Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalan toimintayksiköt vastaavat koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimeenpanosta. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, hyvinvointi, demokratia ja luovuus. Kansalaisten hyvinvointi, maan taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Vuonna 2003 opetusministeriön hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat: Huolehditaan peruspalvelujen saatavuudesta ja laadusta ja kehitetään arviointia. Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään lisäämällä verkko-opetusta, parantamalla alan tutkimusta ja opettajien osaamista, kehittämällä kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja -palveluja sekä toteuttamalla sisältötuotantohankkeita. Hallinnonalan palvelujen saatavuutta tietoverkoissa parannetaan. Lisätään sektoritutkimusta ja vahvistetaan hallinnonalan strategista suunnittelua. Alueiden tasapainoista kehitystä edistetään. Koulutus- ja tutkimustoimintaa sekä kulttuuritoimialoja kehittämällä vahvistetaan kansallista innovaatiojärjestelmää. Luodaan edellytyksiä koulutuksen keskeyttämisen vähentämiselle, korkeakoulututkintojen suoritusaikojen lyhentämiselle ja suunnataan aikuiskoulutusta toisen asteen ammatillista koulutusta vailla oleville. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään. Parannetaan kulttuuriperinnön säilymistä ja edistetään alan yhteiskunnallista vaikuttavuutta saattamalla siihen liittyviä aineistoja digitaaliseen muotoon. Rakennusperintöstrategian toteuttamiseen osallistutaan. Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi parannetaan kansalaistoiminnan edellytyksiä. Liikunnan eettistä pohjaa ja liikunnan edellytyksiä vahvistetaan. Lastenkulttuuria ja siihen liittyvää osaamista tuetaan. Edistetään uskonnonvapauden toteutumista. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 01. Opetusministeriö Kirkollisasiat Opetushallitus Kansainvälinen yhteistyö Yliopisto-opetus ja -tutkimus Ammattikorkeakouluopetus Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Opintotuki Tiede Taide ja kulttuuri Liikuntatoimi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 99. Nuorisotyö Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Opetusministeriö Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle, luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön arvoja ovat asiantuntijuus, vastuullisuus, avoimuus ja yhteistyö sekä tulevaisuuteen suuntautuneisuus. Ministeriön omaa toimintaa kehitetään siten, että hallinto luo edellytykset laadukkaalle ohjaukselle, päätöksenteolle ja toimeenpanolle. Opetusministeriön toiminnan painopisteitä vuonna 2003 ovat: Opetusministeriön strategia 2010:n toimeenpano aloitetaan. Laaditaan koulutus- ja tiedepolitiikan toimialalle kolmivuotiset tulossopimukset. Kulttuurin ja taiteen toimialan virastojen ja laitosten tulosohjaus uudistetaan. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma laaditaan vuosille Kulttuurin tietoyhteiskuntakehitystä edistetään kulttuurisen tietoyhteiskunnan strategian pohjalta. Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntastrategian toimeenpanoa jatketaan. Taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman jatkotoimenpiteet käynnistetään. Koulutuksen arviointitoiminnan kehittämiseksi opetusministeriön yhteyteen perustetaan koulutuksen arviointineuvosto. Neuvoston sihteeristö sijoitetaan Jyväskylän yliopiston yhteyteen. Viranomaisten välistä yhteistyötä lisätään muun muassa alueiden kehittämisessä, koulutuksessa ja työelämään motivoimisessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, terveysliikunnassa, nuorten elinolojen parantamisessa sekä nuorten yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja ennaltaehkäisevässä huumetyössä. Dopingin vastaista toimintaa edistetään. Jatketaan uskonnollisten yhteisöjen valtionapujärjestelmän valmistelua. Laaditaan opetus- ja kulttuurihallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelma. Valtionavustushakemusten sähköistä vireillepanoa kehitetään edelleen osana uudistettua Kansalaisen verkkolomakepalvelua. Opetusministeriössä otetaan käyttöön uusi palkkausjärjestelmä. Jatketaan ministeriön toimitilahankkeen suunnittelua, jonka tavoitteena on koota yhteen useisiin toimipisteisiin hajautuneet toiminnot. 