Valtiovarainministeriö MINVA VM

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö MINVA VM BO Taskinen Jenna(VM) Viite Asia Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto Bryssel Perusmuistiot EU-ministerivaliokunnalle Budjetti-Ecofin -neuvoston kokouksessa valmistellaan Euroopan parlamentin kanssa samassa yhteydessä pidettävää sovittelukomitean kokousta tavoitteena päästä sopimukseen EU:n vuoden 2017 talousarviosta. Suomea edustaa valtiosihteeri Risto Artjoki. Euroopan komissio hyväksyi esityksensä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi vuodelle Talousarvioesitys julkaistiin kokonaisuudessaan kaikille virallisille kielille käännettynä , jolloin se toimitettiin neuvostolle ja Euroopan parlamentille (COM(2016) 300 final). Tämän jälkeen sekä neuvosto, 12. syyskuuta, että parlamentti 26. lokakuuta, ovat muodostaneet siihen oman, toisistaan eriävän kantansa. Lissabonin sopimuksen mukaisesti käynnistyi tästä johtuen sovittelumenettely, jossa on 21 päivää aikaa päästä sopuun talousarviosta. Sovittelukomitea kokoontuu pääosin trilogeissa, ja kokoontuu budjettineuvoston yhteydessä sovittelukokous, jossa tavoitteena on päästä sopuun EU-talousarviosta vuodelle Suomi katsoo, että budjetin tulee olla kurinalainen ja painottaa vuoden 2017 talousarvion pohjautumista realistisille tarpeille ja varojen käytön vaikuttavuutta. On huolehdittava, että rahoituksen painopisteet vastaavat entistä paremmin ajankohtaisia tarpeita. Suomi pyrkii vaikuttamaan tämän mukaisesti unionin menoihin ja sitä kautta myös Suomen EU-maksujen tasoon. Keskeistä Suomelle on, että maksukattoa eli rahoituskehyksen enimmäismäärää kunnioitetaan, ja myös kehysten ulkopuolisten välineiden maksumäärärahat sisällytetään maksukattoon. Otsakkeisiin tulisi sisältyä varautumisena riittävä marginaali ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi rahoituskehyksissä sovittujen kattojen puitteissa. Politiikkatoimien osalta muuttoliike ja pakolaiskriisi ovat suuria haasteita, joihin vastaaminen edellyttää EU-tason rahoitustoimia. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti Suomi korostaa myös EU:n rahoituskehyksen painopisteen siirtymistä vahvemmin tukemaan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Lisäksi Suomi pitää tärkeänä, että hallintomenojen taso pidetään maltillisena ja EU:n toimielimiä koskeva henkilöstön vähennystavoite toteutetaan sovitusti. Komissio antoi oikaisukirjelmän nro 1 vuotta 2017 koskevaan talousarvioesitykseen. Oikaisukirjelmässä komissio keskittyy maatalouden tulojen ja menojen mukauttamiseen, tiettyjen kasvua tukevien ohjelmien vahvistamiseen, hallintomenoihin tarkistuksiin sekä pyrkii vastaamaan lisääntyneisiin määrärahatarpeisiin muuttoliiketoimien osalta EU:ssa ja kolmansissa maissa. Oikaisukirjelmään liittyy päivitys esitykseen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta. Oikaisukirjelmä tulee hyväksyttäväksi osana vuoden 2017 talousarvioneuvotteluja. Oikaisukirjelmän osalta Suomi korostaa näkemystään siitä, että neuvotteluja vuoden 2017 talousarviosta ei tulisi linkittää rahoituskehyksen väliarviosta tehtäviin päätöksiin.

2 2(19) Suomi pitää tärkeänä, että talousarviossa otetaan huomioon kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti Venäjän asettaman maataloustuotteiden vientikiellosta johtuvan maatalouden markkinakriisin edellyttämien tukitoimenpiteiden tarve. Suomi suhtautuu alustavan myönteisesti komission esitykseen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta otsakkeissa 3 ja 4 muuttoliikkeen ja pakolaiskriisin aiheuttamien menojen kattamiseksi sekä muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikuttamiseksi. On selvää, että muuttoliike ja pakolaiskriisi ovat suuria haasteita, joihin vastaaminen edellyttää määrätietoisia, vaikuttavia ja tehokkaasti toimeenpantavia EU-tason toimia kaikilla politiikkasektoreilla. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä aina selvittää mahdollisimman pitkälle rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet, ottaen erityisesti myös huomioon, että ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara on tarkoitettu käyttöönotettavaksi viimesijaisena keinona. Oikaisukirjelmää tarkastellaan osana talousarvioratkaisun kokonaisuutta ja Suomen tarkemmat kannat yksittäisiin kysymyksiin ratkeavat kokonaisuuden perusteella.

3 Asialista: 3(19) Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Euroopan parlamentin kanssa pidettävän sovittelukomitean kokouksen valmistelu Euroopan parlamentin kanssa pidettävän sovittelukomitean kokouksen tulokset Muut asiat p.m.: Sovittelukomitean kokous Euroopan parlamentin kanssa

