Oulunkaaren kuntayhtymä

1 Oulunkaaren kuntayhtymä Neuvolapalvelujen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuoteen 2018 Palvelutuotantolautakunta 9.3.2016

2 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Toimintaohjelman lähtökohdat... 3 2.1. Yhteistoiminta... 4 2.2. Työryhmät... 4 2.3. Resurssit... 5 3. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus... 7 3.1 Äitiysneuvola... 7 3.2 Lastenneuvola... 8 3.3 Kouluterveydenhuolto ja oppilashuoltotoiminta... 10 3.4 Kouluyhteisön työolojen tarkastus... 13 3.5. Opiskeluterveydenhuolto... 13 3.5.1. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki... 13 3.6. Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta... 14 3.7. Suun terveydenhuolto... 15 4. Terveydenhuollon asiakirjat... 20 4.1. Tiedon saaminen ja luovutus asiakastyössä ja yhteistyössä... 20 5. Osallisuus... 21 5.1. Palveluista tiedottaminen asiakkaille... 22 6. Toiminnan, seurannan ja yhteistyön kehittäminen... 23

1 1. Johdanto Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu toukokuussa 2009 (380/2009). Asetus on tullut täysimääräisesti kuntia velvoittavaksi 1.1.2011 lähtien. Neuvola-asetuksen 4 :n mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa laadittu yhtenäinen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöihin. Terveystarkastuksissa ja terveysneuvonnassa saatuja seurantatietoja kuntayhtymän kuntien väestön terveydestä ja hyvinvoinnista tulee käyttää palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan, että eri puolilla kuntayhtymän alueilla asuva väestö saa palvelutarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut kuntayhtymän eri toimintayksiköissä. Oulunkaaren kuntayhtymän ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä siihen liittyvän toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaa neuvolapalvelujen esimies. Neuvolapalvelut kuuluvat perhepalvelujen palvelualaan, jossa palvelujohtajana toimii perhepalvelujohtaja. Perhepalvelujohtaja toimii myös sosiaalilainsäädännön mukaisena sosiaalihuollon johtavana viranomaisena Oulunkaaren kuntayhtymässä. Kansanterveyslain mukaisena johtavana lääkärinä toimii terveyspalvelujohtaja, joka toimii terveyspalvelujen palvelujohtajana. Johtava hammaslääkäri vastaa suun terveydenhuollon palveluista. Oulunkaaren kuntayhtymässä kehitetään kuntayhtymän strategian mukaisesti laaja-alaisesti asiakaslähtöisiä palveluja integroitujen terveys- ja sosiaalipalvelujen periaatteella. Neuvola-asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi on vuosien 2010-2015 aikana säännöllisesti käyty läpi terveydenhoitajien henkilöstömitoitukset ja terveydenhoitajien työnjakoja ja työkäytäntöjä. Ennaltaehkäisevään työhön käytettävissä oleva terveydenhoitajaresurssi on sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukainen koko kuntayhtymän alueella, kun Pudasjärven neuvolan henkilöstöresurssi täydentyy kevään 2016 aikana uudella 50 % vakinaisella äitiys-/ehkäisyneuvolan terveydenhoitajan toimella. Henkilöstöresurssissa on huomioitu laajoihin terveystarkastuksiin tarvittava työaika sekä muut neuvolapalvelujen vastuulla olevat toiminnot kuten pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ja kiintiöpakolaisten sekä kuntapaikan saaneiden maahanmuuttajien alkutarkastukset, naisten joukkoseulonnat ja kausi-influenssa sekä muut kansallisen rokotusohjelman ulkopuoliset väestön rokottamiset.

2 Lääkäriresurssin osalta palvelualueilla on asetuksen mukainen lääkäriresurssi. Neuvolapalveluihin on nimetty neuvolapalveluista vastaava lääkäri, joka on terveyspalvelujohtaja. Hänen tehtävänään on kehittää ja koordinoida neuvolapalvelujen lääketieteellistä asiantuntemusta. Oulunkaaren kuntayhtymä on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alusta. Kuntien kanssa tehdään vuosittain kuntakohtaiset palvelujen järjestämissuunnitelmat, jotka pohjautuvat järjestämiskeskuksen kuntien kanssa käytyihin neuvotteluihin. Ennaltaehkäisevän työn toimintasuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa mm. kuntayhtymän talousarvion, taloussuunnitelman ja kuntakohtaisten palvelujen järjestämissopimusten yhteydessä. Kuntayhtymän ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn moniammatilliset toimintatavat ja työkäytännöt kehittyvät strategiatyön ja toiminnan tasolla työn sisältöihin liittyvän laajaalaisen yhteistyön ja kehittämistoiminnan avulla. Oulunkaaren kuntayhtymä on mukana monissa käytännön tarpeista lähtevissä kehittämishankkeissa ja kehittämistyö nähdään kiinteänä osana käytännön työtä. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti osavuosikatsauksissa sekä asiakas- ja henkilöstöarviointien perusteella. Oulunkaaren kuntayhtymän toimintamallissa huomioidaan kuntakohtaisesti poikkeavat paikalliset olosuhteet palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Tämän suunnitelma on laadittu Oulunkaaren kuntayhtymän ja peruskuntien lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattihenkilöiden yhteistyönä.

3 2. Toimintaohjelman lähtökohdat Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa ja vähentää näin alueellista ja terveyskeskusten välistä eriarvoista palvelutarjontaa. Tasoltaan yhtenäisellä ja suunnitelmallisella toteuttamisella tarkoitetaan sitä, että ehkäisevät terveyspalvelut kattavat koko ikäluokan ja palvelujen sisältö on riittävän yhdenmukainen koko maassa. Neuvola-asetuksessa on tarkasti määritelty terveystarkastusten sisältö. Terveystarkastuksiin on niiden laadun varmistamiseksi varattava riittävästi aikaa. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään ylimääräisiä terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tarkastuksina tai moniammatillisina laajoina tarkastuksina. Suun terveystarkastuksia tekevät hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Terveystarkastusten yhteydessä tehdään yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Terveysneuvonta ja - tarkastukset on tehtävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa. Merkittävästi hyvinvointiin vaikuttava ennaltaehkäisevä työ tehdään juuri erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten parissa. Erityinen, tarpeenmukainen tuki tulee järjestää viiveettä. Kyseisen erityispalveluja tarvitsevan ryhmän lisäksi on lapsia ja nuoria, joiden kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista on syntynyt huoli ja heidän tilannettaan tulee seurata. Ennalta ehkäisevässä työssä tulee kiinnittää erityistä huomiota lapsen, nuoren ja perheen mielipiteiden ja kokemusten huomioon ottamiseen.

4 2.1. Yhteistoiminta Oulunkaaren kunnat ovat sopineet maakunnallisessa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmassa Lapset puheeksi- menetelmän käyttöönotosta. Myös Simon kunta (Lapin maakunta) on sitoutunut menetelmän käyttöönottoon. Lapset Puheeksi keskustelun (LP) avulla pyritään tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä, mahdollisten häiriöiden ehkäisyä ja lapsen/nuoren kuntoutumista tilanteissa, joissa lapsella/nuorella tai hänen ympäristössään on vaikeuksia tai erilaisia paineita. Kodin, päivähoidon, koulun ja toveripiirin ongelmat heijastuvat herkästi lapseen ja nuoreen, mutta on olemassa myös asioita, joita voidaan tehdä suotuisan kehityksen tukemiseksi. LP -keskustelun avulla pyritään tunnistamaan näitä lapsen ja nuoren kehitystä tukevia tekijöitä niin kotona kuin koulussa ja päivähoidossa. Samalla tehdään suunnitelma arkipäivän toimiksi ajatellen sekä vahvuuksia että haavoittuvuuksia ja mahdollisia ongelmia. Aikuisen vakavat sairaudet ja muut ongelmat heijastuvat perheeseen ja lapsiin. Lastensuojelulaki ja Terveydenhuoltolaki velvoittavat aikuista hoitavaa tahoa ottamaan huomioon hänen lastensa hoidon ja tuen tarve (Lastensuojelulaki Luku 1, 10, Terveydenhuoltolaki 70 ). Lapset puheeksi keskustelun avulla työntekijää voi ottaa lapset puheeksi rakentavasti ja vanhempia ja lapsia kunnioittaen. Pyrkimyksenä on, että sekä lapsen vanhempi että hänen työntekijänsä voivat ensi vaiheen jälkeen palata lasten asiaan avoimesti ja välittömästi aina, kun siihen on halua ja tarvetta sekä ilonaiheiden että ongelmien ilmaantuessa. Keskustelun lapsista ja vanhemmuudesta tulisi muodostua luontevaksi osaksi vanhemman ehkä pitkääkin omaa hoitoprosessia tai palvelujen käyttöä, on sitten kyse ruumiillisesta sairaudesta, mielenterveys- tai päihdeongelmista tai sitten toimeentulo- tai muiden aikuissosiaalipalvelujen käytöstä. Äitiys- ja lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja oppilashuollossa ovat lapset/nuoret jo lähtökohtaisesti työn keskiössä. Lapset puheeksi keskustelua käytetään Oulunkaarella näissä tarkastuksissa työvälineenä Oulunkaaren Lapset puheeksi toimintasuunnitelman mukaisesti. LP-keskustelu luo luontevan rungon pohtia mahdollisia vanhempien ongelmia ja muita paineita lapsen/nuoren elämässä rakentavasti, tunnistaa perheen ja lapsen/nuoren vahvuuksia ja tehdä suunnitelmaa lapsen/nuoren ja vanhempien sekä opettajan ja varhaiskasvattajan tukemiseksi. On myös mahdollista ja suositeltavaakin, että LP tehdään ennen kouluikää vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä ja kouluiässä mukana on myös kouluterveydenhuollon tai oppilashuollon työntekijä. 2.2. Työryhmät Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on toimivia, monialaisia työryhmiä, jotka jakaantuvat palvelujen sisällöllisen kehittämisen työryhmiksi ja asiakastyöryhmiksi. Palvelujen sisältöä kehittäviä työryhmiä ovat eri ammattialojen omat ryhmät, sekä erillisten kehittämisasioiden ympärille kootut moniammatilliset työryhmät. Asiakastyöryhmiä ovat esimerkiksi lene-työryhmä Pudasjärvellä ja lastenkuntoutustyöryhmä Iissä. Koulukohtaiset oppilashuoltotyöryhmät ovat palvelun sisällön työryhmiä. Asiakasasioissa kouluilla tehdään oppilashuoltolain mukaista yksilökohtaista oppilas-

5 huoltotyötä monialaisessa asiantuntijatyöryhmässä, jossa kulloinkin on mukana vain ne ammattilaiset, jotka oppilaan asian kannalta ovat välttämättömiä. Moniammatillisessa yhteistoiminnassa asiakkaan asioissa voidaan käyttää neljää eri konsultaatiokäytäntöä: 1) asiakkaan läsnä ollessa 2) viranomaisten kesken, jolloin asiakas on nimetön 3) viranomaisten kesken, kun asiakkaalta on kirjallinen suostumus konsultaatiota varten. 4) viranomaisten kesken, jolloin asiakkaalle on ilmoitettu konsultaation käyttämisestä (esim. lastensuojelu tilanteessa lapsen edun mukaisuus perusteena) 2.3. Resurssit Äitiysneuvolan resurssit, 2014 Kunta Terveydenhoitajat Synnyttäneet lkm Synnytykset/th Ii 2,1 161 76 Pudasjärvi 1 88 88 Simo 0,4 14 14 Utajärvi 0,5 29 29 Vaala 0,5 19 19 STM:n suositusten mukaisesti kokopäiväisellä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 76 synnyttävää asiakasta / vuosi (, lääkäreillä vastaava luku on 600). Mikäli terveydenhoitaja tekee sekä äitiys- että lastenneuvolaa, suositus on 38 raskaana olevaa/terveydenhoitaja. Lasta odottavalle perheelle tehdään vähintään yksi laaja terveystarkastus sekä ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Ensikäynti sisältää koko perheen hyvinvointikartoituksen. Ensisynnyttäjäperheille tehdään raskaudenaikainen kotikäynti raskausviikoilla 19 23 tai viimeistään synnytyksen jälkeen. Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 1 (äitiysneuvolaohjelma). Lastenneuvolaresurssit, 2014 (1-5v) Kunta Terveydenhoitajat Lasten lkm Lasta/th Ii 3 767 256 Pudasjärvi 2 515* sis. 6v. 257 Simo 0,9 167 167 Utajärvi 0,5 159 159

