Rakentamistapaohje. Liminka, kirkonkylä, Kirkonranta, asemakaavan muutos ja laajennus LIITE 4

Samankaltaiset tiedostot
RAKENTAMISTAPAOHJEET

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJE

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa),

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

Nakkilan kunta. Soinilanrinteen omakotialue

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

KESÄRANNAN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

RAKENNUSTAPAOHJEET KH

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111


PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

MANNERHEIMINPUISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE

RAKENTAJAINFO HANNA AUDITORIO 18:00->

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

VESILAHTI PYHÄJÄRVI, VAKKALANSELKÄ LAUKON RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJE

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

VESILAHDEN KUNTA NARVAN KAAKKOISEN ALUEEN RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE


RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakennustapaohjeet Suttenhaan asemakaava korttelit

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

RAKENTAMISTAPAOHJE METSÄRINNE (Muutos kohta 6. Katot )

HOLMANKOSKI. Tornion kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus RAKENNUSTAPAOHJEET OMAKOTIRAKENTAJILLE

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.

JUNKKARI, Maarainpolku

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Persson Puurula Eva

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE,

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE

Transkriptio:

Liminka, kirkonkylä, Kirkonranta, asemakaavan muutos ja laajennus LIITE 4 Rakentamistapaohje Nämä ohjeet tulee liittää tontinluovutusasiakirjoihin 11.4.2016 Limingan kunta 1(5)

OHJEEN TARKOITUS Tontin haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä tulee tontin haltijan ja pääsuunnittelijan yhdessä ottaa yhteyttä Limingan kunnan rakennusvalvontaan. Ohjeen tarkoituksena on helpottaa ja ohjata tontin valintaa sekä sen suunnittelua. Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Rakennustapaohjeen tarkoitus on ohjata Limingan kirkonkylän Kirkonrannan uuden omakotialueen rakentamista siten, että alueesta muodostuu eheä, alueen kulttuuriperinteitä kunnioittava ja viihtyisä kokonaisuus. KIRKONRANNAN ALUE Limingan Kirkonrannan asuinalue sijoittuu sekä valtakunnallisesti arvokkaaseen Limingan lakeuden maisema-alueeseen että valtakunnallisesti merkittävään Limingan kirkon kulttuuriympäristöön. Kaavoitetun alueen länsipuolella sijaitsee 1800-luvun alkupuolella rakennettu empiretyylinen puinen ristikirkko, vanhassa kirkkotarhassa oleva renessanssitapuli ja kirkon läheisyydessä sijaitseva 1760-luvulla käyttöön otettu hautausmaa. Kirkonmäki liittyy peltomaisemaan, jota reunustavat vanhimmillaan 1800-luvulta peräisin olevat pihapiirit. Uusien rakennusten tulee kunnioittaa ympäristönsä arvoja ja ottaa vaikutteita alueen perinteisestä rakentamistavasta. Uudet rakennukset eivät saa kilpailla alueen vanhojen rakennusten kanssa. TONTIN SUUNNITTELU RAKENNUSTEN SIJOITTELU Yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi Jokivarrentien päärakennukset tulee rakentaa katualuetta myötäileväksi, jotta syntyy alueelle perinteistä nauhamaista kylänraittia mukaileva kokonaisuus. Asemakaavakartalla tämä on osoitettu nuolimerkinnällä, joka osoittaa sen rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Kortteleissa 701-703 ja korttelin 704 tonteilla 1-3 päärakennukset tulee sijoittaa Jokivarrentien suuntaisesti. Korttelin 704 tonteilla 4-9 ja korttelissa 705 rakennukset tulee sijoittaa pohjois-eteläsuuntaiseen koordinaatistoon porrastetusti, jolloin katualueelle muodostuu vaihtelevia näkymiä. Korttelissa 157 päärakennukset tulee sijoittaa tontin itäpuolelle. Päärakennuksen tulee hahmottua tontin tärkeimpänä rakennuksena, jolle sivurakennusten tulee olla alisteisia. Päärakennuksen lisäksi tontille on suositeltavaa rakentaa ainakin erillinen autotalli tai -katos. Myös muut piharakennukset ovat mahdollisia. Sitovat rakennusalueen rajat on merkitty asemakaavakarttaan. Tontin rajaa 4 metriä lähemmäksi ei saa myöskään lähtökohtaisesti rakentaa. Rakennusalojen ohjeelliset sijainnit on merkitty asemakaavakarttaan ja niitä tulee pääpiirteissään noudattaa erityisesti päärakennusten osalta. Piharakennusten sijoittelu on vapaampaa. Autotallit ja -katokset tulee rakentaa omina erillisinä rakennuksina. TONTIN SUUNNITTELU Rakennusten lattia tulee tehdä riittävän korkealle ja pihan kallistua selkeästi rakennuksesta poispäin. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava Liminganjoen tulvimiskorkeus. Kosteudelle alttiiden rakennusosien alin rakentamiskorkeus on alueella +4.50 m (N2000). Mikäli tontilla joudutaan tekemään maansiirtotöitä, tulee tasoerot toteuttaa maapintaa luiskaamalla. Luiskan on oltava sen verran loiva, että pihan kasvillisuus voidaan toteuttaa nurmena. Tonttiliittymä saa olla maksimissaan 4 metriä leveä. Tonttien maanpinnat on liitettävä luontevasti toisiinsa ilman porrastuksia. Hulevesiä ei saa johtaa naapurin tontille. Tontille on hyvä varata kaksi autopaikkaa, joista toinen sijaitsee autotallissa tai -katoksessa. 2(5)

