Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriö vastaa toimialaansa kuuluvien koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan tehtävien hoitamisesta. Ministeriö edistää koulutusta, tiedettä, kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä, painottaa niiden merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kannalta sekä kehittää niiden ohjausjärjestelmiä. Taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Vuonna 2002 opetusministeriön ja sen hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat: Peruspalvelujen toimintaedellytyksiä parannetaan, lakisääteisten valtionosuuksien yksikköhintoja korotetaan ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia kehitetään. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään. Kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia käyttää koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja lisätään. Verkkopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden verkottumisen toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Kulttuuriperinnön säilyminen turvataan ja siihen liittyvän aineiston saatavuutta digitaalisessa muodossa parannetaan. Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään muun muassa sisältötuotantohankkeilla. Hallinnonalan toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa aluepoliittisin toimenpitein. Koulutus- ja tutkimustoimintaa kehittämällä vahvistetaan kansallista innovaatiojärjestelmää kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Aikuiskoulutuksessa otetaan huomioon väestön ikääntyminen. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään. Nuorten elinoloja ja elämänhallinnan edellytyksiä parannetaan yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Ennaltaehkäisevää huumetyötä kehitetään. Kansalaistoiminnan esteitä puretaan. Liikunnan eettistä pohjaa vahvistetaan erityisesti dopingin vastaista toimintaa tukemalla. Kulttuurista monimuotoisuutta edistetään vahvistamalla vähemmistöryhmien omia kulttuureja ja identiteettejä sekä tehostamalla yhteistyötä erilaisten ryhmien kesken. Sektoritutkimusta vahvistetaan ja hallinnonalan strategisen suunnittelun tueksi toteutetaan kehittämishankkeita. Hallinnonalan valtionosuuksissa on lisäystä 259 milj. kustannustenjaon tarkistuksen sekä 1,3 %:n suuruisen kustannustason muutoksen johdosta sekä vähennystä yhteensä 91 milj. arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000 2002 v. 2000 tilinpäätös 1000 v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 v. 2002 esitys 1000 Muutos 2001 2002 1000 % 01. Opetusministeriö 28 245 66 239 90 674 24 435 37 05. Kirkollisasiat 1 867 1 967 2 052 85 4 07. Opetushallitus 17 352 17 292 18 136 844 5 08. Kansainvälinen yhteistyö 15 248 15 449 15 536 87 1 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 1 050 013 1 099 234 1 187 359 88 125 8 20. Ammattikorkeakouluopetus 230 817 298 793 328 903 30 110 10 40. Yleissivistävä koulutus 1 368 075 1 601 505 1 711 752 110 247 7 60. Ammatillinen koulutus 487 311 449 460 511 178 61 718 14 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
v. 2000 tilinpäätös 1000 v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 v. 2002 esitys 1000 Muutos 2001 2002 1000 % 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 279 412 271 385 293 597 22 212 8 70. Opintotuki 651 845 703 885 703 350-535 - 0 88. Tiede 171 680 176 041 188 115 12 074 7 90. Taide ja kulttuuri 292 907 292 530 302 489 9 959 3 98. Liikuntatoimi 79 894 81 691 82 839 1 148 1 99. Nuorisotyö 20 723 21 175 21 175-0 Yhteensä 4 695 390 5 096 648 5 457 155 360 507 7 Henkilöstön kokonaismäärä 27 370 28 210 28 920 01. Opetusministeriö 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 200 000. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kunnossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvistä lisärakennushankkeista sekä vuokrista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin käyttötarkoitukseen liittyviä sitoumuksia saa vuonna 2002 tehdä siten, että niistä vuoden 2002 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 840 000. 2002 talousarvio 1 200 000 2001 talousarvio 1 580 967 2000 tilinpäätös 1 568 521 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 903 000. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 19 010 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 67 000 Muut toimintamenot 18 943 000 Bruttotulot 107 000 Maksullisen toiminnan tulot 67 000 julkisoikeudelliset suoritteet 50 000 muut suoritteet 17 000 Muut tulot 40 000 Nettomenot 18 903 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 169 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 58 000 yhden henkilötyövuoden siirtona, mistä 29 000 momentilta 29.10.22 ja 29 000 momentilta 29.20.25, 43 000 yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 29.60.25, 43 000 yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 29.69.25, 86 000 kahden henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21 sekä vähennyksenä 69 000 taidehallinnon järjestelyihin liittyen yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen siirtona momentille 29.90.21. 2002 talousarvio 18 903 000 2001 talousarvio 18 264 872 2001 lisätalousarvio 399 110 2000 tilinpäätös 17 815 138 22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 4 245 000. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen sekä kulttuuriperinnön digitointiin ja muihin sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkeiden maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan hankkeet 1 760 000 Muut hankkeet 2 485 000 Yhteensä 4 245 000 Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 520 000 sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000 2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella. 2002 talousarvio 4 245 000 2001 talousarvio 4 245 231 2000 tilinpäätös 2 909 651 26. Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 4 880 000. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja tutkimustoiminnan menojen maksamiseen. Momentin nimike on muutettu. 2002 talousarvio 4 880 000 2001 talousarvio 4 036 510 2000 tilinpäätös 3 717 165 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 503 000. Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttösuunnitelmassa yksilöityjen muiden avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionapu, mistä 80 000 utbildningsdelegationin sekä muihin toiminta- ja toimistomenoihin 345 000 Paasikivi-Seura 13 000 Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito 15 000 Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen 130 000 Yhteensä 503 000 2002 talousarvio 503 000 2001 talousarvio 504 564 2000 tilinpäätös 563 261 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 60 943 000. Vuonna 2002 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 61 929 000 eurolla. Mikäli vuoden 2001 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2002. Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelman sekä Interreg ja Urban -yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukainen aluekehitysraha. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 14 300 000 Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 46 643 000 Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. ): Myöntämisvaltuusvuosi 2002 2003 2004 Yhteensä Vuosien 2000 2001 sitoumukset 37,168 20,079-57,247 Vuoden 2002 sitoumukset 23,775 22,129 16,025 61,929 Yhteensä 60,943 42,208 16,025 119,176 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavasti (milj. ): Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Interreg Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 6,937 6,760-2,267 0,152 16,117 Euroopan sosiaalirahasto 13,048 7,272 25,492 - - 45,812 Yhteensä 19,985 14,032 25,492 2,267 0,152 61,929 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. ): Budjetoitu Myöntämis- Budjetoitu valtuutta valtuus määrärahaa Määräraha Ohjelma v. 2000 2001 v. 2002 v. 2000 2001 v. 2002 Euroopan aluekehitysrahasto Tavoite 1 10,949 6,937 5,558 6,009 Tavoite 2 14,862 6,760 7,490 7,565 Interreg 2,351 2,267 2,469 0,680 Urban 0,168 0,152 0,050 0,046 Yhteensä 28,330 16,117 15,567 14,300 Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 1 26,500 13,048 11,269 13,675 Tavoite 2 13,351 7,272 5,659 7,275 Tavoite 3 50,161 25,492 20,941 25,693 Yhteensä 90,012 45,812 37,869 46,643 EAKR + ESR yhteensä 118,342 61,929 53,436 60,943 2002 talousarvio 60 943 000 2001 talousarvio 37 606 820 2001 lisätalousarvio 2000 tilinpäätös 1 671 702 05. Kirkollisasiat Luvun määrärahoilla rahoitetaan muun muassa ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen ja kolmen hiippakunnan aluehallinnon palkoista, vuokrista ja matkoista aiheutuvat menot sekä avustukset eräille ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille sekä Suomen Merimieskirkolle. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 387 000. Momentille myönnetään 1 665 000. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 12 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. 2002 talousarvio 1 665 000 2001 talousarvio 1 580 630 2001 lisätalousarvio 37 842 2000 tilinpäätös 1 479 886 Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään 152 000 Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vastaavat osuudet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Käyttösuunnitelma: Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille 152 000 Avustus Suomen Merimieskirkolle 235 000 Yhteensä 387 000 käyttää muun ohella Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konservointilaitoksen toiminnan tukemiseen. 2002 talousarvio 387 000 2001 talousarvio 386 832 2000 tilinpäätös 386 832 Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät avustukset on tarkoitus 07. Opetushallitus Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Opetushallitukselle vuodelle 2002 seuraavat tulostavoitteet: Kehittämisen painopiste on seuraavissa ohjelmissa: koulutuksellisen tasa-arvon tukeminen perusopetuksessa, erityisopetuksen kehittäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, luku- ja kirjoitustaidon parantaminen perusopetuksessa, kielitaustojen vaikutus oppimiseen ruotsinkielisissä kouluissa, matematiikan ja luonnontieteiden opetus, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa sekä kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen, verkostomaiset koulutuspalvelut, opinto-ohjauksen ja koulutustiedotuksen tehostaminen, koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma, kestävä kehitys ja ympäristökasvatus, työssäoppiminen sekä koulutuksen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen, oppisopimuskoulutus. Perusopetuksen 3 9 luokkien opetussuunnitelmien perusteiden uusimista jatketaan ja lukion opetussuunnitelmien perusteet uusitaan. Ammatillisiin perustutkintoihin valmistellaan osaamisen näyttöjä. Tuetaan koulutuksen järjestäjiä ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien käyttöönotossa. Tuetaan työssäoppimisen uudistuksen toimeenpanoa tiedottamalla, kehittämällä opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutusta sekä kehittämällä malleja työssäoppimisen alakohtaiselle toteuttamiselle. Aikuisten näyttötutkintojen perusteita tarkistetaan ja uusitaan tavoitteena laajentaa tutkintojen käyttöä työelämän kaikilla toimialoilla. Työpaikkakouluttajakoulutusta kehitetään. Yleisiä kielitutkintoja kehitetään. Oppimistulosten kansallinen arviointi tehdään: peruskoulun kuudennen luokan äidinkielessä peruskoulun yhdeksännen luokan oppimaan oppimisessa peruskoulun yhdeksännen luokan vieraissa kielissä ammatillisen koulutuksen sosiaali- ja terveysalalla, talotekniikassa, rakennusalalla ja maanmittausalalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Oppimistulosten kansainvälisessä arvioinnissa kohteena on EU-yhteistyönä toteutettava matematiikan ja äidinkielen oppimistulosten arviointi. Kehitetään koulutuksen perustietojärjestelmiä koulutuspoliittista päätöksentekoa palveleviksi sekä tuotetaan koulutuksen tilan kuvauksia ja koulutusindikaattoreita. Kehitetään koulutustarpeen ennakointimenetelmiä ja tuotetaan ennakointitietoa yhdessä elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Hoidetaan EU:n koulutus- ja yhteistoimintaohjelmiin sekä tietoverkkoihin liittyviä tehtäviä sekä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien koulutushankkeiden hallinnointia. Hoidetaan tutkintojen kansalliseen ja kansainväliseen tunnustamiseen kuuluvat tehtävät. Osallistutaan Venäjä- ja lähialueyhteistyö -ohjelman toimeenpanoon. Tuetaan kieli- ja kulttuurivähemmistöjen koulutusmahdollisuuksia ja edistetään monikulttuurista kasvatusta. Tuetaan opetustoimen henkilöstön osaamista rahoittamalla usean opintoviikon pitkäkestoista täydennyskoulutusta. Opetushallituksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.20.25, 29.40.25, 29.60.25 ja 29.69.25 määrärahoja. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 2000 2001 2002 Maksullisen toiminnan tuotot (t) 4 354 5 247 5 393 Maksullisen palvelutoiminnan erilliskustannukset (t) 3 102 3 818 4 266 Käyttöjäämä (t) 1 252 1 430 1 127 % tuotoista 28,8 27,2 20,9 Osuus yhteiskustannuksista (t) 561 445 706 Ylijäämä (t) 691 985 420 % tuotoista 15,9 18,8 7,8 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 136 000. Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään 253 000 avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 23 664 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 4 266 000 Muut toimintamenot 19 398 000 Bruttotulot 5 528 000 Maksullisen toiminnan tulot 5 393 000 julkisoikeudelliset suoritteet 1 121 000 muut suoritteet 3 566 000 vähälevikkinen oppimateriaali 706 000 Muut tulot 135 000 Nettomenot 18 136 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 129 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. 2002 talousarvio 18 136 000 2001 talousarvio 17 292 410 2001 lisätalousarvio 394 569 2000 tilinpäätös 17 351 780 08. Kansainvälinen yhteistyö 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 751 000. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 766 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 15 000 Muut toimintamenot 751 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Bruttotulot 15 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 15 000 Nettomenot 751 000 Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille vuodelle 2002 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Instituutin tehtävänä on avustaa viranomaisia, eri laitoksia, tutkijoita ja muita sidosryhmiä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Instituutti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kulttuuri-, opetus-, tutkimus- ja arkistoalan yhteistyösopimusten ja -ohjelmien käytännön toteuttamiseen. Instituutin tutkimustoiminnan ensisijaisena maantieteellisenä kohteena ovat itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina) ja Baltia. Myös muut entisen Neuvostoliiton osat samoin kuin venäläinen kulttuuriperinne Suomessa kuuluvat instituutin toimialaan. Instituutti toimii International Council for Central and East European Studies (ICCEES)-järjestön tiedotuskeskuksena. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. 2002 talousarvio 751 000 2001 talousarvio 715 976 2001 lisätalousarvio 15 641 2000 tilinpäätös 709 921 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 7 327 000. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavasti. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Monenkeskinen yhteistyö 871 000 Kahdenkeskinen yhteistyö 3 193 000 Euroopan integraatiosta aiheutuvat menot 580 000 Ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen 1 413 000 Pohjoismainen yhteistyö 917 000 Sukukansaohjelma 353 000 Yhteensä 7 327 000 2002 talousarvio 7 327 000 2001 talousarvio 7 265 718 2001 lisätalousarvio 58 698 2000 tilinpäätös 7 243 013 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 4 962 000. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Kulttuuri-instituutit 2 959 000 Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tukeminen 253 000 Eräiden ulkomaanyhdistysten toiminta 1 750 000 Yhteensä 4 962 000 2002 talousarvio 4 962 000 2001 talousarvio 4 961 544 2000 tilinpäätös 4 958 974 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 496 000. Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Unescon jäsenmaksu 1 968 000 Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön 30 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta 6 000 Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin unionille 84 000 Suomen maksuosuus ICCROMille 20 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno 22 000 OECD/CERI jäsenmaksu 18 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURI- MAGES-rahastoon 269 000 Suomen maksuosuus Audiovisuaalisen Eurekan kustannuksista 20 000 Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle 21 000 Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle 38 000 Yhteensä 2 496 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 6 000 Suomen liittymisestä Euroopan neuvoston nuorisokorttia koskevaan osittaissopimukseen aiheutuvaa maksuosuutta varten ja vähennyksenä 10 000 Suomen erottua OECD:n PEB-koulurakennusohjelmasta. 2002 talousarvio 2 496 000 2001 talousarvio 2 506 000 2000 tilinpäätös 2 336 000 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1999 2004 (VNp 29.12.1999). Korkeakoululaitoksen kehittämislain 3 :n voimassaolo päättyi vuoden 2000 lopussa. Hallitusohjelman mukaan yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan edelleen lainsäädännöllä. Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 30/2001). Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että määrärahaa korotetaan vuonna 2002 vähintään 40 milj. eurolla, vuonna 2003 vähintään 30 milj. eurolla ja vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskisi vuosia 2002 2005. Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään vuoteen 2003 mennessä kokonaan laskennalliseen menettelyyn siten, että perusrahoituksesta määräytyy laskennallisin perustein 90 % vuonna 2002. Käynnistetään tulosohjausjärjestelmän arviointi tulossopimuskautta 2004 2006 varten. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan kehittämissuunnitelmassa määritellyille painoaloille, joita ovat mm. tietoteollisuus, opettajankoulutus, bioteknologia, liiketoimintaosaaminen, virtuaaliyliopisto ja tutkijankoulutus. Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2002 seuraavat tavoitteet: Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa 18 000 19 000 uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun 1 000 opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Yliopistoissa arvioidaan suoritettavan vuosina 2001 2003 keskimäärin 12 700 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 300 tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että opiskelijoista 5 400 opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Arvion mukaan avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimäärin 20 000 kokopäiväistä opiskelijaa. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 000. Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 2001 2003: Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot 2000 2001 2003 2000 2001 2003 Helsingin yliopisto 2 367 2 380 390 364 Jyväskylän yliopisto 1 078 1 110 82 112 Oulun yliopisto 1 119 1 330 107 153 Joensuun yliopisto 553 700 51 59 Kuopion yliopisto 379 385 56 68 Turun yliopisto 1 080 1 140 130 125 Tampereen yliopisto 905 980 94 94 Åbo Akademi 417 540 50 55 Vaasan yliopisto 279 355 11 16 Lapin yliopisto 324 345 10 11 Teknillinen korkeakoulu 869 1 130 90 117 Tampereen teknillinen korkeakoulu 671 760 35 53 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 386 395 16 23 Helsingin kauppakorkeakoulu 349 380 16 17 Svenska handelshögskolan 216 215 4 9 Turun kauppakorkeakoulu 177 220 9 10 Sibelius-Akatemia 123 125 3 6 Teatterikorkeakoulu 54 45 2 Taideteollinen korkeakoulu 145 140 2 5 Kuvataideakatemia 24 25 1 Yhteensä 11 515 12 700 1 156 1 300 Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 088 983 000. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 1 490 000. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen sekä opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen. Vuoden 2002 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2002 jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään 5 000 m 2. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön päätöksiin korkeakoulujen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (81/1993), kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) sekä avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Määräraha on tarkoitus jakaa seuraavasti: Helsingin yliopisto, mistä 2 217 000 Svenska social- och kommunalhögskolanille ja 11 269 000 kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena 240 046 000 Jyväskylän yliopisto 78 826 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Oulun yliopisto 108 718 000 Joensuun yliopisto 45 560 000 Kuopion yliopisto 42 648 000 Turun yliopisto 90 519 000 Tampereen yliopisto 66 489 000 Åbo Akademi 38 290 000 Vaasan yliopisto 17 002 000 Lapin yliopisto 20 906 000 Teknillinen korkeakoulu 90 501 000 Tampereen teknillinen korkeakoulu 48 116 000 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 25 755 000 Helsingin kauppakorkeakoulu 19 751 000 Svenska handelshögskolan 9 957 000 Turun kauppakorkeakoulu 11 279 000 Sibelius-Akatemia 19 429 000 Teatterikorkeakoulu 8 740 000 Taideteollinen korkeakoulu 21 801 000 Kuvataideakatemia 3 035 000 Opetusministeriön käytettäväksi 81 615 000 Yhteensä 1 088 983 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 6 596 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 40 000 000 korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja 185 000 kielitutkintoja hoitavan henkilöstön palkkausten siirtona momentilta 29.69.22. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 1 533 217 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 176 463 000 Yhteishankkeet 223 690 000 Muut toimintamenot 1 133 064 000 Bruttotulot 444 234 000 Maksullisen toiminnan tulot 220 376 000 liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 207 880 000 julkisoikeudelliset suoritteet 12 496 000 Muut tulot 223 858 000 yhteishankkeet 223 690 000 muut tulot 168 000 Nettomenot 1 088 983 000 Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 2000 2001 2002 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t) 187 025 192 743 207 880 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t) 153 892 155 069 158 433 Käyttöjäämä (t) 33 133 37 674 49 447 % tuotoista 17,7 19,5 23,8 Osuus yhteiskustannuksista (t) 26 321 26 321 41 828 Ylijäämä (t) 6 812 11 353 7 619 % tuotoista 3,6 5,9 3,7 Tuotot % kustannuksista 103,8 106,2 103,8 Volyymin muutos % 13,8 9,1 7,9 2002 talousarvio 1 088 983 000 2001 talousarvio 1 004 733 313 2001 lisätalousarvio 21 786 391 2000 tilinpäätös 955 831 328 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 23 193 000. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, esiopetusuudistukseen liittyvän pätevöittämiskoulutuksen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Käyttösuunnitelma: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 9 081 000 2. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet 10 411 000 3. Korvaus Helsingin yliopiston rahastoille 673 000 4. Yliopistojen alueellinen kehittäminen 3 028 000 Yhteensä 23 193 000 Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin yliopiston rahastoille 673 000 korvauksena suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden poistamiseksi lain (1195/1994) johdosta. Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 65 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä vähennyksenä 29 000 siirtona momentille 29.01.21. 2002 talousarvio 23 193 000 2001 talousarvio 23 111 880 2001 lisätalousarvio -626 500 2000 tilinpäätös 26 399 450 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 703 000. Määrärahasta käytetään 2 802 000 opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, 1 676 000 ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomaanlehtoriohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 144 000 maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 8 695 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 514 000 Muut toimintamenot 3 081 000 Yhteishankkeet 622 000 Apurahat ja avustukset 2 802 000 Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla 1 676 000 Bruttotulot 992 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 370 000 Muut tulot, yhteishankkeet 622 000 Nettomenot 7 703 000 Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2002 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaanlehtorija kielikurssiasiain neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
kansainvälisen toiminnan kehittämistä tuetaan. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. EU:n nuoriso-ohjelman toteuttamiseen osallistutaan täysipainoisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 21 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 169 000 EU:n uusien koulutusohjelmien kansallisesta toimeenpanosta aiheutuvien lisäkustannusten johdosta. 2002 talousarvio 7 703 000 2001 talousarvio 7 344 430 2001 lisätalousarvio 97 549 2000 tilinpäätös 7 226 531 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 67 144 000. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laadusta sekä kehittävät opetusharjoittelua, opetusteknologian käyttöä sekä täydennyskoulutuspalveluja. Harjoittelukoulut toteuttavat osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa ja Suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna 2002 -ohjelmaa. Harjoittelukoulut sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa kansainvälistymisen ja siihen kasvattamisen. Harjoittelukouluissa on vuonna 2002 keskimäärin 8 250 oppilasta, joista peruskouluasteella 6 000 ja lukiossa 2 250 oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin 3 400 opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 523 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 13 888 000, on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 2002 talousarvio 67 144 000 2001 talousarvio 64 044 617 2001 lisätalousarvio 1 373 086 2000 tilinpäätös 60 556 063 88. Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 336 000. Määrärahaa saa käyttää Joensuun yliopiston toimesta valtiolle merkittävien Joensuun Tiedepuisto Oy:n osakkeiden hankintaan. Osakeyhtiön valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi Joensuun yliopisto. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukainen aluekehitysraha. Osakkeiden hankintaan on tarkoitus käyttää valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000 2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.200 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella yliopistojen alueelliseen kehittämiseen osoitettua rahoitusta. 2002 talousarvio 336 000 2001 lisätalousarvio 840 940 20. Ammattikorkeakouluopetus Ammattikorkeakoulut asettavat kehittämistoiminnan lähtökohdaksi valtioneuvoston 29.12.1999 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 1999 2004 määritellyt suuntaviivat ja tavoitteet. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään työelämään ja kehittävät aktiivista rooliansa osana alueellista ja tarvittaessa valtakunnallista kehittämisstrategiaa pitäen tavoitteena kehittää elinkeinoelämää ja muuta työelämää sekä parantaa väestön hyvinvointia ja työllisyyttä. Koulutusta suunnataan kasvualoille, jotka vahvistavat kansallista innovaatiojärjestelmää ja kansainvälisen kilpailukykymme taloudellista, teollista ja kulttuurista pohjaa. Ammattikorkeakoulun keskimääräisen vuosiopiskelijamäärän arvioidaan vuonna 2002 olevan noin 102 000, josta 83 400 nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, 14 600 aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja 4 000 suorittaa ammatillisia erikoistumisopintoja. Aloituspaikkoja vuonna 2002 on nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa 24 500 ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa 1 445. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkin- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
not käynnistetään ja niihin suunnataan erikoistumisopintojen kiintiöstä 300 aloituspaikkaa. Opetusministeriö huolehtii aloituspaikkojen lukumäärää säätelemällä siitä, että talousarvioesityksessä arvioidut opiskelijamäärät pysyvät talousarvioesityksen tavoitteiden puitteissa. Ammattikorkeakouluista 7 on kunnan, 11 kuntayhtymän ja 11 yksityisen ylläpitämää. Opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut panostavat erityisesti ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaan (henkilöstön kehittäminen, kansainvälistäminen, kirjasto- ja tietopalvelut, tietotekniikan ja tietoverkkojen kehittäminen sekä ura- ja rekrytointipalvelut) sekä tutkimus- ja kehitystyöhön ja virtuaaliammattikorkeakouluun. Tietoteollisuuden koulutuksen ja tutkimuksen vuosina 1998 2002 toteutettavan lisätoimenpideohjelman toteuttamista jatketaan. Henkilöstön kehittämisessä yhtenä tavoitteena on, että vuonna 2002 noin 1 150 ammattikorkeakoulun opettajaa osallistuu maisteri-, lisensiaatti- tai tohtorikoulutukseen. Kansainvälistämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että kolmannes ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla vähintään kolmen kuukauden jakson. Vuoden 2002 tavoite on 6 500 opiskelijaa. Vaihdon tavoitteena on pitkällä aikavälillä vastavuoroisuus. Vuonna 2002 tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa opiskelee 3 300 ulkomaalaista opiskelijaa. Opettajavaihdossa pitkän aikavälin yhtenä tavoitteena on, että 20 % opettajista työskentelee ulkomailla vähintään kuukauden jakson. Vuonna 2002 tavoitteena on vastavuoroisesti 600 opettajan vaihto. Kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut käyttävät vähintään 5 % käyttökustannuksistaan näihin palveluihin. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa pyritään parantamaan ammatillista koulutusväylää etenevien pääsymahdollisuuksia ammattikorkeakouluopintoihin siten, että heidän osuutensa nousisi asteittain noin 35 %:iin uusista opiskelijoista. Avoin ammattikorkeakouluopetus vakiinnutetaan. Opiskelijamäärätavoite vuodelle 2002 on 10 400 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät vuosina 2000 2002 Koulujen lkm Opiskelijoiden lukumäärä Opisk.määrän muutos 2002 2000 2001 2002 2001/2002 Kunnalliset ammattikorkeakoulut 18 53 350 68 400 70 400 2 000 Yksityiset ammattikorkeakoulut 11 35 050 30 800 31 600 800 Kaikki ammattikorkeakoulut yhteensä 1) 29 88 400 99 200 102 000 2 800 joista nuorten amk-tutkintoon johtava koulutus 70 450 80 600 83 400 2 800 ja aikuisten amk-tutkintoon johtava koulutus, jatkotutkinnot ja erikoistumisopinnot 17 950 18 600 18 600-22. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 046 000. Määräraha on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen tietoyhteyksien ja -verkon (FUNET), korkeakoulukirjastojärjestelmien, ammattikorkeakoulujen seurannan ja arvioinnin tietokannan (AMKOTA), ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmän sekä ammattikorkeakoulujen muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 345 000 tietoverkon (FU- NET) ja kirjastojärjestelmien kehittämiseen siirtona momentilta 29.20.30. 2002 talousarvio 5 046 000 2001 talousarvio 3 700 134 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 579 000. 1) Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskelijoina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulujen arvioinnista, ammattikorkeakoulututkimuksesta ja muista selvitys- ja kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimusja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 841 000 ammattikorkeakoulujen alueelliseen kehittämiseen valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000 2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella. Lisäksi on otettu huomioon vähennyksenä 29 000 siirtona momentille 29.01.21. 2002 talousarvio 4 579 000 2001 talousarvio 3 767 241 2000 tilinpäätös 3 767 241 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 319 278 000. Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain (255/1995) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden ja -avustuksen sekä ammattikorkeakoulujen opettajankoulutuksen valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 23 :n mukaiseen ylimääräiseen valtionavustukseen ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaan, tutkimusja kehitystyöhön sekä muihin kehittämishankkeisiin, tuloksellisuusrahoitukseen ja opiskelijoiden harjoittelun tukemiseen enintään 21 652 000. Määrärahasta saa käyttää enintään 2 523 000 avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukemiseen. Valtionosuuden ja -avustuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Laskennalliset kustannukset kunnalliset 430 844 000 yksityiset 202 017 000 Kuntien rahoitusosuus -347 345 000 Opettajankoulutuksen valtionavustuksiin 9 587 000 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukemiseen (enintään) 2 523 000 Valtionavustuksiin (enintään) 21 652 000 Yhteensä 319 278 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 824 000 pelastusalan ammattikorkeakouluopetukseen siirtona momentilta 26.80.21 ja vähennyksenä 1 345 000 siirtona momentille 29.20.22 tietoverkon (FUNET) ja kirjastojärjestelmien kehittämiseen. Määräraha on mitoitettu keskimääräisen yksikköhinnan 6 126 /opiskelija (sis. alv) mukaisesti. Määrärahan mitoitukseen sisältyy pääluokkaperusteluihin viitaten lisäyksenä 31 100 000 ja opiskelijamäärän kasvusta aiheutuva lisäys 8 884 000 sekä vähennyksenä 10 763 000 arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta. 2002 talousarvio 319 278 000 2001 talousarvio 291 325 876 2000 tilinpäätös 227 049 647 40. Yleissivistävä koulutus Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi 1999 2004 (VNp 29.12.1999). Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on varmistaa lasten oikeuksien toteutuminen riittävään ja ammattitaitoiseen opetukseen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön ja hyvinvointiin. Oppilashuoltotyöhön kiinnitetään erityistä huomiota käynnistämällä sitä koskeva kehittämishanke. Koulutuksen paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen arvioinnin kehittämisellä tähdätään koulutuksen tason turvaamiseen ja parantamiseen. Varmistetaan, että jokaisella opetuksen järjestäjällä on toimiva arviointijärjestelmä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Useat keskeiset kehittämishankkeet valmistuvat. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutus sekä koulun ja kulttuurin yhteistyöhanke jatkuvat. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa edistetään. Kehittämistyön painopistettä siirretään kehittämishankkeiden tuloksien arviointiin ja hyödyntämiseen opetussuunnitelmatyössä. Perusopetuksen uusittu opetussuunnitelma otetaan asteittain käyttöön lukuvuodesta 2002 2003 alkaen. Lukion täsmennetyt opetussuunnitelman perusteet valmistuvat. Uutta oppiainetta, terveystietoa kehitetään osana uusia opetussuunnitelmia. Lukion opetustarjonta ja erityisen tehtävän saaneiden lukioiden määrä säilyvät pääosin nykyisellään. Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ehkäisyyn sekä syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen. Lasten ja nuorten tukipalvelujen kehittäminen jatkuu. Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon eri koulumuotojen opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Ympäristökasvatusta kehitetään ottaen huomioon sekä luonto että rakennettu ympäristö. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneista jatko-opintoihin siirtyvien osuutta nostetaan edelleen. Perusopetuksen oppilasmäärän esiopetus ja lisäopetus mukaanluettuna arvioidaan syksyllä 2002 olevan noin 648 000. Perusopetuksen yhteydessä annettavaan lisäopetukseen (10. luokka) arvioidaan osallistuvan syksyllä 2002 noin 3 000 oppilasta ja valtionosuuteen oikeuttavaan esiopetukseen noin 62 000 oppilasta. Lukioiden oppilasmäärän arvioidaan lukuvuonna 2001 2002 olevan päivälukioissa noin 115 000 ja aikuislukioissa vastaavasti noin 26 000. Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2002 noin 79 000 kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 231 000 koetta. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja kulttuuri. Vuoden 2002 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetusta, venäjän- ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. Oppilaita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa on arvioitu vuonna 2002 olevan 825 ja Suomalais-venäläisessä koulussa 682. Lukuihin sisältyy sekä esiopetus että perusopetus ja lukiokoulutus. Oppilaitoksissa on tarkoitus suorittaa vuoden 2002 aikana yhteensä 110 perusopetuksen päättötodistusta sekä 90 ylioppilastutkintoa. Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat perusopetuksen antaminen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut. Näiden kahdeksan koulun toimintaa tehostetaan edelleen erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 2002 aikana on tarkoitus antaa opetusta noin 510 oppilaalle. 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 200 000. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 177 000 maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, vammaisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa. Määrärahaa käytetään pääasiassa Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun, Suomalais-venäläisen koulun ja vammaisten lasten koulujen toimintaan sekä perusopetuksen järjestämiseen valtion koulukodeissa. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Valtion yleissivistävät oppilaitokset: Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 4 511 000 Suomalais-venäläinen koulu 4 309 000 Vammaisten lasten koulut 27 600 000 Yhteensä 36 420 000 Muu opetus: Koulukotien perusopetus 1 873 000 EU:n Eurooppa-koulut 907 000 Yhteensä 2 780 000 Kaikki yhteensä 39 200 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Valtion yleissivistävien oppilaitosten menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 38 775 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 2 691 000 Muut toimintamenot 36 084 000 Bruttotulot 2 355 000 Maksullisen toiminnan tulot 1 514 000 Muut tulot 841 000 Nettomenot 36 420 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 180 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 27 000 yhden viran siirtona momentilta 31.24.21. Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulutuksen kustannuksiin 3 879 000 on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 2002 talousarvio 39 200 000 2001 talousarvio 37 396 585 2001 lisätalousarvio 855 404 2000 tilinpäätös 36 908 672 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 703 000. Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän koulutuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 2002 talousarvio 1 703 000 2001 talousarvio 1 703 407 2000 tilinpäätös 1 703 407 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 591 155 000. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja siirtymätasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään 3 855 000 avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n mukaisina avustuksina enintään 8 241 000 avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulussa ja lukiossa. Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 136 000 taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 1,4 asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 505 000 ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 69 044 tuntia. Valtionosuuden ja -avustuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: (Jako auki) Laskennalliset kustannukset kunnallinen perusopetus yksityinen perusopetus kunnallinen lukio-opetus yksityinen lukio-opetus taiteen perusopetus (asukaskohtainen) esiopetus Kuntien rahoitusosuus Tasauserät Valtionosuus taiteen perusopetukseen (opetustuntikohtainen) Valtionosuus ulkomailla toimivien koulujen käyttökustannuksiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16