6 Vaala 0,5 131 131 Valtakunnallisen suosituksen mukaan kokoaikaista lastenneuvolatyötä tekevän terveydenhoitajan maksimi asiakasmääräksi 340 lasta, silloin kun terveydenhoitajalla ei vuosiloman aikana ole sijaista. Lääkäriresurssisuositus on 2400 lasta/kokopäiväinen lääkäri. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon resurssit, 2012 (Tilastokeskus) Kunta Terveydenhoitajat Lasten lkm Lasta/th Ii 3,5 1519 434 Pudasjärvi 3 1291 430 Simo 0,7 461 461 Utajärvi 1 412 412 Vaala 0,8 385 385 Valtakunnallisen suosituksen mukaan kokoaikaisella kouluterveydenhoitajalla voi olla 600 oppilasta. Lääkäriresurssisuositus on enintään 2100 koululaista/kokoaikainen lääkäri. Neuvola- ja koulu/opiskelijaterveydenhuollon lääkäriresurssi, 2015 Kunta lääkärit asiakkaat yht. Ii 1 2447 Pudasjärvi 0,6 1894 Simo 0,3 642 Utajärvi 0,25 600 Vaala 0,4 535 Lääkäriresurssi Oulunkaaren neuvola- ja koulu/opiskelijaterveydenhuollossa vastaavat valtakunnallisia suosituksia: äitiysneuvola 600 raskaana olevaa, lastenneuvola 2400 lasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 2100 oppilasta lääkäriä kohti (yht. 5100 asiakasta/lääkäri). Neuvolan lääkäripalvelu ostetaan sisäisenä palveluostona terveyspalveluilta. Vuosittain sovitaan kevät- ja syyskaudeksi neuvolan ja koulu/opiskelijaterveydenhuollon lääkärit. Em. tehtävien lisäksi neuvolalääkärit hoitavat neuvolassa ehkäisyasioita, kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastuksia sekä tarvittaessa työttömien ja vajaakuntoisten lääkärintarkastuksia.

7 3. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus 3.1 Äitiysneuvola Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön ja koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan tehtävä on ohjata, valmentaa ja neuvoa lasta odottavaa äitiä ja perhettä raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi tehtävänä on etsiä mahdollisia riskitekijöitä ja raskauden esiin tuomia sairauksia ja muita poikkeavuuksia. Työ sisältää lääketieteellisen seurannan lisäksi sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea sekä apua uudessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvola toimii läheisessä yhteistyössä synnytyssairaalan kanssa. Määräaikaistarkastuksissa seuloutuu riskiäitejä ja -perheitä, joiden hoito vaatii lisätyötä ja lisätarkastuksia (mm. verenpaine, raskausdiabetes, masennus, päihde- ja sosiaaliset ongelmat). Heitä on noin 15 % äitiysneuvolan asiakkaista. Tästä asiakasryhmästä aiheutuva määräaikaistarkastusten lisäksi tuleva työn määrä arvioidaan olevan noin 25 %, mikä tarkoittaa neljää määräaikaistarkastusta kohti yhtä ylimääräistä käyntiä. Jos asiakas tarvitsee mahdollisia jatkotutkimuksia, lisätukea tai hoitoa, tehdään yhteistyötä tarvittavien muiden toimijatahojen kanssa (neuvolan psykologipalvelut, mielenterveyspalvelut, perheneuvola, päihdepalvelut, sosiaalityön palvelut). Kuntayhtymä järjestää lastenpsykiatrisia palveluja sekä erikoissairaanhoidon palveluja ostopalveluina. Psykologin palvelut ovat Oulunkaaressa omana palveluna ja psykologien toimet ovat pääsääntöisesti täytettyjä. Oulunkaaren kuntayhtymässä on perheille tarjolla sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä (neuvolan perhetyö ja sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö) sekä lastensuojelulain mukaista tehostettua perhetyötä. Perhetyön tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Perhetyöntekijän tehtävä on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta. Peruskunnat järjestävät päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut mukaan lukien erityisvarhaiskasvatus- ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Neuvolapalveluilla on tavoitteisen työn toteuttamista varten useita yhteistyökumppaneita ja viranomaisverkostoyhteistyön lisäksi yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lasten ja nuorten ennaltaehkäisevissä palveluissa. SIKIÖSEULONNAT VUONNA 2015: VARHAISRASKAUDEN YLEINEN ULTRAÄÄNITUTKIMUS on tarjolla kaikille raskaana oleville raskausviikolla 10+0 13+6. SIKIÖN POIKKEAVUUKSIEN SEULONTA A) VARHAISRASKAUDEN YHDISTELMÄSEULONTA on ensisijainen kromosomipoikkeavuuksien seulontamenetelmä. Raskaana olevalta otetaan seerumiseulontanäyte raskausviikolla 9+0 11+6. Yleinen ultraäänitutkimus ajoitetaan tällöin raskausviikolle 11+4 13+6, jolloin mitataan sikiön niskaturvotus. Seerumiseulontanäyte otetaan ennen tai jälkeen ultraäänitutkimuksen terveysaseman laboratoriossa. B) TOISEN RASKAUSKOLMANNEKSEN SEERUMISEULONTA

8 on tarjolla niille raskaana oleville, jotka eivät ehdi varhaisraskauden yhdistelmäseulontaan, raskausviikolla 15+0 16+6. Seerumiseulontanäyte otetaan ultraäänitutkimuksen jälkeen terveysaseman laboratoriossa. C) RAKENNEULTRAÄÄNITUTKIMUS on tarjolla kaikille raskaana oleville raskausviikolla 18+0 21+6 tai 24+1 28+0 D) 40-VUOTTA TÄYTTÄNEELLE RASKAANA OLEVALLE tarjotaan sikiön kromosomitutkimus istukka- tai lapsivesinäytteestä suoraan ilman seerumiseulontanäytettä. Jos raskaana oleva ei ehdi yleiseen ultraäänitutkimukseen ennen raskausviikkoa 13+6 eikä halua osallistua toisen raskauskolmanneksen seerumiseulontaan, tehdään vain rakenneultraäänitutkimus. 3.2 Lastenneuvola Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa sekä parisuhteen hoitamisessa. Neuvolassa edistetään lisäksi lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Perheet saavat myös tietoa rokotuksista ja lapsille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvolassa pyritään tunnistamaan ja havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestetään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien tahojen kanssa. Neuvola-asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta lapsen ollessa neljän kuuden viikon ja kahdeksan kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus neljän kuukauden iässä. Asetuksessa edellytetään, että ainakin yksi kotikäynti tehdään vauvan syntymän jälkeen. Neuvolan ja terveydenhoitajan antaman tuen merkitys korostuu lapsen ensimmäisinä viikkoina. Tällöin useimmat perheet tarvitsevat paljon tukea ja tietoa, varsinkin ensimmäisen lapsen syntyessä. Kun lapsi on puolentoista vuoden - kuuden vuoden ikäinen on järjestettävä vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja neljän vuoden iässä sekä yhteen terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. Kuusivuotiaiden kohdalla asetus velvoittaa toimimaan yhteistyössä koulun ja esikoulun kanssa Lisäksi vanhemmille tehdään terveystarkastuskyselyt (audit/päihde, perheväkivalta, ravinto, diabetesriski). Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 2 (lastenneuvolaohjelma). Neuvolaikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden esim. psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa lapsen ja myös koko perheen hyvinvointia. Tarkastukseen kuuluu

