Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli LUONNOS 22.9.2016
Hallituksen toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö: yksi laki, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma. Uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa rahoituksessa ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta.
Mitä tavoitellaan? Nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin Tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen osaamistarpeet palveluiden rakentamisen lähtökohtana mm. tutkintojen ja niiden osien joustavampi hyödyntäminen Ammatillisen koulutuksen palvelut vahvemmin elinikäisen oppimisen jatkumolle Asiakaslähtöisiä ja joustavia osaamisen kehittämispolkuja Opintopolut rakennetaan yksilöiden ja työelämän tarpeiden ja edellytysten mukaisesti (nuoret, työssä olevat, yrittäjät, työttömät, freelancerit, alanvaihtajat ) Työelämälähtöisiä, joustavia ja tehokkaita koulutuksen toteuttamistapoja (työpaikat, digi, ym.) Tehokasta aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä henkilökohtaistamista - keskittyminen yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen -> koulutuspolkujen lyhentäminen Osaamistavoitteen saavuttamiseksi tarvittava ohjaus ja tuki oppijalle (erilaiset tavoitteet, erilaiset ympäristöt, erilaiset edellytykset) Selkeitä ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja matala kynnys palveluihin, raja-aitojen poistaminen sujuvampaa, kevyempää ja virtaviivaisempaa hallintoa Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempaa roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä
Uuden rahoitusjärjestelmän peruselementit Uusi ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli muodostuu neljästä peruselementistä: perusrahoitus, suoritusrahoitus, vaikuttavuusrahoitus strategiarahoitus Rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle. Rahoitus on laskennallista ja koulutuksen järjestäjä päättää sen käytöstä. Yhtenäisen rahoitusjärjestelmän puitteissa rahoitetaan kaikkea ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksen taso määräytyisi valtion talousarviossa, ja sitä tarkistettaisiin vuosittain indeksillä Rahoituksesta vastaisivat valtio ja kunnat yhdessä yksi valtionosuusprosentti kaikessa ammatillisessa koulutuksessa.
Uuden rahoitusjärjestelmän peruselementit - tavoitteet Perusrahoitus luo ennakoitavan perustan koulutuksen järjestämiselle luo puitteet tutkintojen ja niiden osien suorittamiselle sekä valmistavan koulutuksen järjestämiselle kaikille ammatillisen koulutuksen asiakasryhmille. Suoritusrahoitus ohjaa ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä vastaamaan asiakkaiden osaamistarpeisiin tehokkaasti ja tuloksellisesti (mm. koulutuspituuksien lyhentäminen). Vaikuttavuusrahoitus kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulutusta niille aloille, joilla on työvoimatarvetta, huolehtimaan koulutuksen työelämävastaavuudesta ja laadusta sekä tarjoamaan edellytyksiä jatko-opintoihin. Strategiarahoitus varmistaa esim. strategisten koulutuksen kehittämishankkeiden toteuttamista tukee koulutuksen järjestäjien strategista kehittämistoimintaa, ammattitaitokilpailujen järjestämistä, rakenteellista kehittämistä sekä äkillisiin rakennemuutostilanteisiin vastaamista.
