6-8.6.2016 Aistinvaraisen arvioinnin hyödyntäminen tuotekehityksen tukena Kari Solala, Pasilankatu 2, FI-00240 Helsinki, Finland // www.makery.fi
Esityksen rakenne Yleistä aisteista ja niiden merkityksestä Elintarvikkeiden aistittavat ominaisuudet Aistinvarainen mittaaminen Aistitestit laadunvalvonnassa ja tuotekehityksessä Aistinvaraisissa arvioinneissa käytettävät mitta-asteikot ja menetelmät Aistinvaraisen kuluttajatutkimuksen suunnittelu ja toteutus Uusia menetelmiä aistinvaraiseen tuotetestaukseen
Elintarvikkeiden aistittavat ominaisuudet Tuotteen syöminen tai hylkääminen Aisteilla ratkaiseva merkitys lajin säilymisen kannalta Tärkeiden ravintoaineiden saanti elimistöön Vahingollisten aineiden välttäminen Teollisessa elintarviketuotannossa aistittavan laadun merkitys ilmeinen 1900-luvulla osaksi elintarvikkeiden laadunvarmistusta ja tuotekehitystä
Aistinvarainen arviointi Tutkimusta aistien avulla: Näkö (ulkonäkö, väri, muoto, koko) Haju (orto- ja retronasaali hajuaistimus) Maku (karvas, makea, hapan, suolainen, umami) Tunto (suutuntuma, kemotunto) Kuulo (mm. rapeus, mureus)
Aistinvaraisten testien käyttö Teollisuus tuotekehitys, laaduntarkkailu ja markkinatutkimus Kauppa laatuluokitukset, laatuspesifikaatiot Valvonta tuotteiden kelpoisuus ja virheiden arviointi Tutkimus menetelmien ja ilmiöiden tutkiminen
Elintarvikkeiden aistittavat ominaisuudet Maukas, kermainen, suolainen
Elintarvikkeiden maku Ihmisen aistimat viisi perusmakua: Hapan Karvas Makea Suolainen Umami Mieltymys makeaan on synnynnäistä, muihin makuihin opitaan Karvaan maun aistimisessa on eroja Suomalaisista erittäin herkkiä ns. supermaistajia 13 %
Elintarvikkeiden flavori Flavori (maitto) Suussa muodostuva kemiallisten aistimusten yhteisvaikutelma Flavori = maku + retronasaali haju + kemotunto Maku Kielen makusilmuissa sijaitsevien makureseptorisolujen välityksellä syntyvä aistimus Retronasaali haju Suusta nenänielun kautta hajuepiteelille siirtyvien hajuyhdisteiden aiheuttama Kemotunto (kolmoishermoärsytys) Chili, piperiini, mentoli Pistävä, polttava, turruttava, viileys Hikoilu, nenän vuotaminen, aivastus, kyyneleet
Elintarvikkeiden haju Ihminen erottaa tuhansia hajuja ja niiden eri voimakkuuksia Ei perushajuja Elintarvikkeen haju koostuu monista yhdisteistä Usein haju koetaan miellyttävänä tai epämiellyttävänä tai määritellään muuten hajun vaikutus (inhottava, rauhoittava, virkistävä) Haju määritellään usein hajun lähteen mukaan Hajuaisti on nopeasti mukautuva (adaptoituva) Ihmisen hajuaisti heikkenee 60 70 -vuotiailla
Orto- ja retro nasaalinen aistiminen Hajuepiteeli Nenäontelo Aromiyhdisteet sierainten kautta Kieli Aromi-yhdisteet nenänielun kautta 10 / 22 (Hely Tuorila, 2007)
(Knaapila, 2011)
Elintarvikkeiden ulkonäkö Väri Koko ja muoto Pieni, suuri, soikea, sileä, pyöreä Liike, muodon muuttuminen Poreileva, valuva, venyvä, sitkeä, tarttuva Optiset tekijät ja pinnan laatu Kiiltävä, himmeä, läpikuultava Lämpötila Höyryävä, huurtuva Rakenne ja pinnan laatu Sileys, kokkareisuus, tasaisuus, lehtevyys, säikeisyys, läpinäkyvyys, sameus, jähmeys
Elintarvikkeiden rakenteen aistiminen Ulkonäkö mielikuva Käsien tuntoaisti Puraisu kuuloaisti, tuntoaisti Pureskelu tuntoaisti, kuuloaisti Nieleminen tuntoaisti Jälkivaikutelma tuntoaisti
Kuuloaistin merkitys rakenteen aistimisessa Vaikuttaa elintarvikkeen laatuun ja kokonaisaistimukseen Rapeat (crisp) ruoat Esim. murot, näkkileipä Rouskuvat (crunchy) ruoat Esim. kasvikset Narskuvat ruoat Esim. juustot Poreilevat juomat Esim. kivennäisvedet
Aistihavaintojen vuorovaikutukset Elintarvike on monimutkainen ja -muotoinen ärsyke Värejä, rakenteita, hajuja, makuja Ärsykkeet ja niiden vuorovaikutukset vaihtelevat ja niitä on vaikea ennustaa Yhden valmistusaineen pitoisuusmuutos voi yllättää vuorovaikutuksillaan
Vuorovaikutuksista Kahden makuyhdisteen sekoitusta kutsutaan Homogeeniseksi, jos molemmat samaa makutyyppiä (esim. makea + makea) Heterogeeniseksi, jos kaksi eri makulaatua (esim. suolainen + hapan) Heterogeeniset synnyttävät enemmän aistimuksia Esim. ruokasuolan ja hapon seosta voidaan arvioida kokonaisvoimakkuuden lisäksi suolaisuuden ja happamuuden voimakkuuden perusteella
Aistinvarainen mittaaminen
ASTM* standardi Aistinvaraisen raadin käyttö on samanlaista kuin minkä tahansa tieteellisen instrumentin käyttäminen tiettyjen mittausparametrien tuottamiseksi *American Society of Testing and Materials
Laite vs. ihminen (analyyttinen mittaus) LAITE Erottelee Absoluuttinen Kalibroitavissa Ei väsy Ei mieltymysarvioita Hankinta ja ylläpito kallista IHMINEN Yhdistelee Suhteellinen Vaikea kalibroida Väsyy Mieltymys voi häiritä Ajankäyttö kallista Lisäksi eettiset periaatteet
Tutkimuksen eettiset periaatteet Tärkeintä koehenkilöiden hyvinvointi ja turvallisuus Kokeen luonne, tarkoitus ja riskit selvitettävä koehenkilöille Osallistuminen vapaaehtoista Koehenkilön voitava keskeyttää koska tahansa Luottamuksellisuus ja anonyymiys Tutkimuksen oltava hyödyllinen Motivaation ylläpitäminen ja raadin palkitseminen
Arviointitilanne o Rauhallinen ympäristö o Tarvittavat tilat Keittiö Arviointikopit Odotus-/kahvitustila o Hajuttomuus (parfyymit, voiteet ) o Valaistus o Ilmastointi o Itsenäinen työskentely o Hygieenisyys o Arvioijien palkitseminen
Yleisiä käytäntöjä Näytteet esitetään koodattuna Suun huuhtelu vedellä näytteiden välillä Ohjeistus suullisesti ja kirjallisesti Ei kahvia/tupakkaa/ruokaa tuntiin ennen arviointia
Aistinvaraisen tutkimuksessa tärkeää Minimoidaan koetta häiritsevät ärsykkeet Mitataan eli kerätään kvantitatiivista tutkimusaineistoa Analysoidaan tilastollisin menetelmin merkitsevät erot esille Mittaustulos suhteutetaan lähtöoletuksiin sekä tietoon näytteistä ja mittausten laadusta
Aistinvaraisen raadin tyypit Raati Kuvaus Tyyppi Asiantuntijaraati Koulutettu, tuotteen tuntevia arvioijia, yleensä n=4-8 (mm. kahvipaahtimo, teurastamo) Analyyttinen Asiantuntijaraati - laboratorioraati Aistinvaraista arviointia tekevä, koulutettu ja harjaantunut, yleensä yli n=10 (mm. tulli, Evira ym.) Analyyttinen Kuluttajaraati Tuotteen käyttäjiä, harjaantumattomia Hedoninen
Koulutetut raadit Raati toimii mittalaitteena Tavoitteena yhdenmukaiset, toistettavat ja luotettavat tulokset Koulutus vaikuttaa arviointien laatuun Menetelmät, näytteet tutuiksi Raadin seuranta, kalibrointi Arvioijien valintaperusteita: Aistien normaalitoiminta Riittävä erottelukyky Verbaalinen lahjakkuus Yhteistyötaidot ja saatavuus
Kuluttajaraati Kuluttajatesteissä tarvitaan enemmän koehenkilöitä kuin analyyttisissä testeissä Mieltymystesteissä tavallisesti vähintään 30-50 koehenkilöä Tavallisesti tuotteen/tuoteryhmän käyttäjiä Tyypillistä suuri hajonta kompensoidaan otoskokoa kasvattamalla
Aistinvarainen arviointi tuotekehityksessä ja laadunvarmistuksessa
Tuotekehityksen lähtökohdat Asiakkaiden tottumukset ja mieltymykset Tuotteen aistittavat ominaisuudet Tuotekehityksen käynnistäminen Raakaaineiden aistittavat ominaisuudet Tuoteversioiden aistinvaraisen laadun arviointi Ideoiden arviointi Kilpailevien tuotteiden arviointi Tuotantokokeilut Tuotteiden aistinvaraisen laadun arviointi Tuotantosuunnitelman laatiminen Tuotteiden herkkyys raakaaineiden laadun vaihtelulle Toiminnan arviointi Laadunvarmistus ja seuranta markkinoilla Aistinvaraisen arvioinnin hyödyntäminen
Menetelmän valinta Onko kyse kuluttajien vasteesta tuotteeseen? Ei Onko kyse asiantuntijaraadin tutkimuksesta? Kyllä Halutaanko tietää ovatko näytteet samanlaisia vai erilaisia? Ei Halutaanko tietää, miltä osin näytteet eroavat toisistaan? Kyllä Kyllä Kyllä Suunnattu parivertailu Järjestystesti Mieltymysarviot Erotustestit Eron suuruuden arviointi Kuvaileva analyysi Poikkeama vertailunäytteestä - kuvaileva analyysi
AISTITESTIT TUOTEKEHITYKSESSÄ Uusien tuotteiden tai tuotekonseptien kehittäminen on ennakkoluulotonta ja luovaa, mutta samalla järjestelmällistä ja päämäärähakuista Aistinvarainen arviointi on oleellinen työkalu elintarvikkeiden tuotekehityksessä Tietoa kerätään sekä asiantuntijaraadilta että kuluttajilta Menetelmät oltava hallussa, jotta päästään haluttuihin tavoitteisiin ja saadaan vastauksia askarruttaviin kysymyksiin
Aistinvarainen arviointi laadunvarmistuksessa Aistinvaraisten laatuvaatimusten määrittäminen Spesifikaation laadinta Aistinvaraisen laadun varmistuksen menetelmän valinta Arvioijien (raadin) valinta Raadin koulutus ja ammattitaidon ylläpito. Seuranta, toimenpiteet ja päivittäminen!
Aistinvarainen laaduntarkkailu Laaduntarkkailun menetelmiä: Hyväksytty / hylätty (in/out) Ero vertailunäytteestä Laatuasteikko (esim. erinomainen, hyvä, huono) Kriittisten ominaisuuksien voimakkuuksien arviointi Diagnosoiva laadun arviointi
Aistinvaraisissa arvioinneissa käytettävät mitta-asteikot
Aistinvarainen mittaaminen Analyyttiset laboratoriomittaukset Miellyttävyysmittaukset Erottelevat erotustestit Hyväksyttävyys Kvantitatiiviset voimakkuuden mittaaminen voimakkuuden keston mittaaminen Miellyttävyys Kvalitatiiviset yhdistettyinä kvantitatiiviseen kuvailevat menetelmät Miellyttävyyden voimakkuus
Mitta-asteikot Laatuero- eli nominaaliasteikko Näytteiden samanlaisuus vai erilaisuus Esim. erotustestit Järjestys- eli ordinaaliasteikko Näytteiden luokittelu ja järjestys Esim. järjestystesti Väli- eli intervalliasteikko Järjestys mitattavan ominaisuuden suhteen ja muuttujien arvioilla voidaan suorittaa laskutoimituksia Esim. luokka-asteikot, graafiset jana-asteikot Suhdeasteikko Näytteiden välinen suhde selville
Asteikot Päästään ankkuroitu asteikko Graafinen asteikko Ei lainkaan Erittäin voimakas
Asteikot Luokka-asteikko, voimakkuuden mittaus 9-portainen, strukturoimaton numeerinen asteikko Heikko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Voimakas 6-portainen, strukturoitu asteikko 0 ei lainkaan 1 erittäin heikko 2 heikko 3 kohtalainen 4 voimakas 5 erittäin voimakas 9-portainen, voimakkuus suhteessa vertailunäytteeseen (R) Heikompi kuin R Kuten R Voimakkaampi kuin R
Asteikot Voimakkain kuviteltavissa oleva aistimus Ankkuroitu suhdeasteikko Erittäin voimakas Voimakas Kohtalainen Sanalliset ankkurit sijoittuva logaritmisessa suhteessa toisiinsa Soveltuu erittäin voimakkaille mauille Heikko Tuskin huomattava
Aistinvaraisissa arvioinneissa käytettävät testimenetelmät
Erotustestit Eroavatko näytteet toisistaan tai erotetaanko näytteet toisistaan tietyn ominaisuuden suhteen? Näytteiden välisten pienten erojen testaaminen ja havaitseminen Ei voida määrittää eron suuruutta Erotustestit helppoja tyypillisesti laboratoriomenetelmiä
Erotustestejä Kolmitesti Suunnattu kolmitesti (kolmen vaihtoehdon pakkovalintatesti) Pari-kolmitesti Parivertailutesti Suunnattu parivertailutesti On-ei ole -testi Kaksi viidestä -testi
Kolmitesti Arvioijalle esitetään kolme näytettä Kaksi samaa näytettä ja yksi poikkeava Arvioijan tulee tunnistaa poikkeava näyte sarjasta Arvausmahdollisuus 1/3
Kolmen vaihtoehdon pakkovalintatesti Suunnattu kolmitesti Arvioijalle esitetystä kolmen näytteen sarjasta tulee löytää näyte, jossa nimetty ominaisuus aistitaan voimakkaampana tai heikompana kuin muissa näytteissä Yhdessä näytesarjassa kolme näytettä Makeus (löydä poikkeava näyte makeuden osalta)
Pari-kolmitesti Arvioijalle esitetään ensin vertailunäyte ja sen jälkeen kaksi näytettä, joista toinen on samanlainen kuin vertailunäyte Arvioijan tehtävänä on tunnistaa vertailun kaltainen näyte Arvausmahdollisuus ½ vertailunäyte
Parivertailutesti Arvioijan tehtävänä on ilmoittaa, ovatko näyteparin näytteet samanlaisia vai erilaisia Arvausmahdollisuus 1/2
Suunnattu parivertailutesti Paljon käytetty erotustesti Näytteet esitetään arvioijalle pareittain verrattaviksi jonkin mainitun aistittavan ominaisuuden tai miellyttävyyden suhteen Tutkittavat näytteet saavat poiketa toisistaan ainoastaan nimetyn ominaisuuden suhteen Happamuus (ovatko parit samanlaisia vai erilaisia happamuuden suhteen)
On - ei ole -testi Tunnistamistesti Arvioija tutustuu ensin yhteen näytteeseen ja saa sen jälkeen arvioitavakseen tuntemattoman näytteen Arvioijan tehtävänä on ilmoittaa, onko jälkimmäinen näyte samanlainen kuin ensimmäinen näyte vai ei Arvioija tekee päätöksen muistinvaraisesti ensimmäinen näyte ei ole enää arvioijan käytettävissä jälkimmäistä näytettä arvioitaessa Arvausmahdollisuus 1/2
Kaksi viidestä -testi Esitetään samanaikaisesti viisi näytettä, jotka tulee jakaa kahteen ryhmään Yhden ryhmän tulee sisältää kaksi muista kolmesta poikkeavaa näytettä Arvausmahdollisuus kaikista viidestä näytteestä 1/10 Pieni arvausmahdollisuus on pääasiallinen etu muihin erotustesteihin, näytteiden lukumäärä selkeä haitta
Erotustesti Kolmitesti Suunnattu kolmitesti (kolmen vaihtoehdon pakkovalintatesti) Pari-kolmitesti Parivertailutesti Määritelmä Kolme näytettä, kaksi samaa näytettä ja yksi poikkeava Kolmen näytteen sarjasta tulee löytää näyte, jossa nimetty ominaisuus aistitaan voimakkaampana tai heikompana kuin muissa näytteissä Arvioijalle esitetään ensin vertailunäyte ja sen jälkeen kaksi näytettä, joista toinen on samanlainen kuin vertailunäyte Arvioijan tehtävänä on ilmoittaa, ovatko näyteparin näytteet samanlaisia vai erilaisia Suunnattu parivertailutesti Näytteet esitetään arvioijalle pareittain verrattaviksi jonkin mainitun aistittavan ominaisuuden tai miellyttävyyden suhteen On-ei ole -testi Tutustuu ensin yhteen näytteeseen ja saa sen jälkeen arvioitavakseen tuntemattoman näytteen Kaksi viidestä -testi Esitetään viisi näytettä, jotka tulee jakaa kahteen ryhmään. Yhden ryhmän tulee sisältää kaksi muista kolmesta poikkeavaa näytettä.
Erotustestien käyttö Selvitetään, vaikuttaako tekijän (mm. raaka-aine, pakkaus, muutos valmistusprosessissa) muutos tuotteeseen? Kemiallisten yhdisteiden kynnysarvojen määrittäminen Raadin koulutuksessa Menetelmän testaamisessa
Kuvailevat menetelmät Kokonaiskuva (profiili) tuotteen keskeisimmistä aistittavista ominaisuuksista Menetelmät laadullisia ja/tai määrällisiä Sopii usean tuotteen vertailuun Tuotekehityksessä selvitetään, kuinka hyvin tuote vastaa tavoitetta? Kuinka tekijän (esim. raaka-aine, pakkaus) muutos tai varastointi vaikuttaa tuotteeseen? Kilpailijoiden tuotteiden vertailuun (kilpailijaseuranta) Laadunseuranta
Kuvailevat menetelmät Yleinen kuvaileva menetelmä Flavorin kuva Rakenteen kuva Kvantitatiivinen kuvaileva menetelmä Sensory spectrum -menetelmä Poikkeama vertailunäytteestä Vapaavalintainen profiili
Yleinen kuvaileva menetelmä Raati yleensä 8-12 arvioijaa Raadin koulutus Sanaston luominen Erottelevia Ei päällekkäisiä Yksiselitteisiä (esim. ei kermainen ) Yksiulotteisia (ei kova kova) Asteikon, sanallisten ankkureiden ja vertailunäytteiden määrittäminen ja opettelu Näytteiden arviointi Kaksi tai kolme toistoa
Kuvailevassa menetelmässä käytetyt ominaisuudet (Kevin Deegan, 2014)
(Maarit Paanajärvi, 2006)
Menetelmä Pääpiirteet Ongelmat Flavorin kuva 4-6 koulutettua arvioijaa, yhteinen sanasto, arviointitulos raadin yhteisellä päätöksellä Profiili kuvaa tuotteen kokonaisflavoria ja sen yksittäisiä ominaisuuksia voimakkuuksineen Arviointi aistimisjärjestyksessä Rakenteen kuva Kvantitatiivinen kuvaileva analyysi Sensory Spectrum Mekaanisten, geometristen ja vesi- tai rasvasisältöön liittyvien rakenneominaisuuksien arviointi aistimisjärjestyksen mukaisesti Pohjoisamerikkalaisin referenssinäyttein tarkin määritellyt asteikot Tavoitteena absoluuttinen arviointitulos Ominaisuuksien kuvailu ja niiden voimakkuus Ominaisuuskohtaiset tulokset kaikkien arvioiden keskiarvona Ominaisuuksien voimakkuuden mittaamisessa käytettävät asteikot on standardoitu ja ankkuroitu useilla referenssinäytteillä Tavoitteena absoluuttinen arviointitulos Tulosten riippuvuus raadin vetäjästä Tulosten tilastollisen tarkastelun puuttuminen Referenssinäytteiden muuttumis- ja saatavuusongelma Arvioijien yksilöllisen vaihtelun poistaminen on epärealistinen tavoite Referenssinäytteiden käytön aiheuttama arvioinnin raskaus ja aistien väsyminen Sanaston luomisen ja arvioijien kouluttaminen työlästä Referenssinäytteiden muuttuminen ajan kuluessa ja niiden saatavuusongelmat Arvioijien kouluttaminen työlästä Tavoitteen saavuttaminen epävarmaa
Poikkeama vertailunäytteestä Ominaisuuksien voimakkuus mitataan vertaamalla tutkittavia näytteitä vuorotellen vertailunäytteeseen Vertailunäytteen käytön tavoitteena on vähentää arvioijien välistä vaihtelua Käytetään usein jana-asteikkoa Pureskelu poskihampailla Karkeus verrattuna vertailunäytteeseen R Vähemmän kuin R Kuten R Enemmän kuin R
Aistinvaraisen kuluttajatutkimuksen suunnittelu ja toteutus
Aistinvarainen kuluttajatutkimus Kuluttajatutkimusten perusteella saadaan sekä kvantitiivista että laadullista tietoa kuluttajista Esim. halli- tai kotitesti, ryhmäkeskustelut Hallitesti voidaan toteuttaa esim. erillisessä testitilassa tai kauppakeskuksessa Useamman tuotteen rinnakkainen arviointi Tuotteen arviointimäärä pieni Kotitestissä kuluttaja saa arvioida tuotteen tutussa, rauhallisessa ympäristössä Tuotteiden arviointimäärä normaali annoskoko, liittyy usein konsepti- tai pakkausarviointi Kotitesti voi pitää sisällään esim. tuotteen valmistuksen
Tutkimuksen suunnittelu Testin tavoite? Mitä halutaan selvittää? Kohderyhmä? Mikä menetelmä sopii parhaiten? Testiasetelma ja näytteet näytteiden lukumäärä ja näytteiden esittämistapa Arvioinnin järjestäminen valmistelutilat, valaistus, rauhallisuus, hajuttomuus yms. Menetelmää valittaessa tulee ottaa huomioon, mitä ja miten tuloksia halutaan analysoida
Testilomakkeen suunnittelu Testimenetelmän ja tutkimusasetelman valinnan jälkeen suunnitellaan testilomake Kysymysten suunnittelu ja käytettävät asteikot Luokka-asteikot Miellyttävyysarviot: Ei lainkaan miellyttävänä Erittäin miellyttävänä Ominaisuuksien voimakkuutta ja niiden miellyttävyyttä Järjestystesti Näytteiden asettaminen järjestykseen miellyttävyyden mukaan Parivertailu Kaksi näytettä, kumpi on parempi? Lomakkeen kysymysten esitestaus hyödyllistä Aistittavien ominaisuuksien lisäksi tutkitaan yleensä Käyttötilanteita, mielikuvia, tunnettuutta, ostokiinnostusta, suositteluhalukkuutta
Lisäksi tulee kiinnittää huomiota mm. Näytemäärä Näytteiden koodaus Esitysjärjestys Tuotteen arviointilämpötila Näytteiden esillelaitto Arvioinnin kesto Kuluttajien palkitseminen
Uusia menetelmiä aistinvaraiseen tuotetestaukseen
Uudet menetelmät Nopeat lajittelu- ja profilointimenetelmät näytteiden aistinvaraiseen arviointiin Aistimusten hallitsevuuden mittausmenetelmä Temporal dominance of sensations (TDS) Kasvojen luku -menetelmä Face reader method
Vapaa lajittelu ja ominaisuusjaottelu Vapaa lajittelu (free sorting)=näytteet jaotellaan paperille ryhmiin sen mukaan, ovatko ne samanlaisia vai erilaisia. Ominaisuusjaottelu (napping)=arvioidaan omien kriteerien mukaan. Näytteet asetetaan paperille siten, että ominaisuuksiltaan samankaltaiset omenat ovat lähellä toisiaan. Omenat, jotka ominaisuuksiltaan erilaisia, sijoitetaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Paperialustan ajatellaan olevan kaksiulotteinen (x,y). Arviointialusta Näytteet Kuva: Gough, Sarah. 2011
Vapaa lajittelu ja ominaisuusjaottelu Vapaa lajittelu: arvioijia voidaan pyytää nimeämään muodostomiaan ryhmiä. Ominaisuusjaoettelu: Arvioijat nimeävät muodostamansa ryhmät ja listaavat ominaisuuksia, joita näiden ryhmien näytteissä esiintyy. Kuva: Gough, Sarah. 2011
Vapaavalintainen profiili Arvioija käy näytteet lävitse ja valitsee niitä kuvaavat keskeiset ominaisuudet. Tämän jälkeen näytteistä arvioidaan valittujen ominaisuuksien voimakkuudet. Kuva: Gough, Sarah. 2011
Pikaprofiili Arvioija käy näytteet lävitse ja valitsee niitä kuvaavat keskeiset ominaisuudet (valmista sanastoa voidaan hyödyntää). Tämän arvioija laittaa näytteet voimakkuusjärjestykseen kunkin ominaisuuden osalta. Kuva: Gough, Sarah. 2011
Yhteenvetona pikamenetelmistä Niiden avulla saadaan nopeasti ja kustannustehokkaasti tietoa kuluttajille läheisistä ja tärkeistä ominaisuuksista ja kuluttajien käyttämästä kielestä Hyviä menetelmiä tuotteiden lajitteluun ja ryhmittelyyn, jaotteleeko kuluttajat tuotteet samalla logiikalla kuin yritys tai kauppa? Toimivia työkaluja yritykselle tuotekehitysprosessin eri vaiheisiin (aistinvaraisten ominaisuuksien kehittäminen, kilpailijavertailu, markkinointi, tuotesijoittelu)
Aistimusten hallitsevuuden mittausmenetelmä Temporal dominance of sensations (TDS) TDS-menetelmän periaatteena on tutkia, mikä ominaisuus nousee näytteen nauttimisen aikana hallitsevimmaksi. Menetelmän avulla havaitaan, miten näytteen ominaisuudet muuttuvat esimerkiksi pureskelun seurauksena. Arvioinnissa arvioija valitsee ominaisuuslistasta ominaisuuden, jonka hän kokee näytteessä hallitsevimmaksi kyseisellä pureskeluhetkellä. Valittu ominaisuus on voimassa siihen asti, kunnes arvioija valitsee uuden ominaisuuden. Arviointi jatkuu kunnes aistimukset tai asetettu arviointiaika loppuvat. Menetelmä mahdollistaa myös sen, että arvioija voi määrittää hallitsevan ominaisuuden valinnan jälkeen valitun ominaisuuden voimakkuuden.
Aistimusten hallitsevuuden mittausmenetelmä Lähde:
Rakenneominaisuuksien hallitsevuuden muuttuminen juuston pureskelun aikana (Kevin Deegan, 2014)
Makuominaisuuksien hallitsevuuden muuttuminen juuston pureskelun aikana (Kevin Deegan, 2014)
Yhteenveto TDS -analyyseistä TDS-menetelmä ei voi korvata kuvailevaa menetelmää, koska menetelmä mahdollistaa vain ominaisuuden hallitsevuuden keston arvioinnin. TDS-menetelmä sopii kuitenkin loistavasti täydentämään ominaisuuksien kuvaamista, koska kuvailevalla menetelmällä ei saada kerättyä tietoa ominaisuuksien vuorovaikutuksien muuttumisesta pureskelun aikana. Yhdessä TDS-menetelmä ja kuvaileva menetelmä täydentää toisiaan, koska niillä pystytään kuvailemaan näytteitä eri tavoin ja siten, että arvioija kiinnittää huomiota eri asioihin. Yhdessä käytettyinä niillä voidaan saada täydellisempi kuvaus tutkittavista näytteistä.
Kasvojen lukumenetelmä Face reader technology Mitattavat tunnetilat: Neutraali Iloinen Surullinen Vihainen Yllättynyt Pelottava Inhottava (www.noldus.com)
Kasvojen lukumenetelmä Face reader technology (www.noldus.com)
Suklaakonvehtien kuluttajahyväksynnän ennustaminen kasvojenluku -menetelmällä (Juodeikiene, G., ym. 2014) Tutkimuksessa testihenkilöt (n=20) nauttivat tuotteet aistinvaraisen arvioinnin laboratoriossa. Tämän jälkeen he arvioivat tuotteesta myös numeerisella asteikolla 1=en pidä lainkaan 7=pidän erittäin paljon.
Kasvonilmeiden voimakkuus ja tuotteiden miellyttävyysarvioinnit (Juodeikiene, G., ym. 2014)
Suklaakonvehtien kuluttajahyväksynnän ennustaminen kasvojenluku -menetelmällä NoldusFaceReader teknologian avulla pystyttiin tunnistamaan merkitseviä eroja kasvonilmeissä, kun maistettiin erilaisia suklaatuotteita Menetelmää voidaan hyödyntää kuluttajahyväksynnän mittaamiseen ja tuottaa lisätietoa perinteisen tutkimuksen tueksi Iloisten ilmeiden positiiviset ja surullisten ilmeiden negatiiviset korrelaatiot itsearvioituun pitämiseen tuotteista osoittavat, että ne ovat kasvonilmeistä mitatuista tunnetiloista niitä, jotka parhaiten selittävät testihenkilön miellyttävyysarvioiden tuloksia
Aistinvaraisen arviointiin liittyvää kirjallisuutta Lawless ja Heymann,1999 Tuorila ja Appelbye (toim.), 2005 Tuorila, Parkkinen & Tolonen, 2008
Testit ja harjoitustehtävät Perusmakutesti Makurae retronasaali hajuaistimus käytännössä Hajutesti Erotustesti Aistinvaraisen ominaisuusprofiilin perusteet ja sanaston luonti