9 vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen, niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajan terveystarkastuksen yhteydessä saaduista tutkimustuloksista ja muista havainnoista tehdään merkinnät myös vanhempien terveyskertomukseen ja tarvittaessa lapsen terveyskertomukseen. Tehtyjen laajojen terveystarkastusten määrä saadaan tilastoinnin kautta selville. Lisäksi myös lasten isien käynnit terveystarkastuksissa tilastoidaan. Oulunkaaren kuntayhtymässä on tehty vuodesta 2011 lähtien laaja nelivuotistarkastus ja viisivuotistarkastus on normaali ikäryhmätarkastus. Laajassa nelivuotistarkastuksessa tehdään leikki-ikäisen neurologisen kehityksen arvio (LENE), jossa on päivähoidon ja vanhempien arvio. Ne osuudet Lenestä, jotka on erikseen sovittu päivähoidon kanssa tehtäväksi, voidaan suorittaa lapsen ollessa päivähoidossa, päivähoidon henkilöstön toimesta. Tarkastuksessa saatujen tietojen luovuttamisesta päivähoitoon tarvitaan vanhempien suostumus. Perhe voi tarvita myös lisäkäyntejä neuvolaan tai kotiin. Lastenneuvolassa lisäkäyntejä aiheuttavia seikkoja ovat esim. imeväisen itkuisuus ja esikouluikäisen keskittymisvaikeudet. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaistarkastuksista poisjääneiden lasten riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Tarkastuksista poisjääneiden tuen ja asioiden jatkoselvittelyn tarve voi olla keskimääräistä suurempi. Lisäkäyntejä vaativien asiakkaiden käyntien määrästä ei ole määräaikaistarkastusten lisäksi tehtyjen käyntien lukumäärä ei ole tiedossa. Lukumäärät tarkentuvat sitä mukaa, kun tarkempia tilastomenetelmiä saadaan käyttöön. Tämän jälkeen saadaan luotettavaa tietoa erityisen tuen tarpeessa olevista, sillä tilastoinnin avulla saadaan eroteltua esim. fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen syyn vuoksi neuvolassa käyneet. Vuositarkastuksissa käymättömät lapset selvitetään neuvolakohtaisesti. Näiden lasten ja perheiden tuen tarve selvitetään sen jälkeen ottamalla suoraan yhteyttä perheeseen. Mikäli perhettä ei useammasta yhteydenottokerrasta huolimatta tavoiteta, tulee terveydenhoitajan harkittavaksi yhteydenotto sosiaalitoimeen. Terveydenhoitajien työaikaa kohdistetaan enemmän erityistä tukea vaativien perheiden vastaanotolla tapahtuvaan ohjaukseen ja neuvontaan sekä kotikäynteihin. Tässä työssä korostuu yhteisen työn toimintamallit eri lapsiperhetoimijoiden kanssa. Oulunkaaren kuntayhtymässä on tarjolla perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua. Perhetyön tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Terveydenhoitajat tekevät myös harkintansa perusteella kotikäyntejä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen tukemiseksi (varhaisen vuorovaikutuksen työmenetelmät). Lisäksi Oulunkaaren kunnista Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa toimivat Ihmeelliset vuodet menetelmän (The Incredible Years) mukaiset vanhempainkoulut. Menetelmä on yhdysvaltalaisen psykologian professori Carolyn Webster-Strattonin kehittämä ryhmäpohjainen ohjausmenetelmä 5-12 vuotiaiden käytöshäiriöisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille (soveltuu myös nuoremmille lapsille). Ohjelman tarkoituksena on edistää myönteisiä kasvatusmenetelmiä ja auttaa kasvattajia käsittelemään lasten käytöshäiriöitä. Tavoitteena on myös parantaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikusta. Ohjelmaa on kehitetty 30 vuoden ajan ja sitä on tutkittu laajasti ympäri maailmaa. Neuvolan henkilökunta on keskeisessä roolissa vanhempainkoulun asiakkaiden rekrytoinnissa. Oulunkaaren kuntayhtymän palvelualueilla on varhaisen- ja erityisen tuen tarpeeseen vastaavia työryhmiä, joissa toimii moniammatillisesti päivähoidon, neuvoloiden, sosiaalityön ja kuntoutuksen henkilöstöä. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti.

