Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 21 VUOSIKATSAUS 2007 Merika Lanne RAPORTTI Ympäristötoimisto 2/2008
Alkusanat Porin Seudun Agenda 21-toimintaohjelmaan hyväksymisestä tuli viime vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Vaikka ohjelma tarkistettiin ja ajantasaistettiin vuonna 2005, tuntuu joskus siltä, että toimintaohjelma ei kuitenkaan ole tavoittanut kuntien päättäjiä siinä laajuudessa kuin olisi toivonut. ehkä se johtui siitä, että kunnissa on tällä hetkellä käynnissä niin monet erilaiset kehittämis- ja muutoshankkeet. Toisaalta taas toimintaohjelmaan kirjattuja ajatuksia viedään eteenpäin tavallaan tiedostamatta niitä KEKE-hankkeiksi. Tarkastellessa vuoden 2007 Keke-indikaattoreita huomio kiinnittyy kahteen positiiviseen asiaan. Satakunnassa seutulippu on tuonut selvästi kaivatun piristysruiskeen joukkoliikenteen käyttöön. Sen kehittämistä ja kampanjointia linja-autolla tehtävän työmatkaliikenteen puolesta kannattaa jatkaa. Toinen positiivinen asia oli energiajätteen syntypaikkalajittelun ja kiinteistökohtaisen keräilyn aloittaminen Porissa. Porilaiset ovat olleet tunnollisia lajittelijoita tähänkin saakka, mutta energiajätteen lajittelun omaksuminen näin hyvin ja helposti yllätti allekirjoittaneen. Hienoa porilaiset. Nyt näytetään mallia muulle Suomelle joka tuntuu haikailevan massapolton perään. Aivan vuoden 2007 lopulla valmistui Porin Seudun Ilmasto-ohjelma kuntien ja Prizztechin yhteistyönä. Nyt kunnilla on vastuu ohjelman täytäntöönpanosta ja tulosten seurannasta. Yritetään tässäkin asiassa olla eturivin kuntia, sillä ilmastomuutos koettelee todennäköisesti länsirannikkoa muuta maata ankarammin. Porissa 28.4.2008 Ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi
Sisältö Alkusanat 3 Johdanto 5 Kestävän kehityksen määrälliset indikaattorit 6 Ympäristötietoisuus 6 Jätteet ja jätehuolto 6 Energia ja ilman laatu 8 Liikenne 9 Veden käyttö ja vesistöt 11 Yhteiskunta 14 Ympäristötyö ja projektit Porin seudulla 15 Ympäristötietoisuus ja ympäristökasvatus 15 Yhdyskuntarakenne ja asuminen 16 Jätteet ja kierrätys 16 Luonnonvarojen ja energian kestävä käyttö 17 Liikenne 19 Vesistöt ja vesihuolto 20 Liikunta ja vapaa-aika 20 Vaikutuskanavien hyödyntäminen 21 Johtopäätöksiä 24 Etusivun kuva Tiina Rajala
Johdanto Tämä julkaisu on katsaus vuonna 1997 laadittuun, ja vuonna 2005 päivitettyyn, Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 21:een. Agenda 21:n tavoite on edistää ja parantaa Porin seudun kestävän kehityksen tilannetta sekä tehdä kestävän kehityksen ajatusta tutuksi niin päättäjille kuin kaikille asukkaille. Kestävä kehitys on nykyään tullut osaksi päätöksentekoa ja sen merkitys kasvaa koko ajan. Viranhaltijoille ja päättäjille käsite onkin tuttu, mutta monille tavallisille kansalaisille sen sisältö saattaa edelleen olla hieman epäselvä. Agenda 21:n kohderyhmänä ovatkin pääsääntöisesti kotitaloudet ja se keskittyy niiden mahdollisuuksiin vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen. Kotitalouksien kautta voidaan lisäksi vaikuttaa kaikkiin muihinkin kohderyhmiin. Agendan toimintakausi on nelivuotinen valtuustokausi. Tavoitteet, strategiat ja esimerkkiprojektit on asetettu niin, että niiden toteutumista voidaan tarkastella valtuustokausittain. Kausi on riittävän pitkä aika konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi, mutta myös tarpeeksi lyhyt, etteivät strategiat ehdi vanheta. Projekteja, strategioita ja indikaattoreita seurataan kuitenkin vuosittain kokoamalla lyhyt Agenda-katsaus, jossa kerrotaan indikaattorien kehitys sekä esimerkkiprojektien tilanne. Joka neljäs vuosi toimintakauden päätteeksi laaditaan seurantaraportti, joka on kattava selvitys kauden tapahtumista. Tiedot tätä järjestyksessään toista katsausta varten on kerätty toimintaohjelmaan kuuluvien kuntien ympäristöviranhaltijoilta. Edellisen katsauksen teki Sari Kahri vuonna 2006. 5
