Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00605 BO Kulmala Vesa(VM) 04.11.2016 Asia E-jatkokirje: Monivuotisen rahoituskehyksen 2014-2020 väliarviointi Kokous U/E/UTP-tunnus E 91/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komission tiedonanto monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinniksi (COM (2016) 603 final) julkaistiin 14.9.2016. Tiedonantoon liittyy komission taustadokumentti sekä lainsäädäntöesityksiä. Komission tiedonannon kokonaisuudesta on aiemmin laadittu E-kirje (E 91/2016 vp), joka on käsitelty EU-ministerivaliokunnassa 7.10 ja valtiovarainvaliokunnassa 25.10. Tällä E-jatkokirjeellä on tarkoitus selventää ja tarkentaa kokonaisuudessa avoinna olleita kysymyksiä sekä Suomen kantaa käsittelyn edettyä. Samanaikaisesti tämän E- jatkokirjeen kanssa on valmisteltu osana väliarvioesityksen kokonaisuutta valtioneuvoston U-kirjelmä, mikä tarkastelee nimenomaisesti esitykseen liittyviä lainsäädäntöesityksiä rahoituskehyksen tarkistamiseksi. Neuvoston puheenjohtajamaa Slovakia on myös jo laatinut ensimmäisen kompromissiesityksen neuvoston kannaksi 25.10, mikä ei kuitenkaan saanut jäsenmaiden tukea. Seuraavaa esitystä odotetaan viikolla 44, ja sitä on tarkoitus käsitellä Coreper IIkokouksessa perjantaina 4.11. Seuraavan kerran käsittely on yleisten asioiden neuvostossa 15.11.2016. Komission tavoitteena on saada väliarviosta yhteisymmärrys vuoden 2016 loppuun mennessä. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti EU:n rahoituskehyksen painopistettä on siirrettävä asteittain vahvemmin tukemaan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Lisäysehdotusten osalta tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota Suomen mahdollisuuksiin hyödyntää nyt ehdotettua lisärahoitusta. Lisäksi tulee huolehtia, että rahoituksen painopisteet vastaavat entistä paremmin ajankohtaisia tarpeita. Muuttoliike ja pakolaiskriisi ovat suuria haasteita, joihin vastaaminen edellyttää EU-tason rahoitustoimia. Komission esittämistä lisäesityksistä muuttoliikkeen hallitsemiseksi Suomi korostaa erityisesti maakohtaisten kumppanuussopimusten merkitystä. Suomi painottaa varojen käytön vaikuttavuutta ja pohjautumista realistisille tarpeille arvioitaessa lisärahoitusesityksiä.
Suomen mukaan lisärahoitusesityksessä tulee aina selvittää mahdollisimman pitkälle rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet ja huolehtia siitä, että lisärahoitus toteutetaan rahoituskehyksen kokonaistasoa kasvattamatta. Suomen näkemyksen mukaan on selvää, että rahoituskehyksen sisällä on oltava mahdollisuus vastata joustavasti ja tehokkaasti ennakoimattomiin haasteisiin ja menoihin. Ensisijaisena periaatteena tulee tämän osalta olla, että otsakkeisiin sisältyy riittävä marginaali, jolla turvataan budjetin kyky vastata ennakoimattomiin menoihin rahoituskehyksissä sovittujen kattojen puitteissa. Tarvittaessa ja harkinnan mukaan voidaan ottaa käyttöön myös muita voimassaolevia nykyisen rahoituskehyksen mukaisia joustoelementtejä. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti on huolehdittava, että Suomen nettomaksuosuus on kohtuullinen ja oikeudenmukainen. Tämän vuoksi valtioneuvosto pitää keskeisenä, että joustavuuden lisääminen nyt esitetyillä uusilla toimilla ei saa merkitä huomattavia lisärahoitusvaatimuksia jäsenmaille. Valtioneuvosto ei siksi tue komission esitystä uuden kehyksen ulkopuolisen erityisvälineen, Euroopan unionin kriisivaraus, luomiseksi erityisesti sen rahoituskapasiteetin osalta. Valtioneuvosto pitää myös ongelmallisena komission ehdotuksessa kehyksen ulkopuolisten hätäapuvarauksen ja joustovälineen koon kasvattamista. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan joka tapauksessa edellä mainittujen kehyksen ulkopuolisten erityisvälineiden maksut tulee sisällyttää maksukattoon. Lisäksi valtioneuvosto täsmentää kantaansa seuraavien seikkojen osalta. 2(7) Valtioneuvosto katsoo, että kysymys erityisvälineiden maksujen käsittelystä joko kehyksen ulkopuolella tai sisäpuolella liittyy rahoituskehysasetukseen ja edellyttää yksimielistä päätöstä neuvostossa. Valtioneuvosto voi hyväksyä komission ehdotuksen aikaistaa vuonna 2014 tehdyn ennakoimattomien menojen liikkumavaran käyttöönoton hyvitys vuodelle 2017 aiemman sovitun 2018 2020 sijaan tämän kuitenkaan muuttamatta edellä esitettyä kantaa erityisvälineiden maksujen käsittelystä. Pääasiallinen sisältö Suomi tukee puheenjohtajan näkemystä siitä, että väliarviosta tehtäviä päätöksiä ei tulisi linkittää neuvotteluihin vuoden 2017 talousarviosta. Suomi tarkastelee komission esityksiä osana rahoituskehyksen väliarvion kokonaisuutta. Suomen lopulliset kannat muodostetaan lopullisen kokonaisuuden perusteella Suomen kokonaisetu huomioiden. Komission alkuperäinen esitys Komission esitys on kuvattu yksityiskohtaisesti aiemmassa E-kirjeessä (E 91/2016 vp). Tiivistetysti komission esityksen pääkohdat voi jakaa kolmeen osaan: 1.) Määrälliset esitykset, eli vahvennettua rahoitusta määritellyille prioriteettialoille; 2.) Muutosesitykset talousarvion joustavuuden ja mukautumiskyvyn lisäämiseksi; 3.) Yksinkertaisemmat säännöt ja keskittyminen tuloksiin.
Kyseessä on kuitenkin kokonaispaketti siinä mielessä, että vahvennetuilla rahoitustoimilla pyritään tarjoamaan lisävaroja tämän hetken keskeisille prioriteettialoille ja muutokset joustavuuden lisäämiseksi ovat komission mukaan välttämättömiä, sillä jousto on komission mukaan saavuttamassa nykyisessä kehyksessä asetetut rajat, kun otetaan huomioon myös nämä tässä väliarviossa esitetyt lisärahoitusehdotukset. 1. Määrälliset esitykset; rahoitusta määritellyille prioriteettialoille 3(7) Siltä osin kuin lisärahoitustoimet rahoitetaan uudelleenkohdentamalla jo tehtyjä sitoumuksia, on kyseessä sitoumuksen siirto prioriteetista toiseen, eikä tällä ole kokonaistaloudellisia vaikutuksia EU-budjettiin. Komissio ehdottaa vahvennettua rahoitusta yhteensä 6,3 miljardia euroa kasvua koskevan painopisteen saavuttamiseen, sekä sen varmistamiseksi, että Eurooppa pystyy tulevina vuosina vastamaan muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviin uusiin haasteisiin. Komissio ehdotuksen mukaan tämä jakautuisi 2,4 miljardia (noin 39 %) työllisyyteen ja kasvuun liittyviin toimiin ja 3,9 miljardia (noin 61 %) muuttoliikkeeseen ja maahanmuuton juurisyihin vaikuttaviin toimiin. Edellä esitetyt lisäykset olisi tarkoitus rahoittaa pääosin käyttämättömistä marginaaleista, jotka ovat rahoituskehyksen sisällä. Marginaalin käyttöönotto tapahtuu kuitenkin siis rahoituskehyksissä sovittujen enimmäismäärien eli kattojen puitteissa. 