Ilmanlaatuohjeiston soveltaminen Espoon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa Espoo

Transkriptio

1 Ilmanlaatuohjeiston soveltaminen Espoon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa Espoo Ympäristötarkastaja Katja Ohtonen Puh , . katja.ohtonen(at)espoo.fi Espoon kaupungin ympäristökeskus Esityksen sisältö Taustaa Mallinnukset, ohje- ja raja-arvoihin vertaaminen HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeet Erityiskysymyksiä: Laimeneminen ylöspäin mentäessä Meluaidat Meluvallit Kasvillisuuden vaikutus Kommentointi ja vaikuttaminen 2 1

2 Miten yhdistää tiivis kaupunkirakenne ja hyvä ilmanlaatu? Kaupunki tiivistyy Espoossa esim. metroasemien lähistölle. Rakentamatonta maata on vähän, ja hyvät rakennuspaikat on jo rakennettu. Kuinka lähelle liikenneväyliä asutusta ja ns. herkkiä kohteita (koulut, päiväkodit, vanhusten palvelutalot) voidaan kaavoittaa? Kaavoittamalla ei saa muodostua katukuiluja. Katukuiluissa ilmanlaatu saattaa heiketä jopa raja-arvotasolle, vaikka liikennemäärät olisivat alhaiset (esim. kavl ). 3 Turvallinen ja terveellinen ympäristö Maankäyttö- ja rakennuslaki 5, kohta 1: Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. 4 2

3 Liikenteen päästöjen aiheuttamat terveyshaitat Kohtuullisen matalatkin ilmansaastepitoisuudet voivat vaikuttaa vakavasti terveyteen. Tutkimuksissa on havaittu asumisen vilkkaan tien (yli ajoneuvoa/vrk) lähellä (<100m) olevan yhteydessä mm. kohonneeseen astman riskiin, lasten keuhkojen hidastuneeseen kehitykseen, nivelreumaan, neuropsykologisiin vaurioihin ja hieman lyhentyneeseen elinikään. Suurimmat terveyshaitat länsimaissa aiheutuvat hiukkasmaisille epäpuhtauksille altistumisesta. Hiukkaset heikentävät hengityselimistön, sydämen ja verenkiertoelimistön terveyttä. Pitkäaikaisen, vuosia kestävän altistumisen tiedetään olevan erityisen haitallista. Kokonaisaltistumisen kannalta ratkaisevaa on kodin sijainti suhteessa liikennealueisiin. Hiukkaspitoisuudet laskevat nopeasti ensimmäisten kymmenien metrien matkalla tiestä. (Timo Lanki, THL: Liikenneväylät ja terveys, ) 5 Jokainen metri merkitsee Jokainen metri väylän ja altistuvan kohteen välissä on tärkeä. Tärkeimmät etäisyysmetrit ovat väylää lähellä. Tehokkaimmin yhdistetään tavoite tiiviistä kaupungista ja hyvästä ilmanlaadusta asunnoissa ja herkkien kohteiden rakennuksissa, kun jätetään lähimmät kymmenet metrit rakentamatta. Huom! Pitoisuudet eivät pienene lineaarisesti. Kuvassa on tuloksia pääväylä varrella tehdyistä mittauksista. (kuva: HSY) 6 3

4 Ilmanlaatumallinnukset Mallittaminen vaatii asiantuntemusta ja osaamista. Mallinnukseen kootaan lähtötiedot liikenteestä, päästökertoimista, meteorologiasta ja maastonmuodoista. Laskenta, tulosten käsittely ja tulkinta vaativat asiantuntemusta. Mallinnuksen teettäminen sekä saatujen mallinnustulosten hyödyntäminen vaativat asiantuntemusta myös tilaajapuolella. 7 Ilmanlaatumallinnukset, ohje- ja raja-arvoista Mallinnuksen tuloksia verrataan ohje- ja raja-arvoihin. Tässä on menetelmän heikoin kohta kaavoituksessa hyödynnettävyyden kannalta: Ohjearvot (1996) eivät vastaa nykytietämystä ilmansaasteiden terveysvaikutuksista. Ohjearvojoista tyypillisesti ylittyvät vain typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten ohjearvot, mutta niidenkin ylittyminen edellyttää, että ollaan melko lähellä väylää. Helpoiten yleensä ylittyy typpidioksidin vuorokausiohjearvo. Raja-arvot ylittyvät Espoossa käytännössä isoimmilla väylillä ja niiden pientareilla. Raja-arvoja ei ole tarkoitettu kaavoituksessa hyödynnettäväksi. Ne ovat niin korkeita, että niillä ei ole avoimessa ympäristössä ohjaavaa vaikutusta. 8 4

5 Ohje- ja raja-arvon vertaus mittaustuloksiin vilkkaan väylän varrella Vuonna 2010 mitattiin ilmanlaatua Niittymaalla. Mittausasema oli 27 m Länsiväylän ( ajoneuvoa/vrk) pohjoispuolella. Kaikki ohje- ja rajaarvot alittuivat. Raja-arvo alittui jopa 2 m päässä Länsiväylästä (passiivikeräin-mittaus). 9 Ohje- ja raja-arvot vs. MRL 5 Ohje- ja raja-arvojen alittuminen ei takaa MRL 5 :n mukaista terveellistä ympäristöä. Miten asuminen ja herkät toiminnot sitten ohjataan turvalliselle etäisyydelle väylistä? 10 5

6 HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeet 11 Nettijulkaisu: Malli ilmanlaadun huomioimiseksi suunnittelussa Koottu ajantasainen tieto ja mm. esitelty keinoja, kuinka vähentää liikenteen aiheuttamille ilmansaasteille altistumista HSY > Seutu- ja ympäristötieto > Ilmanlaatu > Ilmanlaadun arviointi > Liikenneväylät ja terveys > Ilmanlaatuvyöhykkeet (alareunassa pdf) 12 6

7 Ilmanlaatuvyöhykkeet ovat kompromissi Vasta metrin etäisyydellä väylästä hiukkasten pitoisuudet ovat taustatasolla. Vasta yli 200 metrin etäisyydellä väylästä ei epidemiologisissa tutkimuksissa ole havaittu terveyshaittoja. Kaupunkialueella näin pitkiä etäisyyksiä ei ole mahdollista noudattaa. 13 Oheinen kuva: 20 m korkeudella pitoisuudet ovat noin 70 % katutason pitoisuuksista. Pitoisuudet laimenevat ylöspäin mentäessä Tuoreesta mallinnuksesta: 20 m korkeudella NO 2 :n pitoisuus on % katutason pitoisuudesta. Tornitalon kattotasolla (84 m tien pinnasta) NO 2 :n pitoisuus on noin 30 % katutason pitoisuudesta. Kuva: HSY 14 7

8 Ilmanotto katolta? Tornitaloissa haastavaa Katolla ilma olisi kyllä puhdasta, mutta tornitalon ilmanotossa katolta on omat haasteensa: hormivaikutus, tilaa vievät läpiviennit, iso energiankulutus, Jos talo on korkea (yli 10 kerrosta), ilmanotto katolta ei ole ongelmaton kaavamääräys ilmanvaihdon suunnittelijoille. Kattoilmanoton haasteet tornitaloissa vaativat lisää selvittelyä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mikä olisi toimiva kaavamääräys? Tavanomaisissa kerrostaloissa hyvä ratkaisu Matalammissa (~10 krs.) asuinkerrostaloissa ilmanotto katolta pitäisi onnistua ongelmitta 15 Rakentamismääräyskokoelma D2: Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräys Ulkoilmalaitteet on sijoitettava siten, että rakennukseen tuleva ulkoilma on mahdollisimman puhdasta. Ohje Jos rakennus sijaitsee 50 m:ä lähempänä vilkasliikenteisen ajoväylän keskiviivaa, rakennuksen ulkoilmalaitteet sijoitetaan mahdollisimman ylös, yleensä rakennuksen liikenneväylän vastakkaiselle puolelle. Tie tai katu katsotaan vilkasliikenteiseksi ainakin silloin, kun keskivuorokausiliikenne on yli autoa vuorokaudessa. 16 8

9 Meluaidan vaikutus ilmanlaatuun Meluaidan taakse muodostuu katve. Pitoisuusmaksimi saavutetaan katveen jälkeen. tuuli Meluaita pidentää päästölähteen vaikutusaluetta. Esimerkki amerikkalaisesta tutkimuksesta Ilman meluaitaa tien vaikutusalue 150 m Meluaidan kanssa vaikutusalue m 3+3 väylä, 6 m meluaita Eli korkea meluaita muuttaa ilmanlaatutilannetta mutta ei paranna. Matala meluaita ei vaikuta. 17 Meluvallin vaikutus ilmanlaatuun Meluvalli tuo etäisyyttä, mikä on edullista ilmanlaadun paranemisen kannalta. Muilta osin vaikutus ilmanlaatuun on vähäinen. 18 9

10 Kasvillisuuden vaikutus liikennepäästöjen laimenemiseen Kaasut (esim. No x ) ja pienhiukkaset käyttäytyvät samankaltaisesti vihersuojavyöhykkeellä: Niiden laimenemiseen puusto ei vaikuta Kasvillisuus pienentää jonkin verran karkeiden hiukkasten (katupöly) pitoisuuksia. Suurin vaikutus on havupuilla. 19 Kommentointi ja vaikuttaminen Pääperiaate on, että noudatetaan HSY:n ilmanlaadun suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeitä noudatetaan mahdollisuuksien mukaan myös tiiviillä keskusta-alueilla. Mallinnuksia kannattaa teettää vain erityistapauksissa (tunnelit, vaihtoehtovertailut). Henkilöt ja yksiköt: Jenni Saarelainen, kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Leena Sjöblom, ympäristökeskus, ympäristön- ja luonnonsuojeluyksikkö Katja Ohtonen, ympäristökeskus, valvontayksikkö Osallistutaan kaavan valmisteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuomalla esiin ilmanlaatunäkökulmia. Ympäristökeskus antaa tarpeen mukaan kannanoton kaavaehdotuksesta. Esimerkki: Asuinrakennukset tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla joissa käytetään tehokkaita tuloilman suodattimia, joiden erotusaste on vähintään 80%. Tuloilma tulee ottaa katolta. Tarvittaessa kommentoimme tapauksia myöhemmissäkin vaiheissa

11 Pääkohdat Ilmansaasteiden aiheuttama terveyshaitta on todellinen. Raja- ja ohjearvoilla ei ole sellaista ohjaavaa vaikutusta, että ne alittamalla voitaisiin taata terveellinen ympäristö. Katukuiluympäristöjä ei saa luoda. Pitoisuudet pienenevät ensimmäisten (kymmenien) metrien aikana voimakkaimmin. Pyritään noudattamaan HSY:n ilmanlaatuvyöhyketaulukkoa. 21 Kiitos huomiostanne! Leppävaara Ilmanlaadun mittausasema 22 11