja viidennen askelman) kohdalla sekä ullakkotilan lattiassa kyseisen kohdan yläpuolelta. Porrastilassa seinän maalipinta näytti uusitulta ongelma-alueen alapuolella. Pintakosteudenosoittimella tutkittuna paikattu rakenne oli tutkimushetkellä kuiva. Ullakkotilassa ongelma paikantui viemärin tuuletusputken ympärille. Vastaava ongelma havaittiin B-osan luokan 402 yläpuolella paisuntasäiliön kohdalla (vrt. luku 4.5). 3.3.2 Eteistilan lattiarakenne Lattiarakenteeseen tehtiin avaus, josta lattiarakenteeksi todettiin seuraava: 3 mm muovimatto (nykyinen lattiapinta) 12 mm lastulevy 3 mm vanha muovimatto 5 mm kova puukuitulevy lattian kantavat puurakenteet Orgaaninen materiaali (lastulevy) on riskirakenne kahden vesihöyryä läpäisemättömän rakennekerroksen (muovimatot) välissä. Sisäilmaongelmia voi myös aiheuttaa muovimattojen kiinnitykseen käytetty liima. Liima ei pääse kuivumaan tiiviiden pintojen välistä, mikä voi aiheuttaa päästöjä sisäilmaan. Lattiaan tehdyn rakenneavauksen kautta täyteaineessa tai

7 (17) pintamateriaaleissa ei aistinvaraisesti havaittu merkkejä kosteusvaurioista tai sisäilmaongelman aiheuttajista. 3.3.3 Opetustila 305 Kattopinnassa havaittiin lievää maalipinnan hilseilyä, mutta pintakosteusosoittimella suoritetussa kartoituksessa ei löydetty koholla olevia arvoja. Luokan seinustalla sijainneen matalan kirjahyllyn alle tehtiin välipohjaan rakenneavaus, josta välipohjarakenteeksi todettiin: 3 mm muovimatto (nykyinen lattiapinta) 3 mm vanha muovimatto 8 mm kova puukuitulevy 30 mm ponttilauta 50x94 mm puukoolaus > 230 mm ilmaväli täyte (sekalaista materiaalia, koksikuonaa, rakennusjätettä) betoninen alalaatta Liiman käyttäminen kahden vesihöyryä läpäisemättömän rakennekerroksen välissä voi aiheuttaa sisäilmaongelmia, koska liimamassa ei pääse kuivumaan suunnitellusti. Lattian täyteaineessa ei havaittu merkkejä kosteusvaurioista tai sisäilmaongelman aiheuttajista. Välipohjan täytteestä otettiin näyte asbestianalyysiin ja todettiin, ettei se sisällä asbestia (ks. liite 2, näyte 8). 3.4 Vesikaton läpiviennit A-osan vesikatolla havaittiin silmämääräisesti, ettei kaikkia tuuletusputkia ja vanhoja tiilihormeja ole suojattu sateelta, mikä voi johtaa kosteuden kertymiseen näihin rakenteisiin sateiden yhteydessä. Havaintoa tuki pintakosteusmittarilla ullakkotilan ja porraskäytävän välisestä seinästä tehdyt mittaukset hormien ja tuuletusputken kohdalta, joissa oli havaittavissa selkeästi kosteita alueita.