4 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM BO Kulmala Vesa(VM) (19) Asia Euroopan parlamentin kanssa pidettävän sovittelukomitean kokouksen valmistelu ja vuoden 2017 talousarvio Kokous Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus U 38/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan komissio hyväksyi esityksensä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi vuodelle Talousarvioesitys julkaistiin kokonaisuudessaan kaikille virallisille kielille käännettynä , jolloin se toimitettiin neuvostolle ja Euroopan parlamentille (COM(2016) 300 final). Tämän jälkeen sekä neuvosto, 12. syyskuuta, että parlamentti 26. lokakuuta, ovat muodostaneet siihen oman, toisistaan eriävän kantansa. Lissabonin sopimuksen mukaisesti käynnistyi tästä johtuen sovittelumenettely, jossa on 21 päivää aikaa päästä sopuun talousarviosta. Sovittelukomitea kokoontuu pääosin trilogeissa, ja kokoontuu budjettineuvoston yhteydessä sovittelukokous, jossa tavoitteena on päästä sopuun EU-talousarviosta vuodelle Suomi katsoo, että budjetin tulee olla kurinalainen ja painottaa vuoden 2017 talousarvion pohjautumista realistisille tarpeille ja varojen käytön vaikuttavuutta. On huolehdittava, että rahoituksen painopisteet vastaavat entistä paremmin ajankohtaisia tarpeita. Tavoitteena on määrärahojen tuloksellinen, kustannustehokas ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen käyttö. Suomi pyrkii vaikuttamaan tämän mukaisesti unionin menoihin ja sitä kautta myös Suomen EU-maksujen tasoon. Keskeistä Suomelle on, että maksukattoa eli rahoituskehyksen enimmäismäärää kunnioitetaan, ja myös kehysten ulkopuolisten välineiden maksumäärärahat sisällytetään maksukattoon. Otsakkeisiin tulisi sisältyä varautumisena riittävä marginaali ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi rahoituskehyksissä sovittujen kattojen puitteissa. Politiikkatoimien osalta muuttoliike ja pakolaiskriisi ovat suuria haasteita, joihin vastaaminen edellyttää EU-tason rahoitustoimia. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti Suomi korostaa myös EU:n rahoituskehyksen painopisteen siirtymistä vahvemmin tukemaan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Lisäksi Suomi pitää tärkeänä, että hallintomenojen taso pidetään maltillisena ja EU:n toimielimiä koskeva henkilöstön vähennystavoite toteutetaan sovitusti.

5 Pääasiallinen sisältö 5(19) Suomi korostaa näkemystään siitä, että neuvotteluja vuoden 2017 talousarviosta ei tulisi linkittää väliarviosta tehtäviin päätöksiin. Suomen tavoitteena on, että talousarviosta saadaan sopu, ja Suomi on valmis toimimaan rakentavasti sovun saavuttamiseksi. Suomen lopullinen kanta yksittäisiin kysymyksiin ratkeaa kokonaisuuden perusteella Suomen kokonaisetu huomioiden. Komissio hyväksyi talousarvioesityksen vuodelle 2017, minkä jälkeen sekä neuvosto että parlamentti ovat muodostaneet siihen oman, toisistaan eriävän kantansa. Seuraavassa yhteenvetotaulukossa näkyvät erot toimielinten välisissä kannoissa vuoden 2017 talousarvioesitykseen. Komission esitys Neuvoston kanta Parlamentin kanta Ero EP/neuvosto (3-2) MSM MM MSM MM MSM MM MSM MM 1. Älykäs ja osallistava kasvu josta sitoumusten kokonaisliikkumavarassa Rahoituskehyksen katto Liikkumavara a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky josta sitoumusten kokonaisliikkumavarassa Rahoituskehyksen katto Liikkumavara b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio Rahoituskehyksen katto Liikkumavara Kestävä kasvu: luonnonvarat Rahoituskehyksen katto korvataan ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa Liikkumavara Josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet 3. Turvallisuus ja kansalaisuus josta joustovälineellä ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotto Rahoituskehyksen katto Liikkumavara

6 6(19) 4. Globaali Eurooppa Rahoituskehyksen katto Liikkumavara Hallinto Rahoituskehyksen katto korvataan ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa Liikkumavara Yhteensä josta joustoväline josta sitoumusten kokonaisliikkumavarassa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotto Rahoituskehyksen katto korvataan ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa Liikkumavara Erityisrahoitusvälineet Yhteensä kaikki Kokonaistaso Komissio antoi esityksensä vuoden 2017 talousarvioksi Komission esitys ensi vuoden budjetin sitoumusten tasoksi on miljoonaa euroa ja maksujen tasoksi miljoonaa euroa. Komission esitteli oikaisukirjelmä vuoden 2017 talousarvioesitykseen Oikaisukirjelmä hyväksytään osana vuoden 2017 talousarvion hyväksymistä. Toinen oikaisukirjelmä ja sen vaikutukset talousarvioesitykseen esitellään tarkemmin omassa perusmuistiossaan. Neuvoston kanta vuoden 2017 talousarvioesitykseen vahvistettiin Coreperissa ja hyväksyttiin muodollisesti neuvoston kirjallisessa menettelyssä Kanta hyväksyttiin ilman vastaääniä (vain UK pidättäytyi äänestämästä). Neuvoston kannassa sitoumusmäärärahat ovat miljoonaa euroa, missä oli miljoonaa euroa vähennystä verrattuna komission esitykseen. Maksumäärärahoissa neuvosto kohdisti komission esitykseen miljoonan euron vähennykset, jolloin maksumäärärahat jäivät miljoonaan euroon. Euroopan parlamentin kanta muodostettiin täysistunnossa Parlamentti vastaavasti lisäsi maksusitoumusmäärärahoja komission esityksen yli, jolloin kokonaisuudessaan sitoumusten taso parlamentin kannassa on miljoonaa euroa (4 758 milj. euroa komission talousarvioesitystä enemmän). Maksumäärärahoja parlamentti lisäsi miljoonalla eurolla komission esityksen yli, jolloin kokonaistaso olisi miljoonaa euroa. Kokonaisuutena neuvoston ja parlamentin kantojen välinen ero on hieman yli 6 mrd. euroa sitoumuksissa ja hieman yli 4 mrd. euroa maksatuksissa. 915

