Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM BO Kukkonen Panu JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM BO Kukkonen Panu JULKINEN Asia EU:n vuotta 2016 koskevat lisätalousarvioesitykset nrot 4 ja 5 Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komission lisätalousarvioesitys nro 4 vuodelle 2016 annettiin 30. syyskuuta Esitykseen liittyy komission ehdotus ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta. Lisätalousarvioesityksen käsittely aloitettiin neuvoston budjettikomiteassa Komissio antoi lisätalousarvioesitys nro 5 vuodelle lokakuuta Omien varojen päätöstä (2014/335/EU) koskeva ratifiointikierros saatettiin loppuun kansallisissa päätöksentekoelimissä syyskuun 2016 loppuun mennessä. Komissio antaa näin uutta omien varojen päätöstä koskevan lisätalousarvioesityksen, jonka mukaisesti päätös uusista omista varoista tulee voimaan taannehtivine vaikutuksineen lokakuun 2016 alusta lukien. Lisätalousarvioesityksen käsittely aloitettiin neuvoston budjettikomiteassa Suomi voi hyväksyä komission esitykset lisätalousarvioiksi nrot 4 ja 5 varainhoitovuodelle Lisäksi Suomi voi hyväksyä ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönoton osana lisätalousarvioesityksen kokonaisuutta. Suomi tukee määrätietoisia, vaikuttavia ja tehokkaasti toimeenpantavia toimia kaikilla politiikkasektoreilla, jotta muuttoliike saadaan unionin alueella hallintaan. Rahoituksen osalta Suomelle on keskeistä uskottavan ja riittävän rahoituksen varmistaminen maksukaton eli rahoituskehyksen enimmäismäärän puitteissa. Lisäksi Suomi korostaa, että lisätalousarvioesitykseen nro 4 liittyvä esitys Euroopan strategisten investointien takuurahaston (ESIR -takuurahaston) etupainottamisesta ei ennakoi Suomen kantaa ESIR:n jatkosta käytäviin neuvotteluihin, johon Suomen lopullinen kanta ratkeaa kokonaisuuden perusteella. Rahoituskehysasetuksen mahdollistamien joustomekanismien käytön osalta on tärkeää, että mekanismeja käytetään asetuksen tarkoittamalla tavalla ottaen erityisesti huomioon, että ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara on tarkoitettu käyttöönotettavaksi viimesijaisena keinona. Suomi pitää tärkeänä selvittää mahdollisimman pitkälle rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet.

2 Pääasiallinen sisältö 2(7) Lisätalousarvioesitys 4/2016 Komissio antoi ehdotuksensa vuoden 2016 neljänneksi lisätalousarvioksi Ehdotus sisältää erityisesti määrärahatasojen tarkistuksia otsakkeessa 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus). Ehdotetut muutokset heijastavat viimeaikaista kehitystä maahanmuuton ja turvallisuuden alueella sekä näihin liittyvien maksujen toimeenpanojen etenemistä. Maaliskuussa 2016 luotiin kuluvan vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä uusi hätäapuväline hallitsemattomaan maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvien ongelmien torjumiseksi. Komission mukaan hätäapuvälineen tarvitsemat määrärahat olisivat 300 miljoonaa euroa sitoumuksina vuonna Uudelle välineelle on jo tähän mennessä osoitettu 199 miljoonaa euroa. Nyt lisätalousarvion nro 4 yhteydessä komissio ehdottaa 50 miljoonaa euroa lisää sitoumuksina ja 10 miljoonaa euroa maksuina. Lisäksi turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sitoumuksiin komissio ehdottaa 130 miljoonaa euroa. Rajaturvallisuuden ylläpitoon liittyvään tukeen ja yhteiseen viisumipolitiikkaan laillisen matkustamisen helpottamiseksi komissio