Uuden rahoitusjärjestelmän peruselementit Talousarviossa päätetty kokonaisrahoitus jaetaan perusrahoitukseen, suoritusrahoitukseen, vaikuttavuusrahoitukseen ja strategiarahoitukseen Perusrahoitus, suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus yhdessä muodostavat laskennallisen rahoituksen, 100 % Laskennallinen rahoitus jaettaisiin esimerkiksi seuraavasti: perusrahoitus 40 50 % suoritusrahoitus 30 50 % vaikuttavuusrahoitus 10 20 % Strategiarahoituksen osuus olisi esimerkiksi 2 4 % kokonaisrahoituksesta Perusrahoitus, suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus kohdennetaan koulutuksen järjestäjille laskennallisesti suoritteiden perusteella siinä suhteessa kuin niillä on kussakin rahoituselementissä rahoitukseen oikeuttavia suoritteita suhteessa suoritteiden kokonaismäärään
Perusrahoitus /suoritteena opiskelijavuosi Perusrahoituksessa on yksi yhteinen suorite opiskelijavuosi Koulutuksen järjestäjälle vahvistetaan opiskelijavuosimäärä, jota ei lähtökohtaisesti kohdenneta eri aloille tai muotoihin Järjestäjien toisistaan eroava kustannusrakenne otetaan huomioon painottamalla opiskelijavuosimäärää kertoimilla Toteutuneita opiskelijavuosia painotetaan seuraavilla kertoimilla: - ala/tutkinto kustannuskorikerroin: neljä/viisi koria, jotka ovat samat kaikille ammatillisen koulutuksen muodoille - järjestämismuodon/tavan (OPSO) ja tutkintotyypin (pt/at & eat) kerroin - erityisen tuen kerroin - majoituskerroin - ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen kerroin - henkilöstökoulutuskerroin - vankilakoulutuksen kerroin Rahoituksen perustana oleva varainhoitovuoden painotettu opiskelijavuosimäärä lasketaan varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden toteuman ja profiilin perusteella (myöhemmässä diassa tarkemmin) Yksityisille koulutuksen järjestäjille korvattaisiin vuosittain arvonlisävero toteutuman mukaisesti (euro-eurosta periaate). TELMA ja ei-tutkintotavoitteinen koulutus rahoitettaisiin perusrahoitusosuudesta
Perusrahoitus /ala/tutkintopainotus Kaikki rahoituksen perustana olevat toteutuneet opiskelijavuodet,ml. sekä tutkintoon johtavan että ei-tutkintoon johtavan koulutus, jaetaan alan ja tutkinnon perusteella neljään/viiteen peruskustannuskoriin siten että jokainen opiskelijavuosi on järjestäjää kohden yhdessä korissa, mutta vain yhdessä Kullakin kustannuskorilla oma kertoimensa, joka on sama kaikille molemmille järjestämismuodoille sekä kaikille tutkintotyypeille Ei tutkintoon johtavan koulutuksen osalta otetaan kertoimessa huomioon se, että sitä rahoitetaan vain perusrahoituksella Kustannuskorien kertoimet on laskettu kustannustietojen perusteella Tutkinnot sijoitetaan parhaiten kustannustasoa vastaaviin kustannuskoreihin Neljän korin mallissa kustannustiedoista lasketut kertoimet olisivat esim. seuraavat (Eivät lopulliset kertoimet, vaan ehdotus keskustelun pohjaksi) - kori1: 0,71 (16 % opiskelijavuosista) - kori2: 1,01 (78 %) - kori3: 1,62 (5 %) - kori4: 2,42 (1 %)
Perusrahoitus / ala/tutkinto kerroinvaihtoehtoja 3 koria 4 koria 5 koria 6 koria 7 koria 1 Humanistinen ja kasvatusala 0,96 1,01 0,98 0,98 0,91 203 Musiikkialan perustutkinto 1,62 1,62 1,66 1,68 1,68 299 Muu kulttuurialan koulutus 0,96 1,01 1,24 1,23 1,23 3 Yht.k.tiet., liiketal. ja hall. ala 0,96 0,71 0,71 0,71 0,71 4 Luonnontieteiden ala 0,96 1,01 0,98 0,98 0,91 506 Rakennusalan perust.: maanrakennuskoneenkuljetuksen ko. 1,62 1,62 1,68 1,47 1,47 501 Merenkulkualan perustutkinto 1,62 1,62 1,24 1,47 1,47 502 Logistiikan perustutkinto: kuljetuspalv. koul.ohj. 1,62 1,62 1,24 1,47 1,47 508 Linja-autonkulj.- tai yhdistelmäajoneuvon kulj.koulutus 1,62 1,62 1,66 1,68 1,68 509 Kaivosalan perustutkinto (ei porrastustekijä) 1,62 1,62 1,24 1,47 1,47 507 Lentokoneasennuksen perustutkinto 1,62 1,62 1,66 1,68 1,68 503 Elintarvikealan perustutk.: meijerialan ko. 1,62 1,62 1,66 1,68 1,68 5b Tekniikan ja liikenteen ala (porrastetut) 1,62 1,62 1,66 1,68 1,68 5d Liikenneopettajien erikoisammattitutkinto 0,96 1,01 1,24 1,23 1,23 599 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 0,96 1,01 0,98 0,98 1,02 604 Metsäalan perustutk.: metsäkoneenkuljetuksen koul.ohj 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 605 Metsäalan perustutk. (muut kuin metsäkoneenkulj. ko) 1,62 1,62 1,66 1,68 1,68 602 Hevostalouden perustutkinto 1,62 1,62 1,66 1,68 1,68 6b Luonnonvara- ja ympäristöala (porrastetut) 1,62 1,62 1,66 1,68 1,68 699 Muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus 0,96 1,01 1,24 1,23 1,23 701 Liikunnanohjauksen perustutkinto 1,62 1,62 1,66 1,47 1,47 7b Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (porrastetut) 0,96 1,01 0,98 0,98 0,91 799 Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus 0,96 1,01 0,98 0,98 0,91 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 0,96 1,01 0,98 0,98 1,02 Ei tutkintoon johtava koulutus 0,96 1,01 0,98 0,98 1,02 VALMA 0,96 1,01 0,98 0,98 1,02 TELMA 0,96 1,01 0,98 0,98 1,02
Perusrahoitus / järjestämismuodon ja tutkintotyypin kertoimet Alan ja tutkinnon lisäksi tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavuosia painotetaan järjestämismuodon ja tutkintotyypin perusteella Kustannustietojen perusteella lasketut kertoimet olisivat esimerkiksi seuraavanlaiset: - perustutkinto: 1,00 - oppisopimusmuotoinen perustutkinto 0,6-0,9 - ammatti- ja erikoisammattitutkinto 0,6-0,9 - oppisopimusmuotoinen ammatti- ja erikoisammattitutkinto 0,5-0,6 Edellä esitetyt eivät ole lopulliset kertoimet, vaan keskustelun pohjaksi Kertoimet ovat suuntaa antavia, lopullisessa mallissa kertoimet pitää asettaa mallin kokonaisuus huomioon ottaen, esimerkiksi otetaan huomioon perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen keskinäinen suhde Myös esim. oppisopimuskoulutuksen kerrointa on syytä arvioida oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden näkökulmasta, viedä selvästi lähemmäksi oppilaitosmuotoisen kerrointa
Perusrahoitus / majoituksen, erityisen tuen ja henkilöstökoulutuksen kertoimet Majoituksessa olevien opiskelijoiden opiskelijavuosista maksetaan rahoitusta eri majoitusmuotojen aiheuttamien kustannusten perusteella Majoituksen kertoimia asetettaessa lähtökohtana nykyinen kolmiportainen porrastus, jonka kertoimia arvioidaan koelaskelmien pohjalta Kuitenkin siten, että kertoimiin ei vaikuta se minkä alan, tutkinnon, järjestämismuodon tai tutkintotyypin opiskelijasta on kyse Erityisen tuen opiskelijoiden opiskelijavuosista maksetaan rahoitusta tuen tarpeen mukaan painottaen Erityisen tuen kertoimia asetettaessa lähtökohtana nykyinen porrastus, jonka kertoimia arvioidaan koelaskelmien pohjalta Myöskään erityisen tuen kertoimiin ei vaikuta se minkä alan, tutkinnon, järjestämismuodon tai tutkintotyypin opiskelijasta on kyse TELMA-koulutus ja vaikeimmin vammaisten tutkintotavoitteinen koulutus rahoitettaisiin perusrahoitusosuudesta Henkilöstökoulutuksessa olevien opiskelijoiden rahoitusta vähennetään sillä osuudella kuin järjestäjällä on oikeus rahoittaa tätä koulutusta työnantajilta kerättävillä maksuilla, henkilöstökoulutuksella oma kerroin
