PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21
|
|
- Juho-Matti Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21
2 Sisällys Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit... 4 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus... 9 Yhdyskuntarakenne & asuminen Jätteet & kierrätys Luonnonvarojen & energian kestävä käyttö Liikenne Vesistöt & vesihuolto Liikunta & vapaa-aika Vaikutuskanavien hyödyntäminen ESIPUHE Porin seudulla kestävää kehitystä on edistetty erilaisilla hankkeilla, projekteilla ja tiedotuksen keinoin. Vuonna 1997 julkaistu Porin Seudun Agenda 21- toimintaohjelma kokosi yhteen silloisten ns. karhukuntien kestävän kehityksen ongelmat, tavoitteet ja tulevaisuuden toimenpiteet. Kahdeksan kunnan yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma on toiminut kestävän kehityksen edistämiseksi nyt kahdeksan vuoden ajan. Suuri osa Agendan tavoitteista on toteutunut ja Porin Seutu on ottanut askeleen kestävämpään suuntaan. Porin Seudun Agendan laadinta oli aikanaan mittava prosessi, joka kesti puolitoista vuotta. Agendan laadintaan osallistui yli 100 hengen joukko, joka oli koottu kuntien päättäjistä, virkamiehistä sekä yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajista. Vuonna 2004 julkaistu ensimmäinen Agendan seurantaraportti osoitti että toimintaohjelma on päivityksen tarpeessa. Seurantaraportin julkaisemisen yhteydessä päätettiin että toimintaohjelma saatetaan 2000-luvulle sopivaksi. Myös toimintaohjelman päivityksessä pyrittiin avoimuuteen ja osallistumiseen. Päivitysprosessi kesti puoli vuotta ja sen aikana pyrittiin kuulemaan mahdollisimman monia vaikuttajatahoja. Käsissäsi pitelemä uudistettu Porin Seudun Agenda 21- toimintaohjelma eroaa aikaisemmasta usealla tavalla, vaikka vanhaakin on pyritty säilyttämään. Toimintaohjelma on nyt suunnattu enemmän kotitalouksien käyttöön ja siihen on yhdistetty myös enemmän sosiaalisia ja taloudellisia kestävän kehityksen teemoja. Teemojen määrää on supistettu kahdeksaan entisen kahdentoista teeman sijaan. Uutta toimintaohjelmassa on myös Kullaan kunnan yhdistyminen Ulvilan kaupunkiin ja Kokemäen kaupungin liittyminen kokonaan uutena kuntana toimintaohjelmaan.
3 1 Porin Seudun kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 21:n tavoitteena on edistää ja parantaa Porin Seudun kestävän kehityksen tilaa ja tehdä kestävän kehityksen ajatus tutuksi kuntien päättäjille ja kaikille asukkaille. Kestävän kehityksen työ on tärkeää ja haasteellista. Kaikki toimintaohjelmaan osallistuvat kunnat lähtevät ratkaisemaan sen ongelmia ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin omien resurssiensa puitteissa. Toimintaohjelma noudattaa edelleen samaa hyväksi todettua kaavaa ja teemoittain on määritelty ongelmat, tavoitteet, strategia ja projektit. Indikaattorit on erotettu omaksi osuudeksi ja ne on irrotettu erillisiksi teemojen yhteydestä.
4 2 Kohderyhmänä kotitaloudet Yhteiskunta on jatkuvan muutoksen tilassa. Ympäristöasioista ja kestävästä kehityksestä on tullut lyhyessä ajassa osa jokapäiväistä elämää ja arkipäivää. Nykyään kestävä kehitys otetaan huomioon lähes kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa ja usein kestävä kehitys nostetaan yhdeksi tärkeimmistä osa-tekijöistä eri hankkeiden suunnittelussa. Kestävä kehitys onkin sanaparina tuttu useimmille viranhaltijoille ja päättäjille. Monille niin sanotuille tavallisille kaduntallaajille sanaparin sisältö on kuitenkin vielä epäselvä. Tämän toimintaohjelman pääasiallisena kohderyhmänä ovat kotitaloudet. Toimintaohjelma keskittyy kotitalouksiin ja heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseksi. Porin Seudun kestävän kehityksen toimintaohjelman suurimpia haasteita onkin kasvattaa seudun kotitalouksien ympäristötietoisuutta ja saada ihmiset tekemään kestävämpiä valintoja. Kotitalouksien valintaan kohderyhmäksi vaikuttivat monet seikat. Kotitalouksien kautta pystytään vaikuttamaan samanaikaisesti kaikkiin muihinkin kohderyhmiin, kuten virkamiehiin, päättäjiin ja niin sanottuihin tavallisiin kaduntallaajiin. Kotitaloudet ovat yhä vauraampia ja ne kuluttavat yhä enemmän palveluita, energiaa ja hyödykkeitä. Kotitalouksien omistukseen kuuluu suurin osa Suomen kansallisvarannosta, eli rakennuksista. Samalla kotitaloudet ovat suuria hiilidioksidin tuottajia ja niiden tuottama jätemäärä on jatkuvasti kasvanut. Vaikka kiinteistökohtainen kierrätys on lisääntynyt, on jätehuollossa edelleen ongelmia. Kotitalouksista koituva liikenne on myös merkittävää. Kotitalouksien merkitys ympäristön ja yhteiskunnan kannalta on merkittävä. Ympäristö- ja kestävän kehityksen asiat koskettavat jokapäiväistä elämää niin työpaikalla, koulussa kuin kotonakin. Monella arkipäivän toiminnalla on oma ympäristöulottuvuutensa. Tämä on asia, jota tulee harvoin ajatelleeksi kun esimerkiksi käy kaupassa tai saunoo mökillä. Ympäristöulottuvuus voi olla joko suora tai välillinen ympäristövaikutus. Ympäristövaikutus voi taas puolestaan olla luonteeltaan joko haitallinen tai hyödyllinen.