7 7(19) Komission alkuperäinen esitys sisältää lisäksi rahoituskehyksen mahdollistamien joustovälineiden käyttöönottoa siten, että erillisestä joustovälineestä ehdotetaan otsakkeen kolme alla otettavaksi käyttöön 530 miljoonaa euroa sitoumuksina ja sitoumusten kokonaisliikkumavarasta esitetään käyttöönotettavaksi miljoona euroa sitoumuksina 1a otsakkeen alla. Lisäksi komission esityksessä maksuina ehdotetaan joustovälineestä käyttöönotettavaksi 981 miljoonaa euroa. Neuvoston kannassa hyväksytään joustoinstrumentin käyttöä sitoumusten osalta, mutta leikataan esitys maksujen osalta. Parlamentti hyväksyisi komission ehdotuksen sellaisenaan. Komission alkuperäisessä esityksessä esitettiin myös ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottoa. Tämä ehdotus on kuitenkin päivitetty oikaisukirjelmän yhteydessä ja käsitellään sen vuoksi tarkemmin oikaisukirjelmästä laadittavassa muistiossa. Kokonaisuutena rahoituskehyksen ulkopuolisiin erityisrahoitusvälineisiin (hätäapuvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan solidaarisuusrahasto) komissio esittää sitoumuksina miljoonaa euroa ja maksuina 620 miljoonaa euroa. Neuvoston kannassa erityisrahoitusvälineisiin esitetään 534 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 390 miljoonaa euroa maksuina. Parlamentti esittää komission esitykseen nähden 685 miljoonan euron lisäystä erityisvälineiden sitoumus- ja maksumäärärahoihin. Erityisrahoitusvälineiden kokonaistasot sisältävät komission esityksen Euroopan solidaarisuusrahaston ennakkomaksujen mobilisoinnista 50 miljoonan euron edestä (sekä sitoumus- että maksumäärärahoina). Yllä esitetyt kokonaismäärät sisältävät kaikki, myös rahoituskehyksen ulkopuoliset menot. Seuraavassa esitellään neuvoston ja parlamentin yksityiskohtaisempia kantoja otsakekohtaisesti. Otsake 1 a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) Neuvoston kannassa sitoumusten loppusumma on miljoona euroa. Alaotsakkeesta leikattiin sitoumuksia siis 397 miljoonaa euroa komission esitykseen nähden. Tämä sisältää sitoumusten kokonaisliikkumavaran käytön miljoonan euron edestä, kuten komission esityksessä esitetään. Alaotsakkeen sitoumusmarginaaliksi jää neuvoston kannassa 478 miljoonaa euroa. Maksumäärärahoja leikattiin 331,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa neuvoston kannassa maksatusten tasoksi miljoonaa euroa. Maksumäärärahat kasvaisivat 8,9 % vuoden 2016 talousarvioon (lisätalousarviot 1-2 mukaan luettuna) verrattuna. Suurimmat leikkaukset maksumäärärahoissa kohdistuivat suuriin infrastruktuurihankkeisiin (219,7) milj.) ja tutkimuksen ja innovoinnin yhteiseen rakennekehykseen (74,3 milj. euroa). Muista ohjelmista kuten työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta ohjelmasta (1,2 milj.), Verkkojen Eurooppa välineestä (15,4 milj.) ja Tulli, Fiscalis ja petostentorjunta ohjelmista (7,1 milj.) leikattiin myös. Parlamentin kannassa sitoumusten loppusumma on miljoonaa euroa, mikä on miljoonaa euroa enemmän kuin komission talousarvioesityksessä ja miljoonaa euroa enemmän kuin neuvoston kannassa. Maksumäärärahojen kokonaistaso on miljoonaa euroa. Korotusta komission esitykseen on 695 miljoonaa euroa ja neuvoston kantaan miljoonaa euroa. Parlamentin kannan mukainen taso tarkoittaa negatiivista