8 (17) 4 B-OSASSA TEHDYT HAVAINNOT JA TULOKSET 4.1 Lattiat ja lämmitysverkosto Punertavat magnesiamassalattiat ja lämmitysverkosto olivat alkuperäisiä ja teknisen käyttöikänsä päässä. Magnesiamassan todettiin sisältävän asbestia (ks. liite 2, näyte 9). Lattiassa on paikallisia vauriokohtia (pääasiassa patterilinjojen alla, mutta myös esim. tauluseinustoilla), joista lähtee ontto koputusääni, mikä viittaa kosteusrasituksen takia alustasta irronneeseen lattiapinnoitteeseen (ns. kopo). Lisänäytteiden oton yhteydessä 7.8. havaittiin 2. kerroksen luokassa 221 parhaillaan vuotava patteri. Vuotokohdaksi todettiin patterista poistuvan veden sulkutulppa. Vanhat vesivuodot ilmenevät magnesiamassalattiassa näkyvinä valumajälkinä. Alla olevassa kuvassa 4.1 on esitetty luokan 221 tuore vuotokohta. Kuva 4.1 7.8.2012 luokassa 221 todettu vuotava lämmityspatteri Ongelman johdosta B-osan kaikki lämmityspatterit käytiin läpi, jolloin löydettiin seuraavanlaisia sulkutulppia: luokan 221 tavoin ruostuneet sulkutulpat, joiden alapuolella lattiassa on valumajälkiä tai -vaurioita ehjän maalipinnan omaavat pölyttömät sulkutulpat, joiden alapuolella lattiassa on valumajälkiä tai -vaurioita ehjän maalipinnan omaavat pölyiset sulkutulpat, joiden alapuolella ei ole valumajälkiä tai -vaurioita osassa luokkaa uusi muovimatto peittää mahdolliset valumajäljet. Näistä löytyi yhtälailla sekä ruosteisia että puhtaita sulkutulppia. Luokan 221 vuotokohta oli ainoa tuore vesivuoto, mutta ainakin kahteen ensin mainituista patterin sulkutulppatyypeistä on liittynyt vesivuotoja. Luokasta 222 otettiin ruosteisen sulkutulpan alta mikrobinäyte magnesiamassasta. Näytteen analysoi Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen Aerobiologian yksikkö (ks. liite 3). Tulosta ei pidetä normaalista poikkeavana eikä todennäköisenä laajojen sisäilmaongelmien aiheuttajana. Kuvassa 4.2 on esitetty luokan 222 näytteenottokohdan yläpuolella ollut ruosteinen sulkutulppa.

9 (17) Kuva 4.2 Luokan 222 ruosteinen sulkutulppa 4.2 Kellarikerroksen puutyöluokka Alkukatselmuksessa B-osan kellarikerroksen puutyöluokan (tilat 026, 027 ja 028) ja viereisen keittiön varaston (tila 030) seinän alaosassa todettiin akuutti kosteusvaurio. Vaurio keskittyi koillisjulkisivun maanvastaisen seinän alaosiin rakennuksen ulkopuolella sijainneiden sadevesikaivojen kohdalle. Kuvassa 4.3 on esitetty tilojen 026 ja 027 välinen ulkoseinän vastainen nurkkaus alkukatselmuksessa 21.3.2012. Kuva 4.3 Puutyöluokan märkä maanvastainen seinärakenne (kuvattu 21.3.2012) Alkukatselmuksen yhteydessä tutkittiin maanvastaisen seinän rakenne ja todettiin, ettei siinä ole kosteusvaurioille erityisen herkkiä materiaaleja tai rakennekerroksia. Tyypillisesti kuivan tilan seinätasoitteet kuitenkin mahdollistavat mikrobien kasvun. Seinärakenne todettiin sisäpinnasta lukien seuraavanlaiseksi:

10 (17) Vaalea sisäpinnan tasoite 130 mm Tiilimuuraus 5 10 mm Piki tms. musta materiaali, kosteudeneristys Betoni Varsinaiseen kuntotutkimusajankohtaan mennessä pintatasoite oli poistettu toimenpidesuosituksen mukaisesti kovaan tiilipintaan asti ja rakenteen kuivatus oli käynnissä. Alla olevassa kuvassa 4.4 on esitetty vastaava nurkka varsinaisen kuntotutkimuksen yhteydessä. Syöksytorviin liittyneet sadevesikaivot oli myös uusittu rakennuksen ulkopuolelta. Kuva 4.4 Puutyöluokan märkä maanvastainen seinärakenne kuivauksessa (kuvattu 18.6.2012) Varsinaisessa kuntotutkimuksessa seinärakenteen kosteuspitoisuus oli edelleen koholla. Tiilirakenteen sisäiseksi suhteelliseksi ilmankosteudeksi (RH) mitattiin 93,7 % (24,2 C) ja lattian 92,2 % (28,2 C). Puutyöluokan huoneilman suhteelliseksi kosteuspitoisuudeksi mitattiin 52,8 %. Jatkotutkimuksien aikaan 7.8. seinä oli maalattu, mutta alareuna vaikutti silmämääräisestikin edelleen kostealta. 4.3 Kellarikerroksen varastotila 040 Varastotilan hajuhaitta on todennäköisesti aiheutunut tilan perällä sijainneesta huonosti tiivistetystä viemärikaivosta. Varastotilan perällä sijainneen kaivon ympäristössä havaittiin pintakosteusosoittimella tutkittuna koholla olevia arvoja. Rakenteen suhteellinen ilmankosteus (RH) mitattiin kahdelta eri syvyydeltä (mittapisteet 1 ja 2) lounaisjulkisivun puoleisen seinän alaosasta kaivon lähettyviltä. RH-antureita varten seinään porattiin reiät. Syvemmälle sijoitetulla anturilla suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin 80,5 % (15,4 C) ja lähempänä varastotilan seinäpintaa sijainneella anturilla 71,1 % (15,4 C). Varastotilan huoneilman suhteellinen kosteus oli 58,5 % (ja lämpötila 19,3 C).

11 (17) Edellä mainittujen lisäksi yksi mittapiste (mittapiste 3) sijoitettiin länteen suuntautuvan seinän eteen lattialla. Tästä mittapisteestä rakennekosteudeksi mitattiin 74,7 % (15,4 C). Mittapisteiden sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa 4.5. Mittapiste 3 Mittapisteet 1 ja 2 Viemärikaivo Kuva 4.5 Kellarikerroksen varastotilan mittapisteet Tutkimuksissa ei löydetty kosteuslähdettä. Kosteuslähteen selvittämiseksi kaivon toimintaa tulee tarkkailla ja selvittää tulviiko se esimerkiksi vesisateiden yhteydessä. 4.4 Opettajanhuoneen katto (3. kerros) Opettajanhuoneen katossa käytetyssä akustiikkalevyssä on havaittavissa pieniä kosteusjälkiä. Havaintokohta oli tutkimushetkellä kuiva. Tämän pienen ja paikallisen yksittäishavainnon ei arvella aiheuttavan sisäilmahaittoja. 4.5 Ullakkotilan paisuntasäiliön edusta ja luokka 402 B-osan neljännen kerroksen luokan 402 ja porrastilan välisessä seinässä lähellä kattoa havaittiin pintakosteusosoittimella selvästi koholla olevia lukemia. Vastaavasti kohonneita lukemia todettiin ullakkotilassa sijainneen vanhan lämmitysjärjestelmän paisuntasäiliön edustalla. Paisuntasäiliö sijaitsi lähes väliseinän kohdalla ullakkotilassa, jonka johdosta vaurioiden arveltiin liittyvän toisiinsa. Porrastilan ja luokan 402 väliseinästä irrotettiin kolme näytettä alkukatselmuksessa: kaksi otettiin pohjatasoitteesta ja yksi pohjalaastista. Vaurionkohdan kosteuslähde ei ollut tiedossa, joten pinnan lohkeilun syyksi arveltiin klorideja. Kunkin näytteen kloridipitoisuudeksi mitattiin TTY:n laboratoriotiloissa 0,01 painoprosenttia. Tämä kloridipitoisuus ei selitä maalipinnan hilseilyä. Pohjalaastinäytteen kosteuspitoisuus oli 5,3 painoprosenttia. Pohjatasoitenäytteiden kosteuspitoisuudet olivat 5,8 ja 1,7 painoprosenttia. Lukemat kertovat normaalia korkeammasta kosteuspitoisuudesta.

12 (17) Kuntotutkimuksessa ullakkotilan laatta piikattiin auki paisuntasäiliön etupuolelta kosteuslähteen selvittämiseksi. Yläpohjan täytteenä ollut koksikuona oli silmin havaittavasti kosteaa. Yläpohjan täytteessä oli myös läpimärkiä rakennuskappaleita (mm. tiiliä, kiviä ja muottilautoja). Pintakosteusosoittimella myös yläpohjan laattapalkin todettiin olevan kostea. Alla olevassa kuvassa 4.6 on esitetty paisuntasäiliön kopin eteen tehty yläpohjan rakenneavaus. Kuvassa näkyvän laattapalkin muottilaudoitus oli lahonnut. Kuva 4.6 Paisuntasäiliön eteen tehty yläpohjan rakenneavaus Yläpohjan alalaatasta mitattiin kuntotutkimusten yhteydessä RH 96,6 %, mikä on selvästi koholla oleva arvo. Tilaajan edustajat purkivat paisuntasäiliön sekä siihen liittyvän kopin rakenteet ja pintalaatan. Tässä yhteydessä tilaajan edustaja paikallisti kosteuslähteeksi viemärin tuuletusputken. Lisänäytteiden oton yhteydessä (7.8.2012) todettiin, ettei paisuntasäiliön ympäristön korjausta oltu tehty annetun toimenpidesuosituksen (sähköposti 21.6.2012, lähettäjä Toni Pakkala, vastaanottaja Marja Vaajasaari) mukaisesti. Laattaa oli purettu vain paisuntasäiliön kohdalta, jolloin esimerkiksi yllä olevassa kuvassa 4.6 esitetyn rakenneavauksen ympäristö oli jäänyt huomioimatta eikä myöskään tyhjennetyn alueen alalaatta ollut todennäköisesti ehtinyt kuivaa. Tältä osalta laatasta todettiin 7.8.2012 pintakosteusosoittimella edelleen koholla olevia lukemia. Yläpohjan koksikuonatäytteen ei todettu sisältävän asbestia (ks. liite 2, näytteet 2-4). 4.6 Luokka 416 Luokan yläpuolella olevassa ullakkotilassa oli havaittavissa vesikattoon tehty korjaus. Korjatun kohdan alapuolella myös luokkatilan katossa on havaittavissa kattolevytyksen korjaustyö. Luokan katossa korjatussa kohdassa on neljä sileäpintaista akustolevyä, kun alkuperäi-

13 (17) set levyt ovat pinnaltaan epätasaisia. Yläpohjan pintalaatassa ullakkotilasta ei havaittu pintakosteusosoittimella koholla olevia lukemia eikä niitä saatu myöskään luokan katosta mitattaessa. Lattiasta otettiin näyte mikrobianalyysiin luokan etuosasta kopisevalta alueelta (oletettu kosteusongelman kohta) sekä vertailunäyte ehjältä alueelta luokan takaosasta. Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen Aerobiologian yksikön lausunnot näytteistä on liitessä 3. Tulokset eivät merkittävästi poikkea toisistaan eikä niitä pidetä normaalista poikkeavina tai todennäköisenä laajojen sisäilmaongelmien aiheuttajana, minkä perusteella voidaan epäillä, että luokassa koetut sisäilmaongelmat ovat seurausta viereisen porrastilan kosteusvauriosta. 5 A-OSAN TOIMENPIDESUOSITUKSET 5.1 Liikuntasali Todennäköisesti asbestia sisältävät akustiikkalevyt suositellaan poistettavaksi asbestipurkumenetelmiä käyttäen. Liikuntasalin yläpohjasta ja lattian täytteestä otetut näytteet eivät sisältäneet asbestia. Läpivientien tekoon suositellaan kuitenkin mahdollisimman pölyttömien menetelmien käyttöä. Lattiarakenne voidaan uusia vanhan rakenteen päälle. 5.2 3. kerroksen opetustilat 5.2.1 Kylpyhuoneen seinä 3. kerroksen kylpyhuoneen märän seinän korjaamiseksi suositellaan vastaavaa korjaustapaa kuin B-osan paisuntasäiliön kohdalla: Puretaan yläpohjan pintalaatta viemärin tuuletusputken ympäristöstä. Purku tulee suorittaa mahdollisimman pölyttymiä menetelmiä käyttäen, koska täytteen seassa on todennäköisesti homeitiöitä. Ongelma-alueelta poistetaan kaikki märkä yläpohjatäyte. Täytteen poiston yhteydessä varmennetaan ongelman aiheuttanut kosteuslähde, joka poistetaan. Rakenne jätetään kuivumaan täytteen poiston jälkeen ja täytetään vasta rakenteen kuivuttua esim. kevytsoralla. Kylpyhuoneessa ja porrastilassa toimitaan seuraavasti: seinätasoite poistetaan kovaan tiilipintaan asti rakenne jätetään kuivumaan ja pinnoitus tehdään vasta rakenteen kuivuttua. Opetustilojen sisäilmahaitan yhtenä lähteenä on todennäköisesti kylpyhuonetilan lattiakaivon kuivunut vesilukko, jonka seurauksena hajut pääsevät sisäilmaan. Sisäilmahaitan ehkäisemiseksi suositellaan lattiakaivon tiivistämistä.

14 (17) 5.2.2 Lattiarakenteet Orgaaninen materiaali (lastulevy) kahden vesihöyryä läpäisemättömän rakennekerroksen (muovimatot) välissä sekä kaksi päällekkäistä muovimattoa sisältävät rakenteet ovat riskirakenteita. Rakenteen korjaamiseksi suositellaan päällekkäisten muovimattojen ja niiden välissä sijainneiden orgaanisten materiaalikerrosten (lastulevyt) poistamista. Samassa yhteydessä suositellaan tutkittavaksi mahdolliset vesivuotokohdat ja poistetaan märkä välipohjatäyte tarvittaessa. Välipohjassa kulkevien lämpö- ja käyttövesiputkien uusimista suositellaan. Putket kannattaa tämän lisäksi asentaa rakenteiden pinnalle tai suojata muoviputkilla. 5.3 Viemärien tuuletusputket ullakkotilassa Ullakkotilassa on useita vanhoja valurautaisia viemärin tuuletusputkia, joista kahteen on todettu liittyvän ongelmia (ks. luvut 3.3.1 ja 4.5). Vastaava riski piilee muissakin tuuletusputkissa. Mikäli tuuletusputkien ympäristössä havaitaan kosteutta, suositellaan toimenpiteiksi vastaavaa kuin luvuissa 5.2.1 ja 6.6. Ehkäiseväksi toimenpiteeksi suositellaan tuuletusputkien eristämistä ja sateelta suojaamista, jotta vältyttäisiin kosteuden tiivistymiseltä putken pinnoille. 5.4 Vesikatto Kaikki A-osan vesikatolle tulevat hormit ja tuuletusputket on syytä varustaa asianmukaisilla sadesuojilla (, kuten B-osan katolla onkin tehty). 6 B-OSAN TOIMENPIDESUOSITUKSET 6.1 Pintarakenteet Punaiset magnesiamassalattiat ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Ne sisältävät asbestia, joten mahdolliset purkutyöt on tehtävä asbestipurkuna. Läpivientejä varten riittää paikallinen osastointi. Suppealla näytteenotolla lattioissa ei todettu mikrobivaurioita eikä niitä tarvitse siksi poistaa. Osa lattioista onkin jo uusittu vanhan päälle, jolloin asbestin leviämisvaaraa ei ole. Maalipinnat hilseilivät monin paikoin, mutta porraskäytävien havaintoja lukuun ottamatta hilseilykohdat todettiin kuiviksi. Havainnot johtuivat pintojen normaalista ikääntymisestä. Paikallisia korjauksia tehtiin tutkimuksien aikana. Peruskorjauksen yhteydessä teknisen käyttöiän saavuttaneet pinnat on suositeltavaa uusia. 6.2 Lämmityspatterit Vuotavat lämmityspatterit sisältävät kosteusvaurioriskin. Välittömäksi toimenpiteeksi suositellaan vuotavien sulkutulppien uusimista. Teknisen käyttöikänsä loppua lähestyvän lämpöjohtoverkoston uusiminen kannattaa huomioida peruskorjausta ja väliaikaisia korjausratkaisua suunniteltaessa.

15 (17) 6.3 Kellarikerroksen puutyöluokka Alkukatselmuksessa ilmenneen kosteusongelman perusteella välittömäksi toimenpiteeksi suositeltiin seuraavaa: seinätasoite poistetaan kovaan tiilipintaan asti sadevesikaivojen toimintakunto varmistetaan rakenne jätetään kuivumaan ja pinnoitus tehdään vasta rakenteen kuivuttua. Jälkikatselmuksessa korjauksen todettiin olevan käynnissä, eikä tarkentavaan ohjeistukseen ole tarvetta. 6.4 Kellarikerroksen varastotila 040 Tilan rakenteiden kosteuden epäillään aiheutuneen tilassa sijainneen kaivon tulvimisesta. Kaivon toimintaa tulee tästä johtuen tarkkailla. Tilan hajuhaitan aiheuttava kaivo tulee tiivistää ja eristää niin, ettei se aiheuta sisäilmaongelmia jatkossa. Kosteusongelman korjaamiseksi suositellaan seuraavaa: seinätasoite poistetaan kovaan tiilipintaan asti kaivon toimintaa seurataan ja varmistetaan, ettei tulvimisriskiä ole rakenteet jätetään kuivumaan ja pinnoitus tehdään vasta rakenteen kuivuttua. 6.5 Opettajanhuoneen katto (3. kerros) Kosteusvaurioituneiden akustiikkalevyjen ja niiden kiinnitysrimojen uusimista suositellaan. Mikäli poistettujen levyjen alla kattorakenteessa on havaittavissa kosteusjälkiä, poistetaan katon tasoite kovaan betonipintaan asti. Purkutyön yhteydessä etsitään ja poistetaan mahdolliset kosteuslähteet. 6.6 Ullakkotilan paisuntasäiliö ja luokka 402 Paisuntasäiliön liittyvän kosteusvaurion korjaamiseksi annettiin seuraavat suositukset kesäkuussa pidetyn kuntotutkimuksen perusteella: Puretaan yläpohjan pintalaatta paisuntasäiliön kopin kohdalta sekä sen edestä. Purku tulee suorittaa mahdollisimman pölyämättömiä menetelmiä käyttäen, koska täytteen seassa on todennäköisesti homeitiöitä. Ongelma-alueen palkkiväleiltä poistetaan kaikki märkä yläpohjatäyte. Täytteen poiston yhteydessä etsitään ongelman aiheuttanut kosteuslähde, joka poistetaan. Rakenne jätetään kuivumaan täytteen poiston jälkeen ja täytetään vasta rakenteen kuivuttua esim. kevytsoralla. Lisänäytteiden oton yhteydessä (7.8.2012) todettiin, ettei korjaus ole alkuperäisten suositusten mukainen, jolloin lisäohjeistukseksi annettiin: Alkuperäisten ohjeiden mukaisesti myös paisuntasäiliön kopin edustan pintalaatta ja sen alapuoliset yläpohjatäytteet poistetaan.

16 (17) Koska rakenne ei ollut ehtinyt kuivua kevytsoran lisäämisen jälkeen, on lisäksi suositeltavaa poistaa kevytsoran päälle laitetut vanerilevyt, jotta alalaattaan jäänyt kosteus pääsee talviaikana kuivumaan myös ylöspäin kevytsorakerroksen läpi. Luokkatilan 402 ja porrastilan väliseen seinään suoritettu maalipaikkaus ei ole riittävä. Rakenteen korjaamiseksi suositellaan seuraavaa: seinätasoite poistetaan kovaan tiilipintaan asti rakenne jätetään kuivumaan ja pinnoitus tehdään vasta rakenteen kuivuttua. 6.7 Luokka 416 Tilan ilmanvaihtoa suositellaan tehostettavaksi. Tilan sisäilmaongelma poistuu mahdollisesti viereisessä porrastilassa tehtävän korjauksen ja ilmanvaihdon tehostamisen myötä. Vaihtoehtoisesti yläpohjaan voidaan suorittaa vastaava täytteiden vaihto kuin luvussa 6.4 on esitetty: pintalaatta puretaan ullakkotilassa vanhan vesivuotokohdan ympäristöstä koksikuonatäyte poistetaan ja uuteen täyttöön käytetään esimerkiksi kevytsoraa. 6.8 Viemärien tuuletusputket ullakkotilassa Ullakkotilassa on useita vanhoja valurautaisia viemärin tuuletusputkia, joista kahteen on todettu liittyvän ongelmia (ks. luvut 3.3.1 ja 4.5). Vastaava riski piilee muissakin tuuletusputkissa. Mikäli tuuletusputkien ympäristössä havaitaan kosteutta, suositellaan toimenpiteiksi vastaavaa kuin luvuissa 5.2.1 ja 6.6. Ehkäiseväksi toimenpiteeksi suositellaan tuuletusputkien eristämistä höyrytiiviin pinnoitteen omaavalla lämmöneristeellä, jotta vältyttäisiin kosteuden tiivistymiseltä putken pinnoille.

17 (17) Tampereella TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos Matti Pentti, professori, tekniikan tohtori Jommi Suonketo, projektipäällikkö, diplomi-insinööri Toni Pakkala, tutkija, diplomi-insinööri Petri Annila, tutkija, diplomi-insinööri Tero Marttila, tutkimusapulainen, tekn. kandidaatti Kari Saastamoinen, tutkimusapulainen, tekn. kandidaatti

LIITE 1 ASBESTIANALYYSI 1

LIITE 2 ASBESTIANALYYSI 2

LIITE 3 MIKROBIANALYYSI

LIITE 3 MIKROBIANALYYSI

LIITE 3 MIKROBIANALYYSI