5 3 Agendan toimintakausi Agendan toimintakausi on nelivuotinen valtuustokausi. Agendan tavoitteet, strategiat ja esimerkkiprojektit asetetaan niin, että niiden toteutumisen tilaa pystytään tarkastelemaan valtuustokausittain. Valtuustokausi on tarpeeksi pitkä aika saada aikaan konkreettisia tuloksia, mutta tarpeeksi lyhyt aika, etteivät Agendan strategiat ehdi vanheta. Toimintakauden alkaessa valtuustokauden alussa, voi jokainen valittu valtuusto sitoutua toimintaohjelman tavoitteisiin yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan. Agendan projekteille ei ole määrätty yksityiskohtaisia aikatauluja. Tavoitteena on saada kaikki Agendassa mainitut projektit käynnistettyä nelivuotisen toimintakauden aikana. Osa tämän toimintaohjelman projekteista on kestoltaan monivuotisia kun taas osa on tempausten luontoisia ja lyhytkestoisia hankkeita. Jokaiselle projektille on määrättynä vastuullinen toteuttajataho. Toimintaohjelman seuranta Toimintaohjelman projekteja, strategioita ja indikaattoreita seurataan vuosittain. Vuosittain kootaan lyhyt Agenda-katsaus, jossa esitetään indikaattorien kehitys ja selvitetään esimerkkiprojektien käynnistymisen tilanne. Katsaus on pienimuotoinen kertaus vuoden kestävän kehityksen tapahtumiin. Jokaisen toimintakauden jälkeen laaditaan seurantaraportti, joka toimii kattavana selvityksenä toimintakauden tapahtumista. Seurantaraportissa arvioidaan kaikkien tavoitteiden ja strategioiden toteutumista, esitetään kaikkien projektien toteutumisen tilanne ja päivitetään indikaattorit. Seurannasta vastaavat osallistuvien kuntien ympäristöviranhaltijat ja katsausten ja raporttien laadinnasta vastaa karhukuntatoimikunta. Projektien aikataulut
6 4 Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit Indikaattorit kertovat jonkin asian tilasta tai sen kehittymisestä. Kestävän kehityksen indikaattorit ovat siis apuvälineitä kestävän kehityksen tilanteen mittaamiseen ja hahmottamiseksi Porin seudulla. Yleisin käyttötapa indikaattoreilla on toimia jonkin muutoksen seurannan tai mittaamisen apuvälineenä. Indikaattorit eivät ole tieteellisesti tarkkoja, vaan niiden pääasiallisena tarkoituksena on yksinkertaistaa asioita ja osoittaa jonkin kehityksen suuntaviivoja. Kunnissa mittausta ja mittareita ei useinkaan tehdä kuntien toimesta, vaan ne ovat koosteita alueella toimivista laitoksista ja erilaisista yritysten tekemistä ilmoituksista. Porin Seudun Agendan indikaattorit ovat valittu niin että ne täyttävät seuraavat ehdot: - ajallisesti ja alueellisesti edustava indikaattori - helposti saatava tieto ja toistettavuus - yksinkertainen ja helposti tulkittava - sisältää tavoitearvon Ympäristötietoisuuteen liittyvät indikaattorit 1. Local Evaluation 21 Paikallisarviointi 21 Local Evaluation 21 eli Paikallisarviointi 21 on kestävän kehityksen itsearviointityökalu, joka kertoo kunnan kestävän kehityksen toteutumisen tilasta ja antaa vertailutietoja muihin kuntiin. Paikallisarvioinnissa on myös mahdollisuus ottaa sidosryhmät mukaan arviointiin. Local Evaluation 21 on vapaasti saatavilla internetistä. Paikallisarvioinnin laadinnasta vastaavat kuntien ympäristöviranhaltijat. 2. Ekologinen jalanjälki Kaupungin ekologinen jalanjälki on ekologisen kestävän kehityksen mittaväline, jolla arvioidaan luonnonvarojen käytön ja päästöjen vaikutuksia elolliseen luontoon. Mittayksikkönä on hehtaari, joka lasketaan vuositasolla asukasta kohti. Ekologisen jalanjäljen laskenta kannattaa tehdä usean hallintokunnan yhteistyöllä ja tietojen kokoamisesta vastaa kunnan ympäristöviranhaltijat pistemäärä Porin tulos verrattuna Suomen kuntien keskiarvoon Pori Suomen kuntien ka. Kuntalaisten ekologisia jalanjälkiä 3. Karhukuntien ympäristönettisivujen vierailumäärät hehtaaria 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 Riihimäki Vantaa Kontiolahti Pyhäselkä Tampere Hämeenlinna Liperi Joensuu Helsinki Turku Pori Oulu Kuopio Karhukuntien ympäristötoimilla on yhteiset ympäristötoimien nettisivut ja Porin kaupungilla on omat ympäristötoimiston nettisivut. Näiden sivujen yhteyteen sijoitettavalla laskurilla pystytään seuraamaan sivujen kävijämääriä ja samalla saadaan karkea arvio niistä väkimääristä jotka käyttävät sivuja ympäristötiedon hankintaan.