10. Eräiden kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kunnossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvistä lisärakennushankkeista sekä vuokrista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin käyttötarkoitukseen liittyviä sitoumuksia saa vuonna 2003 tehdä siten, että niistä vuoden 2003 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään euroa. Opetusministeriö oikeutetaan luovuttamaan vastikkeetta hallinnassaan olevat Utsjoen kirkon ja kirkkotupien Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 rakennussuojelullisesti, kulttuurihistoriallisesti ja luonnonsuojelun kannalta merkittävät kiinteistöt rakennuksineen, RN:o 893:11:6 ja RN:o 893:12:3, Kuhmon Juminkeko -kiinteistö rakennuksineen, RN:o 34:140:14 ja RN:o 34:140:15 sekä Suomen Kansallisteatterin Oma Pohja - näyttämön käytössä olevat As Oy Mikonkatu 20:n, Helsinki, osakkeet nrot niiden nykyisille käyttäjille. Opetusministeriö valtuutetaan päättämään tarkemmat luovutusehdot. Määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Momentin nimike on muutettu. Luovutettavien kiinteistöjen käypä arvo on yhteensä noin euroa ja osakkeiden noin euroa. Tarkoituksena on luovuttaa omaisuutta luonnonsuojelun sekä yleishyödyllisen käytön turvaavin ehdoin. Omaisuuden luovutus liittyy valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyihin. Henkilöstön palkkaus liittyy opetusministeriön toimitilahankkeen suunnitteluun talousarvio talousarvio tilinpäätös Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio tilinpäätös Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, koulutuksen arviointitoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen sekä kulttuuriperinnön digitointiin ja muihin sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan hankkeet Koulutuksen arviointi Muut hankkeet Yhteensä Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin valtion omaisuuden myynnistä vuosina saatavien tulojen käytöstä tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa siirtona momentilta koulutuksen arviointineuvoston sihteeristön palkkaus- ja muihin kulutusmenoihin lukien talousarvio talousarvio tilinpäätös Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen ve- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 rovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Määräraha on siirtoa momentilta (23) talousarvio Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja tutkimustoiminnan menojen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon euroa valokopiointimäärien kasvun johdosta ja korvaustason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttösuunnitelmassa yksilöityjen muiden avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionapu, mistä euroa utbildningsdelegationin sekä muihin toiminta- ja toimistomenoihin Paasikivi-Seura Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelman sekä Equal-, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa. Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuosien sitoumukset 50,141 19,507-69,648 Vuoden 2003 sitoumukset 17,746 29,244 20,138 67,128 Yhteensä 67,887 48,751 20, ,776 Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavasti (milj. euroa): Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Interreg Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 7,301 9,084-2,691 0,144 19,220 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Euroopan sosiaalirahasto 13,634 7,344 26, ,931 Yhteensä 20,935 16,428 26,953 2,691 0,144 67,151 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Budjetoitu Myöntämis- Budjetoitu valtuutta valtuus määrärahaa Määräraha Ohjelma v v v v Euroopan aluekehitysrahasto Tavoite 1 19,076 7,301 14,727 7,227 Tavoite 2 21,021 9,084 17,185 8,341 Interreg 7,144 2,691 3,149 2,431 Urban 0,320 0,144 0,096 0,154 Yhteensä 47,562 19,220 35,157 18,153 Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 1 39,863 13,634 30,428 13,400 Tavoite 2 21,187 7,344 14,710 7,176 Tavoite 3 76,907 26,953 51,966 26,376 Equal 6,598-0,538 2,782 Yhteensä 144,554 47,931 97,642 49,734 EAKR + ESR yhteensä 192,116 67, ,799 67, talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Kirkollisasiat Luvun määrärahoilla rahoitetaan muun muassa ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen ja kolmen hiippakunnan aluehallinnon palkoista, vuokrista ja matkoista aiheutuvat menot sekä avustukset eräille ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille sekä Suomen Merimieskirkolle. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa talousarvio talousarvio lisätalousarvio 2001 tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään euroa Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vastaavat osuudet. Käyttösuunnitelma: Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille Avustus Suomen Merimieskirkolle Yhteensä Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät avustukset on tarkoitus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 käyttää muun ohella Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konservointilaitoksen toiminnan tukemiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Opetushallitus Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Opetushallitukselle vuodelle 2003 seuraavat tulostavoitteet: Opetushallitus toteuttaa kansallista koulutuspolitiikkaa valmistelemalla toimialaansa kuuluvan koulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet, toteuttamalla niihin liittyviä opetuksen kehittämisohjelmia sekä levittämällä innovaatioita. Virasto tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tarpeista sekä työelämästä. Opetushallitus hoitaa sen tehtäväksi säädetyt ja määrätyt viranomaistehtävät sekä tuottaa palveluja koulutusalan toimijoille. Kaikessa toiminnassaan Opetushallitus: tukee koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista ja kansainvälisesti tunnustetusti korkealaatuisten ja yhtenäisten koulutuspalvelujen järjestämistä lapsille, nuorille ja aikuisille, tähtää syrjäytymisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen, tukee maahanmuuttajien kotouttamista, koulutusta ja työhön sijoittumista, tukee teknologian hyödyntämistä oppimisessa ja koulutuksessa, tähtää siihen, että työmarkkinoiden käytettävissä on riittävä määrä ammatillisesti päteviä työntekijöitä, tukee opetustoimialan kansainvälistymistä Euroopan unionin sopimien ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti sekä tuottaa päätöksenteossa, koulutuksen seurannassa, arvioinnissa ja tiedotuksessa tarvittavaa tietoa kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön. Perusopetuksen luokkien ja lukion opetussuunnitelmien perusteet valmistuvat annettavaksi koulutuksen järjestäjille ja kouluille. Lukion uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2004 ja perusopetuksen uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan viimeistään vuonna Jatketaan toimenpiteitä, joilla edistetään siirtymistä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen ja ammatillisesta koulutuksesta työelämään sekä vähennetään keskeyttämistä. Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluvien näyttöjen kehittämistä ja työssäoppimisen järjestelyjen tukemista jatketaan. Aikuisten näyttötutkintojen perusteita tarkistetaan ja uudistetaan tavoitteena tutkintojen käytön laajentaminen työelämän kaikilla toimialoilla. Valmistellaan valtionhallinnon kielitutkintojen perusteet siten, että tutkinnot voidaan ottaa käyttöön vuoden 2004 alussa uuden kielilainsäädännön voimaantullessa. Kehitetään ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmään perustuva oppimistulosten kansallinen arviointijärjestelmä sekä ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa. Kehitetään koulutuksen perustietojärjestelmää koulutuspoliittista seurantaa ja päätöksentekoa sekä koulutuksen arviointia, koulutuksen tilan kuvauksia ja koulutusindikaattorien tuotantoa varten. Kehitetään koulutuksen ennakointimenetelmiä ja tuotetaan ennakointitietoa. Hoidetaan Euroopan unionin koulutus- ja yhteistoimintaohjelmiin sekä tietoverkkoihin liittyviä tehtäviä sekä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien koulutushankkeiden hallinnointia. Hoidetaan tutkintojen kansalliseen ja kansainväliseen tunnustamiseen kuuluvat tehtävät. Osallistutaan Venäjä- ja lähialueyhteistyöohjelmien toimeenpanoon. Tuetaan opetustoimen henkilöstön osaamista rahoittamalla usean opintoviikon pitkäkestoista täydennyskoulutusta. Kehitetään koulukirjastotoimintaa. Opetushallituksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien , 40.25, ja määrärahoja. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista 37,0 20,9 22,3 Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (t ) % tuotoista 27,1 7,8 9,0 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälinen yhteistyö 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Nettomenot Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille vuodelle 2003 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Instituutin tehtävänä on avustaa viranomaisia, eri laitoksia, tutkijoita ja muita sidosryhmiä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Instituutti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kulttuuri-, opetus-, tutkimus- ja arkistoalan yhteistyösopimusten ja -ohjelmien käytännön toteuttamiseen. Instituutin tutkimustoiminnan ensisijaisena maantieteellisenä kohteena ovat itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina) ja Baltia. Myös muut entisen Neuvostoliiton osat samoin kuin venäläinen kulttuuriperinne Suomessa sekä Venäjältä ja Itä-Euroopasta Suomeen muuttaneiden kielen ja kulttuurin tukeminen kuuluvat instituutin toimialaan. Instituutti toimii International Council for Central and East European Studies (ICCEES) -järjestön tiedotuskeskuksena talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja poh- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 joismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavasti. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Monenkeskinen yhteistyö Kahdenkeskinen yhteistyö Euroopan integraatiosta aiheutuvat menot Ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen Pohjoismainen yhteistyö Sukukansaohjelma Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Kulttuuri-instituuttien toiminta Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tukeminen Eräiden kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä tekevien ulkomaanyhdistysten toiminta Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon kertamenona euroa Suomi- Venäjä-Seuran vuokramenojen kertaluonteiseen avustukseen vuoden 2002 lisätalousarvion perusteluihin viitaten talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Unescon jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin unionille Suomen maksuosuus ICCROMille Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno OECD/CERI jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURI- MAGES-rahastoon Suomen maksuosuus Audiovisuaalisen Eurekan kustannuksista Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle Suomen maksuosuus WADAlle Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa Suomen maksuosuutena WADAlle (World Anti-Doping Agency) talousarvio talousarvio tilinpäätös Yliopisto-opetus ja -tutkimus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille (VNp ). Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi on säädetty, että määrärahaa korotetaan vuonna 2003 enintään 30 milj. eurolla ja vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskee vuosia Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa on siirrytty kokonaan laskennalliseen menettelyyn. Vuonna 2003 päätetään yliopistojen tulosohjauksen ja rahoitusmallin arviointihankkeen esitysten pohjalta tarvittavista kehittämistoimenpiteistä tulossopimuskautta varten. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan kehittämissuunnitelmassa määritellyille painoaloille, joita ovat mm. tietoteollisuus, opettajankoulutus, bioteknologia, liiketoimintaosaaminen, virtuaaliyliopisto ja tutkijankoulutus. Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2003 seuraavat tavoitteet: Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Yliopistoissa arvioidaan suoritettavan vuosina keskimäärin ylempää korkeakoulututkintoa ja tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että opiskelijoista opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Arvion mukaan avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimäärin kokopäiväistä opiskelijaa. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin euroa. Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi : Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot toteutuma tavoite toteutuma tavoite Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Yhteensä Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden 2003 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2003 jälkeen siten, että nettomenojen lisäys on enintään euroa vuonna Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1317/2001) sekä opetusministeriön päätöksiin, kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Määräraha on tarkoitus jakaa seuraavasti: Helsingin yliopisto, mistä euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Opetusministeriön käytettäväksi Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja euroa yhden henkilötyövuoden palkkausten siirtona momentilta Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Yhteishankkeet Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet julkisoikeudelliset suoritteet Muut tulot yhteishankkeet lahjoitukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 sponsoritulot muut tulot Nettomenot Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista 17,9 23,8 23,7 Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (t ) % tuotoista 4,2 3,7 3,8 Tuotot % kustannuksista 104,4 103,8 104,0 Volyymin muutos % 7,8 3,1 0, talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, esiopetusuudistukseen liittyvän pätevöittämiskoulutuksen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet Korvaus Helsingin yliopiston rahastoille Yliopistojen alueellinen kehittäminen Yhteensä Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin yliopiston rahastoille euroa korvauksena suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden poistamiseksi lain (1195/1994) johdosta. Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta käytetään euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Yhteishankkeet Apurahat ja avustukset Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot, yhteishankkeet Nettomenot Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2003 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämistä tuetaan. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. EU:n nuoriso-ohjelman toteuttamiseen osallistutaan täysipainoisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa talousarvio talousarvio tilinpäätös Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan sekä yhteishankkeista saatavat tulot. Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laadusta sekä kehittävät opetussuunnitelmatyötä, opetusharjoittelua ja opetusteknologian käyttöä. Harjoittelukoulut osallistuvat täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttavat osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa. Harjoittelukouluissa on vuonna 2003 keskimäärin oppilasta, joista peruskouluasteella ja lukiossa oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Yhteishankkeet Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Yhteishankkeiden tulot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Muut tulot Nettomenot Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, euroa, on otettu huomioon momentin mitoituksessa talousarvio talousarvio tilinpäätös Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Joensuun yliopiston toimesta valtiolle merkittävien Joensuun Tiedepuisto Oy:n osakkeiden hankintaan. Osakeyhtiön valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi Joensuun yliopisto. Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. Osakkeiden hankintaan on tarkoitus käyttää valtion omaisuuden myynnistä vuosina saatavien tulojen käytöstä tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella yliopistojen alueelliseen kehittämiseen osoitettua rahoitusta talousarvio talousarvio tilinpäätös Ammattikorkeakouluopetus Ammattikorkeakoulut asettavat kehittämistoiminnan lähtökohdaksi valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille määritellyt suuntaviivat ja tavoitteet. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään työelämään ja kehittävät aktiivista rooliansa osana alueellista ja tarvittaessa valtakunnallista kehittämisstrategiaa pitäen tavoitteena kehittää elinkeinoelämää ja muuta työelämää sekä parantaa väestön hyvinvointia ja työllisyyttä. Koulutusta suunnataan kasvualoille, jotka vahvistavat kansallista innovaatiojärjestelmää ja kansainvälisen kilpailukykymme taloudellista, teollista ja kulttuurista pohjaa. Ammattikorkeakoulujen keskimääräisen vuosiopiskelijamäärän arvioidaan vuonna 2003 olevan noin , josta nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa, 350 jatkotutkintoon johtavassa koulutuksessa ja suorittaa ammatillisia erikoistumisopintoja. Aloituspaikkoja vuonna 2003 on nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa Ammattikorkeakouluista 7 on kunnan, 11 kuntayhtymän ja 11 yksityisen koulutuksen järjestäjän ylläpitämää. Opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut panostavat erityisesti ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaan (henkilöstön kehittäminen, kansainvälistäminen, kirjasto- ja tietopalvelut, tietotekniikan ja tietoverkkojen kehittäminen sekä ura- ja rekrytointipalvelut) sekä tutkimus- ja kehitystyöhön ja virtuaaliammattikorkeakouluun. Henkilöstön kehittämisessä yhtenä tavoitteena on, että vuonna 2003 noin ammattikorkeakoulun opettajaa osallistuu maisteri-, lisensiaatti- tai tohtorikoulutukseen. Kansainvälistämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että kolmannes ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla vähintään kolmen kuukauden jakson. Vuoden 2003 tavoite on opiskelijaa. Vaihdon tavoitteena on pitkällä aikavälillä vastavuoroisuus. Vuonna 2003 tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa opiskelee ulkomaalaista opiskelijaa. Opettajavaihdossa pitkän aikavälin yhtenä tavoitteena on, että 20 % opettajista työskentelee ulkomailla vähintään kuukauden jakson. Vuonna 2003 tavoitteena on vastavuoroisesti 600 opettajan vaihto. Kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut käyttävät vähintään 5 % käyttökustannuksistaan näihin palveluihin. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa pyritään parantamaan ammatillista koulutusväylää etenevien pääsymahdollisuuksia ammattikorkeakouluopintoihin siten, että heidän osuutensa nousisi asteittain noin 35 %:iin uusista opiskelijoista. Avoin ammattikorkeakouluopetus vakiinnutetaan. Opiskelijamäärätavoite vuodelle 2003 on opiskelijaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät vuosina Koulujen lkm Opiskelijoiden lukumäärä Opisk.määrän muutos /2003 Kunnalliset ammattikorkeakoulut Yksityiset ammattikorkeakoulut Kaikki ammattikorkeakoulut yhteensä 1), joista nuorten amk-tutkintoon johtava koulutus aikuisten amk-tutkintoon johtava koulutus jatkotutkinnot ja erikoistumisopinnot Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määräraha on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen tietoyhteyksien ja -verkon (FUNET), korkeakoulukirjastojärjestelmien, ammattikorkeakoulujen seurannan ja arvioinnin tietokannan (AMKOTA), ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmän sekä ammattikorkeakoulujen muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulujen arvioinnista, ammattikorkeakoulututkimuksesta ja muista selvitys- ja kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimusja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain (255/1995) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden ja -avustuksen sekä ammattikorkeakoulujen opettajankoulutuksen valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 23 :n mukaiseen ylimääräiseen valtionavustukseen ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaan, tutkimusja kehitystyöhön sekä muihin