10 Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluissa tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle. Varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnan yhteydessä saattaa nousta esille varhaiskuntoutuksen tarve. Tarkoituksenmukaisesta asiantuntija-arvioinnista sovitaan vanhempien kanssa. Varhaista tai erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Lapsen kannalta kasvatuksellinen ja lääkinnällinen kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kuntoutussuunnitelma sisältyy nykyisin lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Laaja-alaisesti tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksessa käytetään myös tarkempia arviointi- ja suunnittelumenetelmiä. Esiopetuksessa, mikäli lapselle on tehty varhaiskasvatuksen aikana kuntoutussuunnitelma, laaditaan hänelle esiopetuksen oppimissuunnitelman liitteeksi Tehostettu tuki esiopetuksessa suunnitelma. Suunnitelman seuranta kirjataan Tehostettu tuki esiopetuksessa/seuranta kaavakkeeseen. Ellei tehostettu tuki riitä esiopetuksessa, tehdään pedagoginen selvitys. Sen pohjalta tehdään päätös erityisestä tuesta. Päätöksen jälkeen lapselle laaditaan Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. HOJKS:n laativat lasta opettavat opettajat, huoltajat, lapsi sekä yhteistyöverkoston jäsenet tilanteen mukaan. Seurantaa tehdään edellä mainittujen henkilöiden yhteistyönä vähintään kerran lukuvuodessa. HOJKS toteutetaan lapsen oppimisympäristössä. Erityiset toimintatavat määritellään HOJKS:ssa. Lapsen opettaja on vastuullinen toimija lapsen HOJKS:n suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lapsen opettaja toimii tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä yhteistyöverkoston kanssa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat lapsi, huoltajat, lapsen opettajat, kuntouttavat henkilöt sekä muut ammatilliset asiantuntijat. 3.3 Kouluterveydenhuolto ja oppilashuoltotoiminta 1.8.2014 on voimaan tullut laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Uusi laki lisää kuntien velvollisuuksia erityisesti lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden palvelujen järjestämisessä. Lain voimaan tullessa kunnalla tulee olla tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut. Kunnan tulee järjestää lain mukaiset palvelut kaikille sen alueen oppilaitosten opiskelijoille riippumatta oppilaitoksen ylläpitäjästä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltona järjestettävät palvelut järjestetään terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön nojalla nykyiseen tapaan. Kunnan velvollisuudet esi- ja perusopetuksen oppilaiden palvelujen järjestämisessä lisääntyvät myös. Nykyisten kuraattorin ja psykologin palvelujen lisäksi kunnalla on velvollisuus järjestää kunnan omien koulujen käyttöön vastaavan kuraattorin palvelut. Perusopetuslain mukaisessa opetuksessa yksityiset ja valtion koulut vastaavat palvelujen järjestämisestä omille oppilailleen.

11 Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kouluterveydenhuollon tulee myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon ja osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Perusopetuksen laatukriteerien mukaan oppilashuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syrjäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille. Toimiva yhteistyö muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja suunnitelmallisuudesta. Koulun oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Koulun oppilashuollollista toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Oppilashuolto on osa välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä. Oppilashuollon toimintatapoja kehitettäessä huomioidaan niin yksilöllisen kuin kouluyhteisön tuen näkökulmat. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää. Lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tulee tunnistaa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön vanhempien kanssa varataan riittävästi aikaa. Lukiossa opiskelijahuollon käytännöissä on eroa alaikäisten ja täysi-ikäisten opiskelijoiden välillä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmällisesti säädösten mukaisesti. Oppilashuoltotoiminta koskee myös esikouluikäisiä lapsia. Oppilashuolto on keskeinen peruspalveluja tarjoavan esiopetuksen tukirakenne, jonka tehtävänä on huolehtia lasten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kasvuyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltolain mukainen yksilökohtainen opiskeluhuolto ja perusopetuslain mukainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki eroavat oikeudellisesti toisistaan. Molemmissa lähtökohtana on yhteistyö ja vuorovaikutus oppilaan ja huoltajan kanssa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu kuitenkin aina vapaaehtoisuuteen, kun taas oppimisen ja koulunkäynnin tuki ei edellytä oppilaan tai huoltajan suostumusta. Mikäli oppilasta tavatessa tulee ilmi asioita, jotka vaativat lisäselvittelyjä ohjataan oppilas jatkohoitoon. Fyysiseen terveyteen liittyvissä asioissa voidaan ottaa yhteys terveysasemalle tai lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Psyykkiseen toimintakykyyn liittyvissä asioissa oppilas ohjautuu ensisijaisesti koulukuraattorille tai psykologille. Huolen noustessa oppilaan oppimisesta tai koulunkäyntiongelmista, hänet ohjataan opinto-ohjaajalle tai oppimisvaikeustutkimuksiin. Koulujen tämän hetkinen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on pitkälti kouluterveydenhoitajien ja koulupsykologien ja kuraattorien varassa. Erityispalveluja tarvittaessa otetaan yhteys perheneuvolaan, kuntayhtymän mielenterveyspal-

12 veluihin, kuntayhtymän ostopalveluina järjestämiin konsultoiviin erityistyöntekijöihin (lastenpsykiatri, psykiatri) tai lähetteellä lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä oppilaan luokanvalvojan, rehtorin, koulun kuraattorin ja lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Psyykkisissä ja sosiaalisissa asioissa jatkoselvittelyihin ohjautumista edeltävät usein moniammatilliset yhteisneuvottelut. Kouluterveydenhuollon tärkein yhteistyökumppani vanhempien lisäksi on opetuspalvelut. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kaikilla kouluilla. Oppilashuoltoryhmiin kuuluvat rehtori, opettaja, erityisopettajat, koulukuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämisvastuulla on koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminnan järjestäminen. Oppilashuoltotyötä Oulunkaaren alueella ohjaa seudullinen oppilashuoltostrategia. Asetuksen mukaan oppilaille tulee järjestää sekä määräaikaisia että laajoja terveystarkastuksia, joita toteuttavat terveydenhoitajat ja lääkärit. Oppilaille tehtävissä tarkastuksissa pyritään arvioimaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, jolloin myös opettajan ja muun oppilashuollon henkilöstön antama arvio oppimisesta, kouluselviytymisestä ja kaverisuhteista on huomioitava. Tilastoinnin pohjalta saadaan selville laajojen terveystarkastusten määrä. Tarkempi kuvaus määräaikaistarkastuksista on liitteessä 3 (koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ohjelma). Peruskouluikäisten lasten huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua lastensa terveystarkastuksiin, ennen kaikkea silloin kun on kysymys oppilaan laajasta terveystarkastuksesta. Jokaiselle oppilaalle tehdään laajan terveystarkastuksen pohjalta henkilökohtainen terveydenhoitosuunnitelma, yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa opettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Suunnitelman pohjalta toteutetaan seuraavat tapaamiset terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Terveydenhoitosuunnitelmassa käytetään pohjana ministeriön valtakunnallisia ohjeita terveyssuunnitelmasta. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Havaittu tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa esille nousevat lapsuusiässä yleiset allergiset sairaudet, tules - ja liikuntaelimistön oireet ja isona osana erilaiset psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat. Kouluterveydenhuolto on mukana kuntakohtaisissa sivistyspalvelujen KELPO- ja muissa oppilashuollon kehittämishankkeissa, joissa on kehitetty tehostetun tuen ja oppimisen tuen strategiaa oppilashuollollisena hankkeena. Ennaltaehkäisevänä päihdetyötä toteutetaan kuntakohtaisten ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamallien mukaisesti eri toimijatahojen yhteistyönä. Kuntakohtaisia ennaltaehkäisevän työn suunnitelmia on päivitetty kuntien ja kuntayhtymän edustajista koostuvien ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmien toimesta. Ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamalleja toteutetaan erilaisten ryhmämuotoisten ja varhaisen tuen toimintamallien avulla. Lisänä tarjotaan erilaisia ehkäisevän päihdetyön infoja.

13 Erityisryhmien liikuntaa järjestetään henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Tätä toimintaa järjestävät peruskuntien vapaaaikatoimet. Koulun tasolla osallistutaan terveystiedon opetuksen ja oppilashuollon ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. THL:n kouluterveyskyselyjen tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämistyössä tavoitteena asiakaslähtöiset palvelutarpeiden mukaiset palvelut koko kuntayhtymän alueella. 3.4 Kouluyhteisön työolojen tarkastus Kouluyhteisön työolot tulee tutkia ja arvioida joka kolmas vuosi työterveyshuollossa vakiintuneen työpaikkaselvityksen menetelmiä soveltaen. Koulun työoloselvitys tehdään samanaikaisesti aikuistyöntekijöiden ja oppilaiden näkökulmasta. Työpaikkakäynnillä työterveyshuollon edustajat (kyseisen paikan työterveyslääkäri ja hoitaja) esittelevät esikyselyn tulokset työyhteisön jäsenille. Käynnin lopuksi tehdään kierros paikoissa, joissa fyysistä ongelmaa. Kierroksella mukana ovat esimies, työ-yhteisövaltuutettu, työterveyden edustajat, työsuojelun edustajat, ympäristötarkastaja sekä tekninen isännöinti. Selvityskäynnin jälkeen työpaikalle lähetetään työterveyshuollon raportti, jossa on kirjattu asioita ja toimenpide-ehdotuksia. Seuranta-osiossa todetaan, että toimenpiteiden toteuttamisvastuu on työnantajalla. Työpaikkaselvitys tulee olla työntekijöiden nähtävillä. Toimenpiteiden toteumista työterveyshuolto seuraa kuuden kuukauden kuluttua yhteydenotolla esimieheen. 3.5. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. 3.5.1. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 17 Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteelli-

14 sesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 :n mukaisesti. Asetuksen tavoitteena on tehostaa terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Asetuksessa pidetään tärkeänä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja huomion kiinnittämistä erityisesti siirtymävaiheisiin esimerkiksi opiskelun aloitukseen. Asetuksen mukaan opiskeluterveydenhuollossa tulee tehostaa etsivää työtä ja seurata palvelujen ulkopuolelle jäävien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrää. Tarkempi kuvaus määräaikaistarkastuksista on liitteessä 3 (koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelma). Opiskeluterveydenhuollossa hyödynnetään tarvittaessa perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja. Yhteistyökumppaneina toimivat lisäksi mm. opinto-ohjaajat sekä terveyskeskuksen kautta järjestettävät psykiatrisen hoidon ja muut palvelut. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille järjestetään peruskunnissa monialaista tukea nuorisolain velvoitteiden mukaisesti peruskuntien nuorisopalvelujen koordinoimana. Työpajatoimintaa ml. starttipajatoimintaa järjestetään peruskuntien järjestämänä. Palvelutarjonta vaihtelee vielä peruskunnittain. Työllistämispalvelujen aktiivinen kehittämistoiminta yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa on meneillään koko kuntayhtymän kuntien alueilla. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset toteutetaan pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitajien toimesta. Yhteistyö sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelujen kanssa on tärkeää. Asiakkaat ohjautuvat työpajoille ja työllistämisen palvelukeskuksiin työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaalipalvelujen, nuorisopalvelujen, peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen lähettäminä. Valmennus on tuotannollisen työn avulla tapahtuvaa työtaitojen ja työelämävalmennuksen kehittämistä, jota yksilöllisistä tarpeista riippuen täydennetään arkielämää ja tulevan työuran suunnittelua tukevalla yksilö- ja ryhmävalmennuksella, liikunta- ja terveyspalveluilla sekä päihde- ja erityispalveluilla. Työpajoissa toimii yksilövalmentajia, jotka toimivat työvalmentajien työpareina em. tehtäviin liittyen. Etsivän nuorisotyön toimintaa on kaikilla palvelualueilla. 3.6. Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta Alle kouluikäisen lapsen, oppilaan ja opiskelijan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta sisällytetään terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti. Seksuaalineuvonta on integroitu kaikkiin terveyspalveluihin. Seksuaalineuvontaa toteutetaan tasaarvoisesti asiakkaan tarpeen mukaan riippumatta asiakkaan sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta, kulttuuritaustasta tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin lapsiin ja nuoriin, joiden seksuaalisuus jää usein huomiotta.

15 Neuvonta raskauden ehkäisystä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Parisuhdetta ja seksuaalisuutta koskevaa neuvontaa annetaan raskauden aikana henkilökohtaisessa neuvonnassa ja perhevalmennuksessa, synnytyksen jälkeen ja raskaudenehkäisypalvelujen yhteydessä. Lastenneuvolassa keskustellaan lapsen seksuaalisuuden kehityksestä ja ohjataan vanhempia tukemaan lapsen tasapainoista kehitystä seksuaaliterveyden näkökulmasta. Neuvolapalveluissa tarjotaan tietoa vanhemmille parisuhdevaikeuksien ja pikkulapsiperheiden eroamisen ehkäisemiseksi. Erityisen tärkeä ryhmä on puberteettia lähestyvät nuoret, joiden luonnolliseen kehitykseen kuuluu seksuaalisen kiinnostuksen herääminen, parisuhteiden luominen sekä parisuhteiden ja sosiaalisten verkostojen muuttuminen. Kouluterveydenhuollolla ja kouluterveydenhoitajalla on tärkeä rooli nuorten seksuaaliterveysneuvonnassa. Nuorten seksuaalikasvatuksessa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon edustajat ovat mukana suunnittelemassa terveystiedon sisältöjä. Terveydenhuollon henkilöstö voi osallistua myös varsinaiseen opetukseen. Nuoret saavat neuvoja ja apua seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin lähipalveluina, sillä helppo pääsy vastaanotolle on nuorille ensiarvoisen tärkeää. Terveyskeskusten on järjestettävä kansanterveyslain mukaan kunnan asukkaiden tarvitsemat ehkäisyneuvontapalvelut. Ehkäisyneuvontaa tarvitsevat myös ne, jotka eivät käytä äitiys- ja lastenneuvolan tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja. Oulunkaarella ehkäisyneuvontapalvelut saa neuvolasta. Ehkäisyneuvontaan integroidaan aina kokonaisvaltainen seksuaaliterveyden edistäminen. Alle 16-vuotiaiden ehkäisyn aloitus kuuluu lääkärin tehtäviin. Terveydenhoitaja voi kuitenkin aloittaa ehkäisyn 16 vuotta täyttäneelle asiakkaalle. Lääkäriä on mahdollisuus konsultoida tarvittaessa. Kun ehkäisy on jatkunut yhden vuoden ajan, käy asiakas lääkärin vastaanotolla. Lisäksi asiakas voi käydä tarvittaessa terveydenhoitajalla, jos siihen on tarvetta. Tarkempi kuvaus ehkäisy- ja seksuaaliterveysneuvonnasta on liitteessä 4. 3.7. Suun terveydenhuolto Suun terveystarkastusten sisältö Suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve sekä tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveystarkastus Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arviointi suun terveydenhuollon ammattihenkilön haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä.

16 Oulunkaaren kuntayhtymän terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa ensimmäistä lasta odottavat vanhemmat kutsutaan suuhygienistin tai hammashoitajan tekemään vanhempien suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon. Vanhemmille annetaan äitiysneuvolassa aika suoraan suuhygienistille tai pyydetään varaamaan itse aika hammashoitolasta. Arviointikäynnillä haastattelulla selvitetään perheen ruokailutavat, hampaiden harjaustottumukset sekä ksylitolin ja fluorihammastahnan käyttö. Lisäksi selvitetään suun terveyteen vaikuttavat tavat kuten tupakointi. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus suuhygienistin tekemään hampaiston tarkastukseen. Vanhemmat ohjataan käyttämään ksylitolituotteita mutansstreptokokkitartunnan estämiseksi. Mikäli tarkastuksessa ilmenee hoidon tarvetta, vanhemmat ohjataan hammaslääkärin tekemään hampaiston tutkimukseen. Syntyvän lapsen hampaiston kariesbakteeritartunnan ehkäisemiseksi vanhemmat voidaan ohjata ilman jonotusta hammaslääkärin tarkastukseen. Alle kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Kunnan on järjestettävä alle kouluikäiselle lapselle terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias. Alle kouluikäisille järjestetään suuhygienistin tai hammashoitajan tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaisesti hammaslääkärin tutkimuksia. Alle 2-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus Oulunkaaren suun terveydenhuollossa lapsen ensimmäiset suun terveystarkastukset tehdään lastenneuvolassa terveydenhoitajan suorittamana. - 6 kuukauden ikäiselle lapselle tehtävässä terveystarkastuksessa terveydenhoitaja selvittää vanhemmille lapsen ensimmäisten hampaiden puhkeamisen. Samalla terveydenhoitaja antaa ohjeet hampaiden harjauksen aloittamiseksi, selvittää mutansstreptokokki bakteeritartunnan estämisen ja sokerin merkityksen hampaiden reikiintymisen ehkäisyyn. Harjaus aloitetaan, kun lapsen ensimmäinen hammas puhkeaa. Harjauksessa 0.5 2-vuotiaille käytetään pieni sipaisu lasten hammastahnaa, jossa on enintään 500 ppm fluoria. - 12 ja 18 kuukauden ikäiselle lapselle tehtävässä terveystarkastuksessa terveydenhoitaja tarkastaa annettujen hammashoito-ohjeiden toteutumisen. Tässä vaiheessa vanhemmille opastetaan ksylitolipurukumin käyttöä lapselle. Terveydenhoitaja tarkastaa hampaiden puhtauden nostamalla ylähuulta ja katsomalla ovatko etuhampaat puhtaat. Mikäli hampaissa on havaittavaa plakkia, kehotetaan vanhempia kiinnittämään huomiota harjaukseen ja varaamaan aika suuhygienistille hampaiston terveystarkastukseen. 2-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus 2-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus on neuvola-asetuksen mukainen koko ikäluokalle tehtävä tarkastus. Lapset kutsutaan hammashoitajan tai suuhygienistin tekemään tarkastukseen. Tarkastuksessa kerrotaan perheelle hampaiston puhkeamisaikataulu ja purentaelimen kehitys sekä selvitetään perheen ravinto-, terveys- ja suunhoitotottumukset. Perheen kanssa laaditaan lapsen hampaiston kotihoitosuunnitelma, joka sisältää harjauksen kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla, ksylitolin käytön ruokailujen jälkeen ja reikiintymistä aiheuttavien ruokien terveellisen käytön

17 opetuksen. Vanhemmille korostetaan, että heidän tulee harjata lapsen hampaat aamuin illoin, vaikka lapsi itsekin harjaa. Lapsen streptokokkibakteerien taso mitataan Mutans-testillä ja tarkastetaan lapsen hampaisto. Mikäli hampaistossa todetaan alkavia reikiä, lapselle laaditaan tehostettu reikiintymisen ehkäisyohjelma. Lapsen kotihoidon onnistuminen kontrolloidaan ja hampaisto käsitellään fluorilla hammashoitolassa 3-6 kuukauden välien, kunnes karieksen eteneminen saadaan pysähtymään. Mikäli lapsen hampaistosta löydetään korjattavia reikiä tai useita alkavia reikiä, ohjataan lapsi hammaslääkärin tarkastukseen. Hammaslääkäri korjaa syntyneet reiät ja laatii lapselle henkilökohtaisen hoitosuunnitelman karieksen pysäyttämiseksi yhdessä vanhempien kanssa. Lapsi käy jatkossa hammashoitajan tai suuhygienistin fluoripenslauksessa 3-6 kuukauden välein. Mikäli lapsella todetaan suurentunut riski hampaiden reikiintymiseen, hänet kutsutaan suuhygienistin tai hammashoitajan tarkastukseen 3-vuotiaana. 4-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus 4-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus on neuvola-asetuksen mukainen koko ikäluokalle tehtävä tarkastus. Lapset kutsutaan hammashoitajan tai suuhygienistin tekemään tarkastukseen. Tarkastuksessa selvitetään perheen ravinto- ja suunhoitotottumukset. Lisäksi selvitetään lapsen mahdolliset yleissairaudet ja infektiosairauksien vaikutus lapsen hampaiston terveyteen. Kerrataan perheen kanssa lapsen kotihoidon suunnitelma ja kiinnitetään erityistä huomiota takahampaiden harjaukseen, mehujen ja karkkien nauttimiseen välipalojen yhteydessä sekä ksylitolipurukumin käyttöön. Lapsen hampaisto tarkastetaan ja kiinnitetään huomiota reikiintymisen lisäksi purennan kehitykseen. Varsinkin ohjautuvien ristipurentojen havaitseminen on tässä vaiheessa tärkeää. Mikäli hampaistossa todetaan alkavia reikiä, lapselle laaditaan tehostettu reikiintymisen ehkäisyohjelma, kuten meneteltiin 2-vuotiaan lapsen osalta. Samoin lapsi ohjataan hammaslääkärin tarkastukseen, mikäli alkavia reikiä on useita tai löytyy korjattavia reikiä. Hammaslääkärin hoidon jälkeen lapsi käy suuhygienistin hoidossa 3-6 kuukauden välein, kunnes kotihoito saadaan kuntoon. Mikäli lapsella todetaan suurentunut riski hampaiden karioitumiseen, hänet kutsutaan hammashoitajan tai suuhygienistin tarkastukseen 5-vuotiaana. 6-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus 6-vuotiaan lapsen suun terveystarkastus on neuvola-asetuksen mukainen koko ikäluokalle tehtävä tarkastus. Lapset kutsutaan hammashoitajan tai suuhygienistin tekemään tarkastukseen. Tarkastuksessa selvitetään perheen ravinto- ja suunhoitotottumukset. Tässä vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota ensimmäisten molaarien puhkeamiseen. Vanhemmat opetetaan harjaamaan puhkeavat hampaat harjoituksen avulla. Harjaus tulee tehdä sivusta päin poskea venyttäen. Samoin pysyvien etuhampaiden harjaukseen kiinnitetään huomiota. Vanhemmille muistutetaan, että heidän tulee harjata edelleen lapsensa hampaat. Mikäli lapsella on paikkoja maitohampaissa tai todetaan muuten suurentunut riski hampaiston reikiintymiseen, lapsen ensimmäiset molaarit pinnoitetaan. Reikiintymisen lisäksi tarkastuksessa kiinnitetään huomiota ensimmäisten molaarien ja etuhampaiden oikeaan puhkeamiseen. Tarkastetaan ohjautuvat ja suorat ristipurennat sekä suurentuneet ylipurennat. Tarvit-

18 taessa lapsi ohjataan hammaslääkärin tekemään purennan tarkastukseen. Mikäli lapsen hampaistossa todetaan alkavia reikiä, kerrataan vanhempien kanssa kotihoidon onnistuminen ja kontrolloidaan tilanne 3-6 kuukauden välein suuhygienistin vastaanotolla. Mikäli lapsen hampaistosta löydetään korjattavia reikiä tai useita alkavia reikiä, ohjataan lapsi hammaslääkärin tarkastukseen. Hammaslääkäri korjaa syntyneet reiät ja miettii vanhempien kanssa kotihoidossa olevia ongelmia. Lapsi käy jatkossa hammashoitajan tai suuhygienistin fluoripenslauksessa 3-6 kuukauden välein. Kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Neuvola-asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Oppilaalle tehtävät tarkastukset ovat vähintään suuhygienistin tekemiä. Oulunkaaren terveyskeskuksessa oppilaan suun terveystarkastukset tehdään ensimmäisellä, kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Tarkastukset tehdään koko vuosiluokalle ja oppilaat kutsutaan tarkastukseen. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla tarkastuksen tekee hammaslääkäri ja kolmannella luokalla suuhygienisti. Ensimmäisellä luokalla tehtävässä tarkastuksessa korostetaan kotihoidon merkitystä, kiinnitetään huomiota harjauksen onnistumiseen ja jatketaan ksylitolin käyttöä ruokailujen jälkeen. Vanhemmille korostetaan heidän tekemän harjauksen merkitystä. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota ensimmäisen vaihduntavaiheen hampaiden puhkeamiseen, tarkastetaan ristipurennat, kiinnitetään huomiota ylipurentoihin ja tarkastetaan etuhampaiden symmetrinen puhkeaminen. Mikäli oppilaan hampaistossa todetaan alkavia reikiä, hänelle laaditaan tehostettu karieksen ehkäisyohjelma, yksilöllisen tarpeen mukaan. Näissä tilanteissa puhkeavat ensimmäiset molaarit pinnoitetaan ja oppilas kutsutaan toisella luokalla suuhygienistin tekemään terveystarkastukseen. Kolmannella luokalla suuhygienisti tarkastaa koko ikäluokan. Oppilailta tarkastetaan kotihoidon onnistuminen ja kontrolloidaan purennan kehittyminen. Tarvittaessa oppilas ohjataan hammaslääkärin tekemään tarkastukseen ja aloitetaan tehostettu kotihoidon seuranta. Lapsi kutsutaan myös tarpeen mukaan suuhygienistin tarkastukseen neljännellä luokalla. Viidennellä luokalla on lapsella alkamassa toinen vaihduntavaihe. Tällöin kiinnitetään huomiota kulmahampaiden puhkeamiseen toteamalla puhkeava hammas ikenen alta sormella tunnustellen. Hammaslääkärin tekemässä tarkastuksessa kiinnitetään huomiota myös puhkeavien hampaiden harjauksen onnistumiseen. Mikäli oppilaalla on kohonnut kariesriski, kutsutaan hänet suuhygienistin tarkastukseen kuudennella ja seitsemännellä luokalla. Kahdeksannella luokalla kutsutaan koko vuosiluokka hammaslääkärin tarkastukseen. Tässä vaiheessa on tyypillistä runsas makean käyttö ja napostelutyyppinen ruokailutapa sekä riittämätön hampaiden puhdistus. Samaan aikaan ovat toiset molaarit puhkeamassa. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota niiden puhdistukseen. Mikäli suussa on paikattuja hampaita tai on suurentunut kariesriski, toiset molaarit pinnoitetaan. Kahdeksannen luokan tarkastuksessa hammaslääkäri määrittää seuraavan tarkastuksen tarpeen. Oppilas voidaan kutsua yhdeksännellä luokalla suuhygienistin tekemään tarkastukseen tai antaa oppilaalle henkilökohtainen tarkastusväli.