8 8(19) sitoumusten marginaalia ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi, ja on 1 226,7 miljoonaa euroa otsakkeen 1a sitoumuskaton yläpuolella. Parlamentin palauttaa kannassaan kaikki neuvoston tekemät määrärahaleikkaukset otsakkeessa 1a. Parlamentti muun muassa ehdottaa myös korvattavan kokonaisuudessaan infrastruktuurin Verkkojen Eurooppa -välineestä ja tutkimuksen Horisontti ohjelmasta leikatut määrärahat uusilla määrärahoilla. Molempien ohjelmien rahoitusta leikattiin kun varoja tarvittiin Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) varten. Näin ollen parlamentti ehdottaa ohjelmiin yhteensä 1,24 miljardin euron maksusitoumusten lisäystä. Otsake 1 b (Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio) Neuvoston kannassa sitoumusten määrä oli miljoonaa euroa eli leikkausta 3 miljoonaa euroa. Maksumäärärahoja leikattiin 199 miljoonaa euroa. Suurimmat leikkaukset maksatuksissa kohdistuivat erityisesti seuraaville aloille: kilpailukyky (43 milj. euroa), alueellinen yhteistyö (81 milj. euroa), koheesiorahasto (20 milj. euroa, tekninen apu (25 milj. euroa) ja siirtymäalueet (10 milj. euroa). Maksatusten taso olisi milj. euroa. Alaotsakkeeseen jäisi marginaalia 16,2 milj. euroa. Rakenneuudistusten tukiohjelmaa varten esitettiin siirrettäväksi varaukseen sitoumuksia 18,6 milj. euroa ja maksatuksia 9,8 milj. euroa. Parlamentti ei hyväksynyt neuvoston ehdottamaa 3 miljoonan euron leikkausta maksusitoumuksiin eikä 199 miljoonan euron leikkausta maksumäärärahoihin. Parlamentti päätti lisätä nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumuksia 473,2 miljoonalla eurolla. Parlamentti palautti siten sekä maksusitoumukset että maksut neuvoston leikkaamissa budjettikohdissa talousarvioesityksen tasolle. Se päätti lisätä nuorisotyöllisyysaloitteen sitoumuksia milj. eurolla sekä maksumäärärahoja 500 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen tasosta, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston sitoumuksia 4 miljoonalla eurolla ja maksuja 2 miljoonalla eurolla. Siten parlamentti päätti ylittää sitoumusten nykyisen enimmäismäärän 1,57 miljardilla eurolla. Parlamentti pani merkille komission ehdotuksen, jonka mukaan perustetaan rakenneuudistuksen tukiohjelma, jonka määrärahat ovat 142,8 miljoonaa euroa. Otsake 2 (Kestävä kasvu: luonnonvarat) Neuvoston kannassa sitoumuksia leikattiin komission esityksestä 179,5 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 198 miljoonalla eurolla, jolloin liikkumavaraksi jäi 938,8 miljoonaa euroa. Neuvoston kannassa otsakkeen sitoumukset olivat miljoonaa euroa ja maksut miljoonaa euroa. Määrällisesti suurimmat maksumäärärahojen leikkaukset kohdistuivat Euroopan maatalouden tukirahastoon (177,1 milj.) maaseudun kehittämismenoihin (20,2 milj.) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston menoihin (0,2milj.) sekä LIFE-ohjelmaan (0,2 milj. euroa). Parlamentin kannassa sitoumusten loppusumma on miljoonaa euroa, mikä on 627,5 miljoonaa euroa enemmän kuin komission talousarvioesityksessä ja 807 miljoonaa euroa enemmän kuin neuvoston kannassa. Maksumäärärahojen kokonaistaso on miljoonaa euroa. Korotusta komission esitykseen on 626 miljoonaa euroa ja neuvoston kantaan 824 miljoonaa euroa. Parlamentin kannassa otsakkeen 2 marginaali on 11,8 milj. euroa.

9 Parlamentti lisäsi maatalouden määrärahoja 600 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen tasosta, jotta voidaan torjua maitoalan kriisin vaikutuksia ja Venäjän tuontikiellon vaikutuksia maitoalaan. Komissio on oikaisukirjelmässään ehdottanut samaan tarkoitukseen 500 milj. euron tukipakettia. Otsake 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) 9(19) Neuvoston kannassa sitoumusten loppusumma on miljoona euroa. Otsakkeesta leikattiin sitoumuksia siis 24,3 miljoonaa euroa komission esitykseen nähden. Tämä sisältää joustovälineen käyttöä 530 miljoonan euron edestä komission alkuperäisen esityksen mukaisesti. Alaotsakkeen sitoumusmarginaali olisi 0 miljoonaa euroa. Maksumäärärahoja leikattiin 21,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa neuvoston kannassa maksatusten tasoksi miljoonaa euroa. Maksumäärärahat kasvaisivat 24,4 % vuoden 2015 talousarvioon (lisätalousarviot 1-2 mukaan luettuna) verrattuna. Suurimmat leikkaukset maksumäärärahoissa kohdistuivat Tietojärjestelmät (12,9 milj. euroa), Elintarvikkeet ja rehut -ohjelmaan (11,2 milj. euroa) ja Luova Eurooppa ohjelmaan (22,5 milj. euroa). Leikkauksia ei kohdistu Turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon ja Sisäisen turvallisuuden rahastoon. Joustovälineestä otettiin käyttöön 530 milj. euroa maksusitoumusmäärärahoina. Ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta otettiin käyttöön milj. euroa. Neuvosto lähti siitä, että tämä määrä korvattiin vähentämällä otsakkeen 2 liikkumavarasta 530 milj. euroa ja otsakkeen 5 liikkumavarasta 610 milj. euroa. Parlamentin kanta (pois lukien pilottihankkeet ja valmistelutoimet) ylitti otsakkeen 3 enimmäismäärän 71,27 miljoonalla eurolla maksusitoumuksina. Parlamentti lisäsi maksumäärärahoja 1 857,7 miljoonalla eurolla. Koska talousarvioesityksessäkään ei ole liikkumavaraa, parlamentti ehdotti siksi näiden lisäysten rahoittamista enimmäismäärän puitteissa ottamalla samalla käyttöön ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta varoja tärkeisiin muuttoliikettä koskeviin menoeriin. Parlamentti suhtautui myönteisesti komission ehdotukseen myöntää vuodeksi 2017 alun perin suunnitellun rahoituksen lisäksi 1,8 miljardin euron lisärahoitus muuttoliikehaasteen torjuntaan unionissa. Parlamentti otti huomioon muuttoliikkeeseen liittyviin menoihin osoitetun rahoituksen erittäin suuren tason (yhteensä 5,2 miljardia euroa otsakkeissa 3 ja 4 vuonna 2017). Parlamentti suhtautui myönteisesti nykyisten turvallisuus- ja muuttoliikehaasteiden yhteydessä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston rahoituksen (1,6 miljardia euroa) ja sisäisen turvallisuuden rahaston rahoituksen (0,7 miljardia euroa) lisäämiseen. Parlamentti piti myönteisenä uuden budjettikohdan luomista rahoituksen tarjoamiseksi terrorismin uhreille. Parlamentti piti lisäksi myönteisenä, että EU:n etsintäja pelastustoimintarahastoa varten on luotu budjettikohta. Parlamentti palautti kulttuurin, tiedotusvälineiden, kansalaisuuden, perusoikeuksien ja kansaterveyden alan ohjelmien maksusitoumusmäärärahat talousarvioesityksen tasolle eli ei hyväksynyt neuvoston tekemiä leikkauksia. Parlamentti lisäsi joidenkin Luova Eurooppa- ja kansalaisten Eurooppa ohjelmien piiriin kuuluvien toimien rahoitusta. Otsake 4 (Globaali Eurooppa)

10 10(19) Neuvoston kannassa sitoumusmäärärahojen tasoksi tulisi miljoonaa euroa. Otsakkeen marginaaliksi jäisi 105,2 miljoonaa euroa. Maksumäärärahoina kokonaistaso olisi miljoonaa euroa, mihin sisältyy 936 miljoonan euron vähennykset komission esityksestä. Maksumäärärahoissa suurimmat vähennykset kohdistuivat liittymistä valmistelevaan välineeseen, kehitysyhteistyövälineeseen sekä yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Parlamentti peruutti kaikki neuvoston otsakkeeseen 4 tekemät leikkaukset. Parlamentti palautti Euroopan naapuruusvälineen Välimeren aluetta ja humanitaarista apua koskevien budjettikohtien määrärahat vuoden 2016 tasolle. Parlamentti päätti lisätä makrotaloudellista rahoitusapua. Se antoi tukensa Turkinpakolaisavun koordinointivälineelle ja esitti, että osa vuodeksi 2017 suunnitellusta rahoitusosuudesta suoritetaan etupainotteisesti vuonna Parlamentti suhtautui myönteisesti komission ehdotuksiin uuden muuttoliikekumppanuuden kehyksen ja ulkoisen investointiohjelman rahoittamiseksi. Se lisäsi Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja 3 miljoonalla eurolla. Parlamentti pyysi unionin erityisedustajia koskevan budjettikohdan siirtämistä budjettineutraalilla tavalla YUTP:n talousarviosta EUH:n hallinnolliseen talousarvioon. Parlamentti lisäsi kaiken kaikkiaan otsakkeessa 4 talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoihin 499,67 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoihin 493,2 miljoonaa euroa (pois lukien pilottihankkeet ja valmistelutoimet sekä erityisedustajien siirtäminen EUH:n talousarvioon). Otsake 5 (Hallinto) Neuvoston kannassa sitoumusmäärärahojen loppusumma on 9 263,5 milj. euroa ja maksumäärärahojen loppusumma 9 265,9 miljoonaa euroa. Otsakkeesta leikattiin sekä sitoumuksina että maksuina 129,2 miljoonaa euroa komission esitykseen nähden (ensimmäinen oikaisukirjelmä mukaan lukien). Suurimmat leikkaukset kohdistuivat komission (-38,8 milj. euroa), Euroopan tuomioistuimen (-8,0 milj. euroa) ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (-7,1 milj. euroa) määrärahoihin. Sekä sitoumus- että maksumäärärahat kasvavat kuitenkin 3,5 % vuoden 2016 talousarvioon (ml. lisätalousarviot 1-6) verrattuna. Otsakkeen sitoumusmarginaaliksi jää neuvoston kannassa 44,5 miljoonaa euroa. Parlamentti on omassa kannassaan nostanut määrärahojen tason sitoumuksina 9 353,4 milj. euroon ja maksuina 9 355,1 milj. euroon. Kasvua neuvoston kannasta on sekä sitoumuksina että maksuina 90 milj. euroa. Marginaali jäisi 50,3 milj. euroon. Parlamentti ehdottaa, että otsakkeen 5 käyttämättömästä sitoumusmarginaalista käytetään otsakkeessa 3 ainoastaan 514,4 milj. euroa otsakkeessa 3 neuvoston esittämän 610,0 milj. euron sijaan. Parlamentin esityksessä sitoumus- ja maksumäärärahojen kasvuksi tulisi 4,5 % vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 314; Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus 106 A artikla; erityinen lainsäätämisjärjestys, määräenemmistö neuvostossa

11 Käsittely Euroopan parlamentissa 11(19) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentissa asian valmistelusta vastaa budjettivaliokunta. Vuoden 2016 talousarvioesityksen yleisesittelijänä toimii saksalainen Jens Geier (EPP). Parlamentin täysistunto äänesti parlamentin lopullisesta kannasta vuoden 2017 talousarvioon Tämän jälkeen käynnistyy sovittelumenettelyn mukainen sovittelukausi, jonka aikana sovittelukomitea kokoontuu 8. marraskuuta Euroopan parlamentin isännöimänä ja 16. marraskuuta neuvoston isännöimänä. Valtiovarainministeriö EU 34 (budjetti-ja hallintoasiat) jaoston kokous EU-ministerivaliokunta SuV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Talousarviolla ei ole välitöntä vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön tai Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Kansallisessa talousarvioesityksessä vuodelle 2017 momentin Suomen maksut Euroopan unionille määrärahaksi on esitetty miljoonaa euroa. Neuvoston kannan mukainen kokonaistaso alentaisi Suomen maksuja komission esitykseen verrattuna, oikaisukirjelmä mukaan luettuina, noin 15 miljoonalla eurolla. Euroopan parlamentin kannan mukainen määrärahataso kasvattaisi Suomen maksuja noin 32 miljoonalla eurolla komission esitykseen verrattuna, oikaisukirjelmä mukaan luettuina, sekä 47 miljoonalla eurolla neuvoston kantaan verrattuna. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Komission talousarvioesitys, KOM (2016) 300, 18. heinäkuuta 2016, Ehdotus joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta, COM(2016) 313 final Ehdotus EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta ennakkomaksujen maksamiseksi (COM(2016) 312 final) (alkup.) Ehdotus ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta (COM(2016) 314 final). Neuvoston kanta, 11166/16 + ADD 1-6; 12. syyskuuta 2016 Euroopan parlamentin kanta, P8_TA-PROV(2016)0411; 26. lokakuuta 2016 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/BO Seija Kivinen puh , seija.kivinen@vm.fi

