OPETUSSUUNNITELMA JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKIO

OPETUSSUUNNITELMA JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKIO 18.6.2014

SISÄLTÖ 1. JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 2. JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION TEHTÄVÄ, TAVOITTEET, ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS 5 2.1. ARVOPERUSTA... 5 2.2. TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 6 2.3. TOIMINTA-AJATUS... 7 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...10 3.1. OPPIMISKÄSITYS...10 3.2. OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT...10 3.3. TOIMINTAKULTTUURI...11 3.4. YHTEISTYÖTAHOT...11 3.5. OPINTOJEN RAKENNE...12 3.6. ITSENÄISEN OPISKELUN PERIAATTEET...12 3.7. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN...13 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN...16 4.1. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ...16 4.2. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN...17 4.3. OPISKELUN ERITYINEN TUKI...18 4.4. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS...19 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT...20 5.1. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET...20 5.2. AIHEKOKONAISUUDET...20 5.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...27 5.3.1. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä...27 5.3.2. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä...41 5.4. TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI (B1 OPPIMÄÄRÄ)...46 5.5. VIERAAT KIELET...50 5.5.1. Englannin kieli...52 5.5.2. Saksan kieli...55 5.5.3. Ranskan kieli...61 5.5.4. Venäjän kieli...66 5.5.5. Espanjan kieli...68 5.5.6. Kiinan kieli...71 5.6. MATEMATIIKKA...74 5.6.1. Matematiikan pitkä oppimäärä...75 5.6.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä...83 5.7. BIOLOGIA...87 5.8. MAANTIEDE...95 5.9. FYSIIKKA... 103 5.10. KEMIA... 110 5.11. USKONTO... 116 5.11.1. Evankelisluterilainen uskonto... 118 5.11.2. Ortodoksinen uskonto... 121 5.11.3. Muut uskonnot... 123 5.12. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 124 5.13. FILOSOFIA... 129 5.14. HISTORIA... 134 5.15. YHTEISKUNTAOPPI... 143 5.16. PSYKOLOGIA... 148 5.17. MUSIIKKI... 154 2

SOVELTAVAT... 157 5.18. KUVATAIDE... 167 5.19. LIIKUNTA... 175 5.20. TERVEYSTIETO... 185 5.21. OPINTO-OHJAUS... 189 5.22. TEKNOLOGIA... 194 5.23. URHEILUVALMENNUS... 196 5.24. OPPIAINERAJAT YLITTÄVÄT SOVELTAVAT KURSSIT... 196 6. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI... 198 6.1. ARVIOINNIN TAVOITTEET... 198 6.2. KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI... 199 6.3. OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI... 202 6.4. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS... 203 6.5. TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT... 204 3

1. JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Joensuun yhteiskoulun lukion opetussuunnitelma on laadittu seuraaviin säädöksiin ja asiakirjoihin perustuen: lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston päätös tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista. Opetussuunnitelma on laadittu siten, että se ottaa huomioon lukion toimintaympäristön, paikalliset arvovalinnat, ts. Joensuun koulutoimen strategian sekä resurssoinnin. Paikallisuus ilmenee myös siten, että alueen luonto, kieliolosuhteet, historia ja elinkeino- ja kulttuurielämä on huomioitu opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman yleisen osan on laatinut koulun opetussuunnitelmatyöryhmä. Sen valmisteluun ovat osallistuneet myös kaikki opettajat ja oppilaskunta. Ainekohtaisen osuuden työstämisestä ovat vastanneet kunkin aineen opettajat. Sekä yleisen osan että ainekohtaisten osuuksien työstämisessä on tehty yhteistyötä kaupungin muiden lukioiden kanssa. Opetussuunnitelmaa valmisteltaessa on tehty yhteistyötä seuraavien sidosryhmien kanssa: kaupungin koulutoimi, kaupungin lukiot ja peruskoulut, opiskelijoiden huoltajat ja muut yhteistyöoppilaitokset ja -tahot. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on pyritty löytämään ratkaisuja, jotka kehittävät koulun toimintakulttuuria, johtavat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikutteisuutta niin koulun sisällä kuin suhteessa yhteistyötahoihin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Opetussuunnitelman ohjausvaikutus Joensuun yhteiskoulun lukion opetussuunnitelmassa päätetään koulun opetusja kasvatustyön periaatteet ja linjaukset sekä luodaan perusta koulun myönteiselle ja kannustavalle toimintakulttuurille. Opetussuunnitelma on laadittu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin ja että hän voi suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot 2-4 vuodessa. 4

