Päihdeongelmaisen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde Saara Salo, PsT, laill. psykoterapeutti HUS/Pienten lasten psykiatrinen vo www.pilkeklinikka.fi
Emotionaalinen Saatavillaolo Hoivaajan kyky havainnoida lapsen psykofyysisiä tarpeita ja reagoida niihin Empatia, ilo, jäsennyskyky, ei-vihamielisyys, tunkeilemattomuus (Emotionaalisen Saatavilla olon ulottuvuudet) ennustaa yleensä turvallista kiintymystä Vanhemman kykyyn olla emotionaalisesti saatavilla kytkeytyy mentalisaatiokykyy, so. kyky tavoittaa lapsen aikomukset, tunteet ja reagoida niihin adekvaatisti (ns. mind-mindedness) www.emotionalavailability.com
Kiintymyksen häiriintyminen - Varhaiset erokokemukset (erityisesti toistuvat) - Fyysinen ja/tai emotionaalinen kaltoinkohtelu - altistavat lapsen kiintymyksen häiriintymiselle ensimmäisten ikävuosien aikana - Keskeisenä pulmana: miten oppia hakemaan turvaa/siten sisäistä rauhoittumisen tilaa aikuishahmon varassa, joka tuottaa/lisää vauvan kokemaa stressiä? - Pelottava/Pelko käyttäytyminen - Vauvan käyttäytymisessä dilemma näkyy - vuorottainen ahdistus/välttelyreaktio - pakonomaisen liikkeet/liikeradat - Pelko/Hämmennys hoitajan läsnäollessa (Main & Solomon, 1990)
Päihteitä käyttävien äitien ja lasten vuorovaikutuksen riskit Kiintymyksen disorganisaatiota tavataan tyypillisesti: kaltoinkohtelu vanhemman oma traumahistoria pitkäkestoinen masennus SUURELLA osalla päihteitä käyttävien vanhempien lapsilla turvaton kiintymys/kiintymyksen disorganisoituminen Vuorovaikutuksessa tyypillistä ei niinkään systemaattinen epäsensitiivisyys kuin ajoittainen pakottava käyttäytyminen yhdistettynä ajoittaisiin voimakkaisiin putoamisen/poissaolevuuden hetkiin, ajanjaksoihin (mm. Bakermans-Kranenburg ym. 2005)
Päihteitä käyttävä äiti Suomessa 2-4% vauvoista altistuu päihteille (Stakes/Ritvanen, 2008), 6% raskaana olevista päihteiden väärinkäyttäjiä (3600 children) Käytetyt huumeet opioidit (41%) (buprenorphine (31%)), amphetamiini (21%), alkoholi + huumeet (17%), kannabis (14%), rauhoittavat (7%) Keskitettyjä hoitomalleja päihteettömyyden tukemiseen korvaushoito-ohjelmalla (2001, Naistenklinikka) vain 20% sitoutui hoito-ohjelmiin 70% vauvoista morfiinihoidossa 20% pystyi kotiutumaan (Hytinantti, 2008)
Emotionaalinen saatavillaolo päihteitä käyttävällä vanhemmalla Päihteitä käyttävillä äideillä havaittu matalampi sensitiviisyys 2-5 kk iässä Fraser ym. 2010 Äidin tunkeilevuus ennusti kiintymyksen disorganisoitumista Swanson ym. 2000
Emotionaalisen Vuorovaikutuksen VauvaVaiheessa Riskit: suomalaistutkimuksia Opioideja raskausaikana käyttäneet äidit: matalampi Sensitiivisyys & Kyky Strukturoida (EAS 3ed; Biringen ym., 1998) Korkeampi Intrusiivisuus Vauvat olivat vähemmän Aloitteellisia, ja suoriutuvat kehityksellisesti (Bayley-II) heikommin Vauvoilla useita siirtymiä hoitosuhteissaan Kohonnut riski joutua fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi (Salo ym., 2009, Journal of Reproductive and Infant Psychology, 2010.) Kolmen Vuoden Iässä - Huumealtistuneilla lapsilla oli km. 2,11 (sd 1,34) sijoitusta - Suoriutuivat kehityksellisesti heikommin (Bayley-III) - Päihteitä käyttävät äidit vähemmän sensitiivisiä ja vihamielisempiä (Salo ym. Parenting, 8, 2009)
Kuitenkin.. 4-kuukauden ikäisillä opiaattialtistuneilla vauvoilla ei havaittu samoja poikkeamia stressaavassa vuorovaikutusasetelmassa (stillface paradigma) verrattuna kokaiinialtistuneisiin vauvoihin Näillä: vähemmän huomio lapsessa, enemmän vihamielisyyttä (mm. Mayes ym. 1997)
Välittävien tekijöiden merkitys Odotusaikaiset mielikuvat Liian idealisoidut mielikuvat ennustivat huonompaa suhdetta (Flykt et al., 2012) Äidin matala reflektiivinen kyky vauvavaiheessa oli huono ennuste suhteen laadulle (mm. Enemmän huostaanottoja) (Pajulo ym. 2012)
Mielenterveyshäiriöt Alkoholistien lapsilla on taipumus aggressiivisuuteen ja käyttäytymishäiriöihin 66% kokaiinille ja opiaateille altistuneista lapsista sai vähintään yhden psykiatrisen diagnoosin ennen 12 vuoden ikää (Luthar ym. 1998) 54%:lla lapsista jotka joutuivat psykiariseen hoitoon oli päihdeomgelmista kärsivät vanhemmat ja 53%:lla päihdeongelmaisen isän lapsella oli elinikäisiä psykiatrisia diagnooseja (vrt. 10%) (Kelley & Fals-Stewart, 2004)
Yhteisvaikutukset välittyvät vuorovaikutuksen kautta? Vanheman päihdeongelmien vaikutus lapsen mielenterveyshäiriöihin saattaa suurelta osin välittyä vuorovaikutussuhteen kautta Niillä kaltoinkohdeluilla joilla vuorovaikutuksessa Emotionaalinen säätelemättömyys Pakottaminen enemmän hostiiliia/aggressiivista problematiikkaa Myös mielenterveysongelman laadulla saattaa olla merkitystä, esim. Somatisointi, hostiliteetti ja paranoia ennustivat huostaanoton riskia päihteitä
Kysymyksiä Kuinka lapselle voi kehittyä turvallinen kiintymys / organisoitu kiintymys kun useita vaihtuvia hoitajia kaltoinkohtelun riski korkea vakavia puutteita emotionaalisessa vuorovaikutussuhteessa? Fokusoivatko tämänhetkiset hoitomallit äidin ja lapsen väliseen suhteeseen? Pohjautuuko tämä kiintymystietoon / tietoon vuorovaikutuksen merkityksestä?
Vuorovaikutussuhteen Hoito Helsingin Päihde Ensi- ja Turvakodeissa Oulunkylän Ensikoti Avopalvelu PESÄ Kouluttautuminen theraplay-työhön 2005 Kuukausittainen työnohjaus Osallistuminen vauvatheraplayn pilottitutkimukseen (Salo, Lassenius-Panula, & Mäkelä, 2008)
PilottiTutkimus:Vauvatheraplay PRE PDI- Parent Development Interview; (Slade, 2004) MIM Theraplay 3 month POST PDI- Parent Development Interview; (Slade, 2004) MIM 6 äiti-vauvaparikkia 5-13 kk ikäisiä
Äidin reflektiivinen funktio PDI - Parent Development Interview (PDI-R; Slade et al., 2001). SemiStructured interview Vanhemman mielikuva itsestään, vauvastaan ja heidän välisestä suhteestaan Tuloksia: Kuvaukset kapea-alaisia, etääntyneitä. Vauva on kiltti, nukkuu paljon. Vauvan erilaiset tarpeet eivät elä äidin mielessä. Oma kuva äitiydestä stereotyyppinen, osin torjuttu.
Vaikudet Vuorovaikutussuhteessa MIM-havainnointi Äidin tunne-ilmaisu niukkaa Myös äkillisiä muutoksia ilmekielessä Siirtymissä äkillisyyttä, kontrolloivuutta Vauvat vältteleviä pään kääntämine pois, katsekontaktin välttely äidin kontaktiyrityksistä huolimatta
VauvaTheraplayn Toteutus Äiti/Vauva parikki yhdessä, omahoitaja terapeuttina Weekly sessions Viikottaisen istunnot Puolen tunnin istunto Tervehtiminen - Vauva-kulta/Äitikulta Check-up -Kukkuu, pipien hoito, mittaamiset Saippikset, pallo, hernepussi jne. VauvaTanssi, Köröttelyt, Hyppyyttely, Lorut Syöminen Loppulaulu
Äidin mielikuvien vahvistamistyö Joka kolmannen istunnon jälkeen Myönteinen palaute: Mistä vauva nautti? Ilahtui? Oman kompetenssin tunteen kasvattaminen: Arkeen vietäväksi: Kotitehtävät Mitä tekisin toisin? Huom. terapeuttin sanat. Äidin havainnot: Vauvasta, omasta itsestä.. Työntekijä sanoittavassa, kannustavassa roolissa. Herättää dialogin, ei puske sitä.
Keskeisiä Havaintoja Allianssin muodostuminen; Äideillä traumahistoria istunnot 1-3 Keskittyminen siihen, että äidin asettautuminen fyysisesti turvallinen, rentoutunut yhteyden rakentaminen äitiin joka aktiviteetissa - hienovireisesti edeten työskentely vauvan kautta selkeä struktuuri ja eteneminen - ei tyhjiä hetkiä äidin tarpeiden huomioonottaminen - hoiva äidille
Havaintoja: Lapsi Kontatin muodostaminen katsekontaktin merkitys vauva aloitteiden vahva huomioiminen, niiden varaan rakentaminen jaettu tunnetila Vastustuksen voittaminen (yli 1-vuotiaat) haaste! positiivinen tulkinta!
Havaintoja - äidin mukaanottaminen Viesti: äiti tärkein vauvalle - äiti toteuttamassa aktiviteetteja erityisesti hoivatehtävät yhteisen harjoittelun myötä esim. saippuakuplat Terapeutin vastatunteet turhautuminen suru pelko
Yhteenvetoa havainnoista Intensiivisimmät muutokset Jaettu positiivinen tunnetila Leikkisyyden lisääntyminen Äidin kokemus omasta kyvykkyydestä Äidin havaintokyvyt vauvan suhteen parantuivat Vauva pysyy mielessä!
jatkossa Tekeekö intensiivinen kiintymyshoito lapsista turvallisesti kiintyneitä vai Voimmeko olettaa theraplayn vaikuttavan positiivisesti vuorovaikutukseen, disorganisaatiota tuottavien elementtien vähentämisen kautta? Kansainvälinen katsaus: Fokus vuorovaikutukseen, sensitiivisyyden lisäämiseen Lyhytkestoisuus Isien mukanaolo vähensi kiintymyksen disorganisoitumista (Bakermans-Kranenburg ym. katsaukset)
Yhteenvetoa Theraplay osana intensiivistä, lastensuojelullista ensikototyötä vie resursseja - vaatii suunnittelua, ajan ottamista purkuun, keskittymistä antaa erityisen tilan keskittyä äiti-lapsi suhteen ytimeen haastavan arjen keskellä Theraplay muistuttaa siitä ilosta, mitä koin omien lasten kanssa. Tämän vieminen meidän äideille tuntuu tärkeältä