50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

Transkriptio

1 Talousarvio Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen rahoitusmallissa vuosille painopistettä on siirretty siten, että vahvistetaan tutkimuksen, tutkijakoulutuksen sekä kansainvälistymisen edellytyksiä. Toimintamenoista perusrahoituksen osuus on vuonna 29 noin 72,3 %, hankerahoituksen 6,5 % ja tuloksellisuusrahoituksen 21,2 %. Hankerahoituksella tuetaan erityisesti rakenteellista kehittämistä, kansainvälistymistä ja opiskeluprosessien kehittämistä. Yliopistolain ja siihen liittyvien muiden säädösten kokonaisuudistus toteutetaan siten, että hallituksen esitykset voidaan antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 29. Kaikkien yliopistojen oikeudellinen asema muutetaan itsenäisiksi oikeushenkilöiksi, joko yksityisoikeudellisen säätiön muodossa tai julkisoikeudellisena laitoksena. Lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä uudistetaan myös yliopistojen ohjaus- ja rahoituskäytänteet. Tavoitteena on, että uusi yliopistolaki tulee voimaan siten, että uusimuotoinen toiminta voi alkaa täydessä laajuudessa Yliopistolain uudistuksen yhteydessä on tavoitteena muodostaa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun pohjalle rakentuva Aalto-yliopisto, Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun pohjalle rakentuva Turun uusi yliopisto sekä Joensuun ja Kuopion yliopistojen pohjalle rakentuva Itä-Suomen yliopisto. Valtio varautuu pääomittamaan julkisoikeudellisina laitoksina toimivia yliopistoja siten, että niiden vakavaraisuus, maksukyky ja luottokelpoisuus turvataan. Hallitus valmistelee periaatteet, joilla valtio osallistuu yliopistojen pääomittamiseen niiden vuoden 21 loppuun mennessä hankkimaa yksityistä rahoitusta vastaavasti. Tämän toteuttamiseksi säätiöpohjainen toimintamalli tehdään kaikille yliopistoille mahdolliseksi. Varsinaiset päätökset pääomittamisesta tehdään kunkin yliopiston osalta erikseen. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistot vahvistavat toiminnallaan yhteiskunnan kestävää taloudellista ja kulttuurista kehitystä, hyvinvointia sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteena on toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan. Yliopistokoulutuksen ja -tutkintojen sisältöä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita tehostetaan maan eri osissa. Toiminnallinen tuloksellisuus Yliopistojen rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena osaamistasoltaan vahvemmat ja vaikuttavammat yliopistoyksiköt sekä kansainvälisen huippututkimuksen lisääminen. Yliopistojen rooli kansainvälisinä toimijoina vahvistuu. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjä-asiantuntemusta. Yliopistot osallistuvat valtakunnallisen Aasia-ohjelman toteuttamiseen. Yliopistot lisäävät vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointia. Yliopistot kehittävät opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että kaikilla koulutusaloilla vähintään 75 prosenttia aloittaneista opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa. Toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja tutkintotavoitteet arvio Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushtv:t 1,53 1,66 1,73 1) 1,78 Tohtorintutkinnot/professorit,57,63,67,69 1) Vuoden 27, opetus- ja tutkimushenkilökunnassa kaikki rahoituslähteet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Talousarvio 29 Ylemmät kk-tutkinnot/opetushenkilökunta 1,45 1,53 1,67 1,74 Opiskelijat (FTE)/opetushenkilökunta.. 14,3 14,3 14,2 Yliopisto-opintojen laskennallinen läpäisy (%) 7,4 7,5 7,9 71, Ylemmät korkeakoulututkinnot ) Tohtorintutkinnot Yliopistot kehittävät työyhteisöjään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina sekä henkilöstön työkyky ja -tyytyväisyys ovat hyvällä tasolla. Yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Tutkijankoulutuksen ja -uran kehittämiseen suunnataan erityistoimia. Yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Yliopistojen täydentävän rahoituksen osuus on vähintään 36 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Yliopistojen kustannusten kohdentuminen eri tulosalueille arvio Kokonaiskustannukset, milj. euroa Koulutus, % 38,4 36,1 36,8 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus, % 51,3 53,9 53,2 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta, % 1,3 1, 1, Budjettirahoitteisen toiminnan kustannukset, milj. euroa Koulutus, % 49,8 47,5 48,2 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus, % 39,8 42,1 41,8 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta, % 1,4 1,4 1, Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 euroa. Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 1. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään 54 euroa täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen yliopistojen omien päätösten mukaisesti 2) enintään 45 euroa muun liiketaloudellisen maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen 3) enintään 15 euroa yliopiston yksin tai yhdessä muiden kanssa perustamien valtion sta annetun lain (423/1988) 3 a :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen yliopistoyhtiöiden perustamisesta ja valtiolle kuuluvien osakkeiden merkitsemisestä ja muista omistusjärjestelyistä sekä yhtiöiden toiminnan käynnistämisestä aiheutuviin menoihin 4) yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettäviin tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 5) valtion rahoituksena voimaan tulevassa yliopistolaissa määriteltyjen uudessa oikeushenkilömuodossa toimivien yliopistojen toiminnan suunnitteluun ja uudistuksen toimeenpanon valmisteluun ja 6) vuonna 21 uudessa oikeushenkilömuodossa toimivien yliopistojen käyttöpääomaan. Kohdassa 3 tarkoitetut yliopistoyhtiöt perustetaan yliopiston esityksestä opetusministeriön päätöksellä. Perustetuissa yliopistoyhtiöissä valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi asianomainen yliopisto. Yliopistot oikeutetaan hyväksymään tässä tarkoitettujen yliopistoyhtiöiden osak- 2) Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa ja tohtorin tutkinnoissa vuoden 29 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Talousarvio 29 keiden luovutus, merkitsemättä jättäminen tai vastaava osakejärjestely, joka aiheuttaa valtion määräysvallan tai määräenemmistövallan menetyksen taikka, muussa kuin valtionyhtiössä, määrävähemmistön hallinnan menetyksen. Määrärahan käytön edellytyksenä kohdan 3 käyttötarkoitukseen on, että a) perustettava yliopistoyhtiö toteuttaa välittömästi yliopistolain 4 :ssä yliopiston tehtäväksi säädettyä yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä tutkimustulosten tai taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä; tai b) perustettava yliopistoyhtiö vahvistaa mahdollisuuksia hyödyntää yliopistojen toimintaa ja sen tuloksia liiketoiminnassa kotimaassa tai kansainvälisesti; c) perustettavan yliopistoyhtiön toimialaksi on määritelty tämän kappaleen a) tai b) kohdan mukainen liiketoiminta. Osakkeiden hallinnoinnista ja myynnistä saatavat tulot otetaan 5 euroon saakka nettobudjetoinnissa huomioon asianomaisen yliopiston tuloina. Yliopistot oikeutetaan luovuttamaan hallinnassaan olevia valtiolle kuuluvia immateriaalioikeuksia ja muuta irtainta omaisuutta apporttina perustettaville yliopistoyhtiöille enintään 1 5 euron arvosta. S e l v i t y s o s a : Tarkoitus on, että tilivirastoina toimineiden yliopistojen vuodelta 29 varainhoitovuodelle 21 siirtyvät määrärahat kohdennetaan uudessa oikeushenkilömuodossa toimivien yliopistojen käyttöpääomaan. Kohdassa 3 tarkoitettujen osakkeiden hallinnoinnissa noudatetaan muutoin mitä laissa valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä (74/1991) säädetään. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen suoritteista perittävistä maksuista (12/26). Määrärahan arvioitu käyttö Helsingin yliopisto, mistä vähintään euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu, mistä vähintään 2 8 euroa elokuva- ja lavastustaiteen osaston toimintamäärärahaa Kuvataideakatemia Opetusministeriön käytettäväksi Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) Bruttomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Talousarvio 29 Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 euroa) Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 15,9 13,3 Hintatuki Kustannusvastaavuus tuen jälkeen Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 euroa) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 86, 87,8 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 9 89 euroa) Yliopistojen toimintaedellytysten turvaaminen 2 Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 13 9 Senaatti-kiinteistöiltä vuokrattujen tilojen vuokrien tarkistukset 1 Tuottavuustoimet (-25 htv) -11 Kertaluonteisten menojen poistuminen -5 Siirto momentille Muut muutokset -1 Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Talousarvio II lisä tilinpäätös Kansalliskirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös vuonna 21 uudessa oikeushenkilömuodossa toimivan Helsingin yliopiston käyttöpääomaan kohdennettavaksi Kansalliskirjaston toimintaan. S e l v i t y s o s a : Tarkoitus on, että Kansalliskirjaston vuodelta 29 varainhoitovuodelle 21 siirtyvät määrärahat kohdennetaan uudessa oikeushenkilömuodossa toimivan Helsingin yliopiston käyttöpääomaan käytettäväksi Kansalliskirjaston toimintaan. Määrälliset tavoitteet Kansalliskirjasto toimii Helsingin yliopiston yhteydessä. Kansalliskirjaston tehtävistä säädetään yliopistolaissa (645/1997) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/27). Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön ja muiden kokoelmien ylläpidosta sekä niihin liittyvästä tiedonvälityksestä ja tietopalvelusta. Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Toiminnallinen tuloksellisuus Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana. Kansalliskirjasto kehittää ja vahvistaa suomalaisen kirjastolaitoksen palvelutasoa tuottaa kirjastoverkolle tietokantapalveluja, digitaalisen kirjaston sovelluspalveluja, elektronisen aineiston hankintapalveluja, standardointi- sekä yhteistilastopalveluja kehittää tutkimuskirjastoa tieteellisenä tutkimusympäristönä modernisoi kirjaston asiantuntijapalveluja kansallisista kokoelmista ja humanistis-yhteiskuntatieteellisiltä tieteenaloilta vastaamaan tutkimusyhteisön uusia tarpeita sekä digitoi kustannustehokkaasti kansalliset lähdeaineistot verkon kautta laajaan käyttöön tavoite Kulttuuriperinnön turvaaminen digitoidut sivut mikrokuvaus/valotusmäärä Kansalliset tietoverkkopalvelut kansallisten tietokantojen koko, milj. 8,4 9,9 8,8 kansallisten tietokantojen hakukäyttö, milj. 3, 3,2 3,25 FinElib-aineistojen käyttö (haut), milj. 29,8 52,8 6, Kansalliset tutkimuskirjastopalvelut lainat (paikallis+kauko) paikalliskävijät Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Talousarvio 29 Siirtyvät erät siirtynyt seuraavalle vuodelle 596 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Siirto momentilta (vapaakappalelain uudistus) 7 Vuokrakustannusten nousu 137 Yhteensä tilinpäätös Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppilasavustuksiin 2) maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen ja 3) vuonna 21 uudessa oikeushenkilömuodossa toimivien yliopistojen käyttöpääomaan kohdennettavaksi harjoittelukoulujen toimintaan. S e l v i t y s o s a : Tarkoitus on, että harjoittelukoulujen vuodelta 29 varainhoitovuodelle 21 siirtyvät määrärahat kohdennetaan uudessa oikeushenkilömuodossa toimivien yliopistojen käyttöpääomaan käytettäväksi harjoittelukoulujen toimintaan. Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta sekä kehittävät monipuolista ohjattua harjoittelua. Ohjatun harjoittelun määrällisenä tavoitteena on vähintään 41 7 opintopistettä. Opettajankoulutuksen määrällisten muutosten vaikutukset harjoittelutarpeeseen ja koulujen toiminnan laajuuteen arvioidaan. Määrälliset tavoitteet tavoite Oppilaita peruskoulu lukio Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 67 siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Talousarvio 29 (1 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 54 euroa) Tuottavuustoimet (-16,2 htv) -352 Kertaluonteisten menojen poistuminen -1 Muut muutokset -119 Yhteensä Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 29 1 euroa, on otettu huomioon momentin mitoituksessa II lisä tilinpäätös Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 euroa. S e l v i t y s o s a : Yliopistojen palvelukeskus Certia on aloittanut toimintansa vuonna 28. Yliopistoja siirtyy palvelukeskuksen asiakkaiksi vuosina Palvelukeskus Certia toimii budjettirahoitteisena siirtymäkauden ajan, enintään vuoden 21 loppuun saakka. Palvelukeskuksen oikeudellinen asema on tarkoitus muuttaa tilivirastosta osakeyhtiöksi yliopistouudistuksen yhteydessä. Tällöin palvelut muuttuvat maksullisiksi. Vuoden 29 aikana palvelukeskus jatkaa asiakassuhteiden, uuden toimintamallin ja tietojärjestelmien kehittämistä yhteistyössä yliopistojen kanssa II lisä Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitysja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, tuottavuusohjelman mukaisten toimenpiteiden ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen ja potilasvakuutusmaksujen maksamiseen 2) yliopistojen yhteisen atk-toiminnan ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin 3) yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuvien kustannusten maksamiseen ja 4) enintään 26 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Käyttösuunnitelma 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet Yliopistokeskusten kehittäminen 2 5 Yhteensä S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 84 euroa) 1 73 Kertaluonteiset erät -7 5 Supertietokoneen vuoden 28 maksuerä -2 Siirto momentille (Valtion IT-palvelukeskus) -121 Siirto momentille Muut muutokset -684 Yhteensä II lisä tilinpäätös Valtion rahoitus julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Talousarvio 29 Määrärahaa saa käyttää julkisoikeudellisiksi laitoksiksi muutettavien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi uudistuksen siirtymävaiheessa. S e l v i t y s o s a : Yliopistojen oikeudellisen aseman muutokseen liittyvä maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaaminen edellyttää, että siirtyvien erien lisäksi yliopistoille maksetaan kertaluonteista lisärahoitusta, jonka tulee olla käytettävissä pääosin vuoden 21 alussa. Pidemmällä aikavälillä yliopistojen rahoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen, korkeakouluverkon rakenteellisen kehittämisen tuottamat hyödyt sekä yliopistojen uudistettava taloudenpito luovat edellytykset yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman pysyvälle ylläpidolle Määrärahaa saa käyttää Aalto-yliopiston säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että muut rahoittajatahot sijoittavat samanaikaisesti säätiön pääoman maksamiseen vähintään 8 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on valtion vuoden 29 osuus Aalto-yliopiston säätiön perustamisen rahoituksesta. Säätiön perustamiseen osallistuu myös muita rahoittajatahoja. Säätiön pääomittaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina siten, että valtion osuus on yhteensä 5 milj. euroa edellyttäen, että muiden rahoittajatahojen osuus on yhteensä vähintään 2 milj. euroa II lisä Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 2 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8