ILMANLAADUN HAASTEET - Sijainti kahden vilkkaasti liikennöidyn kadun varressa - paljon busseja (myös seutu-), ei raskaan liikenteen rajoituksia LIIKENNEMÄÄRÄT 2012 ja 2035 MANNERHEIMINTIE Oikeuslääketieteellinen Hammaslääketieteellinen - Tulevaisuuden tavoite: kantakaupunkimainen rakentaminen molemmin puolin Mannerheimintietä (olemassa olevat rakennukset puretaan) - Ympäristökeskuksen ja HSY:n alustava arvio keväällä 2015: ilmanlaadun rajaarvot ylittynevät suunnittelualueelle syntyvässä katukuilussa Vihdintie: 2012: 34 500 ajoneuvoa / vrk 2035: 53 000 ajoneuvoa / vrk Mannerheimintie: 2012: 37 100 ajoneuvoa / vrk 2035: 42 000 ajoneuvoa / vrk ILMAKUVA, TONTTI 16742/2
ILMANLAATU JA MELUTASO LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ilmanlaatu - Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 141 : viittaus valtioneuvoston asetukseen - Valtioneuvoston asetus 38/2011, 4 (taulukko): päästöjen rajaarvot - YSL (527/2014) 149 : raja-arvojen saavuttamisen määräajan pidentäminen Melulta suojautuminen - Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 151 : viittaus EU-direktiiviin sekä valtioneuvoston päätökseen - EU-direktiivi 2002/49/EY: vaatimus meluselvityksistä ja meluntorjunnasta - Valtioneuvoston päätös 993/1992: melutason ohjearvot LÄHTÖKOHDAT HYVÄ ILMANLAATU vs. HYVÄ MELUTASO - Lait ja asetukset ohjaavat ristiriitaisiin tilanteisiin: - Muurimainen rakenne estää katutilan tuulettumisen - Tuulettuva rakenne ei suojaa melulta -> Tiiviin kaupunkirakentamisen perusdilemma - Mikä on hyväksyttävä kompromissi?
MALLINTAMISEN TARVE KAAVALUONNOS KAUPUNKISUUN- NITTELULAUTA- KUNNASSA EILEN Aluetehokkuus n. e=2,0 Keskimääräinen korttelitehokkuus n. e=2,7 Rakenteellinen pysäköinti n. 101 300 k-m2 asumista 120 lapsen päiväkoti n. 7 100 k-m2 liiketiloja KAAVAEHDOTUS 2017 Ratkaisumallit - Asuinrakennusten turvalliseksi katsottu etäisyys kadunreunasta 21-28 m - Voidaan käyttää arvioitaessa asumisen sijoittamista avoimeen ympäristöön - Katukuilussa ilmanlaatua on arvioitava tarkemmin - Vastaavien paikkojen ilmanlaadun vertailu - Töölöntullissa ja Mäkelänkadulla rajaarvot ylittyvät - Ilmanlaadun kannalta turvalliseksi katsottu rakennusten korkeuden ja kadun leveyden suhdeluku on alle 0,7 ja jos liikennemäärä on alle 25 000 ajon./vrk nykyisellä ajoneuvokannalla - Pikku Huopalahden pohjoisosassa suhdeluku on 0,55-0,86 ja liikennemäärät ovat huomattavan suuret
SUUNNITTELUTILANNE Aiempi suunnitteluvaihe ilmanlaatunäkökulmasta - 70 metrin etäisyys Hakamäentien tunnelin suuaukosta (ei asuinrakennuksia) - Mannerheimintien massoittelu hyvin rikkonainen - Meluteknisesti toimimaton Kaupunkikuvallisesti rikkonainen rakennettavuudeltaan hankala
SUUNNITTELUTILANNE Ilmanlaatua kohentavat ratkaisut - 70 metrin etäisyys Hakamäentien tunnelin suuaukosta (ei asuinrakennuksia) - Mannerheimintien massoittelun korkeusvaihtelut ja sisäänvedot siten, että melun pääsy korttelipihoille on mahdollisimman vähäistä - Mannerheimintien katualue leventynyt 3 m pikaraitiotien varauksen vuoksi - Ns. herkkä kohde, päiväkoti, kaukana päästölähteestä
SUUNNITTELUTILANNE Meluselvitys - Umpikorttelirakenne suojaa korttelien sisäpihoja melulta, melunormit täyttävät ulko-oleskelualueet onnistuvat - Tarvitaan kaavamääräykset: - julkisivujen ääneneristysvaatimuksista - raittiin ilman sisäänotosta ja suodattimista - asuntojen parvekkeiden avautumisesta suojaiselle pihan puolelle - väylien suuntaan vain viherhuoneita koneellisella ilmanvaihdolla ja kiinteillä lasituksille
ILMANLAATU Melua hyvin torjuva tiivis rakenne muodostaa katukuilun, jossa ilmanvirtaukset heikkenevät. Typpidioksidin vuosiraja-arvo 40 µg/m3 on vaarana ylittyä (valtioneuvoston asetus 38/2011, 4 ) autoteknologian kehityksen ennustaminen ja ilmanlaadun mallintaminen vaikeaa katualue leventynyt 3 m selvityksen teon jälkeen! HSY:n selvitys OPTIMISTINEN TULEVAISUUSARVIO REALISTINEN TULEVAISUUSARVIO tarkasteluvuosi 2024
ILMANLAADUN HAASTEET Kaava jatkossa - Kaavan jatkovalmistelu - Mannerheimintien massoittelu mahdollisesti polveilevammaksi - Rakentamisen aikataulu - Aloitus mahd. aikaisintaan 2019 - Rakentaminen kortteleittain, ehkä noin kortteli/vuosi yht. 7 vuotta - Vaiheistamistarve tai mahdollisuus, kauempana liikennealueista olevat korttelit rakennettaisiin ensin? Yleisemmät tavoitteet - Ponnistelut liikenteen päästöjen vähentämiseksi kaupunkialueella - Tietullit, raskaan liikenteen rajoitukset, joukkoliikenteeseen satsaaminen (KSV:n uusi ympäristöohjelma) - Tulevaisuuden kaupunkibulevardit - ovatko haasteet samat vai saadaanko päästöjen ja melun syy korjattua?