7 5 Jätteisiin ja jätehuoltoon liittyvät indikaattorit Hangassuolla hyödynnetyt jätteet 1. Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetut jätemäärät Hangassuon jäteasemalle loppusijoitetaan suurin osa Agendakunnissa tuotetusta jätteestä. Jätemäärät voidaan erotella kunnittain sekä jaottelemalla yhdyskuntajätteeseen, teollisuus- ja rakennusjätteeseen ja erityisjätteeseen. Indikaattori kuvaa jätemäärien kehitystä Porin seudulla. Indikaattorin tiedot on helposti saatavilla vuosittain. tonnia Lievästi pilaantunut maa-aines Ylijäämämaa Biojäte Maa- ja kiviaines (t) Hangassuolle loppusijoitetut jätemäärät Energiaan & ilman laatuun liittyvät indikaattorit 1. Kaukolämpöverkon pituus Erityisjäte Teollisuus ja rakennusjäte Yhdyskuntajäte Suomessa kaukolämpöä käytetään melko hyvin hyödyksi. Kaukolämpö on sähköntuotannon sivutuote, jota on ryhdytty käyttämään kiinteistöjen lämmittämiseen. Kaukolämpöverkon pituus on hyvin kuvaava ja käyttökelpoinen indikaattori, mutta ei sovellu kaikkien Agenda-kuntien käyttöön. 2. Hangassuon jäteasemalla hyödynnetyt jätteet 200 Kaukolämpöverkon pituus Loppusijoitetun jätteen määrä ei kerro koko totuutta jätehuollon toiminnasta. Tarkastelemalla myös Hangassuolla hyödynnettyjä jätemääriä saadaan kuva myös materiaalien ja tavaroiden kierrätyksestä. km Nakkila Ulvila Harjavalta Pori
8 6 4. Männyn runkojäkälien perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi (IAP) IAP lasketaan tarkastelemalla männyn runkojäkäliä. Mitä korkeampi indeksi on sitä puhtaampi ilma. IAP on laskettu Pori-Harjavaltaalueella vuosina 1990/1993, 1996 ja Indikaattoritutkimuksen on suorittanut Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus. Kevyenliikenteen väylät Porissa ja Nakkilassa km Nakkila 100 Pori Porin paikallisliikenteen matkustajamäärät Porin Linjojen matkustajamäärät Liikenteeseen liittyvät indikaattorit 1. Kevytliikenteen väylät Porin seudulla Indikaattori kuvaa kevyenliikenteen käytön edellytysten parantamista. Kevyenliikenteen käytön edistäminen vähentää liikenteen päästöjä, nostaa kansanterveyttä ja ehkäisee liikenneonnettomuuksia matkustajaa Satakunnan seutulipun myynnin kehitys Satakunnan seutulippujärjestelmä otettiin käyttöön vuonna Tällä hetkellä mukana on 24 kuntaa ja 30 liikennöitsijää. Seutulippujen hinnat ovat kuntakohtaisia. Indikaattori kertoo seutulipun myynnin kehittymisestä ja samalla seudullisen joukkoliikenteen tilanteesta.
9 7 Liput / kpl Satakunnan seutulipun myynnin kehitys Veden kokonaiskulutus kaupungissa Veden kulutuksen mittaaminen on kansainvälisesti yleisesti käytetty indikaattori, jota voidaan käyttää myös maiden väliseen vertailuun. Vedenkulutus lasketaan kuntaan/kaupunkiin (esim. Poriin) myydyn vesimäärän ja hukkaveden yhteenlasketusta summasta. 3. Veden ominaiskulutus asukasta kohti Vesistöihin liittyvät indikaattorit 1. Vesilaitoksen toimittaman veden määrä Vesilaitoksen tuottaman veden määrä kertoo kuinka suuri koko kunnan vedenkäyttö on m Veden kulutus Porin kaupungissa Pupattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Ominaiskulutus = alueelle vuorokaudessa myyty vesimäärä jaettuna vesihuollon piiriin liittyneellä asukasmäärällä. Indikaattori kertoo, kuinka paljon yksittäinen asukas kuluttaa vettä vuorokaudessa. litraa Veden ominaiskulutus Porissa 1/as./vrk Kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen osuus Prosenttiluku kertoo kuinka moni kiinteistö kuuluu kunnallisen viemäriverkoston piiriin.