12 12(19) VM/BO Vesa Kulmala puh , VM/BO Panu Kukkonen puh , VM/BO Rauno Lämsä puh , VM/BO Jussi-Pekka Rantanen puh , EUTORI-tunnus EU/2016/0571 Liitteet Viite

13 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM BO Kulmala Vesa(VM) (19) Asia Oikaisukirjelmä nro 1 komission esitykseen vuoden 2017 yleiseksi talousarvioksi (Päivitetty arvio maatalousmenoja ja kalastusta varten tarvittavista määrärahoista Kestävää kasvua tukevien menestyksekkäiden ohjelmien ja välineiden edistäminen Muuttoliikeagenda, ulkoisia investointeja koskeva suunnitelma ja turvallisuus Virastoihin ja hallintomenoihin liittyvät tekniset mukautukset Sakoista saatavien tulojen lisäys) Kokous Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus U 38/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio esittää vuoden 2017 talousarvioesitykseensä ensimmäisen oikaisukirjelmän, joka keskittyy maatalouden tulojen ja menojen mukauttamiseen, tiettyjen kasvua tukevien ohjelmien vahvistamiseen, hallintomenoihin tarkistuksiin sekä pyrkii vastaamaan lisääntyneisiin määrärahatarpeisiin muuttoliiketoimien osalta EU:ssa ja kolmansissa maissa. Oikaisukirjelmä tulee hyväksyttäväksi osana vuoden 2017 talousarvioneuvotteluja. Budjetti-Ecofin järjestetään Suomi katsoo, että budjetin tulee olla kurinalainen ja painottaa vuoden 2017 talousarvion pohjautumista realistisille tarpeille ja varojen käytön vaikuttavuutta. On huolehdittava, että rahoituksen painopisteet vastaavat entistä paremmin ajankohtaisia tarpeita. Suomi korostaa näkemystään siitä, että neuvotteluja vuoden 2017 talousarviosta ei tulisi linkittää rahoituskehyksen väliarviosta tehtäviin päätöksiin. Onkin ongelmallista, että komissio esittää väliarvion lisärahoitusesityksistä sovittavan jo ennakkoon tässä oikaisukirjelmässä. Suomi pitää tärkeänä, että talousarviossa otetaan huomioon kesäkuun Eurooppaneuvoston päätelmien mukaisesti Venäjän asettaman maataloustuotteiden vientikiellosta johtuvan maatalouden markkinakriisin edellyttämien tukitoimenpiteiden tarve. Suomi suhtautuu alustavan myönteisesti komission esitykseen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta otsakkeissa 3 ja 4 muuttoliikkeen ja

14 Pääasiallinen sisältö 14(19) pakolaiskriisin aiheuttamien menojen kattamiseksi sekä muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikuttamiseksi. On selvää, että muuttoliike ja pakolaiskriisi ovat suuria haasteita, joihin vastaaminen edellyttää määrätietoisia, vaikuttavia ja tehokkaasti toimeenpantavia EU-tason toimia kaikilla politiikkasektoreilla. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä aina selvittää mahdollisimman pitkälle rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet, ottaen erityisesti myös huomioon, että ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara on tarkoitettu käyttöönotettavaksi viimesijaisena keinona. Suomen näkemyksen mukaan erityisedustajien kaksoishatutuksen purkamisen osalta tulisi ensin saavuttaa yhteisymmärrys poliittisella tasolla ennen kuin asianmukaisia budjettisiirtoja voidaan harkita. Suomi tarkastelee oikaisukirjelmää osana talousarvioratkaisun kokonaisuutta ja Suomen tarkemmat kannat yksittäisiin kysymyksiin ratkeavat kokonaisuuden perusteella. Komissio antoi oikaisukirjelmän nro 1 vuotta 2017 koskevaan talousarvioesitykseen. Muutosten nettovaikutus talousarvioon kokonaisuudessaan läpi kaikkien otsakkeiden on 1257,2 miljoonan euron lisäys sitoumusmäärärahoihin ja 523,1 miljoonan eron lisäys maksumäärärahoihin vuoden 2017 talousarvioesitykseen verrattuna. Oikaisukirjelmään liittyy päivitys esitykseen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta. Komissio antoi oikaisukirjelmän tarkistuksen, jossa tarkistetaan määrärahoja otsakkeessa 2 ja 5. Muutokset on esitetty ko. otsakkeen alla. Oikaisukirjelmän kattavien toimenpiteiden keskeisimmät yksityiskohdat on esitetty alla otsakekohtaisesti jaoteltuna. Oikaisukirjelmässä ei esitetä muutoksia otsakkeisiin 1b ja 3. Otsake 1a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) Komission mukaan otsakkeeseen 1a (Älykäs ja osallistava kasvu) kuuluvien kilpailukykyohjelmien (Horisontti 2020, Erasmus+ Verkkojen Eurooppa ja COSME) käyttö on ollut vahvaa, ja hakumenettelyissä on ollut usein selvästi enemmän mahdollisia hankkeita kuin käytettäviä määrärahoja. Näiden arvioiden ja kokemusten perusteella komissio ehdottaa, että vuoden 2017 talousarvioesitystä täydennetään siten, että Horisontti 2020:n alkuperäisiä sitoumuksia täydennetään 50 miljoonaa euroa, Verkkojen Eurooppa -välineen 50 miljoonaa euroa, Erasmus + -ohjelman 50 miljoonaa euroa ja COSMEn 50 miljoonaa. Komission mukaan sitoumusten kokonaisliikkumavarrassa on vuodelle 2017 käyttämättä vielä 174,1 miljoonaa euroa, jota se esittää käytettäväksi em. ohjelmiin. Tämän lisäksi jäljelle jäävä osa (25,9 miljoonaa euroa) katettaisiin otsakkeen 1a sitoumusmarginaalista. Maksuja em. sitoumusten osalta tarvitaan vuonna 2017 komission mukaan ainoastaan Horisontin osalta, johon esitetään noin 6,9 miljoonan euron lisäystä maksumäärärahoihin.

15 15(19) Lisäksi komissio esittää Wifi4EU-ohjelmalle 20 miljoonan euron sitoumuksia vuodelle 2017, jotka katettaisiin kokonaisuudessaan määrärahasiirroilla Verkkojen Eurooppavälineen tietoliikennesektorilta. Oikaisukirjelmän yhteydessä komissio myös esittelee taulukossa väliarvioesityksensä mukaisen rahanjaon otsakkeen 1a ohjelmien osalta: Horisontti 2020:n alkuperäisiä määrärahoja täydennetään 0,4 miljardia euroa, Verkkojen Eurooppa -välineen 0,4 miljardia euroa, Erasmus + -ohjelman 0,2 miljardia euroa ja COSMEn 0,2 miljardia euroa vuosina työpaikkojen ja kasvun luomiseen kohdistuvan EU:n tuen lisäämiseksi edelleen. Tässä vaiheessa ainoat tässä oikaisukirjelmässä ehdotetut kasvua ja työllisyyttä koskevat mukautukset sisältyvät otsakkeeseen 1 a. Otsake 2 (Kestävä kasvu: luonnonvarat) Oikaisukirjelmässä ehdotetaan vähennettäväksi otsakkeen 2 maksuja 1 milj. euroa sekä lisättäväksi ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran korvaamista (off setting) 200 milj. eurolla 650 milj. eurosta 850 milj. euroon. Oikaisukirjelmässä otsakkeen 2 sitoumusten liikkumavara on 439 milj. euroa. Komissio antoi oikaisukirjelmän tarkistuksen, jossa komissio täsmentää otsakkeen 2 maataloustukirahaston käyttötarkoitukseen sidottujen tulojen arviota milj. euroon. Oikaisukirjelmään nähden tuloarviossa on lisäystä 325 milj. euroa. Summa vähennetään otsakkeen sitoumusten ja maksujen määrärahoista ja siten se lisää otsakkeen 2 liikkumavaraa. Maataloustukirahaston menoissa on otettu huomioon heinäkuussa ilmoitettu tukipaketti 500 milj. euroa, josta 350 milj. euroa olisi osoitettu poikkeuksellisena mukautustukena maidontuottajille ja muiden kotieläintuotantoalojen viljelijöille sekä 150 milj. euroa kohdennettuna tukena maidontuotannon väliaikaiseksi vähentämiseksi. Maataloustukirahaston menojen lisäykseen 527 milj. euroa ei arvioida tarvittavan lisää määrärahaa, koska eräiden käyttötarkoitukseen sidottujen tulojen arvioidaan kasvavan vastaavalla summalla. Otsakkeen 2 määrärahoihin ehdotetaan tehtäväksi eräitä muita teknistyyppisiä tarkistuksia. Parlamentti on omassa kannassaan ehdottanut ylimääräisiin tukitoimenpiteisiin 600 milj. euroa. Komissio on antanut arvionsa parlamentin tekemistä muutoksista. Siinä komissio kiinnittää tältä parlamentin lisäysehdotuksen osalta huomiota oikaisukirjelmäänsä, jossa on otettu huomioon viimeisimpien tietojen mukaiset rahoitustarpeet (500 milj. euroa) tukitoimenpiteitä varten Otsake 4 (Globaali Eurooppa) Otsakkeen 4 talousarviomäärärahoja lisätään lähes 1 miljardin euron verran muuttoliikkeen perimmäisten syiden käsittelemiseksi sekä sellaisten sopimusten sujuvan toimeenpanon edistämiseksi, jotka on tehty kolmansien maiden kanssa uuden kumppanuuskehysprosessin mukaisesti sekä Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) sekä uuden EKKR-takuurahaston perustamiseksi. Komission ehdottaa maksusitoumusmäärärahoja lisättäväksi yhteensä 986 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 210 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon otsakkeen 4 niukka liikkumavara, suurin osa tästä sitoumusten lisäyksestä rahoitetaan ottamalla