2. Muutosesitykset talousarvion joustavuuden ja mukautumiskyvyn lisäämiseksi varojen käyttöönotossa ja maksamisessa Rahoituskehyksessä on jo nyt sovittu erityisistä joustovälineistä, joilla voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja jotka tyypillisesti otetaan käyttöön tarvittaessa. Näitä olemassa olevia joustokeinoja on myös viime vuosina otettu käyttöön erityisesti muuttoliikkeen aiheuttamien määrärahatarpeiden kattamiseen. Komission mukaan, ja ottaen huomioon myös väliarviossa esitetyt vahvennetut rahoitustoimet, ilman muutoksia nykyisiin asetuksiin rajoitettaisiin talousarvion valmiutta reagoida ennakoimattomiin tilanteisiin rahoituskehyksen loppuvuosina ja siksi komissio esittää väliarvioinnin yhteydessä muutoksia ja lisäyksiä näihin olemassa oleviin joustokeinoihin. Komission tällä perusteella ehdottamat keskeisimmät muutokset MFF-asetukseen ovat erityisesti joustovälineen ja hätäapuvarauksen koon kaksinkertaistaminen, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran rajoitusten poistaminen, uusi erityisväline Euroopan unionin kriisivaraus sekä yksimielistä tulkintaa siitä, että erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksut ylittävät monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät. Käytännössä nämä muutokset siis kasvattavat talousarvion joustavuutta verrattuna nykyisen rahoituskehysasetuksen mahdollistamiin joustokeinoihin. Mikäli kaikki joustavuuden muutosehdotukset hyväksyttäisiin komission esittämällä tavalla, tarkoittaisi se Suomen potentiaalisten vastuiden kasvamista nykyisestä ja konkreettisesti taloudellisia vaikutuksia Suomelle siinä vaiheessa kun näiden uusien keinojen mahdollisuuksia
4(7) otettaisiin konkreettisesti käyttöön ja käyttöönotetut sitoumukset realisoituisivat maksuiksi. 3. Yksinkertaisemmat säännöt ja keskittyminen tuloksiin. Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointiin liittyy komission ehdotukset varainhoitosääntöjen yksinkertaistamisesta. Näihin liittyvät asetusmuutosehdotukset käsitellään kuitenkin erikseen, eikä niitä siten referoida tarkemmin tässä E-jatkokirjeessä. Puheenjohtajan ensimmäinen kompromissiesitys Puheenjohtajan ensimmäinen kompromissiesitys neuvoston kannaksi rahoituskehyksen välitarkasteluun saatiin 25.10 ja sitä käsiteltiin 27.10. puheenjohtajan ystävät-ryhmässä. Kompromissiesityksessä lisäysehdotuksia ja joustavuutta lisääviä ehdotuksia leikattiin. Monien jäsenmaiden mukaan, ml Suomi, esitys oli riittämätön, eikä se saanut jäsenmaiden tukea. Puheenjohtaja aikoo esittää toisen kompromissiesityksen viikolla 44, ja sitä on tarkoitus käsitellä Coreper II- kokouksessa perjantaina 4.11. Seuraava käsittely yleisten asioiden neuvostossa on 15.11. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentissa asiaa valmistellaan parlamentin budjettivaliokunnassa. Yleisesittelijöinä toimivat Jan Olbrycht (EPP, PL) sekä Isabelle Thomas (S&D, FR). Parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman 26. lokakuuta 2016 monivuotisen rahoituskehyksen 2014 2020 välitarkistuksesta (P8_TA-PROV(2016) 0412). EU34-budjetti- ja hallintojaoston kirjallinen menettely 1.11. 2.11.2016 EU-ministerivaliokunta 4.11.2016 E-kirje (E 91/2016 vp); VaV 25.10.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Komission tiedonannolla ei sinänsä ole välittömiä vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön eikä Ahvenanmaan asemaan Taloudelliset vaikutukset Komission tiedonannolla ei sinänsä ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia.
