Uutta suuntaa aikuissosiaalityöhön SOS II hankkeessa toteutetun Uutta suuntaa pilotin raportti 4/2015
Sisällys 1 Johdanto... 3 2 SOS II hankkeen lähtökohdat... 4 Kehittämisen tarve... 4 Kehittämisen päämäärä... 4 Kehittämisen tavoitteet... 5 Kaikille alueille yhteinen Uutta suuntaa -pilotti... 5 3 Uutta suuntaa aikuissosiaalityöhön peruspalvelukeskus Aavassa... 6 Pilotin tavoitteet ja sisältö... 6 4 Tuloksia... 8 Sosiaalinen raportointi... 8 Vaikuttavuuden arviointi... 9 Yhden sosiaalityöntekijän arviointi suunnitelmallisen työn onnistumisista ja esteistä... 9 Yhden kehittäjäasiakkaan Uutta suuntaa polku... 10 Kehittäjäasiakkaiden tavoitteiden saavuttamista edistäneet ja estäneet asiat... 10 5 Tuotokset... 10 Nuorten palveluprosessi... 10 Opinnäytetyöt... 11 6 Kokemukset ja arviointi... 11 Toisin tekemistä aikaa antamalla... 11 Arjen näkemistä ja yksinäisyyden lievittämistä... 11 Aikuissosiaalityön palvelu tarvitsee konseptin... 12 Palveluita tarvitaan... 12 5 Kehittäjäasiakkaiden kokemukset... 14 Uutta Suuntaa pilotti toi kehittäjäasiakkaille motivaatiota ja uusia kokemuksia... 14 Liitteet... 15
3 1 Johdanto SOS II hankkeeseen kuuluva aikuissosiaalityön kehittäminen kytkeytyi peruspalvelukeskus Aavassa Uutta suuntaa pilottiin. Pilotin tavoitteena oli vastata molempiin Päijät-Hämeen hankealueen kehittämisen tavoitteisiin: asiakkaiden osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen sekä aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen. SOS II hankkeen alkaessa pilottia tarjottiin kaikille alueille yhteiseksi kehittämisen keinoksi. Ajatuksena oli, että joka alueella voitaisiin toteuttaa kokeilu, joka suunniteltaisiin alueen kehittämisen tarpeisiin sekä hankkeen tavoitteisiin. Peruspalvelukeskus Aavassa Uutta suuntaa -pilotti alkoi huhtikuussa 2014. Puolen vuoden pilotoinnin tavoitteena oli mallintaa suunnitelmallista sosiaalityötä. Työskentelyn aikana oli tarkoitus kokeilla sosiaalista raportointia ja vaikuttavuuden arviointia. Sosiaalityöntekijät rekrytoivat keväällä 2014 pilottiin mukaan asiakkaita kehittäjäasiakkaiksi. Kehittäjäasiakkaita tavattiin pilotin ensimmäinen kuukausi kerran viikossa ja tämän jälkeen vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Pilottiin osallistui kolme sosiaalityöntekijää ja seitsemän asiakasta. Työskentely kehittäjäasiakkaiden kanssa osoitti, että tapaamisten tiiviys alkuvaiheessa mahdollista luottamussuhteen syntymisen asiakkaan kanssa ja asiakkaan elämän kannalta tärkeät asiat tulevat nopeammin keskusteluun. Kehittäjäasiakkaille pilottiin osallistumisella oli ollut positiivisia vaikutuksia. Osa kertoi, että pilotin seurauksena oma motivaatio oli kasvanut, asiat olivat menneet eteenpäin ja päihteiden käyttö vähentynyt. Tiiviit tapaamiset työntekijöiden kanssa koettiin hyvänä ja tärkeänä asioiden eteenpäin menemisen kannalta. Kehittäjäasiakkaat kokivat, että heitä kuunneltiin, heidän mielipiteensä otettiin huomioon ja he olivat vaikuttamassa pilotissa tapahtuneisiin asioihin. Uutta suuntaa pilotin kokemusten ja työskentelymallin perusteella peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityöhön työstettiin nuorten asiakkaiden palveluprosessi.