Kestävän kehityksen määrälliset indikaattorit Ympäristötietoisuus Local Evaluation 21 Local Evaluation on kestävän kehityksen itsearviointityökalu. Se kertoo kunnan kestävän kehityksen toteutumisen tilasta sekä antaa vertailutietoa muihin kuntiin. Local Evaluation 21 on saatavilla internetistä. Local Evaluation toteutetaan kerran valtuustokaudessa. Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmisen aineellista riippuvuutta luonnosta. Se kertoo kuinka monta hehtaaria yhden ihmisen kulutus ja jätteet vaativat maata. Ekologinen jalanjälki lasketaan yleensä kerran valtuustokaudessa, koska lyhyemmässä ajassa siinä ei tapahdu kovin merkittäviä muutoksia. Jätteet ja jätehuolto Kestävän kehityksen ensisijainen tavoite on jätteiden kokonaismäärän väheneminen. Hyötykäyttö tarkoittaa tapaa hyödyntää jätteihin sitoutunut materiaali uudelleen, mutta jätemäärän hallitsemiseksi on ehkäistävä jätteiden syntymistä. Vuoden 2007 aikana jätteitä syntyi yhteensä 64 500t. Edellisenä vuotena kokonaismäärä oli 77 500t. Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetut jätemäärät Suurin osa kestävän kehityksen toimintaohjelmaan kuuluvien kuntien jätteestä loppusijoitetaan Hangassuon jäteasemalle. Jätteet voidaan jaotella yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennus- sekä erityisjätteeseen. Indikaattori kuvaa jätemäärien kehitystä. 6
Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetut jätteet (t) 50000 45000 40000 35000 30000 Erityisjäte Teollisuusjäte Rakennusjäte Yhdyskuntajäte 25000 2005 2006 2007 Hangassuon jäteasemalla hyödynnetyt jätteet Loppusijoitetun jätteen määrä ei anna aivan todellista kuvaa jätehuollon toiminnasta. Hyödynnettyjä jätemääriä tarkastelemalla saadaan käsitys myös materiaalien ja tavaroiden kierrätyksestä. Hyödynnettäviä jätteitä ovat biojäte, risut, lievästi pilaantuneet maat, ylijäämämaa ja maa- ja kiviaines. Eniten Hangassuolla hyödynnetään maa- ja kiviainesta. Hangassuon jäteasemalla hyödynnetyt jätteet (t) 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2003 2004 2005 2006 2007 Loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee hyötykäytön lisääntyessä. Kuitenkin loppusijoitetun jätteen määrä (n. 38 000t) on suurempi kuin hyödynnettävän jätteen (n. 27 000t). Loppusijoitettavan jätteen määrä on pienentynyt lähes 10 000t vuodesta 2005, eli oikeaan suuntaan ollaan menossa. 7
Energia ja ilman laatu Kaukolämpöverkon pituus Kaukolämpöä syntyy sähköntuotannon sivutuotteena ja sitä käytetään kiinteistöjen lämmittämiseen. Kaukolämpöverkon pituus on kuvaava ja käyttökelpoinen indikaattori. Se ei kuitenkaan sovellu kaikkien kuntien käyttöön. Kaukolämpöverkon pituus Porissa (km) 185 180 175 170 165 160 155 150 2005 2006 2007 Kaukolämpöverkkoja laajennetaan ajoittain. Porissa, josta kuvio kertoo, on rakennettu kaukolämpöverkkoa noin viisi kilometriä vuoden 2007 aikana. Harjavallassa luku on pysynyt lähes ennallaan (33,6km), samoin Nakkilassa (4,46km) ja Ulvilassa (15.5km). Luvialle on rakennettu puoli kilometriä kaukolämpöverkkoa. Männyn runkojäkälien perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi (IAP) IAP lasketaan tarkastelemalla männyn runkojäkäliä. Mitä korkeampi indeksi on, sitä puhtaampi on ilma. Tutkimus tämän hetkisestä ilmanpuhtausindeksistä on parhaillaan käynnissä ja se valmistuu vuonna 2008. 8
Liikenne Kevyen liikenteen väylät Porin seudulla Kevyen liikenteen väylien pituus indikaattori kuvaa kevyen liikenteen käytön edellytysten parantamista. Kevyen liikenteen käytön kasvaminen vähentää liikenteen päästöjä, ehkäisee liikenneonnettomuuksia sekä nostaa kansanterveyttä. 70 60 50 40 30 20 10 0 Kevyen liikenteen väylät (km) Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Ulvila Porin tiedot puuttuvat kuviosta 2005 2006 2007 Vuonna 2007 kevyen liikenteen väyliä rakennettiin Ulvilassa, Porissa ja Nakkilassa. Ulvilassa on meneillään 2006 aloitettu uuden pyörätien rakentaminen. Valmistuessaan se yhdistää Harjunpään kylän kunnan keskustaan. Nakkilassa on rakenteilla uusi väylä. Se otetaan käyttöön 2008 ja näkyy tilastoinnissa vasta silloin. Porin tiedot puuttuvat kuviosta koska se hankaloittaisi taulukon luettavuutta. Vuoden 2007 aikana Porissa rakennettiin viitisen kilometriä lisää kevyen liikenteen väylää. Porissa oli kevyen liikenteen väyliä yhteensä 254,7km. 9
Porin paikallisliikenteen matkustajamäärät Porin paikallisliikennettä käytettiin vuonna 2007 1 802 000 kertaa. Ajokilometrejä kertyi 2 430 000km. Keskimäärin yhden matkan pituus oli noin 1,35km. Matkustuskertojen määrä on vähentynyt viime vuosina. Huippuvuonna 2001 paikallisliikennettä käytettiin 608 000 kertaa enemmän kuin 2007. Porin paikallisliikenteen matkustajamäärät vuonna 2007 (1000 matkustajaa) 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Satakunnan seutulipun myynnin kehitys Vuodesta 1997 käytössä olleeseen seutulippujärjestelmään kuuluu tällä hetkellä 25 kuntaa. Seutulipun myynnin kehityksen lisäksi indikaattori kertoo seudullisen joukkoliikenteen tilanteesta. Vuonna 2007 myynti ylitti ensimmäisen kerran 9 000 lipun rajan. Lippua myös käytettiin useammin kuin ennen, matkoja kertyi 309 160 kpl. Keskimäärin yhdellä lipulla matkustettiin 34 kertaa. Satakunnan seutulipun myynnin kehitys (kpl) 9500 9000 8500 8000 7500 7000 6500 6000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 10
Veden käyttö ja vesistöt Vesilaitoksen toimittaman veden määrä Vesilaitoksen toimittaman veden määrä kertoo kunnan vedenkäytön suuruudesta. Veden kokonaiskulutus vaihtelee vuosittain. Yleisesti veden kulutus on kasvussa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista. Vesilaitoksen toimittaman veden määrä (1000 m 3 ) 800 600 400 200 0 Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Ulvila Porin tiedot puuttuvat kuviosta 2005 2006 2007 Nakkilan suuret vaihtelut johtuvat Suominen Kuitukankaat Oy:n tehtaan tuotantomääristä ja prosessimuutoksista. Tehdas käyttää yksin enemmän Nakkilan vesijohtovettä kuin koko muu kunta yhteensä. Porin tiedot puuttuvat kuviosta koska se hankaloittaisi taulukon luettavuutta. Porissa vettä käytettiin 5 298 000m3. Vuosina 2005-2007 kulutus on ollut 5200-5600 tuhannen kuutiometrin väliltä. Veden kokonaiskulutus kunnassa Veden kokonaiskulutus kunnassa saadaan, kun myytyyn vesimäärään lisätään hukkavesi. Veden kulutuksen mittaamista voidaan käyttää kansainvälisesti myös maiden väliseen vertailuun. Porin tiedot puuttuvat kuviosta koska se hankaloittaisi taulukon luettavuutta. Porissa vettä kului 5 948 000m3. Porin kulutus on vaihdellut vuosina 2005-2007 5800-6600 tuhannen kuutiometrin välillä. 11
Veden kokonaiskulutus (1000 m 3 ) 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Ulvila Porin tiedot puuttuvat kuviosta 2005 2006 2007 Veden ominaiskulutus asukasta kohti Veden ominaiskulutus lasketaan jakamalla alueelle vuorokaudessa myyty vesimäärä vesihuollon piiriin liittyneiden asukkaiden määrällä. Tämä indikaattori siis kertoo, miten paljon yksittäinen asukas kuluttaa vettä vuorokaudessa. Veden ominaiskulutus asukasta kohti ( l/vrk ) 250 200 150 100 50 0 Harjavalta Luvia Pori Ulvila 2005 2006 2007 Tässä indikaattorissa kaikilla kunnilla ei ole samanlainen tilastointitapa, siksi Kokemäen, Nakkilan, Noormarkun ja Pomarkun tiedot puuttuvat taulukosta. Vertailtavien tietojen perusteella Ulvilassa veden käyttö kotitalouksissa on lisääntynyt parillakymmenellä litralla asukasta kohti vuorokaudessa. Muissa kunnissa ero ei ole yhtä merkittävä. Kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen osuus 12
Indikaattori kertoo kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen osuuden kaikista kiinteistöistä. Lainsäädäntö velvoittaa kiinteistöt huolehtimaan jätevesiensä puhdistamisesta tietylle tasolle. Se on pakottanut kunnat ja yksityiset kiinteistönomistajat panostamaan jätevesien käsittelyyn. Kunnat ovat laajentaneet viemäriverkostojensa toiminta-aluetta ja sen piirissä sijaitsevat kiinteistöt on velvoitettu liittymään viemäriverkostoon. Kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolelle jäävät kiinteistöt kunnostavat tai uusivat jätevedenpuhdistusjärjestelmänsä lähivuosina lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Kunnalliseen viemäriverkostoon liittyneiden kiinteistöjen osuus kaikista kiinteistöistä (%) 100 80 60 40 20 0 Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Ulvila 2005 2006 2007 Kunnallinen viemäriverkosto kattaa usein vain tiiviin yhdyskuntarakenteen alueet. Harjavallan, Noormarkun ja Porin kiinteistöt ovat parhaiten kunnallisen viemäriverkoston piirissä. Kunnalliseen viemäriverkostoon on liittynyt uusia kiinteistöjä Nakkilassa, Pomarkussa ja Ulvilassa, muualla tilanne on ennallaan. Noormarkun osalta vuoden 2006 katsauksessa on ollut virheellinen luku. Siinä esitetty 92% on vesijohtoverkostoon liittyneiden kiinteistöjen osuus kaikista kiinteistöistä. Typpipitoisuus ja happikyllästysaste Pihlavanlahdella Pihlavanlahden seuranta on merkittävää, koska se on Satakunnan päävesiväylän, Kokemäenjoen vesistön, purkupaikka. Tätä katsausta kirjoitettaessa käytettävissä oli Harri Perälän 2007 julkaisema Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu vuonna 2006. Vastaava raportti julkaistaan vuosittain. Pitkällä aikavälillä vesistöjen kokonaistilanne on parantunut. Paikallisia ongelmia ilmenee rehevöitymisenä ja erilaisten päästöjen seurauksena. Kokemäenjoen vesitilanteeseen vaikuttaa eniten hajakuormitus, eivät yksittäiset päästölähteet kuten tehtaat. Typpipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja happitilanne on hyvä. 13
Yhteiskunta Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa kertoo kuntalaisten vaikuttamishaluista kunnalliseen päätöksentekoon. Seuraavat kunnallisvaalit ovat 2008. Kiinnostusta vaaleihin lisännee agendatyössä mukana olevien kuntien mahdolliset yhdistymiset. Edellisissä vaaleissa 2004 äänioikeuttaan käytti 58% porilaisista ja 69% luvialaisista. Muissa kunnissa äänestysaktiivisuus oli Porin ja Luvian lukujen väliltä. Työttömyysaste Työttömyys indikaattorina kertoo alueen sosiaalisesta hyvinvoinnista. Usein alle viiden prosentin työttömyyttä pidetään normaalina kausivaihteluun liittyvänä ilmiönä. Porin seudun luvut ovat kymmenen molemmin puolin. Erityisesti rakennetyöttömyys on seudulla pysyvä ongelma. Työttömien osuus (%) työttömistä 2007 Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Ulvila 0 2 4 6 8 10 12 14 14
Ympäristötyö ja projektit Porin seudulla Ympäristötietoisuus ja ympäristökasvatus Ympäristötietoisuus on yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen teemoista. Jotta ihmiset voisivat toimia ympäristöystävällisesti, he tarvitsevat tietoa omista ympäristövaikutuksistaan. Ympäristökasvatuksella pyritään vaikuttamaan ihmisiin jo varhaisessa iässä. Se sisältää lisäksi ajatuksen elinikäisestä oppimisesta. Tavoitteena Agenda 21:ssa on ympäristötietoisuuden jakaminen kaikille kouluasteille, virkamiehille, päättäjille ja kotitalouksille, ympäristökasvatuksen ja tiedottamisen lisääminen kasvattamalla ympäristötietoisuuden parantamiseen käytettäviä taloudellisia ja henkilöresursseja sekä aktiivinen tiedottaminen ja kotitalouksien aktivointi ympäristöasioissa. Kuntalaisen ympäristöoppaan laatiminen Ympäristöoppaan laatiminen ei toteutunut, koska siihen ei ole ollut resursseja. Karhukuntien yhteiset nettisivut Vuoden 2007 aikana internet-sivuilla yhteensä noin 500 käyntikertaa. Kestävää kehitystä käsittelevää osuutta ei ole laadittu. Seudullinen ympäristökasvatushanke Vuonna 2006 alkaneen ympäristökasvatushankkeen tavoitteena on luoda Satakuntaan kattava ympäristökasvatusorganisaatio, joka pyrkii kokoamaan verkoston, jonka tuottamat palvelut tukevat mm. koulujen ympäristökasvatuksen tavoitteita. Lukukaudelle 2008-2009 on suunnitteilla yhteistyötä lukioiden kanssa. Hankkeen toteutuksesta vastaa Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos Porista. Kuntayhteistyönä laadittavat ympäristönsuojelumääräykset Kokemäellä ympäristönsuojelumääräykset ovat olleet voimassa muutaman vuoden. Porin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset astuivat voimaan vuoden 2007 alusta. Kokemukset määräyksistä ovat olleet hyviä. Muilla kunnilla valmistelutyö on käynnistymässä. 15
Yhdyskuntarakenne ja asuminen Yhdyskuntarakenteessa yhdistyvät kestävän kehityksen niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin ulottuvuus. Ongelmia ovat palveluiden katoaminen maaseudulta ja kaupan keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin. Maankäytöllä ja tonttitarjonnalla voidaan vaikuttaa kaupunkirakenteen tiivistymiseen ja siten asumiskustannuksiin. Kestävän kehityksen toimintaohjelmassa tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunki- ja taajama-alueilla, maaseutu- ja lähiöpalveluiden turvaaminen sekä ekologisen rakentamisen edistäminen. Maakuntakaavan laatiminen käynnistyi vuoden 2003 helmikuussa. Seutukaava tarkistetaan ja saatetaan ajan tasalle vastaamaan uusia maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia. Maakuntasuunnitelmassa määritellyt alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet esitetään maakuntakaavassa ja osoitetaan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Kaava on valmistelussa. Nakkilan yleiskaavan tarkistusprojekti on aloitettu. Kunnassa valmistellaan luonnoksia. Ulvilan yleiskaavan tarkistusprojekti jatkui. Ulvilan keskustan yleiskaava on saanut lainvoiman. Lisäksi valtuusto on hyväksynyt Suosmeren yleiskaavan. Pieni osa, josta on valitettu, on käsittelyssä hallinto-oikeudessa. Leineperin asemakaava on hyväksytty valtuustossa ja Kaasmarkkuun ryhdytään laatimaan yleiskaavaa. Jälkimmäisestä on lähetetty luontoselvitystarjouspyynnöt. Porin kantakaupungin yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.12.2007. Harjavallan taajaman osayleiskaava saatettiin päätökseen Kokemäenjoen eteläpuoleisella taajama-alueella. Jätteet ja kierrätys Jätehuolto ja kierrätys ovat tärkeitä kestävän kehityksen teemoja, jotka liittyvät vahvasti kotitalouksiin. Kierrätys on osa arkipäivää. Se on muodostunut myös taloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi, joka säästää energiaa ja luonnonvaroja. Kierrätys toimii parhaiten uudelleenkäytön muodossa. 16
Jätehuolto on kehittynyt ja tullut tehokkaammaksi. Sen ongelmia ovat kuitenkin hyöty- ja ongelmajätteiden vastaanottopaikkojen vähäisyys Porin ulkopuolella sekä kunnalliseen jätehuoltoon liittymättömät kiinteistöt. Agenda 21:n tavoitteena on jätteen synnyn ehkäiseminen, kierrätyksen lisääminen sekä tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen. Ympäristöopas kotitalouksille Projekti ei toteutunut, koska siihen ei ollut resursseja. Jätteiden energiahyödyntämisen lisääminen Jätteiden sisältämää energiaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Porissa aloitettiin energiajätteen keräys tietyiltä kiinteistöiltä 1.11.2007. Ensimmäisten kokemusten mukaan lajiteltu energiajäte on ollut hyvälaatuista, mutta kaikilla velvoitetuilla kiinteistöillä asukkaat eivät ole aloittaneet lajittelua toivotulla tavalla. Luonnonvarojen ja energian kestävä käyttö Suomen ilmasto vaatii energiankäyttöä mm. lämmittämiseen ja valaistukseen. Säästämällä energiaa syntyy taloudellisia säästöjä, mutta myös asumisen ympäristövaikutukset pienenevät. Liikakulutusta välttämällä ja ympäristöystävällisiä hankintoja suosimalla kuljetaan kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä. Toimintaohjelman tavoitteina on liikakulutuksen vähentäminen ja kulutuksen ohjaaminen ympäristöystävällisempiin tuotteisiin, tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen sekä energiankäytön vähentäminen ja sähkön kilpailuttamisen sekä tuulisähkön käytön edistäminen. Seudullinen maa-aineksen ottamisen yleissuunnitelman laatiminen (SEMOPOSU-hanke) Vuonna 2006 alkaneen SEMOPOSU-hankkeen tavoitteena oli kartoittaa nykyisiä ja tulevia kiviaines- ja talousvesitarpeita sekä alueita, mistä näitä luonnonvaroja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman vähäisin ristiriidoin. Semoposu-hanke valmistui 2007 vuoden lopussa. Loppuraportti löytyy osoitteesta www.pori.fi/tpk/semoposu. 17
Hakelämpölaitosten perustaminen kuntiin Hake polttoaineena on ympäristön kannalta edullista. Uusiutuvana energianlähteenä se on hyvä vaihtoehto mm. öljylle, turpeelle tai kivihiilelle. Harjavallassa ei ole hakelämpölaitosta. Kokemäellä Kokemäen Lämpö Oy siirtyi 2.2.1998 kotimaiseen polttoaineeseen (hake, puumurske) ja korvasi sillä öljyä n. 20 000 MWh. Nykyään puupolttoaineella tuotetaan lähes 30 000 MWh. Luvialla kunnanhallitus on asettanut lämmitystoimikunnan, joka valmistelee hakelämpölaitoksen rakentamista parhaillaan. Nakkilassa Fortum Oy on rakentanut ja käynnistänyt hakelämpölaitoksen Suominen Kuitukankaat yhtiön teollisuusalueelle. Polttoaineesta 75 % on haketta ja 25 % kuitukangasjätettä. Lämpölaitos antaa primäärienergiana Suomiselle kuumaa höyryä ja jäännöslämpö menee kunnan kaukolämpöverkkoon. Noormarkussa A. Ahlström Oy:n 0,99 MW:n hakelämpölaitos otettiin käyttöön vuonna 2007 yhtiön omien kiinteistöjen energialähteeksi. Noormarkun kunta suunnittelee oman aluelämpölaitoksen rakentamista. Pomarkussa kunnan omistamia kiinteistöjä (n. 80 % kiinteistöistä) on 1990-luvun loppupuolelta lähtien muutettu hakelämpökattiloilla lämpeäviksi. Porissa Reposaaren lämpökeskus otettiin käyttöön maaliskuussa 2007. Lämpökeskuksessa on 1,5 MW:n kiinteää polttoainetta käyttävä kattilalaitos sekä 1,5 MW:n kevyttä öljyä käyttävä vara- ja huippukattila. Lämpökeskus käyttää vuositasolla turvetta ja puuta noin 3 000 3 500 m3 ja sen suunniteltu tuotantomäärä on noin 2 500 MWh/vuosi. Tuotantotarpeen odotetaan nousevan uusien asiakkaiden myötä ja lämpökeskuksen tehomitoituksessa on varauduttu uusien asiakkaiden liittämiseen kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskuksen käyttö on suunniteltu toteutettavaksi lämpöyrittäjyysperiaatteella, jossa lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta, käytöstä ja kunnossapidosta. Ulvilassa toimii pellettilämpölaitos, kooltaan 600 kw. Laitos on rakennettu vuonna 2005 ja se toimii Kullaan Koskin kylässä. Lämpölaitos tuottaa kaukolämpöä Koskin alueen rakennuksiin kuten vanhainkotiin, terveysasemalle, kouluun ja vanhustentaloihin. 18
Liikenne Liikenne on ihmisille välttämättömyys. Se kuitenkin aiheuttaa suuria välillisiä ja välittömiä ympäristövaikutuksia. Kaupungeissa ongelmia ovat pakokaasu- ja meluhaitat. Työmatkat ja vapaa-ajan liikenne ovat merkittäviä liikenteen lähteitä. Agenda 21:n tavoitteena on joukkoliikenteen vetovoimaisuuden parantaminen, kestävien liikkumismuotojen suosion kasvattaminen sekä liikenneturvallisuuden onnettomuuksien ehkäiseminen. KLIPA-projekti Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina (KLIPA) projektin tarkoituksena oli edistää kevyen liikenteen väylien liikuntakäyttöä. Varsinainen projekti on päättynyt. Porissa otettiin projektin yhteydessä käyttöön kevyen liikenteen väylän korjauslomake, jolla voi helposti ilmoittaa kaupungin vastuuhenkilöille kevyen liikenteen väylillä havaitsemistaan ongelmista. Lomake on edelleen käytössä. Porin kaupungin joukkoliikennesuunnitelma Porin joukkoliikennesuunnitelma 2005 2009 on keskittynyt linjastollisiin ja lippujärjestelmän kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Suunnitelmakauden yhtenä vuoden 2007 toimenpiteenä esitettiin työsuhdelipun käyttöönotto Porin kaupungissa. Tämä ei ole esityksistä huolimatta toteutunut. Satakunnan maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2006 ja vuonna 2007 pidettiin suunnitelmaa koskenut ensimmäinen seurantaseminaari. Seurantaseminaarissa tuotiin esiin tarve kuntakeskukset yhdistävän kevyen liikenteen väyläverkoston rakentamisesta. Lisäksi päätettiin jatkaa suunnitelman seurantaa. Seurannasta vastaa Satakuntaliitto. Porin seutukunnan ilmasto-ohjelma Useita Porin kaupungin hallintokuntia ja liikelaitoksia oli mukana laatimassa Porin seutukunnan ilmasto-ohjelmaa. Ilmasto-ohjelman tarkoituksena on luoda Porin seutukunnalle vuoteen 2020 ulottuva yhteinen ilmastostrategia, jossa painopistealueita ovat energiantuotanto, kiinteistöjen energiankulutus, teollisuus, liikenne ja maankäyttö, jätehuolto, maa- ja metsätalous sekä palvelut ja hankinnat. Ilmasto-ohjelmassa esitetään alueen kunnille erilaisia toimenpiteitä, joilla kunnat voivat vähentää toimintansa vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Jatkossa kuntien tulisikin aktiivisesti toteuttaa näitä toimenpiteitä. 19
Vesistöt ja vesihuolto Vesistöjä on kunnostettu paljon ja asetettuja tavoitteita on saavutettu. Vesien rehevöityminen ja happamoituminen ovat suuria ongelmia, joihin onneksi on puututtu. Agenda 21:ssa tavoitteena on vesistöjen tilan parantaminen sekä kotitalouksien tietoisuuden tason nostaminen ja ohjaaminen veden säästöön ja oikeisiin toimintatapoihin. Pappilanlammen kunnostusprojekti Talvella 2007 Pappilanlammen luusuaa harvennettiin pajukoista. Tulevaisuudessa on suunniteltu luontopolun rakentamista välille Siltatie Pappilanlammen luusua. Liikunta ja vapaa-aika Liikuntaan ja vapaa-aikaan liittyy useita kestävän kehityksen teemoja sekä välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Usein vapaa-ajanviettoon liittyvissä asioissa yhdistyvät kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet: sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen. Kestävän kehityksen toimintaohjelmassa on tavoitteena liikunta- ja vapaaajanpalveluiden ja niiden saavutettavuuden parantaminen Porin seudulla, nuorten liikuntaharrastuksien tukeminen ja edistäminen sekä luontoliikunnan ja sen suosion kasvattaminen. Luontoretkien järjestäminen Pomarkussa retkiä järjestivät rakennus- ja ympäristölautakunta sekä vapaaaikatoimi. Retkiä oli viisi ja niille osallistui yhteensä 127 henkilöä. Retkillä patikoitiin, melottiin ja ajeltiin resiinoilla. Porin ympäristötoimisto järjesti vuonna 2007 yhteistyökumppaneidensa kanssa 11 luontoretkeä, joilla mukana oli yhteensä 420 retkeilijää. 20
Vaikutuskanavien hyödyntäminen Vaikutuskanavien kautta kansalaiset voivat tuoda omat mielipiteensä esille ja saada äänensä kuuluviin. Vaikutuskanavien hyödyntäminen on sosiaalinen kestävän kehityksen teema. Agenda 21:ssa tavoitteena on kuntalaisten, virkamiesten ja päättäjien välisen yhteistyön ja keskinäisen tiedotuksen parantuminen, lasten ja nuorten osallistumisen tukeminen ja helpottaminen sekä kuntalaisten mukaan ottaminen strategiseen suunnitteluun. Sähköisen osallistumisen kehittäminen Harjavallassa sähköiseen osallistumiseen ei panosteta lisää varoja. Toiminta on siinä laajuudessaan kuin olemassa olevalla rahoituksella pystytään ylläpitämään. Kokemäen kaupungin kotisivut on uusittu vuonna 2006 ja koulutoimi käyttää sähköistä oppimisympäristöä. Verkkosivuilla on kunnan eri tehtäviä hoitavien henkilöiden kattavat yhteystiedot ja lomake palautteen antamiseksi. Päätöksentekoon liittyvät pöytäkirjat ovat luettavissa verkossa. Luvialla sähköisen osallistumisen kehittämistä on jatkettu vuonna 2007. Verkkosivuilla on vapaamuotoiseen yhteydenottoon soveltuva sähköpostiosoite, päätöksentekoon liittyvät pöytäkirjat ja yhteystietoja kunnan eri tehtävistä vastaaviin ihmisiin. Nakkilassa sähköistä osallistumista ei ole erityisesti kehitetty. Verkkosivuilla tarjotaan sähköistä asiointilomaketta, jonka avulla voi esittää tiedustelun virkamiehille ja seurata asian käsittelyn etenemistä. Päätöksentekoon liittyvät asiakirjat ovat saatavilla verkossa. Noormarkun kunnan kotisivuilla on yleinen sähköinen palautelomake. Kuukausitasolla yhteydenottoja kuntaan tulee muutamia. Sivuilla on myös mm. sähköinen kunnan ilmoitustaulu, esityslistat, kokouspöytäkirjat sekä lomakkeita. Lisäksi kunnan koulutoimella on ollut käytössään sähköiset oppimisympäristöt vuodesta 2002 lähtien. Pomarkun kunnan internetsivuilla on yleinen sähköinen palautelomake, kokouspöytäkirjat, lomakkeita ja sähköinen ilmoitustaulu, jolla on mm. rakennuslupapäätökset ja kaavamuutokset. Myös Pomarkussa koulutoimella on ollut käytössään sähköiset oppimisympäristöt vuodesta 2002 lähtien. Porin ympäristötoimistossa valmisteltavien asioiden yhteydessä käytetään internetsivuilla palautelaatikkoa, jonka kautta voi ilmaista mielipiteitään. Sitä on käytetty esimerkiksi ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa ja ilmasto-ohjelmassa. Porin ympäristötoimiston internet-sivuilla oli mahdollisuus jättää palautetta Porin seudun ilmasto-ohjelman laadinnassa huomioitavaksi. 21
Ulvilan kaupungin internetsivut uusittiin vuonna 2006. Uusille sivuille lisättiin alasivusto sähköistä asiointia varten, ja sinne sijoitettiin suurin osa Ulvilassa käytössä olevista lomakkeista, hakemuksista ja lupa-asiakirjoista. Sivuilla on myös palautelomake sekä asiointilomake, jonka avulla kuntalainen voi laittaa sähköisesti asioita vireille kaupungissa. Asiointilomakkeen kautta esitetyt asiat käsitellään kuten kaikki viralliset asiakirjat. Lasten ja nuorten osallistumisen kehittäminen Harjavallassa ei painoteta nuoria erityisryhmänä osallisuuskysymyksissä. Kokemäen kaupungilla on internetsivuillaan omat nuorten sivut, joilla on mm. palautelomake suoraan nuoriso-ohjaajalle. Nuorisovaltuusto on toiminut vuodesta 2006. Luvian nuorisofoorumi jatkoi toimintaansa 2007. Se jakaantuu kahteen työryhmään: vapaa-aika ja nuoriso, jotka järjestivät tapahtumia. Luvian nuorille laadittiin omat nettisivut osoitteeseen www.luviannuoret.fi. Nakkilassa on perustettu nuorisofoorumi, josta nousee käsittelyyn lapsia ja nuoria koskevia kysymyksiä. Noormarkussa 8. ja 9. luokkalaiset osallistuivat keväällä 2007 nuorisovaaleihin. Lukuvuonna 2006 2007 yläasteella laadittiin suunnitelma kouluympäristön viihtyisyyden parantamiseksi, johon oppilaat käyttivät aikaa yhden teemapäivän verran. Koulun tasolla on myös mietitty miten kestävän kehityksen periaatteita voitaisiin toteuttaa kouluympäristössä. Noormarkun kunnan ala-asteen oppilaat osallistuivat 2007 valtakunnalliseen Lasten Parlamentti -toimintaan. Pomarkun kouluissa on tehty mielipidetutkimuksia. Yläasteen ja lukion eduskuntavaalit pidettiin vuosina 2003 ja 2007. Teemapäiviä on järjestetty 1-9 luokkalaisille sekä lukiolaisille. Porissa on vuonna 2000 perustettu nuorisovaltuusto, jonka tarkoitus on edistää nuorten ja päättäjien välistä yhteistyötä sekä aktivoida nuoria mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Valtuusto ajaa nuorten etua pyrkien parantamaan nuorten oloja Porissa. Nuorisovaltuustolla on neljä lautakuntapaikkaa kaupungin lautakunnissa; kirjasto-, vapaa-aika-, tekninen ja koulutuslautakunta. Porissa käynnistettiin vuoden 2007 aikana Vaikuttamisen polku - toimintamalli, jossa lapset ja nuoret (7-20 -vuotiaat) voivat alueparlamenttien kautta vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon. Alueparlamentteja on viisi ja ne on jaettu alueellisesti koulujen ja nuorisotilojen mukaan. Alueparlamentissa käsitellään alueen kehittämisehdotuksia sekä oppilaiden esityksiä 22