JOKIVARREN TONTIT Jokivarren tonttien suunnittelussa tulee huomioida rannan puustovyöhykkeen säilyttäminen, mikä on erityisen tärkeää korttelissa 705 joen toisella puolella sijaitsevasta hevostilasta johtuen. Puita ei saa kaataa ilman rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää maisematyölupaa. Tontinhaltijan tehtävänä on pitää rannan puusto ja pensaat hoidetussa kunnossa ja esimerkiksi turhaa aluskasvistoa saa harventaa. Jos tontilta löytyy Suomessa silmälläpidettävää jokipajua, se tulee säilyttää. Pihan oleskelupaikat ja rakennusten oleskelutilat tulee suunnata tontin länsipuolelle, koska samalla avautuu näkymiä vesistöön. Jokivarren tonteille on mahdollista rakentaa oma rantasauna, joka on liitettävä jätevesiviemäriin. Liminganjoen varrella on paineviemäri ja runkovesilinja, joille ei saa rakentaa. Kuvat 1 ja 2. Jokivarren tonteilla rannan puustovyöhyke säilytetään. Päärakennus rakennetaan Jokivarrentien puolelle. PELLONVARREN TONTIT Tontin pellonpuoleiseen reunaan tulee tehdä vyöhyke erilaisille istutuksille, jotka pehmentävät tontin ja pellon välistä rajaa. Piharakennuksia on myös mahdollista sijoittaa tontin pellonpuoleiseen reunaan. Piharakennukset ja istutukset suojaavat pihaa myös tuulilta ja peltojen mahdollisilta pöly- ja hajuhaitoilta. Tontti on sovitettava peltoalueen korkoihin viimeistään tontin pellonpuoleisella rajalla. Näkymien suuntaaminen kohti kirkkoa on suositeltavaa. Kuvat 3 ja 4. Pellonvarren tontit rajataan peltoalueesta istutuksin. Päärakennus rakennetaan Jokivarrentien puolelle. 3(5)

RAKENNUSTEN SUUNNITTELU RAKENNUSOIKEUS Tontin rakennusoikeus määräytyy sen tehokkuusluvun perusteella kortteleissa 157, 701, 702, 703, 704 ja 705. Tontin rakennusoikeus on tontin pinta-ala kerrottuna sen tehokkuusluvulla. Esimerkiksi 1100 k-m² kokoisella tontilla on rakennusoikeutta 220 k-m², kun tehokkuus on e=0.20. Korttelissa 700 rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaneliömetreinä. RAKENNUSTEN MUOTO JA MASSOITTELU Rakennusten tulee olla massoittelultaan selkeitä. Muodoltaan yksinkertainen talo on myös energiatehokas. Suositeltava pohjamuoto on suorakaide, jota voidaan elävöittää erilaisin sisään- ja ulosvedoin, kuten kuistein. Kuistit ja terassit on mielekästä sijoittaa pihan puolelle. Rakennuksen runkosyvyys päämassan osalta saa olla enintään 9 metriä. Autokatoksen ja -tallin leveys ei saa ylittää 7 metriä. Päärakennuksen suurin sallittu kerrosluku on I ¾. Myös kerrosluvut I I ½ sallitaan rakennuksissa. Alueen kattomuodoksi suositellaan harjakattoa. Myös murrettu harjakatto on mahdollinen ja se sopii erityisesti yksikerroksisiin rakennuksiin. Piharakennukset voivat olla myös pulpettikattoisia. Tasakattoja, mansardikattoja tai aumakattoja ei sallita. Suositeltava kattokaltevuus alueella vaihtelee 1:1,5-1:2,5. Piharakennusten kattokaltevuuden tulee olla yhteneväinen päärakennuksen kanssa. RAKENNUSTEN MATERIAALIT JA VÄRITYS Rakennusten suositeltava julkisivumateriaali on hienosahattu laudoitus tai rimalaudoitus. Rakennuksella tulee olla yksi selkeä pääväri, eikä sitä saa jakaa eriaineisiin tai erisävyisiin kenttiin lukuun ottamatta pihan puoleista julkisivua. Kivirakenteisia julkisivuja ei sallita. Rakennusten värityksen tulee soveltua Limingan vanhojen rakennusten värimaailmaan. Päärakennusten suositeltavat värit ovat peittävät vaalean ja harmaan eri sävyt. Erilaiset keinotekoiset pastellinsävyt ovat kiellettyjä. Sävyt tulee valittaa ulkomaalien vakiovärikartasta. Piharakennusten tulee olla lähtökohtaisesti päärakennusta tummempia. Jokivarrentien puoleisen julkisivun tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja ryhdikäs. Pihan puolella julkisivujen suunnittelu on vapaampaa. Suuremmat ikkunat tulisi sijoittaa pihan puolelle. 4(5)

Päärakennuksen suositeltavat värit, tummemmat sävyt myös talousrakennuksiin. Talousrakennusten suositeltavat värit Suositeltava katemateriaali on musta kolmiorimoitettu huopakate, konesaumattu pelti tai sitä muistuttava peltielementti. Savupiippujen ja katon tekniikan tulee olla pääsääntöisesti katon väristä. Alueella ei sallita tiilikatetta tai tiilikatetta jäljittelevää aaltopeltiä. PIHAN RAKENTEET JA ISTUTUKSET PIHAN MATERIAALIT Tonttiliittymä ja autotallin /-katoksen edusta voidaan asfaltoida. Muutoin piha-alue on suositeltavaa toteuttaa sorapintaisena. Pihan reittejä ja oleskelualueita voidaan tehdä esimerkiksi liuskekivestä, luonnonkivestä tai harmaista betonilaatoista. AITAAMINEN Tontit voidaan aidata vanhalle Limingalle tyypillisesti matalalla lauta-aidalla. Lauta-aita saa olla maksimissaan 1,2 metriä korkea. Suositeltava väri on vaalea tai päärakennukseen sopiva väri. Myös vapaamuotoiset istutukset ja kuusiaidat ovat sallittuja. Jos aita rakennetaan myös tontin pellonpuoleiselle reunalle, sitä tulee täydentää istutuksin. Myös matala pensasaita sallitaan pellon ja tontin rajalla. ISTUTUKSET Istutettavan kasvillisuuden tulee olla maaseutumaiseen ympäristöön soveltuvaa sekä tarpeeksi monipuolista sisältäen puita ja pensaita. Kirkonrannassa tulee suosia kotimaisia ja alueella menestyviä lajeja. Suositeltavia pihan puulajeja ovat esimerkiksi koivu, kuusi ja omenapuu. Isoja puita ei saa istuttaa liian lähelle tontin rajaa tai rakennuksia. Suositeltavia pensaslajeja ovat erilaiset kotimaiset pensaat ja hyötykasvit. Ruusupensaat ja viinimarjapensaat soveltuvat hyvin alueelle. 5(5)