10 8 6. Typpipitoisuus ja happikyllästysaste Pihlavanlahdella Pihlavanlahti on Satakunnan päävesiväylän Kokemäenjoen vesistön purkupaikka, joten sen seuranta on merkittävää. Typpi on Yhteiskuntaan liittyvät indikaattorit 1. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Äänestysaktiivisuus kertoo osallistumisen määrästä. Nuorten äänestysaktiivisuutta tarkastellaan erikseen. Typpipitoisuus Pihlavanlahdella 2. Työttömyysaste ug/l kesä talvi Työttömyys on sosiaalisesti merkittävä ongelma. Erikseen tarkastellaan toimeentulotukea nostavien henkilöiden lukumäärää. Lisäksi työttömät voidaan jaotella nuoriin työttömiin ja pitkäaikaistyöttömiin Happikylläisyysaste Pihlavanlahdella 200 % kesä talvi
11 9 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus Ilman tietoa omista ympäristövaikutuksistaan on vaikeata toimia ympäristöystävällisesti. Ympäristötietoisuus onkin yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen teemoista, mutta samalla se on yksi haasteellisimmista, sillä ympäristötietoisuuden lisääntyminen ei välttämättä tarkoita arkirutiinien muuttumista ympäristöystävällisemmiksi. Ympäristökasvatus pyrkii vaikuttamaan ihmisiin jo varhaisessa iässä, mutta sisältää ajatuksen elinikäisestä oppimisesta. Ongelmat Asenteet ympäristöasioita kohtaan Tiedon puute Resurssien puute Tiedon ja toiminnan yhdistäminen Tavoite Ympäristötietoisuuden jakaminen kaikille kouluasteille, virkamiehille ja päättäjille sekä kotitalouksille Aktiivinen tiedottaminen ja kotitalouksien aktivointi ympäristöasioissa Strategia Tiedotusta lisätään monipuolisesti aktiivisen ja avoimen tiedottamisen keinoin. Tiedottamisen apuvälineinä käytetään mm. tiedotusvälineitä, esitteitä, tietoiskuja ja tapahtumia. Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, jätehuolto Ympäristökasvatusta lisätään viemällä ympäristökasvatus kouluihin ja kaikille kouluasteille. Ensisijaisena painopisteenä ovat ala-asteet. Ympäristökasvatuksen lisäämiseen liittyy myös virkamiesten ja päättäjien ympäristökoulutuksen kehittäminen. Toteuttajatahot: koulut, ympäristöhallinto KouluAgendaa jatketaan. KouluAgendan markkinointiin kiinnitetään enemmän huomiota ja sitä pyritään käyttämään enemmän opetuksen apuvälineenä. Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, koulut Ympäristökasvatuksen ja tiedottamisen lisääminen kasvattamalla ympäristötietoisuuden parantamiseen käytettäviä taloudellisia ja henkilöresursseja.
12 10 Projektit 1. Kuntalaisen ympäristöoppaan laatiminen Kuntalaisen ympäristöopas on lyhyt tietoisku eri ympäristöasioista ja vastaus usein kysyttyihin kysymyksiin. Opas jaetaan jokaiseen kotitalouteen. Toteuttajataho: ympäristöhallinto 5. Kuntayhteistyönä laadittavat ympäristönsuojelumääräykset Kuntayhteistyönä laaditaan ympäristönsuojelumääräykset. Kuntayhteistyönä laadittujen määräysten tarkoituksena on yhtenäistää kuntien käytäntöjä ympäristönsuojeluasioiden hoitamisessa. Toteuttajatahot: mukana olevat kunnat ja kuntien ympäristöhallinto 2. Karhukuntien yhteiset nettisivut Karhukunnilla on yhteiset nettisivut. Näiden sivujen yhteyteen voidaan lisätä kestävän kehityksen asioista kertovat sivut, joilta löytyy ajankohtaista tietoa kestävästä kehityksestä ja mahdollisista kestävän kehityksen tapahtumista. Toteuttajataho: Karhukuntien ympäristövastuuhenkilöt 3. Seudullinen ympäristökasvatushanke Seudullinen ympäristökasvatushankkeen tavoitteena on jakaa ympäristötietoutta Porin seudun kouluihin. Hanke on kaavailtu kaksivuotiseksi. Toteuttajatahot: Karhukuntien ympäristövastuuhenkilöt ja koulut 4. Luvian Laitakarin aurinkoenergia-hanke Luvian Laitakariin rakennettava aurinkoenergiaa käyttävä kohde tulee toimimaan esimerkki- ja opetuskohteena. Aurinkoenergiahanketta on mahdollista laajentaa käyttökokemuksen kertyessä. Toteuttajataho: Luvian kunnan tekninen osasto
13 11 Yhdyskuntarakenne & asuminen Yhdyskuntarakenteessa yhdistyvät kestävän kehityksen ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Yhdyskuntarakenne sisältää monia haasteita kestävälle kehitykselle. Maaseudun palvelukato ja kaupan keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin ovat olemassa olevia ongelmia. Tiiviin kaupunkirakenteen idea perustuu palveluiden läheisyyteen ja jo olemassa olevan kaupunkirakenteen ja infrastruktuurin hyödyntämiseen. Kaupunkirakenteen tiivistymiseen voidaan vaikuttaa maankäytöllä ja tonttitarjonnalla. Asumisen vaikutukset ympäristöön ovat suuret ja linkittyvät myös moniin muihin kestävän kehityksen teemoihin. Asumisen ympäristövaikutusten pienentämisen myötä voidaan vaikuttaa myös asumiskustannuksiin. Ongelmat Maaseudun ja taaja-asutusalueiden eriarvoiset asemat Maaseudun palvelukato Resurssien puute Strategia Kaupunkirakennetta pyritään tiivistämään suosimalla täydennys- ja taajamarakennetta sekä tonttitarjontaa säätelemällä Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot, kaavoitus Haja-asutusalueiden kauppapalveluita voidaan parantaa esimerkiksi kannustamalla yrityksiä hankkimaan kauppa-autoja Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot/ kunnalistekniikka Vanhan vajaakäytössä olevan rakennuskannan hyödyntäminen, ja tiedottaminen ekologisen rakentamisen vaihtoehdoista Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot/ kaavoitus, kunnallistekniikka, ympäristöhallinto Tavoite Kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunki- ja taajamaalueilla Maaseutu ja lähiöpalveluiden turvaaminen Ekologisen rakentamisen edistäminen
14 12 Projektit 1. Käynnissä oleva maakuntakaavoitus Kantakaupungin yleiskaava 2025 on vuonna 1993 hyväksytyn Maa- Porin osayleiskaavan tarkistus. Alue käsittää keskikaupungin ja siitä noin kuuden kilometrin säteelle ulottuvan alueen. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Toteuttajatahot: Porin kauopungin kaavoitusosasto Satakunnan maakuntakaavan laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 helmikuussa. Voimassa oleva seutukaava tarkistetaan ja ajantasaistetaan uuden maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia vastaavaksi maakuntakaavaksi. Laatiminen toteutetaan laajana yhteistyöprojektina, jossa mukana olevat kunnat, seutukunnat, viranomaiset, sidosryhmät ja kaikki muut osalliset, joiden toimintaan tai elinolosuhteisiin kaavaa saattaa vaikuttaa. Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot/ kaavoitus 2. Nakkilan yleiskaavan tarkistusprojekti Toteuttajatahot: tekninen virasto/ kaavoitus 3. Ulvilan yleiskaavan tarkistusprojekti Ulvilan yleiskaavan laadintatyö on valmis. Yleiskaavan tarkistuksessa on pyritty ottamaan huomioon kestävä kehitys. Huomiota on kiinnitetty mm. toimivaan ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, ympäristöön ja sujuviin liikennejärjestelyihin. Toteuttajatahot: tekninen virasto/ kaavoitus 4. Porin kantakaupungin yleiskaava
15 13 Jätteet & kierrätys Jätehuolto on jatkuvasti kehittynyt ja tullut tehokkaammaksi. Kierrätyksestä on tullut arkipäivää ja siitä on muodostunut myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa joka säästää energiaa ja luonnonvaroja. Parhaiten kierrätys toimii uudelleenkäytön muodossa. Jätehuollon ongelmina voidaan pitää mm. hyöty- ja ongelmajätteiden vastaanottopaikkojen vähäisyyttä Porin ulkopuolella sekä kunnalliseen jätehuoltoon liittymättömiä kiinteistöjä. Jätehuolto ja kierrätys on vahvasti kotitalouksiin liittyvä tärkeä kestävän kehityksen teema. Ongelmat Tiedon puute Asenteet Maaseudun ja kaupunkien jätehuollon eriarvoisuus Tavoite Jätteen synnyn ehkäiseminen Kierrätyksen lisääminen Porin seudulla Tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen Strategia Aluekeräysverkoston täydentäminen Toteuttajataho: jätehuolto Materiaalikierrätyskeskusten rakentaminen Toteuttajataho: jätehuolto Projektit 1. Ympäristöopas kotitalouksille Porin seudulla julkaistaan Jätevaakkua jätehuollon tiedotuslehteä. Ympäristöopas on laajempi kokonaisuus, joka käsittelee jäteteeman lisäksi myös muita ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä teemoja. Toteuttajataho: ympäristöhallinto 2. Kotitalouksien jäteoppaan päivittäminen Jokaiseen kotitalouteen jaettu jäteopas päivitetään. Toteuttajataho: jätehuolto Kuluttajavalistuksen lisääminen Toteuttajatahot: jätehuolto, ympäristöhallinto, kuluttajaneuvonta
16 14 3. Keräysverkoston laajentamisprojekti Keräysverkostoa laajennetaan. Samalla kannustetaan ihmisiä myös lajitteluun ja kierrätykseen. Projektin tavoitteena on pitkällä aikavälillä saavuttaa parempi keräysverkosto. Toteuttajataho: jätehuolto 4. Kokemäen jätehuoltohanke Hanke liittyy haja-asutusalueiden jätevesihankkeeseen. Tässä jatkohankkeessa tehdään kiinteistökohtaisia jätehuoltosuunnitelmia yhdessä asiantuntijan kanssa. Toteuttajatahot: Kokemäen kaupunki/ympäristötoimi, maaseututoimi 5. Jätteiden energiahyödyntämisen lisääminen Jätteiden sisältämää energiaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Energian talteenotto on parempi vaihtoehto kuin jätteiden loppusijoittaminen kaatopaikoille. Jätteiden hyödyntäminen tulee suorittaa kestävän kehityksen mukaisesti ja käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toteuttajatahot: jätehuolto, energiahuolto