4 2 SOS II hankkeen lähtökohdat Kehittämisen tarve Päijät-Hämeessä kehittämisen tarve kytkeytyy sosiaalihuoltolain uudistukseen, joka tuo monenlaisia haasteita kunnille. Uudessa sosiaalihuoltolaissa (lakiluonnos, joka ollut käytössä hanketta suunniteltaessa syksyllä 2012) tulee vahvasti esille sosiaalityön rakenteellisen tiedon tuottaminen ja asiakastyöstä syntyvän tiedon raportointi. Aikuissosiaalityössä tarvitaan sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta ja asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Aikuissosiaalityössä on tarve vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaan osallisuuden tulisi vahvistua työskentelyssä niin, että asiakas on aidosti oikea toimija omassa palveluprosessissaan. Hanketta suunniteltaessa kehittäminen haluttiin kohdentaa nuorten asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Nuorten kanssa työskentely koetaan haasteelliseksi, eikä perinteisillä sosiaalityön menetelmillä välttämättä kohdata nuorta asiakasta. Joidenkin nuorten asiakkaiden kohdalla sosiaalitoimen asiakkuus on ylisukupolvista. Aikuissosiaalityöhön on löydettävä uusia työmuotoja, jotta voitaisiin mahdollistaa nuoren asiakkaan pääseminen elämässä eteenpäin. Kehittämisen päämäärä Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen kehittämisen päämääränä on asiakkaan osallisuuden vahvistuminen aikuissosiaalityön palveluprosessissa niin, että asiakas nähdään työn kohteen sijaan kumppanina. Asiakkaita ei pyritä osallistamaan vain suhteessa omaan elämäänsä, vaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmien suuntaan. Palvelukäyttäjät halutaan nähdä asiantuntijoina, joiden tietoa ja taitoa käytetään palvelujärjestelmän toimintatapojen kehittämiseen ja arviointiin. Keskeisenä päämääränä on juurruttaa rakenteellinen sosiaalityö ja vaikuttavuuden arviointi osaksi sosiaalityön käytäntöjä sekä vaikuttavien työmuotojen löytäminen nuorten kanssa tehtävään työhön.
5 Kehittämisen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Osahankkeen tavoitteena on kehittää asiakkaiden osallisuutta edistäviä käytäntöjä vahvistamalla asiakassuunnitelmatyötä ja kehittämällä osallisuutta tukevia sekä edistäviä työmuotoja. Kehittämistyöllä halutaan vahvistaa sosiaalityön asiakkaiden osallistumista heitä itseään koskevaan suunnitteluun ja toimintaan. Raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen (rakenteellinen sosiaalityö) Päijät-Hämeen kehittämistyön tavoitteena on edistää aikuissosiaalityön näkyvyyttä ja sosiaalisen tiedon esiin tuomista. Kehittämistyöllä vahvistetaan rakenteellista sosiaalityötä aikuissosiaalityön työmuotona. Tavoitteena on kehittää sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta. Tavoitteena on löytää keinoja tuottaa ja hyödyntää tietoa asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. Kaikille alueille yhteinen Uutta suuntaa -pilotti Päijät-Hämeessä oli tarkoituksena vahvistaa maakunnallista keskustelua ja yhteistä kehittämistyön suunnittelua SOS II -hankkeen alkaessa. Hankkeen suunnitteluvaiheessa oli ajatuksena ideoida hankkeeseen jotakin yhteistä kokeiluun perustuvaa kehittämistä, mitä tehtäisiin kaikilla hankkeessa mukana olevilla alueilla ja mikä auttaisi hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Rakenteellinen sosiaalityö on vielä vierasta aikuissosiaalityössä. Kokeilemista tarvitaan, jotta vaikuttavuuden arvioinnin ja tiedontuottamisen merkitys avautuu työntekijöille ja, että ne voidaan nähdä osana omaa työtä. Hankkeen kehittämistyön ideointivaiheessa oli suunnitelmana, että aikuissosiaalityön työntekijät valitsevat tietyin perustein joitakin asiakaita case-asiakkaiksi / kehittäjäasiakkaiksi ja kokeilevat yhteistyössä asiakkaiden kanssa erilaisia menetelmiä ja tapoja tehdä työ. Tavoitteena oli, että työskentelyn aikana voitaisiin tarkastella asiakasprosessia ja asiakkaan polkua. Tutkiva ja reflektoiva työote voi auttaa huomioimaan asiakastyössä sellaisia asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä huomioimatta. Sen avulla on mahdollista myös tuottaa tietoa. Pilotin tarkoituksena oli tuottaa tietoa aikuissosiaalityön asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista, työn vaikutuksista ja palveluiden toimivuudesta. Pilotoinnin aikana oli ajatuksena myös mallintaa suunnitelmallisen sosiaalityön prosessia ja sosiaalisen raportoinnin rakennetta osaksi asiakastyötä. Uutta suuntaa pilottiin lähti SOS II hankkeen toimijoista mukaan peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityö keväällä 2014.
6 3 Uutta suuntaa aikuissosiaalityöhön peruspalvelukeskus Aavassa Pilotin tavoitteet ja sisältö Uutta Suuntaa pilotti alkoi peruspalvelukeskus Aavassa huhtikuussa 2014 ja kesti kuusi kuukautta. Pilotissa oli tarkoituksena kehittää aikuissosiaalityön palvelua yhdessä asiakkaiden kanssa. Alkuperäinen ajatus oli valita kehittäjäasiakkaiksi paljon palveluja tarvitsevia asiakkaita ja tarkastella näiden asiakkaiden tilanteita sekä selvittää hyötyisivätkö he suunnitelmallisesta ja tiiviistä työskentelystä. Pilottiin osallistui kolme alueen viidestä sosiaalityöntekijästä. Sosiaalityöntekijät rekrytoivat pilottiin kehittäjäasiakkaita kevään 2014 aikana. Mukaan saatiin rekrytointivaiheessa kymmenen asiakasta, joista seitsemän asiakkaan kanssa tehtiin aktiivisesti työtä koko pilotin ajan. Pilotin tavoitteena oli mallintaa suunnitelmallista sosiaalityötä, lisätä asiakkaiden osallisuutta ja kokeilla sosiaalista raportointia sekä vaikuttavuuden arviointia. Tarkoituksena oli tehdä kehittäjäasiakkaiden kanssa jotakin toisin, kuin on perinteisesti totuttu tekemään. Kehittäjäasiakkaiden kanssa tavattiin ensimmäinen kuukausi kerran viikossa ja sen jälkeen vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Ensimmäisen kuukauden aikana tehtiin asiakassuunnitelma, jota pyrittiin arvioimaan kolmen kuukauden kuluttua työskentelyn alkamisesta ja pilotin päättyessä. Asiakassuunnitelman arviointiin liitettiin myös vaikuttavuuden arvioinnin kokeileminen. Kehittäjäasiakkailla oli mahdollisuus antaa palautetta työskentelystä koko pilotin ajan. Pilotin aluksi he osallistuivat aikuissosiaalityön asiakaspalautekyselyyn. Työntekijöillä oli mahdollisuus tuoda kokemuksiaan esiin omassa päiväkirjassaan, sosiaalisen raportoinnin lomakkeella ja yhteisissä kokouksissa. Sosiaalisen raportoinnin lomake pohjautuu Kuvastin lomakkeisiin.
7 Pilotin loppuvaiheessa suunniteltiin, että työntekijät tekevät kehittäjäasiakkaiden kanssa palvelupolkukuvaukset. Palvelupolku on kuvallinen esitys asiakkaan palvelukokemuksesta, jolla hahmotetaan palvelun kokonaisuus. Se on prosessikartta, jossa esimerkiksi asiakastyön eteneminen hahmotetaan asiakkaan ja työntekijän välisenä vuorovaikutuksena. Palvelupolkukuvaus tehtiin yhdestä asiakkaasta. Kuva 1 Alustava suunnitelma pilotin sisällöstä keväällä 2014 (tämä muokkautui pilotin edetessä)
8 4 Tuloksia Sosiaalinen raportointi Työntekijät nostivat sosiaalisen raportoinnin lomakkeella esiin omia huomioitaan kehittäjäasiakkaiden kanssa työskentelystä. Pilotin aikana ehdittiin toteuttaa vain muutama sosiaalisen raportoinnin kokous. Niille ei oikein löytynyt riittävästi aikaa. Pilottiin liittyvät kokemukset herättivät kuitenkin paljon sosiaalityön sisällöllistä ja omaa työtä pohtivaa keskustelua. Alla on esimerkki sosiaalisen raportoinnin lomakkeella esiin tuoduista asioista. Asiat ja ilmiöt: Vakava syrjäytyminen (hylkiö, kaiken ulkopuolelle jääminen, arvostuksen puute vuosia). Ihmiset hyötyvät siitä, että saavat olla ihmisiä vuosien jälkeen. Yksinäisyys Runsas päihteiden käyttö Päihde- ja mielenterveysongelmat Heikko itsetunto Pienen kaupungin leimaava vaikutus Kehitettävää: Kohtaamiselle täytyy olla aikaa. Vaikeasti syrjäytyneistä löytyy uskomattomia kohtaloita ja voimavaroja, jotka jäävät näkemättä liukuhihnatyössä. Oman kunnan palveluissa on kehitettävää, esimerkiksi matalan kynnyksen palveluja nuorille ja päihde- ja mielenterveysongelmaisille on liian vähän / ei ollenkaan Nuorille työpajoja Onnistumiset: Hyvä vuorovaikutus, luottamus nopeasti Joillakin päihteidenkäyttö vähentyi ja osa pääsi pois tulottomuudesta Asiakkaan toiveikkuus tulevaisuuteen lisääntyi Olen pystynyt antamaan aikaa ja resursseja kehittäjäasiakkaille enemmän kuin normaalisti Olen onnistunut rakentamaan luottamuksellisen ja avoimen asiakassuhteen Haasteet: Asiakkaan vaikeat päihdeongelmat estävät tapaamisia Tapaamisten väliin jääminen (asiakkaiden sitoutuminen) Riittävän ajan löytäminen Säännöllisten asiakastapaamisten toteutuminen ja asiakkaan asioiden eteenpäin vieminen johdonmukaisesti ja dynaamisesti Kehitettävää on tapaamisen suunnittelussa ja tapaamisiin valmistautumisessa
9 Vaikuttavuuden arviointi Uutta suuntaa pilotissa oli tarkoitus kokeilla vaikuttavuuden arviointia ja hyödyntää siinä AVAIN-mittarin periaatetta ja sisältöjä. Ajatuksena oli, että työntekijät saisivat käsityksen siitä, mitä vaikuttavuuden arvioinnilla tarkoitetaan ja miten sitä voi toteuttaa. Arviointilomakkeessa oli tarkoitus arvioida asiakkaan tavoitteita, muutosta ja tavoitteiden saavuttamista edistäviä ja estäviä asioita. Mukaan liitettiin myös joitakin pilotin työskentelyä arvioivia kysymyksiä. Kehittäjäasiakkaan tavoitteiden arviointi ei onnistunut niin, kuin suunniteltiin. Arviointilomake täytettiin viiden asiakkaan kohdalla, mutta lomakkeissa on arvioitu kakkia vaihtoehtona olevien tavoitteita. Lomakkeiden pohjalta ei voi tulkita sitä, mikä on ollut pilotissa asiakkaan ensisijaisena tavoitteena. Lomakkeen täyttämiseen olisi pitänyt antaa parempi perehdytys. Lomakkeiden pohjalta voi kuitenkin todeta, että asiakkaiden tilanteissa on tapahtunut muutosta parempaan. Työskentelyn vaikutuksia voi arvioida myös muiden kysymysten ja tuotetun tiedon avulla. Alla on esimerkkinä yhden sosiaalityöntekijän arviointilomakkeeseen kirjaamista onnistumisista ja esteistä hänen kolmen kehittäjäasiakkaan kohdalta. Yksi sosiaalityöntekijöistä teki myös palvelupolkukuvauksen, joka tuo esiin pilotissa tapahtuneita asioita ja asiakkaan tilanteen muutosta. Yhden sosiaalityöntekijän arviointi suunnitelmallisen työn onnistumisista ja esteistä Kehittäjäasiakas 1: Asiakkaan sitoutuminen, avoimuus, luottamus, asiakkaan aktivoiminen omaan elämäänsä liittyen Kulkuyhteydet rajoittavat mahdollisuuksia Asiakasta motivoidaan kuntouttavaan työtoimintaan ja kyyditysasioita järjestellään Kehittäjäasiakas 2: Sitoutuminen, luottamus, terveystarkastukseen ohjautuminen, avoin keskustelu päihteistä päihteettömät jaksot, asiakas teki mielellään tehtäviä ja oli hyvin pohdiskeleva Asiakkaan vaikeus löytää tavoitteita oli haastavaa Asiakas haluaa jatkaa säännöllisiä tapaamisia työntekijän kanssa Kehittäjäasiakas 3: Luottamuksen syntyminen, asioiden nopea eteneminen, asiakkaan motivoituminen, päihteettömät pitkät jaksot, asunto, kuntouttava työtoiminta, asiakkaan tunne kuulua johonkin Kulkuyhteydet, asiakkaan irrottaminen on ollut haastavaa Tapaamisia jatketaan (kuntouttava työtoiminta + kulkemiset selvitetään)
10 Yhden kehittäjäasiakkaan Uutta suuntaa polku Kehittäjäasiakkaiden tavoitteiden saavuttamista edistäneet ja estäneet asiat Kehittäjäasiakkaista viisi arvioi omien tavoitteiden saavuttamista edistäneitä tekijöitä ja työmenetelmiä. Tavoitteiden edistymisen kannalta tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat asiakasta tukevat keskustelut (kannustaminen ja motivointi), asiakkaan tietoisuuden tukeminen (esim. palveluista ja ongelmien syistä), kehittäjäasiakkaana toimiminen, säännölliset tapaamiset ja asiakkaan oma motivaatio. Kehittäjäasiakkaista kolme arvioi tavoitteiden saavuttamista estäneeksi tekijäksi päihteidenkäytön. Muutamille myös heikko itsetunto ja terveyteen liittyvät ongelmat estivät tavoitteiden saavuttamista. 5 Tuotokset Nuorten palveluprosessi Uutta suuntaa pilotin kokemusten perusteella peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityöhön määritettiin nuorten asiakkaiden palveluprosessi. Prosessikuvaukseen avattiin asiakkaaksi tulemisen vaihe, palvelutarpeen arviointi (1 kk), suunnitelman toteuttamisvaihe (3 kk) ja asiakkuuden päättäminen. Palveluprosessiin määritettiin tapaamisten määrät ja sisällöt.
11 Opinnäytetyöt Uutta suuntaa pilottista liitettiin kaksi Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä: Kukkonen, Teija (2015) Ihmisten kohtaamista eikä papereiden kohtaamista. Aikuissosiaalityön kehittäjäasiakkaiden kokemuksia Uutta suuntaa -pilotista Peruspalvelukeskus Aavan alueella. Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-201503193351 Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija Sanna Martiskainen tekee opinnäytetyötä, jossa hän kuvaa Uutta suuntaa -pilotin toisin tekemistä suhteessa aikuissosiaalityön nykyiseen käytäntöön. Opiskelija on haastatellut työntekijöitä. Opinnäytetyö valmistuu kesällä 2015. 6 Kokemukset ja arviointi Toisin tekemistä aikaa antamalla Pilotin aikana oli tavoitteena tehdä jotakin toisin, kuin miten perinteisesti on totuttu toimimaan. Kokemuksen perusteella toisin toimimista oli se, että asiakkaille annettiin aikaa ja heillä oli mahdollisuus tavata työntekijää säännöllisesti. Työskentelyä myös suunnattiin sosiaalitoimiston seinien ulkopuolelle ja asiakkaita tavattiin enemmän kotikäynneillä. Työskentely kehittäjäasiakkaiden kanssa osoitti, että tapaamisten tiiviys alkuvaiheessa mahdollistaa aidoin kohtaamisen, hyvän kontaktin ja luottamussuhteen syntymisen asiakkaan kanssa. Asiakkaan elämän kannalta tärkeät asiat tulevat nopeammin keskusteluun ja päästään puhumaan jarruttavista, estävistä ja haittaavista tekijöistä. Tähän ei päästä sillä, että asiakasta tavataan kerran vuodessa tai harvemmin. Tiivis työskentely mahdollistaa syventymisen asiakkaan elämään ja tavoitteisiin, ei vain akuuttien asioiden hoitamiseen. Ajan antaminen asiakkaille oli myös heikkous pilotissa, sillä työntekijöillä ei ollut riittävästi aikaa annettavana tai ajanpuute esti tapaamisten sisällön suunnittelun. Oma työ pitäisi pystyä järjestämään niin, että suunnitelmallinen asiakastyö on mahdollista. Asiakkaan säännölliset tapaamiset vaativat työntekijää suunnittelemaan tapaamisten sisältöä huolellisemmin ja myös siihen on oltava riittävästi aikaa. Toisaalta jotkut kehittäjäasiakkaat eivät edes kaivanneet mitään ihmeellistä sisältöä, vaan olivat tyytyväisiä saamastaan ajasta. Arjen näkemistä ja yksinäisyyden lievittämistä Kotikäynnit koettiin hyvänä. Kotikäynneillä nähdään ihmisen todellinen arki suhteessa toimistolla laadittuihin suunnitelmiin ja keskusteluihin. Jokaisen asiakkaan luona pitäisi tehdä kotikäynti. Asiakkaan kotona nähdään konkreettisesti hänen elämänsä tärkeät asiat. Työntekijä voi saada uuden näkemyksen asiakkaan asioista sekä tulevaisuuden suunnasta. Esimerkiksi yhden kehittäjäasiakkaan kohdalla oli monta vuotta ihmetelty, miksi aktivointisuunnitelmat eivät johda mihinkään. Kotikäynnillä selvisi, että asiakas asuu puulämmitteisessä talossa, jossa on kantovesi. Talolta lähimmälle bussipysäkille on pitkä matka ja pysäkiltä tunnin bussimatka työpajalle. Todellisuudessa asiakkaan elämä pitää hänet hyvin aktiivisena ja toimeliaana.
12 Joidenkin kehittäjäasiakkaiden kohdalla työntekijä joutui pohtimaan tapaamisten tarpeellisuutta ja hyötyä. Työntekijä saattoi kokea olevansa asiakkaalle vain yksinäisyyden paikkaajana ja, että työskentelyn fokus on kadonnut. Yhdelle kehittäjäasiakkaalle oli tärkeä näyttää, miten hänen kurpitsansa ovat kasvaneet viime tapaamiskerrasta. Oli joku, joka tuli toteamaan ja ihmettelemään puutarhatyön tuloksia. Yksinäisyyden lievittämiselle näyttäisi olevan tarvetta ja pienilläkin huomioiduksi tulemisilla on iso merkitys. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusten mahdollistaminen pitäisi olla sosiaalityön ydintä ilman, että sitä joutuu kyseenalaistamaan. Aikuissosiaalityön palvelu tarvitsee konseptin Pilotointi vahvisti näkyä siitä, miten aikuissosiaalityötä pitäisi tehdä. Aikuissosiaalityö painottuu akuuteissa kriisitilanteissa auttamiseen. Asiakkaita on paljon, eikä suunnitelmallisen työn tekemiselle ole riittävästi aikaa. Aikaa tarvitaan, mikäli suunnitelmallista työtä halutaan tehdä tavoitteellisesti ja vaikuttavasti. Ajan antaminen ja asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti keskittyminen on aidon kohtaamisen, kuulluksi tulemisen ja luottamuksen vahvistumisen kannalta tärkeää. Aikuissosiaalityön tämän hetkinen todellisuus ei valitettavasti mahdollista täysin pilotin mukaista työskentelyä. Uutta suuntaa pilotissa kehittäjäasiakkaiden kanssa työskentelylle laadittiin rakenne, jollaiseen aikuissosiaalityössä ei ole totuttu. Asiakkaita ei ehditä tapaamaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti, koska työ painottuu akuuteissa kriisitilanteissa auttamiseen. Osa asiakkaista voi olla toimeentulotuen asiakkuudessa pitkäänkin ennen, kuin ohjautuu sosiaalityöhön. Pitkään aikuissosiaalityön asiakkuudessa olleista ei todellisuudessa tiedetä mitään. Aikuissosiaalityössä puhutaan paljon suunnitelmallisesta työstä ja prosesseista. Prosessit eivät välttämättä kerro mitään siitä, millaista palvelua asiakas saa ja miten häntä tuetaan. Aikuissosiaalityön palvelu pitäisi konseptoida ja avata palveluksi, joka kertoo asiakkaalle tapaamisten määrästä, vaiheista, aikataulusta, sisällöstä ja työskentelytavoista. Palvelun rakenteella ja asiakastyön suunnitelmallisuudella voidaan vahvistaa tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Aikuissosiaalityön rakenteita olisi kehitettävä niin, että työn painopiste siirtyisi kriisitilanteiden hoitamisesta niiden ennaltaehkäisyyn. Tiivis alkuvaiheen työskentely voi monelle asiakkaalle olla hyvinkin merkityksellistä eteenpäin pääsemisen kannalta. Palveluita tarvitaan Aikuissosiaalityön asiakkaat tarvitsevat myös monia muita palveluita. Pilotin aikana todettiin, että joissain pienemmissä kunnissa palvelut ovat vähäiset. Aikuissosiaalityöllä ei ole välttämättä mitään tarjottavaa asiakkaalle. Jotkut kehittäjäasiakkaat asuivat syrjäseudulla huonojen kulkuyhteyksien päässä, mikä hankaloitti esimerkiksi kuntouttavan työtoimintaan osallistumista. Työskentely toi näkyväksi palveluiden kehittämiseen ja uusiin työmuotoihin liittyviä tarpeita.
Kuva 2 Pilotin arviointikeskustelun pohjalta tiiviistetyt asiat 13
14 5 Kehittäjäasiakkaiden kokemukset Uutta Suuntaa pilotti toi kehittäjäasiakkaille motivaatiota ja uusia kokemuksia Lahden ammattikorkeakoulun opiskelija Teija Kukkonen teki opinnäytetyön Ihmisten kohtaamista eikä papereiden kohtaamista. kehittäjäasiakkaiden kokemuksista. Teija haastatteli viittä kehittäjäasiakasta syksyllä 2014. Kehittäjäasiakkaat kuvailivat osallistumistaan hyvänä ratkaisuna, jolla oli positiivisia vaikutuksia heidän elämään. Osa kertoi, että pilotin seurauksena oma motivaatio oli kasvanut, asiat olivat menneet eteenpäin ja päihteiden käyttö vähentynyt. Tiiviit tapaamiset työntekijöiden kanssa koettiin hyvänä ja tärkeänä asioiden eteenpäin menemisen kannalta. Kehittäjäasiakkaat kokivat, että heitä kuunneltiin, heidän mielipiteensä otettiin huomioon ja he olivat vaikuttamassa pilotissa tapahtuneisiin asioihin. Osalla oli aiempia huonoja kokemuksia aikuissosiaalityöstä ja pilottiin osallistuminen toi uutta näkökulmaa. Haastateltavat kokivat, että heitä ohjattiin, neuvottiin ja tuettiin hankalissa tilanteissa. Kehittäjäasiakkaat näkivät sosiaalityöntekijän aidosti välittävän asiakkaan asioista ja ajavan asioita eteenpäin vahvalla ammattitaidolla. Kehittäjäasiakkaat antoivat ehdotuksia aikuissosiaalityön kehittämiseen: enemmän tapaamisia, kokonaisvaltaisempaa kohtaamista, vuorovaikutuksen huomioimista, ennakoivaa sosiaalityötä, asiakkaan oman panoksen huomiointia ja palvelun laatuun yhdenmukaisuutta. Teija Kukkosen opinnäytetyö Uutta Suuntaa pilotin kokemukset vahvistavat aitojen kohtaamisten ja tapaamisten tärkeyttä aikuissosiaalityössä. Kohtaamiset asiakkaiden ja työntekijöiden välillä ovat sosiaalityön ydintä. Luottamuksen, tuen ja yhteistyön voimin asiakas voi päästä elämässään eteenpäin. Et ei oo niinku mulla aikasemmin ollu ees ketään tollast sosiaalityöntekijää, kenen kaa mä tuun noin hyvin toimeen ja sit niinku ei oo sellast, et tarvii miettii mitä sille voi sanoa ja mitä sille ei voi sanoa.
Liitteet 15