16 16(19) varoja ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta. Se katettaisiin vuonna 2017 otsakkeen 2 kohdentamattomasta liikkumavarasta ja vuosina otsakkeen 5 kohdentamattomasta liikkumavarasta. Komission kesäkuisen tiedonannon mukaisesti kehitysyhteistyövälineen ja Euroopan naapuruusvälineen maksusitoumusmäärärahoja lisätään 750 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 210 miljoonaa euroa. Tästä kokonaismäärästä maahanmuutto- ja turvapaikka-asioihin ehdotetaan lisättäväksi 400 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 120 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Yhteistyöhön Aasian kanssa ehdotetaan lisättäväksi 100 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 30 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Välimeren maiden eri tarpeisiin ehdotetaan lisättäväksi sitoumuksia 250 miljoonaa euroa ja maksatuksia 60 miljoonaa euroa. Komissio esitti ehdotuksen asetukseksi Euroopan kestävän kehityksen rahastosta ja siihen liittyvän EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta. EKKR on osa ulkoista investointiohjelmaa. Komissio ehdottaa takuurahastoon myönnettäväksi vuosiksi miljoonaa euroa, josta 400 miljoonaa euroa otetaan Euroopan kehitysrahastosta ja 100 miljoonaa euroa Euroopan naapuruusvälineestä ja 250 miljoonaa euroa käyttämällä ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa vuonna Tässä oikaisukirjelmässä ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset vuoden 2017 talousarvioesitykseen. Talousarvion nimikkeistöön tehdään muutoksia ja uuteen EKKR-takuurahaston rahoittamista koskevaan budjettikohtaan tehdään 275 miljoonan euron lisäys. Tästä lisäyksestä 250 miljoonaa euroa otetaan ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta ja 25 miljoonaa euroa Euroopan naapuruusvälineestä. Otsake 5 (Hallinto) Komissio ehdottaa otsakkeeseen 5 lisättäväksi sitoumus- ja maksumäärärahoja 76,4 milj. euroa. Ehdotus pienentää otsakkeen marginaalin 5,5 milj. euroon. Sitoumusten kokonaismäärä on 9 398,1 milj. euroa ja maksujen 9 400,5 milj. euroa vuonna Sitoumusten ja maksujen kasvu johtuu palkkojen ja eläkkeiden tarkistuksista (64,4 milj. euroa) ja ns. kaksoishatutettujen erityisedustajien rahoituksen siirrosta otsakkeesta 4 otsakkeeseen 5 (12,0 milj. euroa). Kyse on kaksoisvirkaa hoitavien EU:n erityisedustajien toimistojen / EU:n edustustojen hallinto-organisaatiosta. Alun perin komission talousarvioesityksessä palkkojen ja eläkkeiden kasvuksi ennustettiin 1,8 prosenttia. Nyt oikaisukirjeeseen sisältyvien tarkistettujen indeksitarkistusten mukainen palkkojen ja eläkkeiden kasvu on 3,3 prosenttia. Tulot Komissio on oikaisukirjeessä korottanut sakkotuloja noin 1 mrd. eurolla. Yhteensä sakkotuloihin budjetoidaan siis 1,1 mrd. euroa vuonna Esitys ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta Komissio esitti alkuperäisessä talousarvioesityksessään (30.6.) rahoituskehysasetuksen mahdollistaman ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran (ns. contingency marginaali) käyttöönottoa siten, että sitoumuksina 1 164,4 miljoonaa euroa otetaan käyttöön otsakkeessa 3. Nyt tällä oikaisukirjelmällä komissio ehdottaa tuon lisäksi ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottoa otsakkeessa 4

17 17(19) sitoumuksina 986,2 miljoonan euron edestä. Näiden kokonaissumma 2 150,6 miljoonaa euroa esitetään vastaavasti vähennettäväksi otsakkeiden 2 ja 5 sitoumuksista seuraavasti: vuonna 2017: 850 miljoonaa otsakkeesta 2 514,4 miljoonaa otsakkeesta 5 vuonna 2018: 570 miljoonaa otsakkeesta 5 vuonna 2019: 216,2 miljoonaa otsakkeesta 5 Näillä käyttöönotettavilla määrärahoilla pyritään vastaamaan ennen kaikkea muuttoliikkeen, pakolaiskriisin ja turvallisuustekijöiden muutosten aiheuttamiin määrärahatarpeisiin EU:ssa ja kolmansissa maissa. Tämä nyt annettu ehdotus korvaa ja kumoaa komission aikaisemmin tekemän, alkuperäiseen talousarvioesitykseen liittyvän ehdotuksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta (COM (2016) 314 final). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 314; Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus 106 A artikla; erityinen lainsäätämisjärjestys, määräenemmistö neuvostossa Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Vuoden 2017 talousarvioesityksen yleisesittelijänä toimii saksalainen Jens Geier (EPP). Parlamentin täysistunto äänesti parlamentin lopullisesta kannasta vuoden 2017 talousarvioon Valtiovarainministeriö EU 34 (budjettiasiat) jaosto EU-ministerivaliokunta SuV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön. Komission oikaisukirjelmä nro 1/2017 nostaa sitoumuksia yhteensä 937,6 milj. eurolla ja maksuja 203,5 milj. eurolla. Ehdotuksen mukainen sitoumusten kokonaismäärä on ,1 milj. euroa ja maksujen kokonaismäärä ,2 milj. euroa. Komission ehdotuksessa menojen kasvu kompensoidaan nostamalla sakkotuloja 1 mrd. eurolla. Sakkotulojen kasvu pienentää vastaavasti omilla varoilla (tullit, ALV- ja BKTL omat varat) rahoitettavaa määrää.

18 18(19) Komission oikaisukirjelmän mukaisesti Suomen maksut EU:lle pienenisivät 11 milj. euroa vuonna Vastaavasti sitoumusten kasvu 0,9 mrd. eurolla nostaisi Suomen maksuja tulevina vuosina 14,5 milj. eurolla. EU:n talousarvion otsakkeen 2 menot kanavoituvat tuloina jäsenvaltioihin. Tuottajien suoran kriisituen lisäyksestä (350 milj. euroa) Suomen osuuden (100 % EU-tukea) arvioidaan olevan noin 7,5 milj. euroa. Tuotannon vähentämistoimien lisäyksestä (150 milj. euroa; 100 % EU-tukea) suomalaisten tuottajien arvioidaan saavan noin 2 milj. euroa. EU:n talousarvion myös muiden otsakkeiden rahoitusta kanavoituu tuloina jäsenvaltioille. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Oikaisukirjelmä nro 1 esitykseen vuoden 2017 yleiseksi talousarvioksi (COM(2016) 679 final) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta 2017 (COM (2016) 678 final) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/BO Seija Kivinen puh , seija.kivinen@vm.fi VM/BO Vesa Kulmala puh , vesa.kulmala@vm.fi VM/BO Rauno Lämsä puh , rauno.lamsa@vm.fi VM/BO Panu Kukkonen puh , panu.kukkonen@vm.fi VM/BO Jussi-Pekka Rantanen puh , jussi-pekka.rantanen@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/0571 Liitteet Viite

19 19(19) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi