Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Samankaltaiset tiedostot
Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

Likvori päänsärky seminaari. Mikko Kallela, Olli Häppölä Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

SAV? Milloin CT riittää?

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Jukka Lumio, TAYS Päivystyksen pulmatilanteita - meningiitit

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

PD-hoidon komplikaatiot

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Epilepsian lääkehoito

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS

Taskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito

Penikkatauti turkiseläimillä

Pneumonia Maija Halme

Myyräkuume ja tularemia Elina Saarela

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

AIVOVASKULIITIT Aki Hietaharju TAYS

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Kuume tuntemattomasta syystä

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi"

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

HYVÄT VANHEMMAT! Kunnioittavasti. Timo Vesikari Professori Tutkimuksesta vastaava lääkäri. tutkimukseen osallistumisesta

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT

Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat. Niina Kerttula infektiolääkäri

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Tutkimus vuotiaille

Keskisuomalaiset zoonoosit

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus

Heikki Rantala Kuumekouristukset

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus Ravintola Palace

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Obduk&o- ohjeita HUS

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Tajuttomuus. Tajuttomuuden patofysiologiaa ja neuroanatomiaa. Tajuttomuuden syyt

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä Marja Miettinen, oyl, K-SKS

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

MIKÄ ON SYRINGOMYELIA

Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö

Transkriptio:

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida bakteerimeningiitin ja aloittaa hoidon Osaa diagnosoida ja hoitaa virusmeningiitin Tietää tavallisimmat borrelioosin, tuberkuloosin ja HIV-infektion neurologiset ilmentymät Tietää enkefaliitin diagnostiset kriteerit ja hoitoperiaatteet Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

Meningii4 johto- oireet Yleisoireet: kuume, yleis=lan lasku, Paikallisoireet: päänsärky, meningismi Aivo- oireet: kouristelu, sekavuus, tajunnan tason lasku, fokaalioireet (aivoinfark=) Muut oireet: purppura, petekkiat, nivelkivut, sep=nen shokki Meningsimi niskajäykkyys on aivokalvoille lokalisoiva paikallisoire

Meningiitin kardinaalioireet Kuume Päänsärky Sekavuus Niskajäykkyys Nyrkkisääntöjä 2 kardinaalioireista on yli 90%:lla potilailla, joilla todetaan meningiitti, mutta 3 kardinaalioiretta on vain alle 50%:lla 80% meningiiteistä on viruksen aiheuttamia 60% virusmeningiiteistä on enterovirusten aiheuttamia

Kuume, päänsärky, niskajäykkyys, sekavuus Veriviljelyt x 2 CRP, pvk+t, na, k, krea, glu Likvori - bakteerivärjäys ja -viljely, solut, proteiini, glukoosi, lisäputkia Pään TT lääkityksen aloituksen jälkeen, ennen likvoria, jos epäily herniaatiovaarasta

Kuume, päänsärky, niskajäykkyys, sekavuus Veriviljelyt Likvori Veriviljelyt, pään TT TT ennen likvoria, jos selvä paikallisoire (kuten okulomotoriuspareesi) Nopea tajunnantason lasku Nopea antibiootin aloitus parantaa ennustetta

Aloita lääkitys HETI - Antibiootti - +/- kortikosteroidi - +/- asykloviiri Steroidi rauhoittaa inflammaatiota (joka syntyy bakteerien hajotessa antibiootin vaikutuksesta komplikaatiot vähenevät (kuulo säilyy) Asykloviiri paikallaan jos herpesenkefaliitti ei ole poissuljettu Veriviljelyt, likvorin bakteerivärjäys ja viljely - CRP, harkinnan mukaan prokalsitoniini (sepsismarkkeri) Pään TT ennen likvoria, jos: - herniaatiovaara tajunta vahvasti alentunut, statuksessa paikallislöydös (mm. hemipareesi) tai jos potilas on kouristanut

Nyrkkisääntö - Bakteeri vai virusmeningii4? Bakteeri unelias, sekava vuodepo5las, joka vali2aa päänsärkyä, jos jaksaa Virus istumakuntoinen po5las, jolla kova päänsärky Osin samat oireet mu2a vaikeusasteessa huoma2ava ero, bakteeri >> virus

Meningii4 - diagnos=ikkaa Kliininen kuva Likvori + likvorin bakteerivärjäys ja viljely Veriviljely x 1-2 Sieni- ja mykobakteeriviljelyt Varaputkia (bakteerian=geenit, PCR, vasta- aineet) S- CRP Virusserologia, - eristys (veri, ulostenäyte)

Meningii4 - likvori Likvori Virus Bakteeri Ulkonäkö kirkas samea Glukoosi 2-4 mmol/l < 2 mmol/l Proteiini 500-800 mg/l > 1000 mg/l Leukosyytit < 200 x 10 6 /l > 1000 x 10 6 /l Leuk.erottelu lymfosytaarinen polymorfonukleaarinen Gramvärjäys negatiivinen positiivinen (usein) Kliininen kuva lievä raju S-CRP < 40 mg/l > 40 mg/l

Fokus neurologisessa statuksessa bakteerimeningiittiä epäiltäessä Yleisstatus - ABC - Kuume ja niskajäykkyys - Iho (petekkiat) - Nielu (peitteet) - Korvat (korvatulehdus) - Keuhkot (keuhkokuume) - Sydän (endokardiitti) Mahdollisia ABC = Airway breathing circulation Meningokokkiepäily infektioreittejä (antavat samalla viitteen aiheuttajamikrobista)

Yksityiskohtainen neurologinen status - Tajunnantaso - Puhevaste - Silmien avaaminen - Motorinen vaste - Paikallislöydökset (puhe, silmät, kasvot, pitkät radat) - Afasia - Hemipareesi - Aivohermolöydös (papillat, mustuaiset, silminen liikkeet

Meningii4po=laan ennuste Bakteerimeningiittipotilaan kuolemanriski - Yleisesti ottaen riski 2 x, > 6 tunnin hoitoviive (antibiootin aloitus) huonontaa ennustetta - Ikä > 60 v (riski 3 x) - Kouristuskohtaus (24 t sisällä, riski 4 x) - Pneumokokki - kuolleisuus 14-40%, meningokki 10%, listeria 14 % (jopa yli 30 jos immunosuppressio) Bartt AAN on Demand 2014, Durand NEJM 1993

Keskushermosto- infek=ot syventävää =etoa

Purulentti (märkäinen) bakteerimeningitti Kuva- Pathologic Basis of Disease 2005 CD-ROM

Kuvassa meningokokkeja (diplokokkeja) Kuva - Pathologic Basis of Disease 2005 CD-ROM

Meningokokin aiheuttama meningiitti Petekkiat ihon pistemäiset verenpurkaumat

http://www.chw.edu.au/parents/ factsheets/mencoccj.htm http://www.meningitis.org/

Bakteerimeningii=n komplikaa=ot

van de Beek, de Gans, Tunkel, Wijdicks. N Engl J Med 2006;354:44-53.

Epileptinen kouristuskohtaus Hydrokefalia Transtentoriaalinen herniaatio Bakteerimeningiitin neurologisia komplikaatioita Iskeeminen aivoinfarkti van de Beek, de Gans, Tunkel, Wijdicks. N Engl J Med 2006;354:44-53.

Basaalinen meningiitti (esim. tuberkuloosin yhteydessä) aiheuttaa usein aivohermopareeseja mm. kuulovaurion Kuva - Pathologic Basis of Disease 2005 CD-ROM

Keskeistä akuu=n neurologisen oireen erotusdiagnos=ikkaa

Meningiitin erotusdiagnostiikkaa SAV Meningiitti Stroke = aivohaveri Pääoire Äkillinen päänsärky Infektio-oireet: kuume, niskajäykkyys Neurologinen puutosoire Keskeisimmät tutkimukset TT (+ likvori) Likvori (+ CRP + veriviljely) TT (+TT-angio)

Puu=aisaivokuume Suomessa 2010-2012 Kuvat - Wikipedia

Herpesenkefalii4

Nuori nainen - mennyt sekavaksi, kouristanut, jonka jälkeen tajuton, EEG poikkeava

Hespesenkefalii4 Tyyppioireet: Sekavuus, hallusinaa=ot, epilep=set kohtaukset (muistu/avat ohimolohkoepilepsiaoireistoa) Dysfasia +/- hemipareesi (ohimolohkovaurio) Diagnos=ikka: likvori + MK + EEG Hoito - asykloviiri MK = Magnettikuva, EEG = elektroenkefalografia

Limbinen triadi Muis5häiriö (amnesia) Kouristelu Psyykkiset oireet Limbinen merkitsee rengasta talamuksen ympärillä Alueen rakenteita ovat mm. mantelitumake (amygdala), vyöpoimu (gyrus ginguli), aivoturso (hippocampus), nisälisäke (corpus mamillare)