Lukuvuosittain laadittava koulun vuosisuunnitelma opetuksen käytännön järjestämisestä perustuu opetussuunnitelmaan. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opinto-ohjelmansa opetussuunnitelman ja vuosisuunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelman tehtävä Opetussuunnitelma antaa tietoa opiskelijalle, kodille ja sidosryhmille koulun tavoitteista, toimintakulttuurista ja niistä valinnoista, jotka ovat opiskelijalle mahdollisia. Opetussuunnitelma palvelee koulua luomalla yhteisen näkemyksen koulun toiminnasta ja toimintakulttuurista ja varmistaa opetuksen jatkuvuuden. Opetussuunnitelman tehtävä on myös virallisesti hyväksyttynä asiakirjana ilmaista ja vahvistaa paikallisen päättäjän tahtoa osana valtakunnallista koulutuspolitiikkaa. 2. JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION TEHTÄVÄ, TAVOITTEET, ARVOPE- RUSTA JA TOIMINTA-AJATUS 2.1. ARVOPERUSTA Kulttuuriperintö ja kansainvälisyys Joensuun yhteiskoulun lukion arvoperusta rakentuu suomalaiseen ja joensuulaiseen sivistyshistoriaan, jotka ovat osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöä opitaan vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Joensuun yhteiskoulu kasvattaa opiskelijoitaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus Lukiomme opetuksen yleisenä lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Koulussamme edistetään avointa demokratiaa, tasaarvoa ja hyvinvointia. Suvaitsevaisuus ja ympäristö Tavoitteenamme on, että opiskelijat ovat rehellisiä ja suvaitsevaisia. He ottavat toiset ihmiset huomioon ja suhtautuvat armeliaasti ja myötätuntoisesti sekä itseensä että toisiin. Pyritään siihen, että sitoudutaan sovittuihin sääntöihin ja 5

noudatetaan hyviä tapoja. Opiskelijat suhtautuvat ympäröivään maailmaan suojelevasti, kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. He esimerkiksi huolehtivat omista tavaroistaan ja ympäristön siisteydestä. Avoimuus ja turvallisuus Yhteishenkeä vaalitaan, ja yhteisön jäseniä kannustetaan jaksamaan ja uudistumaan. Yhteisö kantaa yksilöä. Koulussa pystytään keskustelemaan avoimesti, rehellisesti ja kriittisesti yhteisistä asioista. Mahdollisimman moni uskaltaa sanoa suoraan mielipiteensä ja tuntemuksensa pelkäämättä tulevansa hylätyksi. Opiskelijat tuntevat, että heistä välitetään. Hyvä elämä Haluamme tukea opiskelijoita kasvamaan terveydestään huolehtiviksi, tasapainoisiksi, itsenäisiksi ja itsetunnoltaan vahvoiksi persooniksi, jotka sietävät elämän epävarmuutta. Pyrimme tukemaan opiskelijoita tunnistamaan omat vahvuutensa. Kannustamme heitä luovaan elämänasenteeseen, ja pyrimme antamaan heille välineitä ongelmien ratkaisuun. 2.2. TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Joensuun yhteiskoulun lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin valmistava oppilaitos. Koulu tukee nuoren yksilöllistä kasvua, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja nuoren kypsymistä aikuisuuteen ja elinikäiseen oppimiseen. Lukion tehtävänä on kehittää nuorten opiskeluvalmiuksia. Koulun opiskeluympäristö pyritään luomaan sellaiseksi, että opiskelijat voivat kehittää jatkoopintojensa kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on oman tietorakenteen selkeyttäminen, jäsentäminen ja laajentaminen sekä valmius tiedon arviointiin. Opiskelijaa ohjataan pitkäjänteisyyteen, suunnitelmallisuuteen ja koko henkisen kapasiteetin intensiiviseen käyttöön. Opiskelijalle annetaan mahdollisuuksia eettiseen pohdintaan ja esteettiseen havainnointiin, valmiudet arvioida realistisesti omia edellytyksiään sekä suorittaa päämääriensä mukaisia valintoja. Opiskelijaa kannustetaan ajattelemaan itsenäisesti, hakemaan uusia ratkaisuja, ymmärtämään kokonaisuuksia sekä suhtautumaan myönteisesti muutokseen. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Tavoitteena on kannustaa häntä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. 6