Perusrahoitus / kertoimilla painotetut opiskelijavuodet Toteutuneisiin tietoihin perustuva järjestäjäkohtainen painotettu opiskelijavuosimäärä saadaan laskemalla yhteen ala/tutkinto - peruskustannuskorin kertoimilla ja järjestämismuodon ja tutkintotyypin kertoimilla painotetut opiskelijavuodet ja lisäämällä niihin majoituksen kertoimilla painotetut opiskelijavuodet ja lisäämällä niihin erityisen tuen kertoimilla painotetut opiskelijavuodet ja vähentämällä henkilöstökoulutuksenkertoimella painotetut henkilöstökoulutuksen opiskelijavuodet Varainhoitovuoden järjestäjäkohtaisen painotetun opiskelijavuosimäärän (rahoituksen perustana) laskenta: - Järjestäjälle varainhoitovuodeksi vahvistettua opiskelijavuosimäärää painotetaan varainhoitovuotta edeltävää edeltävän vuoden toteutuneen kertoimilla painotetun opiskelijavuosimäärän ja varainhoitovuotta edeltävää edeltävän vuoden toteutuneen painottamattoman opiskelijavuosimäärän suhteessa. Näin saadaan perusrahoituksen mukainen järjestäjäkohtainen suoritteiden määrä.
Suoritusrahoitus /suoritteena tutkinnon osien ja koko tutkintojen osaamispisteet Suoriterahoituksessa on yksi yhteinen suorite osaamispiste Pääosa suoritusrahoituksesta määräytyy tutkinnon osista saatavien pisteiden perusteella kullakin tutkinnon osalla sen laajuutta ja vaativuutta kuvaava pistemäärä lisäksi valma-koulutuksen osat olisivat suoritteina Koko tutkinnoista annetaan lisäpisteitä koulutuksen järjestäjille siten, että ilman aikaisempaa perusasteen jälkeisten olevien tutkinnoista saa enemmän kuin niistä, joilla on jo aikaisempi tutkinto Molempien sekä tutkintojen että tutkinnon osien pisteitä painotetaan kertoimilla: ala/tutkinto kustannuskorikerroin, jotka ovat tutkintoon johtavan koulutuksen osalta samat kuin perusrahoituksessa (4 5 koria) erityisen tuen kerroin, jotka ovat tutkintoon johtavan koulutuksen osalta samat kuin perusrahoituksessa Koko tutkintojen osien pisteitä painotetaan kertoimilla: tutkintotyyppikerroin (pt, at & eat), samat kuin perusrahoituksessa koulutustasokerroin: jos ei ole aikaisempaa tutkintoa niin esim. 36 lisäpistettä, ja jos on, niin 18 lisäpistettä
Suoritusrahoitus /suoritteena tutkinnon osien ja koko tutkintojen osaamispisteet Tutkinnon osan hinta määräytyy sen mukaan minkä tutkinnon osaksi (mihin peruskustannuskoriin) se kuuluu, ei sen mukaan, minkä tutkinnon opiskelija sitä suorittaa Järjestäjäkohtainen painotettu tutkinnon osien osaamispisteiden määrä saadaan laskemalla yhteen ala/tutkintoperuskustannuskorikertoimilla painotetut osaamispisteet ja lisäämällä niihin erityisen tuen kertoimilla painotetut osaamispisteet Järjestäjäkohtainen painotettu koko tutkintojen osaamispisteiden määrä saadaan muuntamalla koulutustasokertoimella (36 ja 18) tutkintojen määrä osaamispisteiksi, ja laskemalla yhteen ala/tutkintoperuskustannuskori- ja tutkintotyyppikertoimella painotetut osaamispisteet ja lisäämällä niihin erityisen tuen kertoimilla painotetut osaamispisteet Järjestäjäkohtainen suoritusrahoituksen perusteena oleva painotettu osaamispisteiden määrä saadaan laskemalla yhteen järjestäjän tutkinnon osista saamat painotetut osaamispisteet koko tukinnoista saatujen painotettujen osaamispisteiden kanssa