Komission tiedonannossa esittämät lisärahoitustoimet sekä tiedonannon toimeenpanoon liittyvät lainsäädännön muutosesitykset joustavuuden lisäämiseksi nykyisestä, aiheuttaisivat kuitenkin toteutuessaan taloudellisia vaikutuksia EU-budjettiin. Mahdolliset vaikutukset Suomen EU-maksuun riippuvat sovittavan kokonaisuuden laajuudesta ja rahoituksesta. Maksuvaikutukset voivat kohdistua nykyisen rahoituskehyksen lisäksi myös tulevalle rahoituskehyskaudelle. Alla esitetään kokonaisarvioita vaikutuksista. Vuosittaista jakautumaa ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan. 1. Määrälliset esitykset; rahoitusta määritellyille prioriteettialoille Mikäli määrälliset lisärahoitustoimet toteutuisivat komission esityksen mukaisina, suorat laskennalliset maksuvaikutukset (perustuen Suomen laskennalliseen maksuosuuteen EUbudjetista, 1,55 % lisäysesityksistä), olisivat Suomelle noin 100 miljoonaa euroa jakautuen useammalle vuodelle. Maksuvaikutus syntyy, kun komissio esittää uusien toimien rahoittamista pääosin käyttämättömästä marginaalista. Marginaalin käyttöönotto tapahtuu kuitenkin rahoituskehyksissä sovittujen enimmäismäärien eli kattojen puitteissa. Nettovaikutus Suomelle muodostuisi pienemmäksi, mikäli Suomi pystyisi hyödyntämään nyt esitettyä lisärahoitusta, esimerkiksi Horisontti2020 - tutkimus- ja innovaatio tai Erasmus+ ohjelmista. 2. Muutosesitykset talousarvion joustavuuden ja mukautumiskyvyn lisäämiseksi varojen käyttöönotossa ja maksamisessa Komission tiedonannossa esiintuomista lainsäädännön muutoksista joustavuuden ja mukautumiskyvyn lisäämiseksi varojen käyttöönotossa ja maksamisessa voidaan arvioida aiheutuvan myös taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Mikäli komission joustavuutta koskevat muutokset tulisivat sellaisinaan voimaan, tarkoittaisi se hyvin karkeasti arvioiden Suomen mahdollisen laskennallisen rahoitusosuuden EU-budjettiin kasvamista enimmillään noin 400 500 miljoonaa euroa tarkentuneiden selvitysten perusteella. Nämä vastuut konkretisoituisivat siinä vaiheessa, kun tehtäisiin päätös joustokeinojen käyttöönotosta ja ne konkretisoituisivat maksumäärärahoiksi. Päätökset joustoinstrumenttien ja muiden erityisvälineiden käyttöönotosta ja määristä tehtäisiin kuitenkin edelleen aina tapauskohtaisesti erikseen. Todellisuudessa osa maksuista konkretisoituisi vuoden 2020 jälkeen. Kaikkien joustavuutta koskevien ehdotusten taloudellisia vaikutuksia ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan. Kansallisessa talousarviossa Suomen maksut EU:lle budjetoidaan momentille 28.92.96. Momentti on menokehyksen sisällä kansallisissa kehyksissä. Komission ehdotus MFFasetuksen mukaisten erityisvälineiden maksuista monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton ulkopuolella merkitsisi kansallisen talousarvion valmistelulle merkittäviä haasteita Suomen EU-maksun ennakoitavuuden näkökulmasta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 5(7)
6(7) Joustavuuden lisäämiseen liittyvien konkreettisten lainsäädäntöesitysten osalta laaditaan lisäksi valtioneuvoston U-kirjelmä, joka käsitellään samanaikaisesti tämän E-jatkokirjeen kanssa EU34-jaostossa 1.-2.11.2016 sekä EU-ministerivaliokunnassa 4.11.2016. Asiakirjat Komission tiedonanto monivuotisen rahoituskehyksen 2014 2020 väliarvioinniksi; COM (2016) 603 final + taustadokumentti SWD (2016) 299 Puheenjohtajan 1. kompromissiesitys doc. 13545/16 (25.10.2016) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/BO Vesa Kulmala, puh. +358 29 553 0548, vesa.kulmala@vm.fi VM/BO Seija Kivinen, puh. +358 29 553 0236 seija.kivinen@vm.fi VM/BO Panu Kukkonen puh. +358 40 521 9410, panu.kukkonen@vm.fi VM/BO Jussi-Pekka Rantanen puh +358 29 553 0316, jussi-pekka.rantanen@vm.fi VM/BO Rauno Lämsä, puh. +358 40 734 6943, rauno.lamsa@vm.fi VNK/VNEUS Niina Pautola-Mol, puh. +358 29 516 0342, niina.pautola-mol@vnk.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1479 Liitteet Viite
7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi