Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016
Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon sairastuu lähes joka sadas Sairaus puhkeaa yleensä nuoressa aikuisuudessa, ja siihen sairastuminen vaikeuttaa laaja-alaisesti kouluttautumista, työelämään siirtymistä ja muuta psykososiaalista sopeutumista Skitsofreniaan liittyy psykoosioireita sekä tunne-elämän, käyttäytymisen ja kognition häiriöitä Diagnoosi muodostuu oireyhtymistä, ja vaihtelee eri potilaiden välillä, myös samalla potilaalla eri ajankohtina Paljon komorbiditeettia
Kognitiivinen toimintakyky skitsofreniassa Kognitiiviset häiriöt ovat laaja-alaisia Tarkkaavaisuus, keskittyminen Muisti ja oppiminen Työmuisti Prosessointinopeus Toiminnanohjaus Sosiaalinen kognitio Varhaisempi sairastumisikä voi olla yhteydessä kognitiivisten häiriöiden voimakkuuteen 3
Kognitiivisten häiriöiden kulku Tason laskua ilmenee ennen sairauden puhkeamista Ensimmäisen akuuttivaiheen yhteydessä taso laskee selvästi Muiden oireiden väistyminen ei kohenna kognitiota Yksilölliset erot
Kognitio ja yleinen toimintakyky Tutkimustietoa on paljon siitä, että psykiatristen häiriöiden kognitio-ongelmat liittyvät esim. Yleiseen toimintakykyyn Sosiaaliseen selviytymiseen Työllistymiseen Elämänlaatuun Erilaisiin hoitoon liittyviin tekijöihin Sairaudentuntoon Jos kognitiivinen taso kohenee, se ennustaa seurannassa parempaa toimintakykyä 5
Hoitamaton kognitiivisen toimintakyvyn ongelma Vaikeuttaa psykoterapian tai muiden psykososiaalisten hoitomuotojen prosesseja Voi lisätä psykososiaalisten ongelmien kehittymistä merkittävästi Voi olla riskitekijä uudelle sairausepisodille Kognitiiviset häiriöt ovat osa psykiatristen potilaiden, erityisesti psykoosipotilaan oirekuvaa, joita pitäisi myös hoitaa Kognitiivisten häiriöiden lääkehoito? Neuropsykologinen ja kognitiivinen kuntoutus 6
Kognitiivisen kuntoutuksen tavoitteet Perustuu näkemykseen siitä, että psykiatristen oireiden taustalla on aivotoiminnan häiriöitä, jotka ilmenevät mm. kognitiivisen toimintakyvyn alenemisena Lievennetään aivotoiminnan häiriöiden aiheuttamia neuropsykologisia oireita Tavoitteena on yleisesti toimintakyvyn parantaminen ja kotiselviytymisen tehostaminen joskus myös työkyvyn palauttaminen tai sen mahdollistaminen väärien toimintamallien ehkäisy säilyneiden voimavarojen ylläpito
Kognitiivisen kuntoutuksen hyöty Laajan tutkimustiedon perusteella skitsofrenian kognitiivinen kuntoutus kohentaa kognitiota ja hyödyttää yleistä toimintakykyisyyttä vähintään kohtalaisesti Paras vaikutus syntyy kognitiivisen kuntoutuksen ja muun psykososiaalisen kuntoutuksen yhdistelmistä Kognitiivisen toimintakyvyn koheneminen parantaa elämänlaatua ja itsetuntoa Ei havaittuja haittoja! 8
Kenelle kognitiivinen kuntoutus sopii? it should be offered to all (Wykes et al. 2011). Vakaassa sairauden vaiheessa oleville potilaille, joilla on riittävä motivaatio ja omia tavoitteita Kyky ja mahdollisuudet sitoutua intensiiviseen kuntoutukseen Yksilöllinen räätälöinti on tärkeää Yleensä yksilömuotoista, mutta ryhmämuotoiset tekniikat voivat olla mahdollisia
Kognitiivisen kuntoutuksen ajankohta Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ei kuitenkaan ennen akuuttien psykoosioireiden tasaantumista Ennakko-oireiden kognitiivinen kuntoutus? Kognition kohentaminen myös sairauden myöhemmissä vaiheissa voi olla hyödyllistä Edellyttää neuropsykologisen tutkimuksen, jossa selvitetään heikentyneitä ja säilyneitä kognitiivisia toimintoja ja jonka avulla kuntoutuksen aikataulu, tavoitteet ja muoto suunnitellaan
Suomessa psykoosipotilaat saavat kognitiivista kuntoutusta monilla klinikoilla Ainakin jossakin muodossa Tämän kuntoutusmuodon hyödyistä psykoosipotilaille ollaan jo hyvin tietoisia Usein kuntoutus tapahtuu ryhmämuotoisena, ei kovin intensiivisenä eikä pitkäkestoisena - sekin on parempi kuin ei mitään!
Neuropsykologeja tarvittaisiin lisää psykiatriaan! Resurssien vähyys ei saisi estää potilaiden tarpeenmukaista kuntoutusta! Neuropsykologisen kuntoutuksen suositus kuntoutuksen kehittämiseksi (2012): Neuropsykologiresursseja tulee hyödyntää paremmin esimerkiksi kehittämällä toimintamuotoja, joissa neuropsykologi toimii konsultoivassa tai työnohjaavassa roolissa suhteessa kuntoutusta toteuttaviin erilaisiin toimijoihin.
Kelan uusi Tiedonvirtaa-projekti Kohderyhmä: Ensipsykoosiin sairastuneet 18-35-vuotiaat henkilöt, joilla on diagnosoitu skitsofreniaryhmän psykoosi tai skitsotyyppinen häiriö (ICD-11 tautiluokituksen koodit F20, F21)
Tiedonvirtaa-projektin tavoitteet Edistää skitsofreniaryhmän ensipsykoosiin sairastuneen nuoren aikuisen mahdollisuuksia jatkaa kouluttautumista ja työelämään pääsyä Kohentaa kuntoutujien kognitiivista toimintakykyä ja ehkäistä kognitiivisten puutosten aiheuttamia psykososiaalisia vaikutuksia Edistää alueellista kattavuutta kognitiivisen kuntoutuksen saannissa Luoda projektin ja siihen liitettävän arviointitutkimuksen tulosten pohjalta kognitiivisen kuntoutuksen malli, joka on jalkautettavissa Kelan vakiintuneeksi kuntoutuspalveluksi
Tiedonvirtaa-projektin aikataulu Projektin suunnittelu ja palvelumallin luominen syksy 2015 - syksy 2016 Palveluntuottajien tarjouskilpailu 24.10-19.12.2016 (www.kela.fi/tiedonvirtaa)* Palveluntuottajien ja terveydenhuollon koulutus syksy 2017 Kuntoutujien rekrytoinnin aloittaminen syksy 2017 Kuntoutuspalvelujen aloitus 1/2018 alkaen Projekti päättyy kokonaisuudessaan 2022 *) tarjouskilpailun ollessa kesken ei tässä tilaisuudessa voida vastata kilpailuun liittyviin kysymyksiin
Projektin yhteystiedot Projektipäällikkö Iiris Pelkonen Asiantuntijalääkäri Tanja Laukkala Suunnittelija Irja Kiisseli Tutkimuksen vastuututkija Annamari Tuulio-Henriksson
K i i t o s!