YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA



Samankaltaiset tiedostot
YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

Turvallisuuskomitean puheenvuoro

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Pelastusalan neuvottelupäivät SN

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen. Kriisijohtamismalli ja tilannekuva pandemian puhjetessa

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA

Häiriötilanteisiin varautuminen Porissa. KEHTO-FOORUMI Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT , Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

Kyberturvallisuusstrategia ja sen toimeenpano-ohjelma Julkisen hallinnon digiturvallisuuden teemakuukausi. Turvallisuuskomitean sihteeristö

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Opetustoimen varautuminen

ALKUTUOTANNON VARAUTUMISEN OHJAUS JA VALMIUSSUUNNITTELU

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

VARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA

Kansallinen riskiarvio. Ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio

Kokonaisturvallisuus ja tiedolla johtaminen Pelastustoimen tutkijapäivät #PTP19

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch

Kuntien varautumisen muutostarpeet - tärkeät askeleet kohti parempaa valmiutta ja kykyä

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Sähköturvallisuuden kolmas ulottuvuus

Yhteiskunnan toimijoiden sähköriippuvuus

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Miksi verkoissakin pitää tiedustella? Vanajanlinna, Poliisijohtaja Petri Knape

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA

Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää

Järjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG

Tietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia

Strategiaprosessi ja keskeiset tutkimusteemat

Yhteinen varautuminen alueella

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

Tietojärjestelmien varautuminen

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA

VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS?

Yhteiskunnan rakenteiden turvallisuus

Valtion aluehallinto 2010

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia

Liikenne- ja viestintäministeriö Puolustusvoimat Huoltovarmuuskeskus Riihimäki (TIVA:t )

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Turvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna

Kokonaisturvallisuus ja hybridivaikuttaminen. Erikoistutkija Juha-Antero Puistola

Suomen ulkopolitiikan hoito

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset

Transkriptio:

Valtioneuvoston periaatepäätös YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA TIVA-alueseminaari Helsinki 15.11.2007 Yleissihteeri Petteri Kajanmaa Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea

YETTS LYHYESTI Päämääränä linjata VN-tason toimenpiteet valtiollisen itsenäisyyden, yhteiskunnan turvallisuuden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamisen ylläpitämiseksi Näkökulmana on elintärkeiden toimintojen turvaaminen kohteiden suojaaminen ulkorajojen puolustus Yhteensovittaa hallinnonalojen varautumista määrittämällä - yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot - toimintojen tavoitetilat - yhteiset uhkamallit ja erityistilanteet - toimintojen turvaamisen edellyttämät ministeriöiden tehtävät - EU-jäsenyyden mahdollisuudet ja velvoitteet - painopisteet, aikataulun, seurannan ja harjoitukset Toimeenpannaan ministeriöissä tehdyillä päätöksillä osana TTS/TAE-prosessia

LAAJA-ALAISTEN TURVALLISUUSUHKIEN HALLINTA Yhteiskuntamme toimintoja vaarantavat uhkat ja niihin vastaamisessa tarvittavat toimenpiteet eivät noudata hallinnonalojen välistä toimialajakoa eivätkä markkinoiden toimintamekanismeja! Tilanteisiin varaudutaan ja ne hallitaan kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukaisesti.

KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Valtioneuvoston ohjesäännön perustelumuistio 16

KOKONAISMAANPUOLUSTUKSEN YHTEENSOVITTAMINEN Varautumisvaihe: Erityistilanteen hallinta: Ministeriö Ministeriö Ministeriö Ministeriö TPK TPK Ministeriö Ministeriö Ministeriö Ministeriö TPAK ja Valmpääll Yritys RVL PE Järjestö Ministeriö Ministeriö RVL PE TOIMIVALTAINEN MINISTERIÖ SIHT TIKU Ministeriö Järjestö Yritys Ministeriö turvallisuusympäristön seuranta ohjeistuksen valmistelu varautumisen seuranta ja raportointi valmistelujen yhteensovittaminen sihteeristö tukee selkeä johtovastuu tukitoimien ja viestinnän koordinointi UTVA:lle/hallitukselle tehtävien esitysten valmistelu vahvennettu sihteeristö ja VNK:n tilannekuvatoiminta tukevat

STRATEGIAN VAIKUTTAVUUS Varautuminen Kriisijohtaminen Kriisistä toipuminen Tilannekuva Ennalta ehkäisy Tiedonhankinta Harjoitukset Lainsäädännön ja voimavarojen kehittäminen Tilannekuva Kriisijohtaminen Voimavarojen käyttö Yhteistoiminta Kriisiviestintä Varautuminen Tilannekuva Yhteistoiminta Voimavarojen käyttö Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen sisältyvät sekä varautumisen aikaiset että kriisin puhkeamisen jälkeiset toimenpiteet

STRATEGIAN RAKENNE YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT turvataan verrataan MINISTERIÖIDEN STRATEGISET TEHTÄVÄT UHKAMALLIT määritetään konkretisoidaan ERITYIS- TILANTEET

YHTEISKUNNAN TOIMINTOJEN HIERARKIA Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta Kaukainen sininen Ehkä joskus Mukavuustoiminnot Kun mahdollista Tärkeät toiminnot Pääsääntöisesti Elintärkeät toiminnot Aina (kivijalka)

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT Valtion johtaminen Henkinen Henkinen kriisinkestävyys kriisinkestävyys Kansainvälinen Kansainvälinen toiminta toiminta Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Valtakunnan Sotilaallinen sotilaallinen puolustaminen Talouden Talouden ja ja Infrastruktuurin infrastruktuurin toimivuus toimivuus Sisäisen Sisäisen turvallisuuden turvallisuuden ylläpitäminen ylläpitäminen

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT Poikkihallinnollisia kokonaisuuksia EU ja kv. voimavarat

TALOUDEN JA INFRASTRUKTUURIN TOIMIVUUS Määritelmä ja tavoitetila Talouden toimivuudella tarkoitetaan väestön ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia perustarpeiden tyydyttämiseen taloudellisen vaihdannan avulla sekä riittävän vahvaa julkisen talouden rahoitusasemaa. Infrastruktuurin ylläpitämisellä tarkoitetaan niitä teknisiä rakenteita ja organisaatioita, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksille ja yhteiskunnan toimivuudelle. Tavoitetilassa mm: -kokonaistaloudellisia tavoitteita edistetään julkisen vallan toimenpitein -rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden toiminta ja palvelut sekä väestön vakuutusturva on varmistettu -energian hankinta on turvattu sekä tieto- ja viestintäjärjestelmät ovat luotettavia -maassa on käytössä tekniset varoitusjärjestelmät -kuljetusten edellytykset, elintarvikehuolto ja vesihuolto on turvattu -välttämättömien yritysten toiminta sekä työvoiman saanti ja ohjaus on turvattu -asuminen ja keskeiset koulutuspalvelut on turvattu sekä ympäristön tilaa seurataan

STRATEGISET TEHTÄVÄT esimerkki Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät (LVM) Rahoitusjärjestelmä ja rahahuolto (VM) Polttoainehuolto (KTM) Valtion ITtoiminnot ja tietoturvallisuus (VM) Varoitusja hälytysjärjestelmät (LVM) Vesihuolto (MMM) Elintarvikkeiden jalostus ja jakelu (KTM) Asuminen (YM) Työvoiman saanti (TM) Taloudellisten voimavarojen hankkiminen ja kohdentaminen (VM) Vakuutustoiminta (STM) Voimahuolto (KTM) Kuljetusten jatkuvuus (LVM) Elintarvike huollon alkutuotanto (MMM) Elintärkeä teollisuusja palvelutuotanto (KTM) Ympäristön muutosten havaitseminen ja niihin sopeutuminen (YM) Koulutusja tutkimusjärjestelmä (OPM)

VALTION KRIISIJOHTAMISMALLI - kirjattu ja hyväksytty ensimmäistä kertaa YETT-strategia ja Tsunami-raportti - toimijoiden tuntema ja harjoittelema - erityistilanteiden hallintaan - tilanteita johdetaan ennakoivasti - käyttöön otetaan heti riittävät voimavarat - valtioneuvoston kanslia tukemaa

TIETOYHTEISKUNNAN HAAVOITTUVUUS kehittämisen painopistealue Tiedot ja tietojenkäsittely Sähköenergia Tiedonsiirto = keskinäisriippuvuus Jokainen kolmesta tietoyhteiskunnan teknisestä perustasta edellyttää kahden muun toimintavarmuutta.

KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET 2003 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen johtamisessa tarvittava tilanne-kuva Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Terveydensuojelu Vakavan rikollisuuden, ml. terrorismi, paljastava tiedustelutoiminta 2006 Valtion kriisijohtamiskyky (ml. viranomaisten toimivaltuustarkastelu) Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Terveydensuojelu Energian toimitusvarmuus Ympäristövahinkojen ennaltaehkäisy ja torjunta Perustelut Kriisijohtamisjärjestelmää on tarve kehittää kokonaisuutena Yhteiskunnan teknologiariippuvuudesta johtuva haavoittuvuuden jatkuva lisääntyminen Asian ajankohtaisuuden on ennakoitu säilyvän ja ehkä kasvavan Kehittämistoimien hyvä eteneminen ei enää edellytä nimeämistä painopisteeksi Yhteiskunnan teknologiariippuvuudesta johtuva haavoittuvuuden jatkuva lisääntyminen Lisääntyvät vaarallisten aineiden kuljetuksiin ja luonnon ääri-ilmiöihin liittyvät riskit.

UHKAMALLIT

ERITYISTILANTEET Poikkeusolot Erityistilanteella tarkoitetaan yllättävää tai äkillistä uhkaa tai tapahtumaa, joka voi vaarantaa kansalaisten turvallisuuden tai yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja jonka hallinnassa on varauduttu normaalista poikkeavien johtamismallien, viestinnän, toimivaltuuksien tai resurssien käyttöön.

SÄHKÖISEN INFRASTRUKTUURIN HÄIRIINTYMINEN yhteiskunnan sitoutuminen tietojärjestelmiin johtamistoiminnan varmistaminen erityistilanteissa viranomais- ja kaupallisen toiminnan sovittaminen onnettomuudet, sähköiset ja fyysiset hyökkäykset lisääntyneet vaatimukset järjestelmille tietojärjestelmät, tiedonsiirto ja tietoverkkoala tiedonkäsittelypalvelut, energiaverkot ja sähkönjakelu maksujen välitys Erityistilanteita mm: Tärkeään organisaatioon ja resursseihin kohdistunut teko Energiaverkon suurhäiriön aiheuttanut onnettomuus tai tuhotyö Sähkön jakeluverkon suurhäiriö Vesihuollon vakava toimintahäiriö Esimerkkejä: - Myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset - Puhelinoperaattorien laajat toimintahäiriöt

TERRORISMI SEKÄ JÄRJESTÄYTYNYT JA MUU VAKAVA RIKOLLISUUS terrorismi eri lähtökohdista järjestäytyneen rikollisuuden verkottuminen terrorismin uhka Suomessa vähäinen rikollisjärjestöt, huumekauppa viranomaisiin ja oikeuslaitokseen kohdistuvat uhkat Suomessa kohdevaltioiden henkilöt ja omaisuus suomalaiset ulkomailla tunkeutuminen liike-elämään peitteenä laillinen yritystoiminta Erityistilanteita mm: Terrori-isku tai sen konkreettinen uhka Valtion ylimpään johtoon kohdistuva rikos tai uhkaus Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden järkkyminen Rajaturvallisuuden vakava heikkeneminen Joukkokuljetusvälineen kaappaus Rikollisryhmien väkivaltainen välien selvittely Esimerkkejä: - 9/11 - Madrid - Lontoo - Intian junapommi

TALOUDELLISEN TOIMINTAKYVYN VAKAVA HÄIRIINTYMINEN liittyy kaikkiin uhkiin talouden kasvun hidastuminen energian hinnan kohoaminen kriisin leviäminen Suomeen ulkomaankauppa ja kuljetukset huoltovarmuus Erityistilanteita mm: Maksujärjestelmien häiriö Ulkomaankaupan häiriintyminen Merikuljetusten häiriintyminen Sähkön ja tuontipolttoaineiden saantihäiriö Päivittäistavarahuollon vakava häiriö Elintarviketurvallisuuden häiriö Esimerkkejä: - 90-luvun lama

VÄESTÖLIIKKEISIIN LIITTYVÄT UHKAT laiton maahantulo ja ihmiskauppa EU:n alueella miljoonia laittomia oleskelijoita Suomi kohde- ja kauttakulkumaa kasvava rikollisuus, korruptio, harmaa talous ja tartuntataudit Erityistilanteita mm: Laaja ihmis- tai elinkauppa tai salakuljetus Rajaturvallisuuden merkittävä heikkeneminen Laajamittaisen maahantulon tilanne

YMPÄRISTÖUHKAT ympäristöonnettomuudet hitaasti etenevät ympäristökatastrofit inhimillinen toiminta ja onnettomuudet luonnolliset tapahtumat teollinen toiminta valtioiden voimakeinojen käyttö ilmaston lämpeneminen ilmaston otsonikato ja meren saastuminen luonnonvarojen ja vesivarojen hupeneminen Erityistilanteita mm: Maa- ja vesialueiden saastuminen käyttökelvottomaksi Öljy- tai kemikaalikuljetuksen onnettomuuden seuraukset Metsää tuhoavien ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen Radioaktiivinen laskeuma Eliölajien joukkokuolema

SUURONNETTOMUUDET JA LUONNON AIHEUTTAMAT ONNETTOMUUDET dynaamiset onnettomuudet, äkillisiä ja rajatulla alueella inhimilliset virheet, tekniset viat, rikollisuus ja terrorismi luonnon ääri-ilmiöt (sää) säteily- ja kemikaalisaastuminen henkilö ja omaisuusvahingot suomalaiset ulkomailla elintarvikkeiden jakelujärjestelmät yhteiskuntarauha Erityistilanteita mm: Ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai lähialueilla Evakuointeja ja tuhoja aiheuttava tulva tai pato-onnettomuus Sähkökatkoksia ja evakuointeja aiheuttavat myrskytuhot Matkustajaliikenteen laaja onnettomuus Suomalaisia koskettava laaja onnettomuus ulkomailla Esimerkkejä: - Estonia - Tsunami - Kathrina - Metsäpalot Venäjällä

VÄESTÖN TERVEYDEN JA TOIMEENTULOTURVAN VAKAVA HÄIRIINTYMINEN perustoimeentulon turvaaminen tuotannon häiriöt, saatavuuden häiriöt terveysuhkat, yhteiskunnalliset ilmiöt maksu- ja palvelujärjestelmät asuinalueet, pohjavesi, peruselintarviketuotanto ihmisten ja ravintoeläinten terveys (pandemia) elintarvikkeiden jakelujärjestelmät yhteiskuntarauha Erityistilanteita mm: Pandemia tai muu laaja-alainen, vakava tartuntatautitilanne Lääkkeiden saantivaikeudet Ydin- tai vaarallisten aineiden onnettomuuden terveysuhkat Talousveden käyttökelvottomuus Esimerkkejä: - Vantaan tulva (talousveden käytön häiriintyminen) - Lintuinfluenssa - Influenssapandemian uhka - Terveydenhoitoalan joukkoirtisanoutumiset

POLIITTINEN, TALOUDELLINEN JA SOTILAALLINEN PAINOSTUS tarkoituksellista vaikuttamista päätöksentekoon tavanomaisen vuoropuhelun ja neuvottelu ulkopuoliset keinot valtioiden välisen yhteistyön ja kanssakäymisen kiistäminen taloudelliseen toimintaan ja infrastruktuuriin vaikuttaminen sotilaallisen voiman näyttäminen ja käyttäminen EU:n koheesio ja Suomen toimintaedellytykset Erityistilanteita mm: Vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen ja maanpuolustustahtoon Maa-, meri- ja ilmaliikenteen sekä tietoliikenteen häirintä Järjestäytyneen rikollisuuden tukeminen Energialähteiden ja energiantoimitusten häirintä Joukkotuhoaseiden käyttökyvyn esille tuonti Lisääntynyt sotilastiedustelu ja aseelliset välikohtaukset, ml. tuholaistoiminta Esimerkkejä: - Sarjakuva (Tanska) - Energia (Venäjä-Ukraina) - Libanon (EU) - Patsaskiista (Viro)

SOTILAALLISEN VOIMAN KÄYTTÖ painostuksen jatkaminen nopeasti toimeenpantavalla sotilasoperaatiolla strateginen isku ja sen jatkaminen hyökkäyksellä alueiden valtaamiseksi informaatiosodankäynti erikoisjoukot ja tuholaisoperaatiot kauaskantoiset täsmäaseet maahyökkäys ja kansainvälinen eristäminen Erityistilanteita: Strateginen isku Hyökkäys alueiden valtaamiseksi

STRATEGIAN TOIMEENPANO PM Matti Vanhanen Ministeriö YETT-strategia Ministeriö Ohjaus, lainsäädäntö, budjetointi Ministeriö seitsemän elintärkeää toimintoa haluttu tavoitetila 50 strategista tehtävää kehittämistarpeet kehittämisen painopistealueet yhdeksän uhkamallia 61 erityistilannetta valtion kriisijohtamismalli seuranta ja harjoittelu Alainen hallinto, hallinnonalan elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset

Ulkom. YHTEISKUNNAN KOKONAISTURVALLISUUDEN TOIMIJAT JA ROOLIT Public Private Partnership YETT Kotim. Elinkeinoelämä Hallinto (v-om:t) Tuotteet ja palvelut Väestö (kansalaisjärjestöt) Turvallisuustarpeet Lainsäädännöllinen vastuu Elinkeinoelämän yritysten merkitys yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa kasvaa jatkuvasti.

KOKONAISUUKSIEN YHTEENSOVITTAMINEN Uhkat ja riskit Käytettävät voimavarat?????????? Terrorismi Tietoverkkohäiriöt????? Vaarallinen Laiton Talouden tartuntatauti maahantulo häiriintyminen?????????? Ympäristöuhkat Sotilaallisen Luonnon voiman????? ääri-ilmiö käyttö Painostus Suuronnettomuus Omat voimavarat Elinkeinoelämän yritykset Kansalaisjärjestöt ja kansalaiset EU:n ja kvvoimavarat Turvallisuusympäristön seuranta Muutosten vaikutusten arviointi Voimavarojen ylläpidon ja kehittämisen seuranta Valmistelujen yhteensovittaminen Voimavarojen käytön yhteensovittaminen

Kiitos mielenkiinnosta! Yleissihteeri, majuri Petteri Kajanmaa Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö