Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki
Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä eri tavalla: Se on 1. ensimmäiseksi opittu kieli (järjestyskriteeri) 2. parhaiten hallittu kieli (taitokriteeri) 3. eniten käytetty kieli (määräkriteeri) 4. kieli, jonka puhuja tuntee äidinkielekseen ja johon identifioituu (identiteettikriteeri) Äidinkieli on kieli, jolla laskee, ajattelee, uneksii ja kirjoittaa vaikkapa päiväkirjaa.(skutnabb-kangas, 1988)
Äidinkielen merkitys Äidinkielellä on lapsen myönteisen identiteetin kehittymiselle ratkaiseva merkitys. Lapselle äidinkieli on tunnekieli, jonka avulla lapsen ja vanhemman välille syntyy tunneside. Lapsen yhteys sukuun säilyy oman äidinkielen välityksellä. apse y teys su uu sä yy o a ä d ee ä ty se ä Äidinkielen hyvä osaaminen luo perustan toisen kielen oppimiselle.
Äidinkieli ja toisen kielen oppiminen Toisen kielen oppimisen oppimisen edellytyksenä ovat hyvät ensikielen taidot Kaksikieliseksi kasvamiseen tarvitaan tukea: molempia kieliä on voitava käyttää erilaisissa tilanteissa. Opettajan on hyvä tietää edes jotakin oppijan äidinkielestä, sillä siltä saattaa löytyä selitys sitkeälle virheelle. Lisäksi tieto osoittaa opettajan olevan kiinnostunut oppilaan taustasta ja kulttuurista. Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys, eli kieltä osataan riittävästi niihin tarkoituksiin, joissa kyseistä kieltä tarvitaan. Tavoitteena ei ole täydellinen kielitaito, sillä kukaan ei osaa mitään kieltä täydellisesti! ti!
Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänä on tukea vanhempia puhumaan lapselle omaa äidinkieltään. Suosituksena on, että kotona käytetään periaatetta yksi kieli - yksi vanhempi. Vanhemman ei tulisi lainata ilmaisuja toisesta kielestä. Mikäli päiväkodissa on lapsen äidinkieltä puhuva työntekijä, lapsen äidinkieltä voidaan tukea päiväkotipäivän aikana. Äidinkieliset,, ohjatut satu- leikkihetket tukevat äidinkielen kehitystä, ja antavat lapselle tunteen, että hänen kielensä on tärkeä.
Lapsen aloittaessa päivähoidossa vanhempien kanssa yhdessä arvioidaan lapsen kielenkehityksen varhaisvaiheita ja oman äidinkielen kehitystä. Vanhemmilta ja lapsen äidinkieltä puhuvalta työntekijältä saadaan arvokasta tietoa lapsen äidinkielen tasosta ja äidinkielen ominais- piirteistä. Vanhempien kanssa yhdessä laaditaan lapsen kaksikielisyyden suunnitelma. Molempien kielien oppimisen tavoitteet,menetelmät ja arviointi kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sitä arvioidaan puolivuosittain. Pienten kielireppu on luotu kielitaidon kehittymisen arviointiin, opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa.
Pienten Kielireppu -materiaali sisältää seuraavat osat: ٠ Eväspussi ٠ Eväspussi täytetään yhdessä vanhempien kanssa lapsen kielenoppimishistorian kartoittamiseksi ٠ Kielikompassi arvio lapsen äidinkielen taidoista ٠ Seurantalomake sisältää puhumisen ja ymmärtämisen taitotasoprofiilin ٠ Kuvajuttu etenevä arviointimateriaali lapsen kielenkehityksen seurantaan http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11703;23258;140958;138196;138211;138220
Varhaiskasvatuksessa: Kasvattajat ohjeistavat vanhempia ottamaan lapsia mukaan arjen tilanteisiin ja askareisiin, ja käyttämään näissä paljon äidinkieltään Kasvattajat kertovat vanhemmille, miten leikkiminen, laulaminen, lukeminen ja satujen kertominen tukevat lapsen äidinkielen kehitystä Päiväkodista lähdetään lasten kanssa kirjastojen vieraskielisille satutunneille ja kannustetaan vanhempia käyttämään kirjastojen palveluja Kiinnitetään erityisesti huomio alle kolmevuotiaiden lasten kielenkehitykseen Samankielisille lapsille järjestetään päivittäin mahdollisuus Samankielisille lapsille järjestetään päivittäin mahdollisuus yhteisiin leikkihetkiin, sillä lapsi tarvitsee lepohetkiä vieraasta kielestä ja vuorovaikutusta omalla äidinkielellään.
Oman äidinkielen taitoa arvostetaan, tuetaan ja pidetään yllä Toinen kieli opitaan äidinkielen rinnalle, ei korvaamaan äidinkieltä Äidinkielen taidot luovat perustan kielelliselle ajattelulle ja tietoisuudelle Kun lapsi oppii ensikielen, hän ei opi vain kyseistä kieltä, vaan rakentaa samalla pohjan kaikelle oppimiselle