ehdottaa 70 miljoonaa euroa. Komissio esittää lisätalousarvioesityksessä myös ESIR:in takuurahaston varojen kerryttämisen aikataulun muuttamista vuodelle 2016 etupainotteisemmaksi 73,9 miljoonaa euron edestä. Tämä siirto tehtäisiin Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) -budjetista, ja olisi tarkoitus palauttaa takaisin Verkkojen Eurooppa - budjettiin vuonna Lisäksi komissio ehdottaa sitoumusten määrän pienentämistä yhteensä 14,7 miljoonalla eurolla seitsemästä budjettikohdasta. Komissio on tarkastellut kuluvaa vuotta koskevien maksumäärärahojen toimeenpanoa ja maksuaikatauluja ja ehdottaa maksumäärärahojen muutoksia. Maksumäärärahojen muutokset koskevat otsakkeita 1b, 2 ja 3. 1b otsakkeessa maksut laskevat miljoonaa euroa, otsakkeessa 2 yhteensä 148,4 miljoonaa euroa ja nousevat eurolla otsakkeessa 3. Komissio huomioi tässä yhteydessä myös vuosittain tehtävään globaalisiirtoon (global transfer) liittyvät muutokset. Kesäkuussa 2016 saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys uuden Euroopan rajaviranomaisen, Euroopan raja- ja rannikkovartioston perustamisesta. Lisätalousarvioesityksessään komissio ehdottaa, että uusi viranomainen voisi palkata vielä kuluvan vuoden puolella 50 uutta väliaikaista työntekijää. Määrä vähennetään uuden viraston vuotta 2017 koskevasta henkilöstösuunnitelmasta. Uudet työntekijät osallistuvat turvapaikan hakijoiden palautuksiin, yhteisoperaatioihin ja riskianalyysitehtäviin. Lisäksi henkilöstöä tarvitaan uuden viraston henkilöstö- ja tietohallintotehtävissä. Komissio on myös tarkistanut omia varoja koskevia ennusteita toukokuussa 2016 pidetyn EU:n omia varoja koskevan ennustekokouksen päätöksen mukaisesti. Perinteisten omien varojen määrä on nyt 2,12 % suurempi kuin vielä vuoden 2016 varsinaisessa budjetissa ennustettiin. Kasvuun ovat vaikuttaneet ennustettua voimakkaampi EU:n ulkopuolinen tuonti ja tullitariffien kasvu. EU-maiden yhteenlaskettu arvonlisäveropohjaa koskeva ennuste on nyt 0,73 % suurempi kuin aikaisemmin ennustettiin. EU:n bruttokansantulopohjaa koskeva ennuste laski aavistuksen vuotta aikaisemmin

3 3(7) ennustetusta. Komissio on päivittänyt myös Yhdistyneen kuningaskunnan maksualennusta koskevat ennusteensa. Yhdistyneen kuningaskunnan saaman maksualennuksen määrä on nyt 6 028,1 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 147 miljoonaa euroa. Esitys ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta Kuluvan vuoden EU:n talousarvion otsakkeessa 3 ei ole liikkumavaraa enää käytettävissä, samoin kuin myöskään joustovälinettä ei ole enää käytettävissä, minkä johdosta komissio esittää ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottoa EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen artiklan 13 mukaisesti. Kun esitetyistä 250 miljoonan euron lisäyksistä on ensin katettu 9,9 miljoonaa euroa vähentämällä ne Euroopan lääkeviraston sitoumuksista ehdottaa komissio käytettäväksi ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta otsakkeessa 3 yhteensä 240,1 miljoonaa euroa. Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotolla saadut määrät on korvattava kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen liikkumavaroilla kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina. Komissio ehdottaa edellä otsakkeessa 3 käyttöönotettavien määrärahojen 240,1 miljoonaa euroa korvaamista täysimääräisesti otsakkeen 5 käyttämättömästä sitoumusmarginaalista. Lisätalousarvioesitys 5/2016 Neuvosto hyväksyi 26. toukokuuta 2014 omia varoja koskevat uudet säännöt. Neuvoston päätös omista varoista tulee voimaan vasta sitten, kun kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti. Tämä merkitsee yleensä sitä, että kansallisten parlamenttien on ensin ratifioitava päätös ja viimeisenä jäsenvaltiona Romania ratifioi omia varoja koskevan päätöksen (2014/335/EU) syyskuussa Koska uutta omien varojen päätöstä sovelletaan jo vuoden 2014 alusta alkaen, komission antama esitys lisätalousarvioksi nro 5 sisältää uuden omien varojen päätöksen takautuvat vaikutukset jäsenvaltioiden maksuosuuksiin. Päätöksen keskeinen sisältö: Perinteiset omat varat Perinteisten omien varojen järjestelmä säilyy muutoin entisellään, mutta vuodesta 2014 alkaen jäsenvaltiot voivat pidättää perinteisten omien varojen kantopalkkiota 20 prosenttia 25 prosentin sijaan. ALV -vara ALV-varaan sovellettava yhdenmukainen verokanta säilyy 0,30 prosentissa. Myös ALVvaraan sovellettava maksualennusjärjestelmä säilytetään, mutta Itävallan arvonlisäveromaksuun myönnetystä alennuksesta luovutaan. Lisäksi rahoituskehyskaudelle Saksan, Alankomaiden ja Ruotsin arvonlisäverokanta vahvistettiin 0,15 prosenttiin, jolloin järjestelmä yksinkertaistui ja myönnettävien alennusten määrä aleni jonkin verran.

4 BKTL -vara 4(7) Rahoituskehyskaudella Tanskan vuotuiseen bruttokansantulo-osuuteen tehdään 130 miljoonan euron bruttovähennys, Alankomaiden vuotuiseen bruttokansantulo-osuuteen 695 miljoonan euron bruttovähennys ja Ruotsin vuotuiseen bruttokansantulo-osuuteen 185 miljoonan euron bruttovähennys. Itävallan vuotuiseen bruttokansantulo-osuuteen tehdään 30 miljoonan euron bruttovähennys vuonna 2014, 20 miljoonan euron vähennys vuonna 2015 ja 10 miljoonan euron bruttovähennys vuonna Nämä määrät mukautetaan käypiin hintoihin soveltamalla komission laskemaa Euroopan unionin bruttokansantuotteen (BKT) euro-deflaatiokerrointa. Kansantalouden tilinpitojärjestelmän muutos Neuvoston päätöksen voimaantultua Euroopan unionin omien varojen järjestelmässä sovelletaan Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa annetussa parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 549/2013, jäljempänä EKT 2010, tarkoitettua vuotuista markkinahintaista bruttokansantuloa. Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi sovellettava korjausmekanismi Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä budjettiepätasapainon korjaus säilyy ennallaan. Kuitenkin muutos sovellettavassa kansantalouden tilinpitojärjestelmässä aiheuttaa muutoksia myös Yhdistyneen kuningaskunnan saamassa hyvityksessä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 314; Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus 106 A artikla; erityinen lainsäätämisjärjestys, määräenemmistö neuvostossa Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Lisätalousarvio edellyttää neuvoston ja parlamentin käsittelyä. Asian käsittelystä Euroopan parlamentissa vastaa budjettivaliokunta. EU 34 (budjetti- ja hallintoasiat) kirjallinen menettely Asian nopean käsittelyn vuoksi eduskuntaa informoidaan tällä E-kirjeellä. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Lisätalousarvioesityksellä ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön tai Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset

5 Lisätalousarvioesitys 4/2016 5(7) Komission lisätalousarvioesitys nro 4 sisältää uusia sitoumuksia yhteensä 240,1 miljoonaa euroa, jotka otetaan käyttöön ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa käyttämällä. Uusien sitoumusten taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat maksuiksi konkretisoituessaan noin 3,7 miljoonaa euroa jakautuen useammalle vuodelle 2016 lähtien. Vaikutus syntyy, kun käyttämättömiä sitoumuksia otetaan käyttöön ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran avulla ja määräytyy Suomen keskimääräisen EU-budjetissa maksaman maksuosuuden mukaan, mikä on noin 1,55 %. Lisätalousarvioesitys sisältää myös 14,7 miljoonan euron vähennyksen otsakkeen 2 sitoumuksissa, mikä vähentää Suomen EU-maksuja noin euroa. Kaikkinensa lisätalousarvioesityksen vaikutus sitoumusten kokonaismäärään on 225,4 miljoonan euron lisäys, jolloin sitoumusten kokonaismäärä vuoden 2016 talousarviossa nousee euroon. Lisätalousarvioesityksessä nro 4 maksujen kokonaismäärä sen sijaan laskee vuoden 2016 osalta yhteensä euroa. Maksujen kokonaistaso on nyt euroa. Lisätalousarvioesityksen nro myötä mukaiset Suomen kansalliset maksut EU:lle ovat miljoonaa euroa. Perinteiset omat varat (lähinnä tullit) mukaan lukien Suomen tilittämien omien varojen kokonaismäärä on 1 862,1 miljoonaa euroa. Lisätalousarvioesitys 5/2016 Lisätalousarviossa nro 5 budjetin kokonaistaso sekä sitoumusten että maksujen osalta pysyy ennallaan eli lisätalousarvio nro 4 mukaisena. Uusi voimaantuleva omien varojen päätös muuttaa omien varojen järjestelmän sisäistä rakennetta ja jäsenvaltioiden maksuosuuksia, kun ALV- ja BKTL varaan liittyvät alennukset tulevat voimaan takautuvasti. Koska Suomi ei saa maksualennuksia uuden omien varojen päätöksen mukaan, takautuvat vaikutukset nostavat Suomen maksuja seuraavasti: Vuosi 2014: euroa Vuosi 2015: euroa Vuosi 2016: euroa Suomen omien varojen kokonaismäärä nousee lisäbudjetin myötä yhteensä 224,39 milj. eurolla. Koska osa omista varoista siirtyy vuoden 2016 osalta ohi kansallisen budjetin perinteisinä omina varoina (tulleina) suoraan EU:lle, kansalliset maksut kasvavat 216,39 milj. euroa. Vaikutukset kansalliseen talousarvioon Suomen kansallisessa talousarviossa vuodelle 2016 on jo huomioitu uuden omien varojen päätöksen vaikutukset. Vaikutusten suuruus kansallisessa budjetissa on myös arvioitu varsin tarkalleen komission lisätalousarvion mukaisesti. Vuoden 2016 varsinaisessa kansallisessa talousarviossa on EU-maksuihin (momentille ) budjetoitu yhteensä milj. euroa.

6 6(7) Lisätalousarvion nro 4 myötä Suomen maksut EU:lle laskevat milj. euroon (-106 milj. euroa). Lisätalousarvio nro 5 nostaa puolestaan Suomen maksut yhteensä milj. euroon (+ 216 milj. euroa). EU:n vuoden 2015 viimeiset lisätalousarviot täytäntöön pantiin vuoden 2016 puolella, mikä vähensi vuonna 2016 maksettavia EU-maksuja 133 milj. eurolla. Näin ollen tämän hetkisen tiedon valossa Suomen maksut EU:lle jäisivät milj. euroon vuonna Tosin vielä ei ole varmuutta siitä, toimeenpannaanko lisätalousarviot nrot 4 ja 5 vielä kuluvan vuoden puolella, vai siirtyykö toimeenpano ja siten lisätalousarvioiden taloudelliset vaikutukset ensi vuodelle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - COM (2016) 623 final COM (2016) 624 final COM (2016) 660 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/BO Panu Kukkonen puh , panu.kukkonen@vm.fi VM/BO Vesa Kulmala puh , vesa.kulmala@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2015/0534 Liitteet Viite

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi