1 YLEINEN OSA TEKin TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Yleistä TEKin toimintasuunnitelma on laadittu TEKin voimassaolevan, vuonna 2009 hyväksytyn strategian ja hallitusohjelman 20011 14 pohjalta. Toimintasuunnitelmaan kuuluu yleinen osa ja yksiköiden yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat. Yleisen osan jaottelussa on käytetty strategian mukaisia menestystekijöitä: tulevaisuuden edunvalvonta, paras jäsenpalvelu ja jatkuvasti oppiva organisaatio. Valtuusto hyväksyy toimintasuunnitelmana yleisen osan. Yksiköiden toimintasuunnitelmat merkitään tiedoksi tausta-aineistona. TEKin strategian päivitys viedään läpi hallitusohjelman mukaisesti siten, että strategia hyväksytään kevätliittokokouksessa 2013. 2. Hallitusohjelman toteuttaminen Hallitusohjelman toteutumisesta raportoidaan valtuustolle sen kokouksissa. Vuonna 2012 käynnistetään kolme kärkihanketta. Tarkoituksena on edistää TEKille tärkeitä, keskeisiä tavoitteita hankkeilla, joiden toteuttamiseen nivotaan koko organisaation voimavarat. Kärkihankkeiden yhtenä tavoitteena on osallistaa jäseniä nykyistä enemmän liiton toimintaan. Kärkihankkeiden projektisuunnitelmat tehdään alkuvuoden aikana. Hallitus on nimennyt kolme asiakokonaisuutta, joiden puitteissa kärkihankkeet toteutetaan. 2.1 Kärkihanke Reilu ja kannustava työelämä Hyvä työelämä on kokonaisuus, joka muodostuu useista eri komponenteista. Kärkihankkeessa painotetaan luovuuden ja työssäjaksamisen edistämistä. On pohdittava työelämän muuttumista ja sitä, mihin pitää vaikuttaa. Työn ja perheen sekä muun yksityiselämän tasapainottamisen tekijät vaikuttavat siihen mitkä asiat korostuvat työelämän kehittämisen vaateissa. Kärkihankkeessa huomioidaan kaikki työuran vaiheet. TEK voi edistää hyvää työelämää toimimalla joustavien työaikojen ja -muotojen, työn ja perheen yhteensovittamisen, osaamisen kehittämisen, henkisen työsuojelun, hyvän esimiestyön, kannustavuuden ja työmäärien kohtuullistamisen puolesta. Konkreettisia keinoja ovat mm. työehtosopi-musten kehittäminen, lainsäädäntöön vaikuttaminen, työelämän kehittämisen parhaiden käytänteiden esiin nostaminen, vaikuttaminen jäsenten asenteisiin ja mahdollisuuksiin kehittää omaa osaamistaan vaikuttamalla täydennyskoulutuksen rakenteisiin, tarjontaan ja rahoitusmahdollisuuksiin. 2.2 Kärkihanke Lisää yrittäjyyttä Kärkihankkeessa selvitetään, mitkä ovat eri jäsenryhmien keskeiset yrittäjyyden esteet ja miten niitä voidaan poistaa. Tästä lähtökohdista kehitetään TEKin palvelutarjontaa ja edunvalvontaa. TEK tuottaa sellaista teknologiayrittäjyyteen liittyvää tietoa, jota muualta on heikosti saatavissa. Keinoja yrittäjyyden edistämiseen ovat riskirahoituksen kehittäminen, lainsäädännön kehittäminen, yrittäjyysvalmiuksen kehittymisen huomioon ottaminen koulutuksessa, yritysten IP-salkun parempi hyödyntäminen, Protomo-toimintamallin kehittäminen, yrittäjyyden huomioon ottaminen TEKin jäsenpalveluissa ja neuvonnassa sekä yrittämisessä epäonnistumisen seurausten kohtuullistaminen. 2.3 Kärkihanke YTY - yksilöt yritykset - tekniikka yhteiskunta ympäristö Kärkihankkeen tavoitteena on luoda Suomen kilpailukyvyn rautalankamalli, joka perustuu ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kasvuun. Edelleen määritetään
2 insinööriammattikunnan rooli kasvunluomisessa ja keinot kansallisen kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä tuodaan näkemykset yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Kaikki mikä on teknologisesti mahdollista, ei ole eettisestä, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta järkevää. Siten kärkihankkeessa keskeinen näkökohta on kestävän kehityksen mukaisen tulevaisuuden tavoittelu teknologista osaamista hyödyntämällä. 3. Edunvalvonta 3.1 Työmarkkinaedunvalvonta 3.1.1 Työehtosopimustoiminta TEKin työmarkkinaedunvalvonnan keskeiset tavoitteet ovat: vähintään inflaatiota vastaavat yleiskorotukset alan tuottavuutta heijasteleva kokonaiskorotustaso ylitöiden ja matka-ajan korvaaminen luottamusmiesten aseman ja tiedonsaannin parantaminen Toimintasuunnitelmaa käsiteltäessä Suomeen ollaan neuvottelemassa keskusjärjestöjen välillä lokakuun 2011 alussa solmitun raamisopimuksen mukaisia työehtosopimuksia kaikille toimialoille. Mikäli raamisopimus toteutuu, sen mukaiset työehtosopimukset ovat voimassa vähintään vuoden 2013 lokakuun loppuun, ellei niitä irtisanota taloudellisessa tilanteessa tapahtuneiden olennaisten muutosten takia päättyväksi jo 2012 lokakuussa. Mikäli raamisopimus toteutuu, niin toimintavuonna toteutetaan syksyllä 2011 sen mukaisia palkankorotuksia, joiden suuruus on yhteensä 4,3 % kahden vuoden ja yhden kuukauden pituisena sopimuskautena. Korotusten ajankohta vaihtelee sen mukaan, kuinka nykyiset työehtosopimukset päättyvät. Kaikkien raamisopimukseen perustuvien työehtosopimusten tulee kestää vähintään vuoden 2013 lokakuun loppuun. Raamisopimuksen puitteissa neuvoteltaviin työehtosopimuksiin liittyy todennäköisesti paikallisesti neuvoteltava korotuserä. Tämä merkitsee sitä, että syksyllä 2012 käydään paikallisia korotusneuvotteluja tuhansissa yrityksissä, joissa TEKillä on jäseniä. Näiden neuvotteluiden tukeminen ja koordinaatio on haaste organisaatiolle. Luottamushenkilöitä valmistetaan neuvotteluihin järjestämällä koulutusta ja tuottamalla neuvottelujen tukimateriaalia. Raamisopimus pitää saada toteutumaan myös niillä aloilla, joilla ei ole työehtosopimuksia. Mikäli raamisopimus ei toteudu, työmarkkinatoiminnan toimintasuunnitelma muutetaan uutta tilannetta vastaavaksi. 3.1.2 Edunvalvontaorganisaatio Mikäli raamisopimus toteutuu, edessä on todennäköisesti kahden vuoden rauhallinen kausi, jolloin varsinaisia työehtosopimusneuvotteluja ei käydä. Tämä aika on syytä käyttää akavalaisten neuvottelujärjestöjen sisäiseen vahvistamiseen. Erityisesti YTN on kasvanut viime vuosina voimakkaasti niin sopimusalueidensa lukumäärän ja kattavuuden kuin sopimusten laajuudenkin suhteen. Organisaation perustoimintatapa on kuitenkin edelleen sama kuin 1990-luvulla, jolloin sillä oli vain muutama työehtosopimus ja niidenkin puitteita määrittivät vahvasti keskusjärjestöjen sopimat tulopoliittiset sopimukset. Nykyisellään YTN:n edustama jäsenmäärä on kasvanut yli 150.000:n, sopimuksia on kolmatta kymmentä ja toiminnassa olevien palkattujen henkilöiden määrä on yhteensä noin 80. YTN:n virtuaaliorganisaatio on toistaiseksi vastannut sopimustoiminnan haasteisiin varsin hyvin joustavuutensa ansiosta. Sopimusalat toimivat pääsääntöisesti hyvin ja YTN on pystynyt neuvottelemaan yhä
3 parempia sopimuksia välillä vaativissakin oloissa, mutta silloin tällöin näkyy, että toiminnan ohjaamisessa ja johtamisessa ei ole yhtäkään kokoaikaista henkilöä. Keväällä 2012 onkin syytä arvioida organisaation tila ja käydä läpi perusteellinen pohdinta niistä muutoksista, jotka ovat tarpeen toiminnan ohjauksen parantamiseksi. Myös työnantajajärjestöjen kanssa tulee pyrkiä erilaisiin kehittämishankkeisiin koskien esimerkiksi työhyvinvointia ja ammattitaidon kehittämistä. Vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta tulee myös käynnistää yrityskohtaisia sopimusneuvotteluja, jotta sopimusten piiri saataisiin laajenemaan. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n puitteissa jatkuu edelleen toiminta yritysyhdistyskentän vahvistamiseksi: yritysyhdistys kaikkiin sellaisiin yrityksiin, joissa on merkittävä määrä ylempiä toimihenkilöitä luottamusmieskentän täydentäminen; nykyisellään YTN:llä on lähes 1400 luottamus- ja varaluottamushenkilöä yritysyhdistysten järjestäytymisasteen selvä kohottaminen. Yritysyhdistysten rahallinen tukeminen jatkuu vuonna 2011 uudistetussa muodossa. Yritysyhdistystoiminnan tärkeyttä korostetaan TEKin viestimissä, luottamusmiesten tukemiseen kiinnitetään huomiota ja luottamusmiehille tarjotaan sellaisia työkaluja ja yhteyksiä YTN-yhteistyössä, että tehtävien hoito on mahdollisimman joustavaa. Julkisella sektorilla tavoitellaan lisää akavalaisia laitos- ja virastokohtaisia yhdistyksiä yksityisen sektorin YRYjen tapaan. Tekkiläisten yhdistyksiä on kaikissa tekniikan alan yliopistoissa, VTT:llä ja muutamissa virastoissa. 3.1.3 Työllisyys TEKin jäsenten työttömyys on laskenut koko alkuvuoden hieman yli 2 % tasolle. IAET-kassalle tulee uusia työttömyysturvahakemuksia suunnilleen samaan tahtiin kuin viimeisintä taantumaa edeltäneinä vuosina. Näkymät ovat kuitenkin erittäin epävarmat Euroopan valtioiden luottokriisin takia. On siis syytä ylläpitää valmius työttömyyden pahenemisen varalta. TEK varautuu työttömyyden pahenemiseen alueellisin omatoimisen työllistymisen yhdistyksin ja Protomo-hankkeella. TEK toimii yhdessä akavalaisten liittojen kanssa korkeasti koulutettujen työvoimapalveluiden laadun parantamiseksi ja yhtenäistämiseksi valtakunnallisesti. Tavoitteena on edistää hyvien käytäntöjen leviämistä ja nostaa TE-toimistojen tiedon tasoa akateemisten työttömien erityistarpeista. Mikäli työllisyys osoittautuu ennakoitua huonommaksi, hallitus varautuu suuntaamaan toimintaa ja resursseja vuoden mittaan uudelleen tilanteen vaatimalla tavalla. Myös muista syistä johtuviin voimakkaisiin ja laajasti jäsenkuntaan vaikuttaviin TEKinkaarimallin mukaisiin tilasiirtymiin varaudutaan vastaavasti. 3.1.4 Poliittinen työmarkkinavaikuttaminen Suomen hallitusohjelmaan ja työmarkkinoiden raamiratkaisuun liittyy useita työelämän kehittämishankkeita koskien ammattitaidon kehittämistä työuran aikana, työssä jaksamista ja työmarkkinaosapuolten välistä luottamusta lisääviä toimenpiteitä. Näillä tähdätään mm. työurien pidentämiseen. Viime aikainen keskustelu työeläkeyhtiöiden sijoitustuotoista nostanee jälleen esiin ehdotuksen lakiin kirjattujen eläkkeellesiirtymisikien nostamisesta. TEKin kannan mukaan yksioikoinen lakiin kirjatun eläkkeellesiirtymisiän nostaminen ei ainakaan yksinään pysty pidentämään työurien keskimääräistä pituutta kuin marginaalisesti. Työurien tosiasiallinen ja aito pidentäminen edellyttää huomion kiinnittämistä ainakin seuraaviin tekijöihin:
4 työntekijän terveys itse työ: sen sisältö ja organisointi, esimiestyö ja johtaminen sekä työssäjaksamisen edistäminen, esim. joustavat työajat ja osa-aikatyö ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen työuran aikana 3.1.5 Vuoden 2012 keskeiset tavoitteet YTN:n toimintaorganisaation uudistaminen Raamisopimuksen mukaisten paikallisneuvottelujen koordinaatio ja tuki Korkeasti koulutettujen työvoimapalvelut toimivat yhtenäisin perustein koko maassa Protomo-toiminnan laajentaminen pääkaupunkiseudulle 3.2 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jatketaan TEKin hallitusohjelmatavoitteissa määriteltyjen yhteiskunnallisten tavoitteiden ajamista: tekniikan korkeakoulutuksen laatu ja resursointi paranee työurat pitenevät, kun panostetaan ammatilliseen osaamiseen verotus tukemaan työntekoa ja kestävää kulutusta esteet pois teknologiayrittäjyyden tieltä ammattiliitoille kanneoikeus, harmaa talous kuriin 3.2.1 Koulutuspolitiikka Koulutus- ja työvoimapoliittisen toiminnan tärkeimmät tavoitteet ovat tekniikan yliopistokoulutuksen laadun ja resurssien sekä tekniikan akateemisten osaamisen kehittämismahdollisuuksien parantaminen. Avainsanoja vaikuttamisessa ovat asiantuntijuus, aloitteellisuus, oma ennakointi- ja tutkimustoiminta, yhdessä asetetut tavoitteet, tiivis sidosryhmäyhteistyö sekä ammattimainen yhteiskunnallinen viestintä. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma päivitetään. Tekniikan korkeakoulutuksen laadun parantamiseksi vaikutetaan koko järjestelmään ohjausjärjestelmän ja lainsäädännön kautta ja suoraan tekniikan yliopistojen opetuksen kehittämiseen. Rahoitusjärjestelmän osalta tavoitellaan tilannetta, jossa 40 % yliopistojen rahoituksesta perustuu laatuun. Laadun parantamiseksi tavoitellaan opetusresurssien kasvattamista suhteessa opiskelijamäärään siten, että yhtä opetushenkilökuntaan kuuluvaa kohti olisi korkeintaan 10 opiskelijaa. Systemaattista ja kansainvälisesti tunnustettua laadunvarmistusta ja ennakointijärjestelmän kehittämistä edistetään. Vaikutetaan siihen, että osaamisen kehittämisen malleja, rakenteita ja rahoitusta uudistetaan pitkäjänteisesti tukemaan työurien pidentämistä ja se on huomioitu työehtosopimuksissa, johtamisessa, tehtävänkuvissa ja urapoluissa. Kehitetään tekniikan akateemisille erityispätevyyksiä eräänä vaihtoehtona osaamisen kehittämiseen yhteistyöprojektissa kumppaneiden kanssa. Edistetään erityisesti työttömien ja lomautettujen jäsenten mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Edistetään täydennyskoulutuksen rahoitusmallin muuttamista kysyntälähtöiseksi luomalla henkilökohtaiset koulutustilit. Osaamisen kehittämisen kärkihankkeen tuloksista valmistellaan toimenpideohjelma tekniikan akateemisten osaamisen kehittämismahdollisuuksien parantamiseksi. 3.2.2 Teknologia- ja elinkeinopolitiikka Kansallinen innovaatiostrategia vastaa periaatteessa hyvin TEKin tavoitteita. TEK vie omalta osaltaan strategian tavoitteita eteenpäin mm. kärkihankkeilla ja niihin liittyvillä ulostuloilla.
5 Työtä yrittäjyyden esteiden poistamiseksi jatketaan. Yrittäjä- ja palkansaaja-asemien välimaastossa toimivien hallinnollinen kohtelu kaipaa edelleen selkiyttämistä. Työuralla yhä useampi tulee eri vaiheissa siirtymään palkansaaja- ja yrittäjä-statuksen välillä. Tavoitteena tulee olla, että palkansaajasta yrittäjäksi siirtyminen ei ainakaan heikentäisi yksilön asemaa suhteessa siihen, että jättää yrittämättä. Siirtymisen molempiin suuntiin tulee tapahtua sujuvasti ilman raskasta byrokratiaa. Mahdollisissa tulkintaongelmissa tulkinta pitää tehdä luonnollisen henkilön kannalta edullisemmalla tavalla. Asiantuntijayritysten verojen maksuvelvollisuutta tulee sitoa kassavirtaan tuloslaskelman sijasta, jotta veroja ei tarvitsisi maksaa ennen kuin niihin liittyvä tulovirta on saatu. Pääomasijoitusmarkkinoiden kehittymistä on edistettävä mm. yksityishenkilöiden tekemien rahastosijoitusten verokannustimien avulla. YRVin ja KOVin ohjauksessa toteutetaan selvitys yrittäjyyden huomioimisesta tekniikan alan koulutuksessa ja tehdään valmiuksien kehittämiseksi tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Alun perin vuodelle 2011 suunniteltu selvitys yrittäjyyden tarjoamista mahdollisuuksista työurien pidentämisessä. 3.2.3 Vuoden 2012 keskeiset tavoitteet Selvityshenkilöiden esitykset henkilökohtaisten koulutustilien toteuttamisesta vastaavat TEKin tavoitteita. Vastavalmistuneiden työllistyminen ja tekniikan laiteintensiivisyys huomioitu yliopistojen rahoituskriteereissä. Kandidaattikoulutuksen uudistaminen vastaa TEKin tavoitteita. Kokonaisnäkemyksen tekeminen Suomen innovaatiojärjestelmän uudistamisesta, erityisesti toimijoiden ja IPR-oikeuksien osalta, ja sen esittäminen päättäjille. 4. Jäsenpalvelut 4.1 Oikeudelliset palvelut Oikeudellisten palveluiden tavoitteena on turvata jäsenille yksilöllinen ja nopea oikeudellinen neuvonta. Tarjontaa jatketaan nykyisellä hyvällä tasolla: jäsenten kirjallisiin yhteydenottoihin vastataan viimeistään kahden päivän sisällä, useimmiten saman tien. Vuoden alussa TEKillä on yksikönjohtajan lisäksi kuusi työsuhdelakimiestä, jotka hoitavat yhteensä noin 18 000 jäsenkontaktia vuodessa. Lisäksi he osallistuvat neuvottelutoimintaan lakitukina. Kaikki asiamiehet tuntevat TEKin palvelutarjonnan ja pystyvät ohjaamaan jäseniä käyttämään palveluja monipuolisesti. Verkossa ylläpidetään TEKinkaarimallin mukaisesti työelämätilanteet sivustoa, joka on jaoteltu työelämän siirtymävaiheiden mukaisesti. Lisäksi jäsenten saatavissa on yleisempiä työsuhde- ja sopimusoppaita. Yksityisen sektorin opasmateriaali on jo usean vuoden ajan tuotettu YTN yhteistyössä. 4.2 Urapalvelut Jäsenen työuraa tuetaan helppokäyttöisiksi tuotteistetuilla palveluilla: Uusi duuni antaa ajantasaista tietoa ja neuvontaa työnhausta, työmahdollisuuksista ja työmarkkinoista. Oma ura kehittää jäsenen uranhallintavalmiuksia ja auttaa häntä tunnistamaan osaamisensa sekä punnitsemaan eri vaihtoehtoja erityisesti muutostilanteissa. Kansainvälistymispalvelut tietoa ja neuvoja ulkomailla työskentelyn eri vaiheisiin. Teekkarin työkirja tarjoaa opiskelijoille työkaluja ja tietoa työnhausta ja työmahdollisuuksista. Työkirjaan liittyy verkkosivut, lukupiirejä ja tempauksia. Työhyvinvointisivusto parantaa jäsenten tietoisuutta työhyvinvoinnista.
6 Ryhmätoiminnalla luennot, tapahtumat, työpajat, uraillat ja OTTY viedään palvelut kouriintuntuvasti eri paikkakunnille ja jäsenryhmille. Verkossa saatavilla olevia materiaaleja ja välineitä on mahdollisuus hyödyntää omatoimisesti tai tehdä niistä osa henkilökohtaista ohjausprosessia. Palveluita suunnataan etenkin muutostilanteisiin kuten kansainvälistymiseen, vastavalmistuneiden työllistymisen tukemiseen sekä työttömien ja irtisanottujen jäsenten palvelemiseen. Palvelujen tuottamisessa toimitaan itsenäisesti, yhdessä tekkiläisten asiantuntijoiden kanssa sekä yhteistyössä akavalaisten liittojen kanssa. Voimme käyttää myös ostopalveluja tarpeen vaatiessa. Palvelutarjonta pohjautuu TEKin tutkimustietoon, jäsenpalautteeseen sekä työmarkkinoiden liikkeiden ja toimijoiden seuraamiseen. Uusien palvelujen ideointiin osallistetaan jäseniä. Erityishuomion kohteena tulee olemaan asiakkuuden hallinnan kehittäminen sofistikoituneemmaksi. 4.3 Tutkimus TEKin tutkimustoimintaa vahvistetaan perustamalla uusi vastaavan tutkimusasiamiehen tehtävä, joka sijoittuu koulutus- ja työvoimapoliittiseen yksikköön. Rekrytointi palauttaa TEKin tutkimustoiminnan resurssit sille tasolle, jolla ne olivat ennen pitkäaikaisen tutkimusjohtajan eläkkeelle jäämistä. TEKin tutkimustoiminta on korkealaatuista ja tukee jäsenhankintaa, jäsenpalveluita, edunvalvontaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista tavoitteena jäsenten työmarkkina-arvon, elämänlaadun ja ammattikunnan vaikuttavuuden paraneminen. Tutkimustoiminta tuottaa ydinprosessien tueksi tarvittavat tilastot, tutkimukset ja selvitykset. Tutkimuksen tietopalvelu tukee jäsenten työmarkkinaarvon kasvua palkkatutkimuksella ja kestävää työuraa työelämän laadullisella tutkimustiedolla. Tavoitteena on lisätä tehtyjen tutkimusten tulosten hyödyntämistä ydinprosessien tukena ja TEKin toiminnan kehittämisessä. Tutkimuksen toimintaprosesseja kehitetään ja sidosryhmäyhteistyötä lisätään. Tutkimustoimintaa ohjaa kuukausittain kokoontuva tutkimuksen koordinaatioryhmä. 4.4 Palkkaneuvonta TEKin palkkaneuvonta perustuu vuosittain tehtävään työmarkkinatutkimukseen. Vuonna 2012 tehdään myös kolmen vuoden välein toteutettava ulkomaanpalkkatutkimus. Työmarkkinatutkimuksen perusteella päivitetään verkossa oleva palkkanosturi työkalu, jonka avulla jäsen voi selvittää palkanmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi on tarjolla henkilökohtaista palkkaneuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla. 4.5 Yrittäjyys Strategiassa on TEKin rooliksi yrittäjäpalveluiden tuottamisessa rajattu alkuvaiheen juridiikka, työoikeudellinen neuvonta ja yrittäjyyden tukijärjestelmän yleinen tuntemus. Henkilöyrittäjät ovat vuodesta 2011 alkaen TEKin oikeusturvavakuutuksen piirissä toimeksiantosuhteensa osalta. Suomen Yrittäjien kanssa pyritään järjestämään valtakunnallinen teknologiayrittäjäpäivä ja lisäksi Tampereella järjestetään alueellinen teknologiayrittäjätapaaminen. 4.6 Vuoden 2012 keskeinen tavoite Jäsenille taataan vähintään asetetun palvelutason mukaiset jäsenpalvelut.
7 5. Jatkuvasti kehittyvä TEK 5.1 Vastavalmistuneiden jäsenpito TEKin opiskelijatoiminnan ja tehokkaan rekrytoinnin ansiosta noin 80 % uusista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeista on valmistuessaan TEKin jäseniä. Ensimmäisen jäsenvuoden aikana edustavuus ikäluokasta kuitenkin putoaa alle 70 prosentin. Sen jälkeen liittymisten ja eroamisten tase on positiivinen ja ikäluokittainen edustavuus nousee. Vuonna 2010 vastavalmistuneiden jäsenpito oli selvästi pienempi, mutta tämä näyttäisi jäävän välivaiheeksi, joka oli yhteydessä tutkinnonuudistuksen yhteydessä tapahtuneeseen poikkeuksellisen runsaaseen pitkään opiskelleiden valmistumiseen. TEKin hallitusohjelmassa on esitetty joukko toimenpiteitä, joilla jäsenpitoa pyritään parantamaan. Lisäksi toimintavuonna tehdään tutkimus vastavalmistuneiden eroamisen syistä ja kartoitetaan valmistumisvaiheessa olevien odotuksia liitolta. Tarvittaessa suunnataan toimintaa siten, että se vastaa nuorten jäsenten tarpeisiin. Tekniikan yliopistot lisäävät vähitellen opiskelijoiden sisäänottoa suoraan maisteriohjelmiin. TEKin tulee kehittää myös tähän soveltuvat rekrytointikäytännöt. 5.2 Viestintä Viestintä tukee liiton toimintaa sen pyrkiessä tavoitteisiinsa. Toiminta perustuu viestintästrategiaan, hallitusohjelmaan ja eri toimintasektorien hankkeiden tukemiseen. Erityisiä viestinnällisiä tavoitteita ovat jäsenhankinnan ja pidon tukeminen, TEKin tavoitteiden tuominen julkiseen keskusteluun, jäsenten aktivointi kunnallisvaaleissa ja YTN:n toiminnan näkyminen TEKin toimintana. Painettua lehteä tehdään edelleen 7 numeroa ja sen rinnalla kehitetään verkkolehteä. Sähköisten medioiden käyttöä tehostetaan edelleen. Sähköinen uutiskirje tehdään kerran kuukaudessa ja ajankohtaistiedote luottamusmiehille joka toinen viikko. Jäsenetulehtien Tekniikka ja Talous ja Talouselämä tilaussopimukset ovat katkolla vuoden lopussa. Vuoden aikana arvioidaan tilattavien jäsenetulehtien rooli TEKin palvelukokonaisuudessa. YTN:n viestinnästä hoidetaan sovittu osa. 5.3 Henkilöstö TEK pyrkii olemaan esimerkillinen työnantaja työelämän säännösten ja hyvien henkilöstökäytäntöjen noudattamisessa. Tavoitteen toteutumista seurataan mm. henkilöstökyselyin, terveyttä edistävän työn kriteerien täyttymisellä sekä benchmarkkaamalla muihin toimijoihin. Vuosiksi 2010 2012 laaditun henkilöstöohjelman toteutusta jatketaan. Ohjelman painopistealueet ovat: toimivat rakenteet ja työkalut vastuullinen henkilöstöjohtaminen tasalaatuinen esimiestyö asiantunteva ja oppiva henkilöstö terveyttä edistävä työ. Tärkeimmät ohjelman puitteissa toteutettavat toimenpiteet vuonna 2012 ovat: prosessityön jatkaminen uudella työskentelyalustalla (intra) taso- ja substanssipohjaiset kielivalmennukset esimiestyön tukeminen valmennuksilla ja työnohjauksella terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät TEKin teemaviikot.
8 Toimintavuonna jatketaan hyväksi havaittuja toimenpiteitä ja käytäntöjä kuten uusien ja vapailta palaavien henkilöiden perehdytystä, kehityskeskusteluja, henkilöstön ja johdon yhteisiä keskusteluja infotilaisuuksia, työyhteisökyselyä, aloitetoimintaa, lähtöhaastatteluita ja tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Viime vuosina rakennettuja henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön menetelmiä (mm. varhaisen välittämisen malli ja sairauspoissaolojen seuranta- ja hallintamalli) pyritään saamaan luontevaksi osaksi toimiston arkea ja johtamistyötä. Vuosittain laaditaan henkilöstösuunnitelma ja kertomus. Ne sisältävät myös tasa-arvoon sekä työsuojeluun liittyvät toimenpiteet ja seurannan. Henkilöstöasioita valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa mm. pysyvässä yt-neuvottelukunnassa. TEKin vakinaisten henkilöstöresurssien suunniteltu nettomuutos on +1,0 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan TEKin toimiston henkilöstöpanos on noin 68 henkilötyövuotta. Mikäli taloudellinen tilanne heikkenee merkittävästi, joudutaan sekä oikeudellisten että urapalvelujen kapasiteetin riittävyys arvioimaan. 5.4 Uudet jäsenryhmät Uusia TEKin ulkopuolella olevia DIA ryhmiä pyritään edelleen saamaan TEKin jäseniksi. Suurimmat järjestäytyneet ryhmät ovat puolustusvoimissa ja maanmittaushallituksessa. Työ on hyvin pitkäjänteistä, sillä kerran syntyneet järjestörakenteet pyrkivät olemaan varsin stabiileja. Jäsenhankintaa vahvistetaan matemaattis-luonnontieteellisessä kentässä. 5.5 Vuoden 2012 keskeiset tavoitteet TEKin jäsenetulehtien ja verkkopalvelujen kokonaisuus arvioidaan ja tehdään arviosta johtuvat päätökset. Jäsenpito ja jäsenmääräkehitys käännetään jälleen nousuun. 6. Taloudelliset reunaehdot 6.1 Jäsenmaksu TEKin täysi jäsenmaksu muodostuu kahdesta komponentista, TEKin omasta jäsenmaksusta ja IAET työttömyyskassan jäsenmaksusta. TEKin oma jäsenmaksu pidetään alle 0,5 %:ssa kokopäivätyössä olevien jäsenten säännöllisen työajan mediaanipalkasta ja sitä voi korottaa korkeintaan TEKin jäsenten palkkatason kehitystä vastaavasti. Vuodelle 2012 ehdotetaan 6 (2,3 %) korotusta 267 euroon. Kasvu todennäköisesti vastaa jäsenkunnan keskipalkan kehitystä. Lisäksi on syytä muistaa, että vuonna 2010 TEKin omaa jäsenmaksua ei korotettu lainkaan. Vuoden 2010 työmarkkinatutkimuksen ansiotasolla arvioituna TEKin oma jäsenmaksu vastaisi noin 0,45 % kaikkien jäsenten keskimääräisestä vuosiperuspalkasta. IAET-kassan jäsenmaksu pidetään ennallaan 78 eurossa syvässä taantumassa huvenneen tasoitusrahaston kasvattamiseksi. Rahaston tavoitetaso on kolmen normaalivuoden menoja vastaava määrä, ja sen saavuttaminen kestänee hyvässäkin työllisyystilanteessa useita vuosia. Rahaston vähimmäistaso on yhden vuoden menojen määrä, ja vuoden 2012 alussa tason ennustetaan olevan noin 120 %. Jäsenen maksama täysi jäsenmaksu on siten 345, jossa on korotusta edelliseen vuoteen verrattuna 6 (1,8 %). Jäsenmaksuun saa 6 maksutapa-alennuksen, jos maksaa sen keväällä yhdessä erässä.
9 6.2 Talousarvio kokonaisuutena TEKin maksavien jäsenten määrän keskiarvon arvioidaan kasvavan noin 3 % vuodesta 2011. Omaisuudesta rahoitetaan toiminnan kuluja 2,05 miljoonalla eurolla. Summaa on kasvatettu edellisvuodesta vakiintuneen käytännön mukaisesti arvioitua inflaatiota vastaavasti noin 3 %. Toimintaan käytettävissä olevan rahan reaaliarvo ei juurikaan kasva, sillä jäsenetulehtien arvonlisäveron korotus nollasta yhdeksään prosenttiin syö suurimman osan jäsenmaksun korotuksesta ja inflaatio kasvattaa kuluja kautta linjan. Jonkin verran helpotusta suo se, että Akavan ja neuvottelujärjestöjen jäsenmaksut eivät nouse vuonna 2012. Koko varsinaisen toiminnan budjetti on näillä luvuilla 16,9 M (kasvua vuoden 2011 vastaavasta luvusta noin 0,4 M /2 %). Ilman läpilaskutuseriä kulut kasvavat 0,5 %. Valtuustolta pyydetään vakiintuneeseen tapaan hallitukselle valtuudet ylittää menoarvio, mikäli työmarkkinaneuvottelujen tukeminen tai työllisyyden heikkeneminen sitä edellyttävät. TEKin kuluista 44 % riippuu suoraan jäsenmäärästä ja läpilaskutuksen yksikköhintojen kehityksestä, henkilöstökuluja on 32 % ja loppu 24 % kehittyy suunnilleen inflaatiota vastaavasti. Tarkemmin kustannusten muutokset eritellään talousarviossa. Mikäli jäsenhankinta-alue pidetään ennallaan, niin on todennäköistä, että TEKin jäsenmäärän kasvu hidastuu lähivuosina. Tämä johtuu siitä, että eläkkeelle jäävien jäsenten määrä kasvaa nopeasti DI-ikäluokkien suurenemisen myötä ja toisaalta valmistuvien määrä vähenee tehtyjen koulutuspoliittisten ratkaisujen johdosta. TEKin ulkopuolisia järjestäytyneitä DI-ryhmiä on vielä jonkin verran, mutta niitäkään ei riitä loputtomiin. Tekniikan Akateemiset -matrikkeli valmistunee alkuvuodesta, yli vuoden alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Matrikkeli on osoittautunut olennaisesti hankalammaksi projektiksi kuin siihen lähdettäessä arvioitiin. Matrikkelin arvioitu tappio noin 0,4 M on pyritty kirjaamaan jo vuoden 2010 tilinpäätökseen, mutta on mahdollista, että vuodelle 2012 joudutaan kirjaamaan vähän lisää. Hanke on toteutettu yhteistyössä TFiF:n, RILin ja SAFAn kanssa. Kokonaisuudessaan TEKin talous on kestävällä pohjalla jäsenmäärän kasvun hidastumisesta huolimatta. Jäsenmaksu kasvaa hieman hitaammin kuin jäsenkunnan keskiansiot ja henkilöstön määrä kasvaa hitaammin kuin jäsenmäärä. TEKin omaisuus antaa turvaa ennakoimattomia heilahduksia ajatellen. Talousarviossa ennakoimattomia heilahduksia saattaa aiheutua esimerkiksi työllisyyden epäsuotuisasta kehityksestä tai työmarkkinatoimenpiteistä. Varsinainen Toimintasuunnitelma 2012 = Yleinen Osa + Keskeiset Mittarit. Toimintasuunnitelman 2012 tausta-aineisto: Yksiköiden yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat Valtuusto hyväksyi varsinaisen toimintasuunnitelman ja merkitsi yksiköiden toimintasuunnitelmat tausta-aineistona tiedoksi.
10 TEKin toiminnan keskeiset mittarit 2012 TEKin strategiassa vuosiksi 2009 2012 on viimeisessä luvussa nimetty seurattavat strategiset mittarit. Tämän paperin tarkoituksena on kuvata mahdollisimman konkreettisesti, mitä asiaa mitataan. Kaikkia strategiassa mittariksi nimetyille asioille ei ole olemassa mittariksi soveltuvaa tilastotietoa ja niiden osalta joudutaan tyyttymään sanalliseen arvioon. Tässä kuvattuja mittareita seurataan ainakin lähivuodet, jotta voidaan seurata ja vertailla toiminnan kehittymistä ja vaikuttavuutta. 1 Edustavuus TEKin jäsenenä olevien alle 65 vuotiaiden diplomi-insinöörien (tai korkeamman teknillisen tutkinnon suorittaneiden) ja palkansaaja-asemassa olevista arkkitehtien määrä suhteessa koko ryhmään. Lähteet TEKin ja SAFAn jäsenrekisterit ja Tilastokeskus. TEKin edustavuus vuoden N+1 lopussa niistä, jotka ovat suorittaneet DI-tutkinnon vuonna N. Eroamisaste määritellään siten, että se on TEKin edustavuus valmistumishetkellä edustavuus vuoden N+1 lopussa. Jos tilastopohja mahdollistaa, huomioon otetaan vain ne, jotka asuvat Suomessa vuoden N+1 lopussa. Näin siksi, että enemmistö ulkomaalaisista tutkinnon suorittaneista palaa kotimaahansa tutkinnon suoritettuaan. 2 Työsuhteen ehdot TEKin jäsenten TMT:llä mitattu valmistumisvuosi-identtinen palkkakehitys suhteessa palkansaajien keskimääräiseen ansiokehitykseen. (Lähde: Tilastokeskus) Työehtosopimusten määrällistä ja laadullista kattavuutta arvioidaan jäsenmäärän mukaan painotetulla taulukolla, jossa arvioidaan TEKin jäseniä koskevien työ- ja virkaehtosopimusten sisältöä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. (Strategian mittarointiosassa erikseen mainitut osaamisen kehittäminen, tasa-arvo ja isyysvapaat voidaan arvioida samalla) Ylitöiden ja työajan ulkopuolella matkustamisen korvausaste TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan. Nais- ja miespuolisten jäsenten välinen selittämätön palkkaero TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan. 3 Jäsenpalvelut Sanallinen arvio siitä, kuinka TEKin järjestämät jäsenpalvelut vastaavat jäsenkunnan tarpeita ja niiden saatavuus, tarjonta ja laatu ovat päätettävien kriteereiden mukaista. 4 Koulutuksen laatu ja resursointi Laskennallisten täysipäiväisten opettajien määrä suhteessa laskennallisiin täysipäiväisiin opiskelijoihin teknillisissä yliopistoissa. Tilastolähteenä käytetään KOTA-tietokantaa, josta mittaria ei kuitenkaan saa suoraan, vaan sen joutuu päättelemään. Sanallinen, tilastoin perusteltu arvio laatumittarien osuudesta yliopistojen tulosohjausjärjestelmän kriteereistä. 5 Teknologiapolitiikka Valtakunnallinen t&k panostuksen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomalaisen innovaatioympäristön verkottuneisuus ja kansainvälisyys suhteessa vertailumaiden keskiarvoon teknologiabarometrin indikaattoreilla mitattuna. Suomen sijoitus teknologiabarometrin kestävän kehityksen indikaattoreilla suhteessa vertailumaihin 6 Organisaatio YTN:n luottamusmiesten kokonaismäärä ja tekkiläisten osuus heistä. Työpaikkayhdistysten kattavuus suhteessa TEKin jäsenkuntaan, jolla seurataan sitä, kuinka monella on mahdollisuus liittyä työpaikkayhdistykseen. (Lähde: YTN "Lytty"-rekisteri; yritysyhdistys- ja luottamusmiesrekisteri).