KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖ KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja toiminnan tavoitteet ja kehittämislinjat valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa vuosittain uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun vuosittain keskimäärin opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistoissa suoritetaan vuosittain keskimäärin tohtorin tutkintoa ja ylempää korkeakoulututkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Opiskelijoista keskimäärin opiskelee vuosittain osan tutkinnostaan ulkomailla. Avoimia yliopisto-opintoja opiskelee vuosittain laskennallisesti keskimäärin kokopäiväistä opiskelijaa. Kuopion yliopiston tehtävä Kuopion yliopisto on terveys- ja ympäristötieteisiin sekä niihin liittyvään teknologiaan ja tietotekniikkaan profiloitunut yliopisto. Yliopiston tehtävänä on kansainvälisesti korkean tason tieteellisen tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen avulla nostaa tiedon, osaamisen ja koulutuksen tasoa sekä edistää tiedon soveltamista elämisen laadun ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Yliopisto vahvistaa toiminnallaan ja vaikuttavuudellaan erityisesti itäisen Suomen alueellista elinvoimaisuutta. Yliopisto vastaa valtakunnalliseksi tehtäväksi määritellystä Koe-eläinkeskuksesta ja sen kehittämisestä. Tutkimus ja jatkokoulutus Tavoite vuosina on keskimäärin 68 tohtorin tutkintoa. Alakohtaiset tavoitteet ovat seuraavat: yhteiskuntatiede 3, terveystieteet 8, luonnontieteet 19, lääketiede 30, farmasia 8. Peruskoulutus Tutkintotavoite vuosina on keskimäärin 385. Alakohtaiset tavoitteet ovat: yhteiskuntatiede 60, terveystieteet 80 (josta ravitsemustiede 20), luonnontieteet 130, lääketiede 75, farmasia 40.

2 2 Vuosittain 130 perustutkinto-opiskelijaa opiskelee ulkomailla siten, että heidän tutkintoihinsa sisältyy ulkomaisia opintoja. Avoin yliopisto-opetus Avoimen yliopisto-opetuksen väylän kautta tutkinto-opiskeluun siirtyvien tavoite on vuosittain100 opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite on vuosittain laskennallista kokovuotista opiskelijapaikkaa. Rakenteellinen kehittäminen Yliopisto suuntaa vuoteen 2002 mennessä vähintään 3 % vuoden 1999 perusvoimavaratasosta uudelleen opetuksen ja tutkimuksen edellytysten parantamiseksi ja painoalojen vahvistamiseksi. Itä-Suomen yliopistojen yhteistyötä jatketaan yliopistojen yhteisen kehittämisstrategian mukaisesti, erityisesti kehitetään ympäristö- ja venäjäosaamiseen liittyvää yhteistyötä. Kauppatieteellisen alan koulutusta ja tutkimusta kehitetään yhdessä Itä-Suomen yliopistojen kanssa liiketoimintaosaamistyöryhmän ehdotusten pohjalta. VOIMAVARAT Tavoitteet Yliopistojen budjetointijärjestelmää kehitetään siten, että se mahdollistaa yliopistojen perustehtäville asetettujen tavoitteiden toteuttamisen, koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitamisen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitsemisen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään vuoteen 2003 mennessä kokonaan laskennalliseen menettelyyn siten, että perusrahoituksesta määräytyy laskennallisin perustein 65 % vuonna 2001 ja 90 % vuonna Yliopistojen toimintamenojen perusrahoituksen määrä on sopimuskaudella vähintään vuoden 2001 tasolla. Tavoitteena on turvata lainsäädännöllä yliopistomäärärahojen kehitys ja nostaa perusrahoitusta. Yliopistoille osoitetun biotekniikan erityisrahoituksen perustaso säilytetään vähintään vuoden 2000 tasolla. Rahoitus osoitetaan ensisijaisesti biokeskusten tutkimustoiminnan tukemiseen. Lisärahoitus kohdistetaan uusien kehittämishankkeiden vahvistamiseen. Yliopistot rahoittavat olemassa olevista voimavaroistaan käynnissä olevien kehittämishankkeiden vahvistamisen sekä osan uusista laiteinvestoinneista. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Sopimuskaudella yliopisto voi toteuttaa ulkopuolisella rahoituksella tämän sopimuksen liitteessä mainittuja yliopistotutkintoon johtavia koulutusohjelmia ja rakentamishankkeita. Farmaseuttikoulutuksen laajentamisen yliopisto toteuttaa apteekkivaroin. Sopimuskaudella valmistuvat seuraavat rakentamishankkeet: Microteknia 2 ja Canthian laajennus. Yliopiston liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kannattavuustavoite vuonna 2001 on mk ( 12 % tuloista).

3 3 Toimintamenot Tulossopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2001 yliopiston toimintamenomomentille (momentti ) esitetään Yhteensä mk [Tarkennus määrärahoihin ] perusrahoitus mk valtakunnallisten ja alueellisten tehtävien rahoitus mk valtakunnallisten ohjelmien rahoitus mk hankerahoitus mk tuloksellisuusraha mk Perusrahoitus Perusrahoitukseen sisältyy toimintasidonnaista rahoitusta mk tutkijakoulujen palkkausmenoihin mk avoimen yliopisto-opetuksen järjestämiseen. Perusrahoitukseen sisältyy sopimuskaudella vuosittain mk kielistrategiaohjelman taso mk tutkimuksen lisärahoitusohjelman taso, josta mk tutkimustulosten hyödyntämiseen mk kansallisen NMR-keskuksen toimintaan liittyviin henkilöstö-, laite- ja reagenssikustannuksiin mk muuntogeenisten eläinten tutkimuksen ja tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen ( mk vuonna 2002 ja mk vuonna 2003) ja ( mk bioinformatiikkaan liittyviin henkilöstökustannuksiin vuosina 2002 ja 2003) Perusrahoitukseen sisältyy lisäyksenä mk tehdystä virka- ja työehtosopimuksesta seuraaviin palkankorotuksiin ja mk perusrahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen ns. tulevaisuuspaketista. Yliopisto voi käyttää perusrahoituksestaan enintään mk täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen. Valtakunnallinen rahoitus Toimintamenoissa osoitetaan valtakunnallista rahoitusta yliopiston muun toimintamenorahoituksen ja omavastuun kattaessa tehtävien vaatiman muun rahoituksen sopimuskaudella vuosittain mk yliopiston valtakunnallisiksi määriteltyihin tehtäviin ja niiden kehittämiseen mk alueellisiin ja muihin yhteiskunnallisiin tehtäviin Yhteensä mk valtakunnallisiin ohjelmiin seuraavasti: Sivuaineopiskelu mk ( ) Lääkärikoulutuksen laajentaminen (15 opiskelijapaikan lisäys vuonna 1998 ka 10 paikan lisäys vuonna 1999) mk vuonna mk vuonna mk vuonna 2003

4 4 Tietoteollisuusohjelma mk, josta mk opiskelijapaikkojen pysyvän tarjonnan lisääminen (30 opiskelijapaikkaa vuonna 2001) mk muuntokoulutus (50 opiskelijapaikkaa vuonna 2001) Virtuaaliyliopisto mk yliopiston priorisoimiin virtuaaliopetushankkeisiin ja niihin liittyvään henkilöstökoulutukseen Biotekniikan kehittämishankkeet mk DNA-mikrosirututkimukseen ( mk vuosina 2002 ja 2003) ( mk kantasolututkimukseen vuosina 2002 ja 2003) Yliopisto sitoutuu lisäksi maksamaan laitehankinnoista mk ( mk vuosina 2002 ja 2003) Liiketoimintaosaaminen mk, josta mk koulutuksen laajentamiseen (40 opiskelijapaikan lisäys vuonna 2001, rahoitus vuonna mk ja mk vuonna 2003) mk tutkimustoiminnan edellytysten vahvistamiseen Itä-Suomen yhteistyöverkostossa ( mk vuonna 2002 ja mk vuonna 2003) Opetuksen kehittäminen mk ( ) Hankkeet Yliopiston painoalat mk Itä-Suomen yliopistojen lukioyhteistyön kehittäminen mk ( ) Tuloksellisuus Yliopiston toimintamenomomentille esitetään tuloksellisuuden perusteella määräytyvää rahoitusta yhteensä mk Suomen Akatemian rahoituksen, muun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen, opintojen kulun ja yliopistokohtaisen arvion perusteella. Markku Linna Ylijohtaja Petteri Paronen Rehtori Markku Mattila Johtaja Airi Haapakoski Hallintojohtaja Liite Rakennerahasto-ohjelmat: loppututkintoon johtavat koulutushankkeet ja rakentaminen Liite 1. Liitesopimus vuoden 2002 voimavaroista Liite 2. Liitesopimus vuoden 2003 voimavaroista

5 5 OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Rakennerahasto-ohjelmat Koulutukset * Tietoteollisuuteen liittyvä muuntokoulutus * Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologia ja tiedonhallinta ja terveystekniikka (DI, yhdessä OY:n kanssa) * Kliininen lääketiede, ravitsemustiede ja lääkekehitys * Ympäristöinformatiikka (DI, yhdessä OY:n kanssa) ja ympäristötekniikka (DI, yhdessä LTKK:n ja OY:n kanssa) * Biologia ja biotekniikka * Farmasian muuntokoulutus Rakentaminen * Informaatioteknologia (tiedelaakso) * Kliininen lääketiede, ravitsemustiede ja lääkekehitys (Canthian laajennus) * Bioteknologia, varustaminen