17 15 Luonnonvarojen & energian kestävä käyttö Suomen pitkät ja kylmät talvet vaativat asuntojen lämmittämistä ja pimeät ajanjaksot vaativat runsasta valaistusta. Energiankäyttö on siis pakollista. Energian säästämisellä saavutetaan taloudellisia säästöjä sekä pienennetään asumisen ympäristövaikutuksia. Suurin osa energiasta kuluu asuntojen lämmittämiseen. Loput kodin energiasta kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Luonnonvaroja pystytään säästämään harkitulla ja tarkalla kulutuksella. Liikakulutuksen välttäminen ja ympäristöystävälliset hankinnat ovat askel kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ongelmat Tiedon puute Energian ja luonnonvarojen kestämätön käyttö Asenteet Tavoite Liikakulutuksen vähentäminen ja kulutuksen ohjaaminen ympäristöystävällisimpiin tuotteisiin Tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen Strategia Kuluttajavalistuksen lisääminen Tietoisuutta lisätään vahvalla ja tehokkaalla tiedottamisella kuten erilaisilla julkaisuilla, tempauksilla, kilpailuilla ja medioiden kautta Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, kuluttajaneuvonta Kaukolämmön suosiminen Suomi on kaukolämmön edelläkävijämaita. Kaukolämpöverkoston laajenemisella ja sähkön ja lämmön yhteistuotannolla voidaan osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot, energialaitokset Siirtyminen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön Sähkön vapaa kauppa mahdollistaa esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun sähkön käyttämisen kaikissa kotitalouksissa ja kuntien virastoissa. Toteuttajatahot: kunnat, kotitaloudet, energialaitokset Energiankäytön vähentäminen ja sähkön kilpailuttamisen sekä tuulisähkön käytön edistäminen
18 16 Projektit 1. Seudullinen maa-aineksen ottamisen yleissuunnitelman laatiminen (SEMAPOSU-hanke) Laaditaan seudullinen ja yhtenäinen suunnitelma, jossa kartoitetaan niitä alueita, joita on mahdollista käyttää maa-ainesten ottoon. Projektin tarkoituksena on yhtenäistää maa-aineksen ottoalueita ja estää tärkeiden luontoarvojen tuhoutumista. Toteuttajatahot: Satakuntaliitto, kuntien ympäristöhallinto 2. Hakelämpölaitosten perustaminen kuntiin Hakkeen käyttö polttoaineena energiantuotannossa on ympäristön kannalta edullista. Uusiutuvana energianlähteenä hake on erittäin hyvä vaihtoehto esimerkiksi öljylle, turpeelle tai kivihiilelle. Hankkeen yhteydessä tulee tarkastella myös muita vaihtoehtoja uusiutuvia energianlähteitä käyttäville lämpölaitoksille. Toteuttajatahot: Agenda-kunnat, energialaitokset
19 17 Liikenne Liikenne kuuluu osaksi arkipäiväämme. Tavarat ja ihmiset liikkuvat päivittäin paikasta toiseen eri liikennemuotoja käyttäen. Liikenne on ihmisille välttämättömyys, mutta samalla se aiheuttaa suuria välillisiä ja välittömiä ympäristövaikutuksia. Pakokaasu- ja meluhaitat ovat kaupunkien ongelmia. Samalla liikenne aiheuttaa vaaratilanteita. Suuri osa liikenteestä on peräisin kotitalouksista. Työmatkat ja vapaa-ajan liikenne ovat merkittäviä liikenteen lähteitä. Lyhyen työmatkan voi tehdä polkupyörällä tai kävellen. Pidempimatkalaisten kannattaa käyttää julkisia liikennevälineitä, kimppakyytiä ja yhdistellä matkoja. Ongelmat Ilman päästöt ja melu Liikenteen kasvu Asenteet Vaaratilanteet ja onnettomuudet Tavoite Joukkoliikenteen vetovoimaisuuden parantaminen Kestävien liikkumismuotojen suosion kasvattaminen Liikenneturvallisuuden onnettomuuksien ehkäiseminen Strategia Edistämällä joukkoliikennettä vähennetään yksityisautoilun määrää ja vaikutetaan ilmastonmuutokseen sitä hidastavasti. Joukkoliikenteen vetovoimaisuutta voidaan parantaa mm. lisäämällä reittejä ja pudottamalla hintoja. Yksi tapa kasvattaa vetovoimaisuutta on ottaa käyttöön kertalippu jolla saa matkustaa esimerkiksi 1-2 tuntia. Lipputuotteita voidaan kehittää myös laajemmin. Toteuttajataho: paikallisliikenne, seutuliikenne Kauppa-autojärjestelmän tukeminen Joukkoliikenteen käytön edistäminen
20 18 Kauppa-autojärjestelmä on hyvä keino saada palveluita hajaasutusalueelle. Kauppa-autojen käyttö vähentää myös taajamiin tehtyjä ostosmatkoja ja liikennettä. Toteuttajatahot: kauppiaat, kunnat Tempausten järjestäminen Autottomana päivänä voidaan ajaa linja-autolla ilmaiseksi. Lisäksi voidaan järjestää kilpailuja jotka tähtäävät henkilöautoliikenteen vähentämiseen (esimerkiksi pyörällä töihin kilpailu) Toteuttajatahot: paikallisliikenne, ympäristöhallinto, kuntien virastot Tiedottamisen lisääminen Toteuttajatahot: ympäristöhallinto, joukkoliikenneviranomaiset Pyöräteiden ja opasteiden lisääminen Toteuttajataho: kuntien tekniset virastot Työsuhdebussilippujen käyttöön ottaminen Kuntien virastot ja työnantajat voivat jakaa työntekijöilleen ennalta maksettuja bussilippuja. Tämä lisäisi linja-auton käyttöä ja toisi varoja paikallisliikenteelle. Toteuttajataho: työnantajat Liikenneturvallisuuden edistäminen Liikenneturvallisuutta edistetään kaikkien liikkumismuotojen osalta. Liikenneturvallisuuden edistäminen vaatii turvallisia liikennesuunnitelmia, teiden kunnossapitoa ja liikenteen tehokasta valvontaa. Kouluissa annettavaa liikennevalistusta tullaan jatkamaan. Toteuttajatahot: kuntien tekniset virastot, peruskoulut, poliisi, kuntien liikenneturvallisuusryhmät Projektit 1. KLIPA-projekti Kevyenliikenteen väylät liikuntapaikkoina (KLIPA) projekti on pilottiluontoinen hanke, jossa Pori on mukana yhdessä Kirkkonummen ja Vantaan kanssa. Hankkeen tarkoituksena on edistää kevyen liikenteen väylien liikuntakäyttöä. Toteuttajatahot: Porin kaupungin osallistuneet hallintokunnat 2. POLIS-projekti Projektin tarkoituksena on laatia liikennejärjestelmäsuunnitelma Porin seudulle. Toteuttajatahot: Satakuntaliitto, Turun tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, mukana olevat kunnat 3. Joukkoliikennetutkimus Tampereen teknillinen yliopisto on aloittelemassa joukkoliikennetutkimusta linja-autoliikenteen matka-aikojen eri osien arvostuksesta. Pilottikaupunkeina mukana projektissa ovat Tampere ja Pori. Toteuttajatahot: kaupunkisuunnittelu
21 19 4. Porin kaupungin joukkoliikennesuunnitelma Porin kaupungin joukkoliikennesuunnitelma on valmistunut. Suunnitelmalla pyritään kehittämään joukkoliikenteen edellytyksiä, sekä saattamaan joukkoliikenteen matkustajamäärät uudelleen nousuun. Toteuttajatahot: Porin kaupunki
22 20 Vesistöt & vesihuolto Vesistöihin liittyviä kunnostusprojekteja on toteutettu runsaasti ja niille asetettuja tavoitteita on saavutettu. Vesien rehevöityminen ja happamoituminen ovat suuria ongelmia, joihin onneksi puututtu. Haja-asutusalueiden jätevesihanke (HAJA-hanke) käynnistyi vuonna 2004 vastaamaan uuden haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen vaatimuksiin. Haja-hankkeen tarkoituksena on antaa jätevesi neuvontaa ja koulutusta kiinteistöjen omistajille, urakoitsijoille ja suunnittelijoille. Vesihuolto tarkoittaa puhtaan veden kuljettamista kuluttajalle ja puolestaan jätevesien kuljettamista takaisin puhdistuksen kautta luontoon. Kuluttajat ovat erittäin tärkeä lenkki tässä kiertokulussa. Vedenpumppaus ja puhdistus vaativat energiaa ja siihen tarvitaan runsaasti energiaa ja kemikaaleja. Myös väärät aineet viemärissä voivat vahingoittaa puhdistusprosessia. Ongelmat Vesistöjen rehevöityminen ja happamoituminen Tiedon puute Tavoitteet Vesistöjen tilan parantaminen Kotitalouksien tietoisuuden tason nostaminen ja ohjaaminen veden säästöön ja oikeisiin toimintatapoihin Strategia Kuluttajien tietouden lisääminen Kuluttajien tietoisuutta vesistöihin ja vesihuoltoon liittyvissä asioissa lisätään tiedotustoiminnalla Toteuttajatahot: vesilaitos, ympäristöhallinto Toiminnassa olevien vesistöjen kunnostusprojektien jatkaminen ja uusien aloittaminen Toteuttajatahot: SATAVESI-hanke, Lounais-Suomen ympäristökeskus, kuntien ympäristöhallinto Projektit 1. Karvianjokiprojekti Karvianjokiprojekti toteutetaan joko life-ohjelman avulla tai muulla rahoituksella. Toteuttajatahot: SATAVESI-hanke, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Satakuntaliitto, TE-keskus 2. Haja-hanke Haja-hanke aloitettiin vuonna 2004 ja sen toiminta on ollut menestyksekästä. Hankkeen tavoitteena on tukea maaseudun asukkaita, suunnittelijoita, yrittäjiä ja viranomaisia uuden haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Projekti loppui joulukuussa 2005 ja loppuraportti valmistuu helmikuussa Toteuttajatahot: SATAVESI-hanke 3. Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja toimintaohjelman laatiminen perustuu
PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21
PORIN SEUDUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA AGENDA 21 Sisällys Porin Seudun kestävän kehityksen indikaattorit... 4 Ympäristötietoisuus & ympäristökasvatus... 9 Yhdyskuntarakenne & asuminen... 11 Jätteet
LisätiedotPorin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma
Porin seudun kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 21 VUOSIKATSAUS 2007 Merika Lanne RAPORTTI Ympäristötoimisto 2/2008 Alkusanat Porin Seudun Agenda 21-toimintaohjelmaan hyväksymisestä tuli viime
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotLiikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella
Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö
LisätiedotLEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko
LisätiedotNykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotKokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä
LisätiedotKestävä kehitys autoalalla
Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän
LisätiedotUUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi
UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei
LisätiedotKeski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueen työpaja. Koonti Elina Hasanen
Keski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueen työpaja 14.2.2018 Saarijärvi: Kannonkoski, Karstula, Kyyjärvi, Saarijärvi, Uurainen Koonti Elina Hasanen 20.2.2018 1. Miten voitaisiin tukea kuntalaisten ja kunnassa
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA
LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotIlmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén
Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotUusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi
Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda
LisätiedotJyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi
Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotKestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
LisätiedotVähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA
ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJuvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotHämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013
Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen
LisätiedotJätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007
Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotMAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUS 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUS 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa 11.10.2018 Miksi ylijäämä- ja uusiomaa-aineskäytänteet ovat
LisätiedotOnko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu
LisätiedotKestävä kehitys kirjastoissa (3K)
Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys
LisätiedotMaakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
LisätiedotKEVYESTI LIIKKUVA LIMINKA
POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN LIIKENNETURVALLISUUSSEMINAARI KEVYESTI LIIKKUVA LIMINKA 5.10.2017 Venanzia Rizzi Limingan kunnanarkkitehti RENESSANSSI 1490 HUMANISMI: mies on universumin keskipiste. Kaikki
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotJuvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotJuvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1.8.2019 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-
LisätiedotPORIN SEUDUN RAKENNEMALLI
25.1.2012 1 PORIN SEUDUN RAKENNEMALLI 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 1. Seudullinen maankäyttö Selvitykset Uudet toimintamallit Pilotit Edunvalvonta Selvitys kuntien yhteisen rakennusvalvonta- ja ympäristöyhteistyön
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 5.4.2019 Korttelin 46 (osa) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön
LisätiedotJuvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan
Tuloskortti Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan TAVOITTEET Liikenteen päästöjen vähentäminen Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Parempi ilmanlaatu Kansanterveyden edistäminen TOIMENPITEET
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Lisätiedot1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA
Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotMitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
LisätiedotKUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006
KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]
LisätiedotEnergiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen
Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän
LisätiedotResurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.
Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13
LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 TOIMIJATYÖN TAVOITTEET 2013-2015 Ylläpitää aktiivista ja näkyvää liikenneturvallisuustyötä Kehittää tiedotusta eri keinoin Aktivoida kuntaryhmien toimintaa
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotKEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013
OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS
LisätiedotYmpäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen
Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-
LisätiedotKOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA
KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )
Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotVantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa
Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotHyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä
Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on
LisätiedotMäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)
Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotSipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty
SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN Sipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.11.2008 päivitetty 10.12.2008, 20.02.2009 SIPOON KUNTA KEHITYS-
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotAlueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on sen tärkein tavoite? Alueiden käytön palveluihin kuuluvat maakuntakaavoitus, kuntien
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotIlmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto
Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista
LisätiedotJuvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotImatran ympäristöohjelma
Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotMaapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
Lisätiedot