Suoritusrahoitus Suoritusrahoituksessa otetaan huomioon kahden peräkkäisen vuoden tutkinnon osista ja tutkinnoista saadut pisteet Rahoituksen perusteena olevien suoritteiden määrää ei lähtökohtaisesti säännellä Rahoituksen perusteena olevien osaamispisteiden määrää voidaan kuitenkin rajoittaa, mikäli suoritteiden määrä on epätarkoituksenmukaisen suuri Rajoitin voidaan toteuttaa esim. kytkemällä järjestäjäkohtainen osaamispisteiden määrä varainhoitovuodelle vahvistettujen opiskelijavuosien määrään Järjestäjän rahoituksen perusteena olevien tutkinnon osien ja tutkintojen painotettujen osaamispisteiden yhteismäärä voi olla enimmillään xxx (esim. 180 tai 150) suhteessa järjestäjän painotettuun opiskelijavuosimäärään Yli menevältä osalta ei makseta suoritusrahoitusta Raja-arvo tarkentuu koelaskelmissa Suoritteiden arvon inflatoitumisen välttäminen ja epätarkoituksenmukaisen suoritetehtailun eliminointi
Vaikuttavuusrahoitus Rahoitusta saa tutkinnon tai sen osan suorittaneen työllistymisestä (työssä/yrittäjänä) ja korkeakoulukoulutukseen jatko-opintoihin sijoittumisesta sekä opiskelijapalautteesta Sekä työllistymisestä ja jatko-opiskelusta että opiskelijapalautteesta palkitsemiseen lohkaistaan vaikuttavuusrahoituksesta tietty osuus (esim. 3:2 tai 3:1 tai 4:1). Painopiste työllistymisessä. Vaikuttavuusrahoituksen ollessa 10 20 % laskennallisesta rahoituksesta, olisi työllistymisen ja jatko-opiskelun osuus laskennallisesta rahoituksesta 6-16 % ja opiskelijapalautteen 2 8 % Työllistymis- ja jatko-opiskelutiedot perustuvat pääasiallisesti Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteriin (TEM:n tietojen hyödyntäminen vielä selvittelyssä) Opiskelijapalautetiedot tulisivat perustumaan OPALA (AIPAL) opiskelijapalautejärjestelmän tietoihin
Vaikuttavuusrahoitus / Työllistyminen ja jatko-opiskelu Tutkinnon tai tutkinnon osien suorittaneita tarkastellaan seuraavan vuoden lopun tilanteessa. Satunnaisuuden vaikutuksen vähentämiseksi käytetään kahden perättäisen vuoden toteumatietojen keskiarvoa (työllistyneet ja jatko-opintoihin sijoittuneet varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuotena ja tätä edeltävän vuotena). Koko tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneet jaetaan neljään ryhmään sen perusteella onko suorittanut koko tutkinnon vai tutkinnon osia ja oliko henkilö töissä ennen koulutuksen aloittamista vai ei. Koko tutkinnon suorittaneita porrastetaan korkeammalla kertoimella kuin tutkinnon osia suorittaneita ja ennen koulutusta ei-työllisenä olleita korkeammalla kertoimella kuin työllisinä olleita. Samana vuonna sekä koko tutkinnon että tutkinnon osia suorittanut henkilö lasketaan koko tutkinnon suorittaneiden ryhmään. Muita kertoimia ei käytettäisi vs. tarvittaessa voitaisiin ottaa huomioon esim. työllisyystilanteen alueellisia eroja
Vaikuttavuusrahoitus / Työllistyminen ja jatko-opiskelu Työvoiman ulkopuolella olevien tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden osuus, esimerkiksi asevelvollisten suhteellinen osuus, vaihtelee järjestäjittäin. Sen vuoksi eroja työvoiman ulkopuolella olevien osuudessa tasataan järjestäjäkohtaisella kertoimella. Järjestäjäkohtaisesti tutkinnon tai tutkinnon osan tai osia suorittaneiden työllistyneiden ja korkeakoulututkinto-opiskelijoiksi siirtyneiden määrää korotetaan järjestäjäkohtaisella kertoimella, joka on tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaneiden yhteismäärä jaettuna työllisten, työttömien ja jatko-opiskelijoiden yhteismäärällä.
Vaikuttavuusrahoitus / Työllistyminen ja jatko-opiskelu Järjestäjäkohtainen korotuskerroin lasketaan erikseen ennen koulutusta eityöllisinä olleille koko tutkinnon suorittaneille, ei-työllisinä olleille tutkinnon osia suorittaneille, työllisinä olleille koko tutkinnon suorittaneille sekä työllisinä olleille tutkinnon osia suorittaneille. Kaikkien neljän ryhmän omilla korotuskertoimilla korjatut työllistyneiden ja jatkoopiskelijoiksi siirtyneiden määrät kerrotaan niiden omilla koulutusta edeltävää työllistymistietoa ja koko tutkintoa/tutkinnon osaa painottavilla kertoimilla, ja tämän jälkeen lasketaan yhteen. Näin saadaan vaikuttavuusrahoituksen työllistymis- ja jatko-opiskelun palkitsemiskriteerin mukainen järjestäjäkohtainen suoritteiden määrä.
Vaikuttavuusrahoitus / Opiskelijapalaute Opiskelijapalautteessa lasketaan järjestäjittäin tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden antamien arvosanapisteiden keskiarvo ja kerrotaan se vastausten määrällä. Näin saadaan vaikuttavuusrahoituksen opiskelijapalautteen palkitsemiskriteerin mukainen järjestäjäkohtainen suoritteiden määrä.
Ammatillisen koulutuksen ohjaus
STRATEGIARAHOITUS (esim. 2-4 % laskennallista rahoituksesta) VAIKUTTAVUUSRAHOITUS (esim. 10-20 %): - suoritteet (ja %-osuus): tutkinnon/tutkinnon osan suorittaneiden työllisten ja korkeakoulutukseen jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä (esim. 8-14 %) sekä opiskelijapalaute (esim. 2-6%) - työllisten ja jatko-opiskelijoiden kertoimet: tutkintotyyppi kerroin (pt/at & eat), status ennen koulutuksen aloittamista (eityöllinen vs. työllinen) -kerroin - opiskelijapalautteen kerroin: tutkintotyyppikerroin (pt, at & eat) SUORITUSRAHOITUS (esim. 30-50%) - suoritteet: tutkinnot ja niiden osat, joiden laajuus määräytyy osaamispisteinä, tutkinnon osan hinta määräytyy sen mukaan minkä tutkinnon osaksi se on määrätty kuuluvan, ei sen mukaan, minkä tutkinnon opiskelija sitä suorittaa - tutkintojen ja tutkinnon osien pisteiden kertoimet: - ala/tutkinto kustannuskorikerroin, sekä tutkinnon osille että tutkinnoille, samat kertoimet kuin perusrahoituksessa - tutkintotyyppikerroin (pt/ at & eat), vain tutkinnoille - erityisen tuen kerroin, sekä tutkinnon osille että tutkinnoille - koulutustasokerroin (perusasteen jälkeinen tutkinto on vs. ei ole), vain tutkinnoille PERUSRAHOITUS (esim. 30-50 %) - suorite: opiskelijavuosi - opiskelijavuosien kertoimet: - ala/tutkinto kustannuskorikerroin: neljä/viisi koria, (samat kaikille ammatillisen koulutuksen muodoille) - järjestämismuodon/tavan (OPSO) ja tutkintotyypin (pt/at & eat) kerroin - erityisen tuen kerroin - majoituskerroin - ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen kerroin - henkilöstökoulutuskerroin - vankilakoulutuksen kerroin