kehittämishankkeisiin, tuloksellisuusrahoitukseen sekä opiskelijoiden harjoittelun ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukemiseen enintään euroa. Valtionosuuden ja -avustuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Laskennalliset kustannukset kunnalliset yksityiset Kuntien rahoitusosuus Opettajankoulutuksen valtionavustuksiin Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukemiseen (enintään) Valtionavustuksiin (enintään) Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa rikosseuraamusalan ammattikorkeakouluopetuksen siirtona momentilta Määräraha on mitoitettu keskimääräisen yksikköhinnan x xxx euroa (ei sis. alv) mukaisesti talousarvio talousarvio tilinpäätös ) Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskelijoina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 40. Yleissivistävä koulutus Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi (VNp ). Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Toiminnan keskeisiä tavoitteita on varmistaa lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen riittävään ja ammattitaitoiseen opetukseen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön ja hyvinvointiin. Oppilashuoltotyöhön oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevänä ja korjaavana toimintana kiinnitetään erityistä huomiota lainsäädännössä, opetussuunnitelmissa ja kehittämistyössä. Oppilaanohjausta kehitetään koko yleissivistävän koulutuksen alalla. Koululaisten turvallisuudesta ja monipuolisista harrastusmahdollisuuksista huolehditaan kehittämällä erilaisia toimintamalleja. Koulutuksen paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen arvioinnin kehittämisellä tähdätään koulutuksen tason turvaamiseen ja parantamiseen. Arvioinnissa painopiste on oppimistulosten arviointijärjestelmän toteutuksessa ja vakiinnuttamisessa sekä kansainvälisissä arviointihankkeissa ja niiden tulosten kansallisessa hyödyntämisessä. Paikallisen arvioinnin toimivuus arvioidaan. Samoin arvioidaan oppilaiden perusoikeuksien toteutumista. Tasa-arvoisten koulutuspalvelujen edistämishanke, terveyttä ja turvallisuutta edistävä oppimisympäristö -hanke, erityisopetuksen kehittämishanke ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tuki -hanke sekä koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutus jatkuvat. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa edistetään. Käynnistetään luovuus- ja kulttuurikasvatushanke. Perusopetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaiset opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3 9 valmistuvat. Perusopetuksen uusittu opetussuunnitelma otetaan asteittain käyttöön. Lukiokoulutuksen uudistamista jatketaan opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönoton yhteydessä ja ylioppilastutkintoa kehittämällä. Selvitetään ylioppilastutkinnon mahdollisuudet toimia ainakin osana jatkokoulutukseen hakeutumista. Lukion opetustarjonta ja erityisen tehtävän saaneiden lukioiden määrä säilyvät pääosin nykyisellään. Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ehkäisyyn sekä syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen. Opettajien ammatillista osaamista vahvistetaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön kehitetään uusia muotoja. Lasten ja nuorten tukipalvelujen kehittäminen jatkuu. Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon eri koulumuotojen opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Ympäristökasvatusta kehitetään ottaen huomioon sekä luonto että rakennettu ympäristö. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneista jatko-opintoihin siirtyvien osuutta nostetaan edelleen. Perusopetuksen oppilasmäärän esiopetus ja lisäopetus mukaanluettuna arvioidaan syksyllä 2003 olevan noin Perusopetuksen yhteydessä annettavaan lisäopetukseen (10. luokka) arvioidaan osallistuvan syksyllä 2003 noin oppilasta ja valtionosuuteen oikeuttavaan esiopetukseen noin oppilasta. Lukioiden oppilasmäärän arvioidaan lukuvuonna olevan päivälukioissa noin ja aikuislukioissa vastaavasti noin Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2003 noin kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin koetta. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja kulttuuri. Vuoden 2003 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetusta, venäjän- ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. Oppilaita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa arvioidaan vuonna 2003 olevan 851 ja Suomalais-venäläisessä koulussa 684. Oppilaitoksissa on tarkoitus suorittaa vuoden 2003 aikana yhteensä 108 perusopetuksen päättötodistusta sekä 92 ylioppilastutkintoa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat perusopetuksen antaminen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut. Näiden kahdeksan koulun toimintaa tehostetaan edelleen erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 2003 aikana on tarkoitus antaa opetusta noin 485 oppilaalle. 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, vammaisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa. Määrärahaa käytetään pääasiassa Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun, Suomalais-venäläisen koulun ja vammaisten lasten koulujen toimintaan sekä perusopetuksen järjestämiseen valtion koulukodeissa. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Valtion yleissivistävät oppilaitokset: Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Suomalais-venäläinen koulu Vammaisten lasten koulut Yhteensä Muu opetus: Koulukotien perusopetus EU:n Eurooppa-koulut Yhteensä Kaikki yhteensä Valtion yleissivistävien oppilaitosten menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa kahden henkilön palkkausmäärärahojen siirtona momentilta Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulutuksen kustannuksiin euroa on otettu huomioon momentin mitoituksessa talousarvio talousarvio tilinpäätös Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja - avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n mukaisina avustuksina enintään euroa avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulussa ja lukiossa. Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 1,4 euroa asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään tuntia. Valtionosuuden ja -avustuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Laskennalliset kustannukset kunnallinen perusopetus yksityinen perusopetus kunnallinen lukio-opetus yksityinen lukio-opetus taiteen perusopetus (asukaskohtainen) esiopetus Kuntien rahoitusosuus Tasauserät Valtionosuus taiteen perusopetukseen (opetustuntikohtainen) Valtionosuus ulkomailla toimivien koulujen käyttökustannuksiin Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) Tietoyhteiskuntahanke (enintään) Eräät ulkomaanopetuksen menot Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraiset valtionavustukset (enintään) Yhteensä Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena harjoittelukouluista ja valtion yleissivistävästä koulutuksesta euroa. Määräraha on mitoitettu seuraavien keskimääräisten yksikköhintojen mukaisesti (ei sis. alv): Lukio-opetus euroa/opp. Perusopetus euroa/opp. Esiopetus euroa/opp. Taiteen perusopetus asukaskohtainen valtionosuus 1,4 euroa/as opetustuntikohtainen valtionosuus 51 euroa/opetustunti 2003 talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) sekä peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Vuonna 2003 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2003 kustannustasossa yhteensä enintään euroa. Valtionosuuksista yhteensä enintään euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2003 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2004 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2003 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Vuonna 2003 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävä koulutus kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut - Vuosina myönnetyt valtionosuudet yleissivistävä koulutus kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut Ennen vuotta 1993 myönnettyjen rakentamislupien edellyttämät valtionosuudet ja muut lakisääteiset menot yleissivistävät oppilaitokset kunnalliset ammatilliset oppilaitokset yksityiset ammatilliset oppilaitokset Yhteensä Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtionosuuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. euroa): Ennen vuotta 2003 hyväksytyt hankkeet yleissivistävät oppilaitokset 28,7 25,9 19,6 34,1 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 16,4 13,7 10,4 14,1 Vuonna 2003 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävät oppilaitokset 2,0 4,3 5,2 21,8 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 1,2 2,0 2,2 8,6 Yhteensä 48,3 45,9 37,4 78, talousarvio talousarvio tilinpäätös (35.) Yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksien loppuerät (arviomääräraha) Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta talousarvio tilinpäätös Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus-koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihtooppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. 60. Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille (VNp ). Ammatillisen koulutuksen keskeinen haaste on koulutuksen ja työelämän lähentäminen tavoitteena tutkinnon suorittaneiden välitön sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin. Koulutuksen työelämävastaavuutta pyritään lisäämään toisaalta uudistettuihin oppilaitosmuotoisesti järjestettyihin ammatillisiin perustutkintoihin sisällytetyllä vähintään 20 opintoviikon laajuisella työssäoppimisella ja toisaalta laajentamalla oppisopimuskoulutusta ammatilliseen perustutkin- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 toon johtavana väylänä. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavien osalta tavoitteena on noin 10 %:n osuus kaikista toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittavista. Työssäoppimisen uudistuksen tueksi ja toteutuksen varmistamiseksi kehitetään ja toteutetaan työssäoppimiseen liittyvää tiedotusta, työpaikkaohjaajien koulutusta, opettajien koulutusta ja pilottiprojekteja yhteistyössä työelämäosapuolten kanssa (työssäoppimisen tukiohjelma). Painopisteenä on työssäoppimisen laatu. Työpaikkaohjaajakoulutuksen tavoitteena on koulutettua ja opettajankoulutuksen tavoitteena opettajaa vuonna Lisäksi tavoitteena on, että 450 opettajaa osallistuu oppilaitoksen ulkopuoliselle työelämäjaksolle vuonna Työssäoppimisen tukiohjelmaan kuuluvia toimenpiteitä toteutetaan etupäässä Euroopan sosiaalirahastohankkeina ja kohdentamalla tarkoitukseen opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoja. Valmistellaan toimet näyttöjen käyttöönottamiseksi kaikilla aloilla näyttöpilottihankkeiden ja näyttöaineistojen valmisteluprojektien avulla. Koulutuksen nivelvaiheisiin ja keskeyttämisen vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen jatkavien osuutta pyritään edelleen lisäämään. Käynnistetään keskeyttämisen vähentämisen toimenpideohjelma. Edistetään perustutkinnon suorittaneiden sijoittumista työelämään ja jatko-opintoihin erityisesti ammatillisen koulutuksen tulosrahoitusta ja ura- ja rekrytointipalveluja kehittämällä. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä arvioidaan olevan vuoden 2003 alussa 205, joista 45 kuntia, 60 kuntayhtymiä ja 100 yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lisäksi valtion omistuksessa on viisi erityisopetusta antavaa oppilaitosta, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus. Järjestäjäverkkoa pyritään kehittämään siten, että ammatillisen koulutuksen järjestäjistä muodostuu riittävän suuria ja monipuolisia tai muutoin vahvoja toimijoita työelämän koulutustarpeiden ja alueellisen kehittämistyön näkökulmasta. Koulutuksen järjestäjien ennakointitoimintaa kehitetään. Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi tarjonnan mitoittamisessa otetaan huomioon lukiosta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat. Tavoitteeksi vuodelle 2003 asetetaan yhteensä noin toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajaa, joista oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon aloittavien osuudeksi arvioidaan noin Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiseksi opiskelijamääräksi vuonna 2003 arvioidaan yhteensä noin opiskelijaa, josta opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Päättyvän opisto- ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen opiskelijoiden määrän arvioidaan olevan tästä enää 200. Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on yhteensä vuotuista opiskelijaa, joista opiskelijaa perustutkintoon johtavassa koulutuksessa ja opiskelijaa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Tämän lisäksi EU:n sosiaalirahasto rahoittaa oppisopimuskoulutusta, jonka kansallinen rahoitusosuus myönnetään momentilta Säätelyjärjestelmän avulla huolehditaan siitä, että opiskelijamäärät pysyvät talousarvioesityksen tavoitteiden puitteissa. Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräarvioissa koulutuksen järjestämislupien täyttöasteeksi on arvioitu keskimäärin 98 %. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa vuosina muutos /2003 Valtio koulutuksen järjestäjänä Kunnat ja kuntayhtymät koulutuksen järjestäjinä Yksityiset yhteisöt ja säätiöt koulutuksen järjestäjinä Ammatillinen peruskoulutus yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös ammatillista koulutusta järjestävien valtion oppilaitosten kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, valtion erityisopetusta antavien oppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin. Määrärahaa käytetään valtion oppilaitoksissa järjestetyn ammatillisen erityisopetuksen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen toimintaan. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Nettomenot Maksullisen palvelutoiminnan toteutuneet tunnusluvut vuodelta 2001 ja ennakoidut tunnusluvut vuosille 2002 ja 2003: TULOT Muut suoritteet Maksullisen toiminnan tulot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Käyttöjäämä % tuloista Osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % tuloista Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen pelastautumisyksikön valmistumisen johdosta sekä lisäyksenä euroa opiskelijamäärän ja vaikeasti vammaisten opiskelijoiden määrän kasvun johdosta. Kuntien osuus valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen kustannuksiin euroa on otettu huomioon momentin mitoituksessa talousarvio talousarvio tilinpäätös Työssäoppiminen ja harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen rahoittamiseen, työssäoppimiskäytäntöjen kehittämiseen ja opiskelijoiden palkkaamiseen harjoittelijoiksi talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20