Opiskelijan ominaislaatua kunnioitetaan, ja häntä tuetaan monipuolisesti, jotta hän menestyisi opinnoissaan, työssään ja ihmissuhteissaan. Pyrimme myös ottamaan huomioon opiskelijoiden erilaiset taustat ja oppimistyylit. Ihmiset havainnoivat ja jäsentävät todellisuutta eri tavoin aistiensa kautta. Lukiomme kurssitarjonta on monipuolinen. Lukiossamme on musiikin ja ilmaisun linja sekä urheilulinja. Joensuun yhteiskoulun lukio on kannustava, innostava ja värikäs opiskeluympäristö. 2.3. TOIMINTA-AJATUS Visio Toiminta-ajatus Joensuun yhteiskoulun lukio on perinteikäs, korkeatasoinen ja jatkuvasti uudistuva lukio, joka tarjoaa nuorelle laajan yleissivistyksen ja yleisen jatkoopintokelpoisuuden mahdollistaen samalla kulttuurin ja liikunnan riemun kokemisen sekä niiden yhdistämisen lukio-opintoihin. Koulumme tukee aikuistuvan nuoren kasvua vastuuseen itsestään, lähimmäisistään ja ympäristöstään. Opiskelija pystyy löytämään ja omaksumaan tietoja, taitoja ja arvoja, joita hän tarvitsee elämässään ja joiden avulla elinikäinen oppiminen on mahdollista. Opiskelija oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja elämään terveellisesti. Joensuun yhteiskoulun lukion toiminta-ajatusta on havainnollistettu puuvertauskuvan avulla. Metafora kuvaa lukion pyrkimystä elää ja kehittyä ajassa. Sillä on juuret syvällä eurooppalaisen sivistysvaltion historiassa. Puu kasvaa vankalla, luonnontieteellisellä ja humanistisella arvoperustalla, ja sen runko on hyvää oppimista palveleva toimintakulttuuri. Näin eurooppalainen sivistys ja humanismi muuttuvat toimintamme kautta hyviksi hedelmiksi. Puukuvassa on siis kolme osaa: 1) maaperä, 2) runko ja 3) hedelmät. 7

MAAPERÄ = arvoperusta RUNKO = toimintakulttuuri KUKOISTAVA LATVUS JA HEDEL- MÄT = tulokset ELÄMÄN, YMPÄRISTÖN JA IHMISOIKEUKSIEN KUNNIOITUS TURVALLISUUS TASA-ARVO JA DEMOKRATIA OIKEUDENMUKAISUUS REHELLISYYS LUOTETTAVUUS JOUSTAVUUS SUVAITSEVAISUUS KANSAINVÄLISYYS VASTUUNTUNTO AHKERUUS URHOOLLLISUUS KRIITTISYYS AVOIN JOHTAMISKULTTUURI PERUSTEHTÄVÄN HYVÄ HOITAMINEN, LAADUKAS JA YKSILÖLLINEN OPETUS AVOIN, TUTKIVA ILMAPIIRI, AVOIMUUS UUSILLE HAASTEILLE, LUOVUUS JA ONGELMANRATKAISU TÄYDENNYSKOULUTUS MODERNIT TILAT JA LAITTEISTO OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN AKTIIVINEN OPPILASKUNTA KULTTUURITOIMINTA, TAIDE- JA ILMAISUKASVATUS, TILAA TUNTEILLE JA ELÄMYKSILLE JA MAHDOLLISUUS MYÖS HILJENTYMISEEN YHTEISTYÖ JA YHTEISHENKI KANNUSTAVA VIESTINTÄ TOISTEN HUOMIOON OTTAMINEN YHTEISET SÄÄNNÖT HYVÄT TAVAT SIISTEYS LAAJA-ALAINEN YLEISSIVISTYS HYVÄT OPPIMISTULOKSET ONNISTUMINEN VAHVUUSALUEILLA JATKO-OPINTOKELPOISUUS ELINIKÄINEN OPPIMINEN TUTKIVA ELÄMÄNASENNE TYÖKYKY JA HYVINVOINTI OMIEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN JA KÄSITTELY SOSIAALISET TAIDOT KYKY KOHDATA ELÄMÄN HAASTEET 8

Toiminta-ajatusta havainnollistava puumetafora: juuret syvällä eurooppalaisessa humanismissa, runkona avoin ja jämäkkä toimintakulttuuri ja latvuksena tuloksina urheat osaajat. 9

3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. OPPIMISKÄSITYS Joensuun yhteiskoulun lukion oppimiskäsitys perustuu nykyaikaiseen käsitykseen oppimisesta. Sen mukaan oppiminen ei tapahdu erillään muusta elämästä, vaan siihen vaikuttavat myös opiskelijan aikaisemmat tiedot ja kokemukset sekä sosiaalinen ympäristö. Opiskelijan arkipäivän tilanteilla on keskeinen rooli oppimisprosessissa. Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta. Oppimisprosessi rakentuu seuraavista osa-alueista: havainnot, tiedot, ajattelun taidot ja kokemukset. Oppilas pyrkii ymmärtämään ja soveltamaan oppimaansa tietoa. Tärkeää on, että opiskelija osaa siirtää oppimansa asiat erilaisiin tilanteisiin koulun ulkopuolelle ja soveltaa niitä omassa elämässään. Opiskelijan tietoisuus omista tiedoistaan ja taidoistaan on olennainen osa oppimista. 3.2. OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT Joensuun yhteiskoulun lukiossa opiskelijat voivat opiskella koulun oppimiskäsitystä vastaavalla tavalla. Koulun tilat ja opiskeluvälineet ovat nykyaikaiset, ja ne tarjoavat mahdollisuudet monipuoliseen, aktiiviseen ja luovaan opiskeluun. Opiskelijat voivat käyttää opiskelussaan modernia tieto- ja viestintätekniikkaa. Opiskeluympäristönä Joensuun yhteiskoulun lukio on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Koulun opiskeluympäristöä kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhä paremmin nykyistä oppimiskäsitystä. Lukion oppiaineet ovat luonteeltaan erilaisia monessa suhteessa, esimerkiksi tiedonhankinta- ja käsittelytavoiltaan sekä tutkimusmenetelmiltään. Opiskelijoiden tiedot, kokemukset ja sosiaaliset ympäristöt vaihtelevat, samoin kuin heidän oppimistyylinsäkin. Koulussa käytetään hyvin monipuolisia opetusmenetelmiä. Opiskelumenetelmissä painottuu opiskelijan aktiivinen rooli oppijana, mutta myös opettajan rooli oppimisessa on tärkeä. Opettajan keskeinen tehtävä opetuksessaan on ohjata opiskelijoiden ajattelua tuomalla esille opiskeltavan tiedon ymmärtämisen kannalta olennaisia asioita. Näin opiskelija pystyy tekemään itsenäisiä tulkintoja ja soveltamaan oppimaansa tietoa. Opiskelijan oppimisen kannalta on tärkeää, että hän kokee kuuluvansa johonkin sosiaaliseen ryhmään. Joensuun yhteiskoulun avoin, keskusteleva ja kannustava sosiaalinen ilmapiiri edistää oppimista. 10

3.3. TOIMINTAKULTTUURI Joensuun yhteiskoulun lukion toimintakulttuuri tukee kasvatus- ja opetustyölle asetettuja tavoitteita. Tavoitteena on kaikki opiskelijat ja henkilökunnan huomioonottava toimintakulttuuri. Avoimen johtamisen ja toimivan tiedottamisen avulla edistetään yhteisön jäsenten yhteistyötä sekä vuorovaikutusta huoltajien ja sidosryhmien kanssa. Toiminnan ja käytänteiden sopiminen yhdessä vahvistaa sitoutumista ja vastuunottoa. Laaja-alaisen yleissivistyksen ja vankan jatko-opintokelpoisuuden saavuttamiseksi opiskelijoita kannustetaan opiskelemaan edellytystensä mukaisesti. Koulussamme käytetään monipuolisesti opiskelijoita aktivoivia ja ajattelun taitoja kehittäviä työtapoja ja opetusmenetelmiä. Toiminnan tavoitteena on kasvattaa opiskelijoista sivistyneitä, oma-aloitteisia, vastuuntuntoisia ja itseensä luottavia, tasapainoisia kansalaisia. Toimintakulttuurissamme erityisen tärkeää on erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus. Hyvä työrauha ja yleinen järjestys ovat edellytyksenä opetustavoitteiden saavuttamiselle ja tasokkaalle oppimiselle. Rehtori, opinto-ohjaaja, aineenopettajat ja ryhmänohjaajat toimivat yhdessä seuraten opiskelijoiden opintojen edistymistä. Lukiossamme kiinnitetään tietoista huomiota yhteisöllisyyteen ja rakennetaan määrätietoisesti yhteisöä, johon kuuluminen koetaan tärkeäksi. Omaleimaisuutta ja rikkautta kouluumme toimintaan tuo musiikin ja ilmaisun linja sekä urheilulinja. Linjojen toiminta näkyy muun muassa yhteisissä juhlissa ja tapahtumissa. Lukiomme on muutoksille avoin oppiva yhteisö, jossa jatkuvasti arvioidaan ja kehitetään toimintaa. Lukiossamme suhtaudutaan myönteisesti opettajien täydennyskoulutukseen ja pedagogisten taitojen kehittämiseen. Koulussamme vallitsee opettajien kokouksissa demokraattinen päätöksentekokulttuuri, ja opiskelijoita otetaan mukaan päätöksentekoon esimerkiksi opiskelijakuntatoiminnan kautta, jotta he oppivat, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. 3.4. YHTEISTYÖTAHOT Lukiomme on yhteistyöhön kannustava. Tämä näkyy koulun sisällä opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan yhteistyönä. Yhteistyö myös kotien kanssa on tärkeää ja sitä kehitetään jatkuvasti. Koulumme toiminnassa ovat keskeisesti mukana monet yhteistyötahot, joita ovat esimerkiksi perusasteen ja toisen asteen oppilaitokset, kansalaisopisto, Joensuuun urheiluakatemia, Itä- Suomen liikuntaopisto, yliopisto, ammattikorkeakoulu, seurakunnat, urheilujär- 11

jestöt, Joensuun kaupungin teatteri ja museot. Yhteistyötä tehdään myös ulkomailla sijaitsevien ystävyyskoulujen kanssa. Pyrimme tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä myös yritysmaailman kanssa. Perusasteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö liittyy lähinnä perusasteelta lukioon siirtymiseen. Perusasteen oppilaille järjestetään kouluumme tutustumiskäyntejä, joissa opinto-ohjaaja, aineenopettajat ja opiskelijatutorit esittelevät lukio-opiskelua. Muiden lukioiden kanssa tehdään yhteistyötä opiskelun järjestämisessä. Yhteistyö on välttämätöntä sellaisten kurssien toteutumiselle, joissa on vain vähän opiskelijoita. Lukioiden opettajat tekevät yhteistyötä myös opetuksen suunnittelussa. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä on esimerkiksi urheiluvalmennuksen järjestäminen sekä opiskelijoiden tutustumiskäynnit oppilaitoksissa ja oppilaitosten opettajien asiantuntijavierailut vanhempienilloissa. Lisäksi luonnontieteellisten aineiden kursseilla opiskelijat käyvät tekemässä joitakin kokeellisia tutkimuksia yliopiston ainelaitosten laboratorioissa. 3.5. OPINTOJEN RAKENNE Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. 3.6. ITSENÄISEN OPISKELUN PERIAATTEET Opiskelijoille suositellaan ensisijaisesti lähiopetukseen osallistumista. Perustellusta syystä opiskelija voi opiskella kursseja itsenäisesti aineenopettajan luvalla. Kurssin suorittamiseen liittyvistä tehtävistä, kurssikokeesta ja aikataulusta on sovittava aineenopettajan kanssa hyvissä ajoin ennen kurssin itsenäistä suorittamista. Itsenäinen opiskelu vastaa työmäärältään vähintään kurssin suorittamista lähiopiskeluna. 12

3.7. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Itsearvioinnilla pyritään opettamisen ja oppimisen jatkuvaan kehittämiseen. Joensuun yhteiskoulun lukiossa omaa toimintaa arvioitaessa otetaan huomioon sekä koulun toiminnan ja tuloksellisuuden kehittäminen että koulutuksen järjestäjän arviointitarpeet. Koulun toimivuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta arvioidaan sekä vuosittain kerättävän ja tilastoitavan tiedon avulla että jatkuvasti lukuvuoden aikana erillisen vuosisuunnitelmaan kuuluvan arviointisuunnitelman mukaisesti. Arvioinnin kohteita ovat oma opetussuunnitelma ja sen toteutuminen, toimintakulttuuri ja johtaminen, opetukseen liittyvät käytännön järjestelyt, resurssien riittävyys, työyhteisön hyvinvointi ja kehittäminen sekä täydennyskoulutus. Opetuksen toteuttamisen arviointiin voivat osallistua sekä opettajat että opiskelijat. Tämän toiminnan tavoitteena on, että jokainen opettaja löytäisi itselleen sopivat työtavat, joissa yhdistyvät opettajan omat vahvuudet ja hänen pitämiensä kurssien erityispiirteet. Arviointia käytetään hyväksi esimerkiksi kartoitettaessa opettajien täydennyskoulutustarvetta. Koulun toimintaa kuvaavan tilastoitavan tiedon lisäksi kerätään arviointimateriaalia opiskelijoille, huoltajille ja mahdollisesti muille yhteistyötahoille suunnatuilla kyselyillä. Osa arvioinnista on suullista ja toteutuu opettajienkokouksissa, eri työryhmien kokouksissa sekä rehtorin ja opettajien välisissä kehittämiskeskusteluissa. Joensuun yhteiskoulun lukiossa toimintaa arvioidaan joka vuosi neljästä eri näkökulmasta Balanced Scorecard -järjestelmän eli tasapainotetun tuloskortin mukaisesti: 1) vaikuttavuus ja palvelukyky, 2) resurssien hallinta, 3) uudistuminen ja työkyky sekä 4) sisäiset prosessit ja rakenteet. Arviointi liitetään kriittisiin menestystekijöihin, ja sille määritellään vielä myöhemmässä vaiheessa arviointikriteerit sekä tavoitetasot. Suunnitelman mukaan kaikkia menestystekijöitä arvioidaan säännöllisesti, ja siten tämä toimii myös kehittämissuunnitelmana. Järjestelmää on esitelty seuraavassa. 13

Vaikuttavuus ja palvelukyky - kriittiset menestystekijät - arviointikriteerit - tavoitetasot Sisäiset prosessit ja rakenteet - kriittiset menestystekijät - arviointikriteerit - tavoitetasot Visio Joensuun yhteiskoulun lukio on perinteikäs, korkeatasoinen ja jatkuvasti uudis-tuva lukio, joka tarjoaa nuorelle laajan yleissivistyksen ja yleisen jatko-opintokelpoisuuden mahdollistaen samalla kulttuurin ja liikunnan riemun ko-kemisen sekä niiden yhdistämisen lukio-opintoihin. Toiminta-ajatus Koulumme tukee aikuistuvan nuoren kasvua vastuuseen itsestään, lähimmäisis-tään ja ympäristöstään. Opiskelija pystyy löytämään ja omaksumaan tietoja, tai-toja ja arvoja, joita hän tarvitsee elämässään ja joiden avulla elinikäinen oppi-minen on mahdollista. Opiskelija oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja elämään terveellisesti. Resurssien hallinta - kriittiset menestystekijät - arviointikriteerit - tavoitetasot Uudistuminen ja työkyky - kriittiset menestystekijät - arviointikriteerit - tavoitetasot Vaikuttavuus ja palvelukyky = MITEN PALVELEMME? MITEN OLEMME YHTEYDESSÄ MAAILMAAN? MITEN NÄYMME ULOSPÄIN? Vaikuttavuuden ja palvelukyvyn kannalta kriittisiä menestystekijöitä ovat seuraavat: 1. Lukiomme on vetovoimainen, ja se tunnetaan tieteellisesti ja taiteellisesti vahvana lukiona koko maakunnassa. 2. Opiskelijat ovat aktiivisia ja motivoituneita opinnoissaan. 3. Ryhmäkoot pystytään pitämään oppimisprosessin kannalta hallittavissa. 4. Sijainnin tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään. 5. Musiikin ja ilmaisun linja sekä urheilulinja ovat tasokkaita. 6. Henkilökunta on asiantuntevaa ja palvelevaa. 7. Opetustilat, -välineet ja menetelmät ovat ajanmukaisia. 8. Opiskelijahuolto - terveydenhuolto, ohjaus, ruokailu - toimii hyvin. 9. Sekä sisäinen että ulospäin suunnattu tiedotus saavuttavat tavoitteensa. Resurssien hallinta Resurssien hallinnan kannalta kriittisiä menestystekijöitä ovat seuraavat: 1. Annettavien kurssien määrä/opiskelija on hyvä. Syventävät ja soveltavat kurssit toteutuvat. Ryhmäkoot säilyvät pedagogisesti hallittavissa. Tavoitteena on, että normaaliluokissa ei ole yli 34:ää opiskelijaa. 14

2. Lukion taloudelliset resurssit ovat tasapainossa opetussuunnitelman perusteiden, opetussuunnitelman ja opiskelijamäärien kanssa. 3. Opettajakunnalla on riittävästi resursseja vastata opiskelijoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin. 4. Projekteja pystytään toteuttamaan, ja niihin on myös tarpeellinen määrä omarahoitusosuutta saatavilla. 5. Lukioresurssien käyttö (OVTES:n mukainen) saadaan valjastetuksi tehokkaasti ylioppilaskirjoituksiin sekä muihin eri aikaa vaativiin töihin niihin, joissa työmäärä on suuri. 6. Opettajilla on käytössään riittävästi tiloja, välineitä ja materiaalia mielekkään opetuksen toteuttamiseksi. 7. Resurssia jaetaan tasapuolisesti eri oppiaineiden tarpeisiin. 8. Hallinto- ja työtilat ovat ajanmukaisia ja toimivia. Uudistuminen ja työkyky Uudistumisen ja työkyvyn kannalta keskeisiä kriittisiä menestystekijöitä ovat seuraavat: 1. Henkilöstö ja opiskelijat kokevat työpaikan turvalliseksi. Työyhteisössä on hyvät ihmissuhteet, ja henkinen ilmapiiri on kannustava. Henkilöstö ja opiskelijat voivat hyvin. Oppilaskunta on aktiivinen. 2. Asioista päätetään demokraattisesti, ja sopimuksia kunnioitetaan. Puhalletaan yhteen hiileen. 3. Ongelmatilanteista puhutaan avoimesti, ja ne ratkaistaan yhdessä asianosaisten kanssa. 4. Työstä ja opiskelusta annetaan palautetta, ja sen tulee olla rehellistä. 5. Ajankäyttö on järkevää: työn rytmittäminen. 6. Opiskelijat saavat riittävästi ohjausta, ja syrjäytymistä ehkäistään. 7. Henkilöstöä rohkaistaan kouluttautumaan, ja ylläpitäjä varaa tarpeellisen määrän rahaa täydennyskoulutukseen. Jokaisella on mahdollisuus päästä koulutukseen. 8. Opetusmenetelmiä ja materiaalia uusitaan ja ajanmukaistetaan. 9. Työt jaetaan tasapuolisesti. Sisäiset prosessit ja rakenteet Kriittisiä menestystekijöitä tässä asiassa ovat seuraavat: 1. Oppilaitos hoitaa hyvin perustehtävänsä. 2. Toimintakulttuuri tukee opetus- ja kasvatustyötä. Ihmisistä ja ympäristöstä välitetään. 3. Oppilaitoksen johtamisjärjestelmä ja työnjako toimivat. 4. Opetussuunnitelma on tasokas ja toteutettavissa oleva, ja sitä päivitetään tarvittavin väliajoin. 15

5. Yhteistyö aineryhmien sisällä sekä aineryhmien kesken on sujuvaa. 6. Tiedotus on tehokasta. 7. Henkilökunta osaa säännöstöt ja määräykset sekä noudattaa niitä. Aikatauluista pidetään kiinni. 8. Hallinto-ohjelma on toimiva, helppokäyttöinen. 9. Itsearviointi ja arviointi yleensäkin toimii, ja palautteet huomioidaan toimintatapoja suunniteltaessa, arvioitaessa ja muutettaessa. 10. Yhteistyö muihin lukioihin, ylläpitäjään, muihin toisen asteen oppilaitoksiin sekä yrityksiin on hedelmällistä ja säännöllistä. 11. Musiikin ja ilmaisun linja sekä urheilulinja kehittyvät, ja ne pysyvät rekrytoinnin kannalta vetovoimaisina tekijöinä. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Yhteistyö huoltajien kanssa alkaa silloin, kun peruskoulun 9. luokan oppilaat ovat hakeutumassa lukio-opintoihin. Huoltajille annetaan tietoa siitä, mitä siirtymävaihe merkitsee nuorelle ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia lukio-opinnot tarjoavat. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö järjestetään niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitos on aloitteellinen yhteistyön käynnistämisessä. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Yhteydenpidosta koteihin vastaavat pääasiassa ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat. Huoltajat voivat seurata opiskelijan opintojen etenemistä Wilma -järjestelmästä. Tarvittaessa voidaan järjestää huoltajien kanssa neuvottelu opiskelijan asioista. Opiskelijoiden huoltajille järjestetään vähintään kerran lukuvuodessa vanhempainilta, jossa on mahdollisuus saada informaatiota ja keskustella opettajien ja rehtorin kanssa opintojen edistymiseen sekä kasvatus- ja opetuskysymyksiin liittyvistä asioista. Tilanteissa, joissa opiskelija jostakin syystä tarvitsee erityistä tukea, yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään tavallista tiiviimmin. Nämä tilanteet vaativat usein kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön lisäksi työskentelyä yhdessä eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa. Avoimet ja toimivat yhteydet kodin ja koulun välillä auttavat yhteistyön suuntaamista nuoren parhaaksi siten, että tarvittaessa häntä voidaan tukea ja ohjata parhaalla mahdollisella tavalla. 16

4.2. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opintoohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijan hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Rehtorin vastuulla on luoda ohjaukselle sellaiset toimintamahdollisuudet, että erilaisten ohjausmenetelmien ja työnjakojen toteuttaminen onnistuu. Rehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin tehtävänä on tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestelyistä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Suunnittelutyötä opinto-ohjaaja tekee yhteistyössä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Lukio-opintojen kuluessa opiskelijalla on oikeus saada luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Opinto-ohjaajan vastuulla ovat opiskelijoiden jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvät ohjaukselliset kysymykset. Tämä jatko-opintoihin ja - suunnitelmiin liittyvän päätöksenteon ohjaus on koko lukion ajan kestävä ohjausprosessi, johon opinto-ohjaajan on varattava riittävästi aikaa henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen muodossa. Lisäksi huolehditaan siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään tarjolla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan tarjoamia ohjaus, neuvonta- ja tietopalveluita. Opinto-ohjaaja vastaa opinto-ohjausta koskevasta yhteistyöstä muiden oppilaitosten kanssa. Toisen ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö painottuu yhteiseen kurssitarjontaan ja opiskelijoiden valintoihin liittyviin asioihin sekä jatkoopiskelumahdollisuuksien esittelyyn. Opinto-ohjaaja osallistuu oppilaitosten yhteisiin koulutus- ja yhteistyötapaamisiin. Opinto-ohjaaja pitää yhteyttä myös työvoimaviranomaisiin ja yrityselämän edustajiin osallistumalla näiden järjestämiin koulutus- ja yhteistyötilaisuuksiin sekä pyytämällä näiden tahojen edustajia koululle esittäytymään. Lukion toisena vuonna toteutettavien TET- päivien aikana opiskelijat voivat tutustua valitsemiensa alojen koulutukseen ja/tai työpaikkoihin. Lähiohjausta toteutetaan siten, että jokainen lukion opiskelija kuuluu ryhmään, jonka ohjauksesta vastaa ryhmänohjaaja. Lukio-opintojen alkuvaiheessa näiden lähiohjausryhmien ohjauksessa pääpaino on ryhmäytymisessä: opiskelijat oppivat tuntemaan oman ryhmänsä jäsenet ja ryhmänsä ohjaajan. Ryhmänohjaaja vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta. Tätä tehtävää varten hänelle varataan mahdollisuus ryhmänsä henkilökohtaiseen ja pienryhmäohjaukseen koko ryhmän ohjaustuokioiden lisäksi. Aineenopettajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin 17

poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Jokaisen aineenopettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa koko lukio-opintojen ajan. Tutoropiskelijat toimivat lukiota aloittavien opiskelijoiden vertaisohjaajina. He auttavat uusia opiskelijoita lukio-opintojen aloittamiseen liittyvissä käytännön asioissa ja pyrkivät edistämään uusien opiskelijoiden sopeutumista uuteen kouluyhteisöön. Rehtori, opinto-ohjaaja ja tutoropiskelijat tiedottavat lukio-opiskeluun ja lukioopintoihin hakeutumiseen liittyvistä asioista perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. 4.3. OPISKELUN ERITYINEN TUKI Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityistuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Kaikki opettajat vastaavat opiskelijoiden opintojen ja tuen tarpeen seurannasta lukioopintojen aikana. Ryhmänohjaajat seuraavat oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja puuttuvat havaitsemiinsa ongelmiin mahdollisimman pikaisesti. Jokaisen jakson jälkeen pidettävässä ryhmänohjaajien palaverissa käsitellään tukea tarvitsevien opiskelijoiden asioita. Lukiseulatestaus tehdään kaikille opiskelijoille. Opiskelijat, joilla todetaan lukivaikeuksia, ohjataan edelleen erityisopettajalle tarkempaan lukitestaukseen. Lukihäiriödiagnoosin saaville opiskelijoille erityisopettaja laatii lukilausunnon, jota tarvitaan mm. yotutkintoa varten. Erityisopettaja antaa opiskelijalle myös neuvoja opiskelutekniikasta ja antaa ohjeita opettajille opiskelijan tarvitsemista tukitoimista. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa tarvittaessa pidentämään opinto-ohjelmansa 3,5 4-vuotiseksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja - asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden on tietyin edellytyksin mahdollista hankkia itselleen henkilökohtainen kouluavustaja. 18

4.4. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat, kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. Peruskoulusta lukioon siirtymisen nivelvaiheessa kiinnitetään maahanmuuttaja- ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tukemiseen erityistä huomiota. Tässä yhteydessä perusopetuksen valmistavan opetuksen suunnitelma huomioidaan soveltuvin osin. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. 19

5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Joensuun yhteiskoulun lukion opetus ja muu toiminta on järjestetty valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelija saa olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa vahvistetaan tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä omaaloitteisuuttaan kehitetään. Kiinnitetään huomiota tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa korostetaan taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina edistetään itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kehitetään yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Kehitetään opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan. Kehitetään opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijalle luodaan tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Opetuksessa pyritään siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksessa lujitetaan opiskelijan itsetuntoa ja autetaan häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Opetuksessa kannustetaan opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Opetuksessa annetaan opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänelle pyritään antamaan edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 5.2. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonai- 20

suudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle 21

tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija 22

tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuriidentiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. 23

Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden 24

näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja eivälttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden 25