Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Samankaltaiset tiedostot
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

Suomalaisten mielenterveys

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Lataa. ISBN: Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb

Terveelliset elämäntavat

Lataa Naamion takaa - Juha Kemppinen. Lataa

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Psykoositietoisuustapahtuma

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Turpakäräjät

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Ruotsinsuomalaisten ja syntyperäisten ruotsalaisten terveyserot Ruotsissa

Maahanmuuttajan mielenterveys

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa ATH-tutkimuksen tuloksia

Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Lorem ipsum dolor sit amnet. Dolor sit a met dolor sit amet

Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin

Transkriptio:

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Runsaasti tutkimusta 1990- luvulta lähtien Erilaisista psykiatrisista sairauksia ja psykologisista piirteistä Skitsofreniaa ja muita psykoosisairauksia Masennusta ja masennusoireita Persoonallisuushäiriöitä ja persoonallisuuden piirteitä Itsemurhia ja itsetuhoista ajattelua Alkoholinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia Jne.

Mitä ja miten tietoa on kerätty? Kyselylomakkeilla erilaisista psykiatrisista sairauksista ja oireista, sekä psykologisista piirteistä 31- ja 46 vuotisseurannassa Lisäksi runsaasti tietoa pienemmistä aineistoista 34- ja 43-vuotiaana (aivojen magneettikuvat, kyselyitä, haastatteluita ja psykologisia testejä) Rekisteritietoa sairaalahoidoista ym.

Skitsofrenia ja muut psykoosit Noin 80 julkaisua! Altistavia ja suojaavia tekijöitä Psykoosiin liittyvät piirteet/oireet väestössä Fyysinen ja psykiatrinen oheissairastavuus Aivojen rakenteet ja kognitio Ennuste ja taudinkulku, esim. työssäkäynti Kuolleisuus, esim. itsemurhat Jääskeläinen ym. Schizophrenia Research and Treatment 2015; 524875

Skitsofrenian riski Yleisyys: Noin 1,5% vuoden 1966 syntymäkohortin jäsenistä on sairastunut skitsofreniaan 46 ikävuoteen mennessä Erittäin yleinen Pohjois-Suomessa! Varhaisia riskitekijöitä: miessukupuoli, synnytyskomplikaatiot, vanhempien psykoosi, äidin raskauden aikainen masentunut mieliala, viivästynyt motorinen kehitys lapsena Suojaavia tekijöitä: D-vitamiinilisä ensimmäisenä ikävuotena

Skitsofrenian ennuste Toipumista tapahtui, mutta se oli suhteellisen harvinaista, määritelmästä riippuen 20% oli töissä noin 10 vuoden päästä sairastumisesta. Ennusteeseen vaikutti positiivisesti esim. parisuhde sairastumishetkellä, myöhäisempi sairastumisikä, varhaisempi hoidon alku, persoonallisuuspiirteet (esim. sinnikkyys ja alhainen vaikeuksien välttäminen)

Skitsofrenia - Aivokuvantaminen ja kognitio Aivojen harmaata ja valkeaa ainetta noin 2-3% vähemmän kuin verrokeilla 34-vuotiaana skitsofreniaa sairastaneille kognitio oli heikompi kuin verrokkien 34-vuotistutkimuksen ja 43- vuotistutkimuksen välillä kognition muutosta ei tapahtunut suhteessa verrokkeihin

Skitsofrenia - itsemurhat 39 vuoden iässä 7% skitsofreniaan sairastuneista oli tehnyt itsemurhan, suurin osa sairauden alkuvaiheessa. Itsemurhaa ennusti esim. hyvä koulumenestys. Huom! Verrokkiväestössä huono koulumenestys ennusti itsemurhaa.

Masennusoireet 31-vuotiaana Nuoruuden ja aikuisiän ylipaino liittyivät molemmat masennukseen ja masennusoireisiin aikuisena Hyvä fyysinen kunto liittyy sekä miehillä että naisilla alhaisempiin masennusoiresiin Runsas kalan syönti liittyy alhaisempiin masennusoireisiin 31-vuotiaina, tulos oli merkittävä erityisesti naisilla Herva ym Intern J Obes 2006; Suija ym. BMC Public Health 2013; Timonen ym. J Affect Dis 2004.

Persoonallisuuden yhteys terveyteen Kohortin jäsenet luokiteltiin ryhmiin persoonallisuuden mukaan Korkea sinnikkyys, alhainen tuhlaavaisuus ja epäjärjestyksellisyys Terveelliset elämäntavat ja vähän psykiatrisia oireita! skitsofreniaa naisilla 0,4% ja miehillä 0,9% masennusta naisilla 2,4% ja miehillä 1,1% Korkea vaikeuksien välttäminen, alhainen kokeilun halu ja kiintymys Eniten erilaisia ongelmia useissa terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueissa! skitsofreniaa naisilla 3,0% ja miehillä 3,7% masennusta naisilla 8,5% ja miehillä 5,5% Muut ryhmät: keskitasoa terveydessä 31-vuotistutkimus - Wessman ym. PLoS One 2012

Alkoholitutkimus Yhden vanhemman perheissä 14-vuotiaana lapset joivat alkoholia useammin ja olivat olleet useammin humalassa Aikuisiällä alkoholin käyttöä on laajoissa 31- ja 46- vuotistutkimuksissa Alkoholin kokonaiskulutus nousi 15-vuoden seurannan aikana miehillä 30% ja naisilla 40% Työttömyys ja naimattomuus liittyivät runsaaseen alkoholinkäyttöön Seurannan aikana uusi parisuhde ennusti käytön vähentämistä ja miehillä ero ennusti alkoholinkäytön lisääntymistä Isohanni ym Soc Sci Med 1994: Vladimirov ym. Scand J Public Health 2016

Alkoholin käyttö 31- ja 46-vuotiaana Miehet 31v Miehet 46v Runsas käyttö: keskimäärin alkoholiannoksia - 1-2 naisilla - 2-3 miehillä Naiset 31v Naiset 46v Muut alkoholin kuluttajat Humalahakuiset Runsaasti käyttävät Humalahakuinen juominen: Tyypillinen alkoholinkulutus annoksina kerralla - 4 naisilla - 6 miehillä.

Mitä jatkossa? Hyödynnetään uusinta seurantadataa! Miten mielenterveys ja mielen sairaudet vaikuttavat pärjäämiseen työelämässä? Miten masennus ja elämäntavat liittyvät toisiinsa aikuisiässä? masennus alkoholi, masennus liikunta Miten persoonallisuuspiirteet liittyvät mielen ja muiden sairauksien ennusteeseen ja hoidon toteutumiseen? Ja paljon muuta!

Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö Professori Jouko Miettunen Professori Markku Timonen Professori Leena Ala-Mursula Dosentti Erika Jääskeläinen Neurotieteen tutkimusyksikkö (Psykiatrian klinikka) Professori Juha Veijola Emeritusprofessori Matti Isohanni Professori Pirjo Mäki Professori Solja Niemelä + Useita yhteistyökumppaneita: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto University of Cambridge, UK Imperial College London, UK University of Georgia, USA University of California Los Angeles, USA + Useita rahoittajia: Suomen Akatemia Sigrid Juséliuksen säätiö PPSHP Kiitokset kohorttilaisille!