Järjestöfoorumi 11.3.2015
Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina elinympäristöinä osana Imatran seutua tarjoten yrittäjille ja järjestöille kumppanuuksia ja toimintaedellytyksiä. Harri Anttila 2
Strategiset tavoitteet / Päästrategiat Toimiva kuntalainen (yhteisön näkökulmasta, että paikkakunnalla olisi tietty tarjonta aktiiviselle kuntalaiselle) Turvallinen elinkaari (kunta lupaa hoitaa kunnolla tietyt asiat, esim. päivähoito, koulu, sote) Seudullinen palveluverkko (kunta aktiivisesti pyrkii yhteistyöhön muiden kuntien kanssa, taloudellisuus, henkilöstövaikutukset, osaamisen uudistaminen, sote) Elinvoima (paikallista toimeliaisuutta tuettaisiin, kaavoitus, infra, työvoiman saaminen, palkkatuki, oppisopimusmahdollisuus, sukupolvenvaihdokset, nuorten työllisyyden tukeminen
Talousstrategia 2019 Kunnallisveroprosentti enintään 21,5 % Kiinteistöveroprosentit enintään Yleinen 1,20 % Vakinaiset asunrakennukset 0,60 % Muut asuinrakennukset 1,20 % Talouden nettosäästöt ja verotuksen taso 2016 260.000 20,5 % 0,8 % 2017 300.000 21,0 % 1,2 % 2018 300.000 21,0 % 1,2 % 2019 150.000 21,5 % 1,2 % Yhteensä 1.010.000 Talousstrategiassa ei ole huomioitu soteuudistuksen vaikutuksia
Mistä voidaan säästää Kunnan oman toiminnan nettomenoista v. 2015 7.936.000 Tasapainotustarve 19 % Tasapainotuksen on kohdistuttava vuosittaisiin käyttömenoihin Huom! Sote-menot 14,3 M
Säästöjen kohdentaminen hlöä Hallinto 190.000 3,5 Opetus ja varhaiskasvatus 280.000 6 Kirjasto ja kulttuuri 55.000 1 Liikunta- ja nuoriso 10.000 0 Rosmariini 70.000 2 Kiinteistöjen hoito 200.000 3 Kadut ja yleiset alueet 100.000 1 Elinkeinotoimi 75.000 Simpeleen Lämmön osinko 30.000 Yhteensä 1,01 M 16,5
Strategian vaikutuksia Kunnan oma toiminta keskittyy perustehtäviin Kunnan oman organisaatio pienenee Edellytetään kokonaan uudenlaista kumppanuutta kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa Seudullinen ja maakunnallinen yhteistyö lisääntyy Ennaltaehkäisy kuntalaisten ja kolmannen sektorin vastuulle Kuntalaisten aktiivinen rooli ja yhteisvastuu korostuvat Kunnan osaamista hanke- ja verkostotyössä vahvistettava
Osallistuminen ja päätöksenteko Aktiivinen ja osallistuva kuntalainen Kuntalaisten osallistuminen kunnan tapahtumiin ja kunnan avustamien yhteisöjen toimintaan kasvaa 2 % vuosittain (osallistujia/vuosi) Järjestöjen tukemisen kustannusvaikuttavuus euroa/osallistuja
Elinvoimaisuuden kehittäminen Tehokas ja laajeneva kumppanuus kolmannen sektorin kanssa Järjestöjen aktiivinen ja vetovoimainen toiminta, kuntalaisten arviointi toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta Järjestöjen ja kunnan yhteisten toimintojen määrä kasvaa Kunnassa toimivien järjestöjen enemmistö on mukana kumppanuudessa Kunnan panokset järjestöjen tukemiseen eivät kasva Kuntalaisten suopeus maksaa kohtuulliset käyttömaksut palveluista paranee (Kuntalaiskysely)
Terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen Aktiivinen ja osallistuva kuntalainen Kaatumis- ja putoamistapaturmien määrä alenee Hyvinvointiin vaikuttavia asioita pidetään esillä tiedotuksessa Omatoimisuutta tukevan palvelutarjonnan määrä Kiusaamiseen puuttuminen/ kouluterveyskyselyssä yli 50 % vastaa, että aikuiset puuttuvat kiusaamiseen
Elinikäinen oppiminen ja kulttuuri Aktiivinen ja osallistuva kuntalainen Palvelujen tarjonnan monipuolisuuden ja laadun säilyttäminen. Tehokas ja laaja tiedottaminen tapahtumista ja toiminnasta. Sähköisten palveluiden laajentaminen. Tehokas yhteistyö verkostoja hyödyntäen.
Elinikäinen oppiminen ja kulttuuri Tehokas ja laajeneva yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Kolmannen sektorin innostaminen ja aktivoiminen laajentamaan toimintaansa (esim. opintopiirit) Kunnan ja yhdistysten yhteiset tapahtumat, kunnan roolin muuttuminen yhdistyksiä tukevaksi ja opastavaksi. Yhdistysten avustusten myöntämisperusteissa painotetaan toiminnan hyvinvointivaikutuksia. Laajennetaan ja parannetaan toiminnasta tiedottamista ja saavutettavuutta sähköisin palveluin. Arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta sähköisin palveluin/asiakaskyselyt. Palveluiden ja yhteystietojen tehokas markkinointi (ajantasaiset yhdistysten yhteystiedot). Hyvä vuorovaikutus (yhteinen järjestötapaaminen vähintään kerran vuodessa). Yhteisiä mittareita Tapahtuminen määrä. Tapahtumissa kävijöiden määrä.
Yhdyskunta ja ympäristö Tehokas ja laajeneva yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Liikuntapaikkojen käytettävyyden säilyminen/käyttöaste, käyttäjäpalaute Yhteisöjen oma toiminta tehostuu Selkeät pelisäännöt yhteistoiminnalle Hankintaprosessi toimii hyvin/reklamaatiot, hankitun palvelun laatu Kunnan organisointikustannukset/kiinteät kustannukset ovat pienemmät kumppanuuksia hyödynnettäessä Vuosittainen liikenneturvallisuustapahtuma nuorille
Kärkihankkeet Riskienhallintaohjelma Talouden tasapainotusohjelma Yhtenäiskoulun rakentaminen Asiointiliikenteen ja koululaiskuljetusten järjestäminen Työllisyysfoorumi Uusien kumppanuus- ja hankintamallien kehittäminen Kiinteistöohjelma