Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriö vastaa toimialaansa kuuluvien koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan tehtävien hoitamisesta. Ministeriö edistää koulutusta, tiedettä, kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä, painottaa niiden merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kannalta sekä kehittää niiden ohjausjärjestelmiä. Taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Vuonna 2002 opetusministeriön ja sen hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat: Peruspalvelujen toimintaedellytyksiä parannetaan, lakisääteisten valtionosuuksien yksikköhintoja korotetaan ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia kehitetään. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään. Kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia käyttää koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja lisätään. Verkkopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden verkottumisen toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Kulttuuriperinnön säilyminen turvataan ja siihen liittyvän aineiston saatavuutta digitaalisessa muodossa parannetaan. Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään muun muassa sisältötuotantohankkeilla. Hallinnonalan toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa aluepoliittisin toimenpitein. Koulutus- ja tutkimustoimintaa kehittämällä vahvistetaan kansallista innovaatiojärjestelmää kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Aikuiskoulutuksessa otetaan huomioon väestön ikääntyminen. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään. Nuorten elinoloja ja elämänhallinnan edellytyksiä parannetaan yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Ennaltaehkäisevää huumetyötä kehitetään. Kansalaistoiminnan esteitä puretaan. Liikunnan eettistä pohjaa vahvistetaan erityisesti dopingin vastaista toimintaa tukemalla. Kulttuurista monimuotoisuutta edistetään vahvistamalla vähemmistöryhmien omia kulttuureja ja identiteettejä sekä tehostamalla yhteistyötä erilaisten ryhmien kesken. Sektoritutkimusta vahvistetaan ja hallinnonalan strategisen suunnittelun tueksi toteutetaan kehittämishankkeita. Hallinnonalan valtionosuuksissa on lisäystä 259 milj. euroa kustannustenjaon tarkistuksen sekä 1,5 %:n suuruisen kustannustason muutoksen johdosta sekä vähennystä yhteensä 91 milj. euroa arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 01. Opetusministeriö Kirkollisasiat Opetushallitus Kansainvälinen yhteistyö Yliopisto-opetus ja -tutkimus Ammattikorkeakouluopetus Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Opintotuki Tiede Taide ja kulttuuri Liikuntatoimi Nuorisotyö Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Opetusministeriö 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kunnossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvistä lisärakennushankkeista sekä vuokrista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin käyttötarkoitukseen liittyviä sitoumuksia saa vuonna 2002 tehdä siten, että niistä vuoden 2002 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa yhden henkilötyövuoden siirtona, mistä euroa momentilta ja euroa momentilta , euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta , euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta , euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa taidehallinnon järjestelyihin liittyen yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen siirtona momentille talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen sekä kulttuuriperinnön digitointiin ja muihin sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkeiden maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan hankkeet Muut hankkeet Yhteensä Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin valtion omaisuuden myynnistä vuosina saatavien tulojen käytöstä tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja tutkimustoiminnan menojen maksamiseen. Momentin nimike on muutettu talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttösuunnitelmassa yksilöityjen muiden avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionapu, mistä euroa utbildningsdelegationin sekä muihin toiminta- ja toimistomenoihin Paasikivi-Seura Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2002 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2001 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelman sekä Interreg ja Urban -yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukainen aluekehitysraha. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuosien sitoumukset 37,168 20,079-57,247 Vuoden 2002 sitoumukset 23,775 22,730 16,510 63,015 Yhteensä 60,943 42,809 16, ,262 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavasti (milj. euroa): Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Interreg Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 6,937 6,760-2,267 0,152 16,117 Euroopan sosiaalirahasto 13,048 7,272 26, ,898 Yhteensä 19,985 14,032 26,578 2,267 0,152 63,015 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Budjetoitu Myöntämis- Budjetoitu valtuutta valtuus määrärahaa Määräraha Ohjelma v v v v Euroopan aluekehitysrahasto Tavoite 1 10,949 6,937 5,558 6,009 Tavoite 2 14,862 6,760 7,490 7,565 Interreg 2,351 2,267 2,469 0,680 Urban 0,168 0,152 0,050 0,046 Yhteensä 28,330 16,117 15,567 14,300 Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 1 26,500 13,048 11,269 13,675 Tavoite 2 13,351 7,272 5,659 7,275 Tavoite 3 50,161 26,578 20,941 25,693 Yhteensä 90,012 46,898 37,869 46,643 EAKR + ESR yhteensä 118,342 63,015 53,436 60, talousarvio talousarvio lisätalousarvio 2000 tilinpäätös Kirkollisasiat Luvun määrärahoilla rahoitetaan muun muassa ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen ja kolmen hiippakunnan aluehallinnon palkoista, vuokrista ja matkoista aiheutuvat menot sekä avustukset eräille ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille sekä Suomen Merimieskirkolle. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 euroa Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vastaavat osuudet. Käyttösuunnitelma: Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille Avustus Suomen Merimieskirkolle Yhteensä Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konservointilaitoksen toiminnan tukemiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Opetushallitus Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Opetushallitukselle vuodelle 2002 seuraavat tulostavoitteet: Kehittämisen painopiste on seuraavissa ohjelmissa: koulutuksellisen tasa-arvon tukeminen perusopetuksessa, erityisopetuksen kehittäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, luku- ja kirjoitustaidon parantaminen perusopetuksessa, kielitaustojen vaikutus oppimiseen ruotsinkielisissä kouluissa, matematiikan ja luonnontieteiden opetus, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa sekä kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen, verkostomaiset koulutuspalvelut, opinto-ohjauksen ja koulutustiedotuksen tehostaminen, koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma, kestävä kehitys ja ympäristökasvatus, työssäoppiminen sekä koulutuksen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen, oppisopimuskoulutus. Perusopetuksen 3 9 luokkien opetussuunnitelmien perusteiden uusimista jatketaan ja lukion opetussuunnitelmien perusteet uusitaan. Ammatillisiin perustutkintoihin valmistellaan osaamisen näyttöjä. Tuetaan koulutuksen järjestäjiä ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien käyttöönotossa. Tuetaan työssäoppimisen uudistuksen toimeenpanoa tiedottamalla, kehittämällä opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutusta sekä kehittämällä malleja työssäoppimisen alakohtaiselle toteuttamiselle. Aikuisten näyttötutkintojen perusteita tarkistetaan ja uusitaan tavoitteena laajentaa tutkintojen käyttöä työelämän kaikilla toimialoilla. Työpaikkakouluttajakoulutusta kehitetään. Yleisiä kielitutkintoja kehitetään. Oppimistulosten kansallinen arviointi tehdään: peruskoulun kuudennen luokan äidinkielessä peruskoulun yhdeksännen luokan oppimaan oppimisessa peruskoulun yhdeksännen luokan vieraissa kielissä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 ammatillisen koulutuksen sosiaali- ja terveysalalla, talotekniikassa, rakennusalalla ja maanmittausalalla. Oppimistulosten kansainvälisessä arvioinnissa kohteena on EU-yhteistyönä toteutettava matematiikan ja äidinkielen oppimistulosten arviointi. Kehitetään koulutuksen perustietojärjestelmiä koulutuspoliittista päätöksentekoa palveleviksi sekä tuotetaan koulutuksen tilan kuvauksia ja koulutusindikaattoreita. Kehitetään koulutustarpeen ennakointimenetelmiä ja tuotetaan ennakointitietoa yhdessä elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Hoidetaan EU:n koulutus- ja yhteistoimintaohjelmiin sekä tietoverkkoihin liittyviä tehtäviä sekä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien koulutushankkeiden hallinnointia. Hoidetaan tutkintojen kansalliseen ja kansainväliseen tunnustamiseen kuuluvat tehtävät. Osallistutaan Venäjä- ja lähialueyhteistyö -ohjelman toimeenpanoon. Tuetaan kieli- ja kulttuurivähemmistöjen koulutusmahdollisuuksia ja edistetään monikulttuurista kasvatusta. Tuetaan opetustoimen henkilöstön osaamista rahoittamalla usean opintoviikon pitkäkestoista täydennyskoulutusta. Opetushallituksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien , , ja määrärahoja. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen palvelutoiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista 28,8 27,2 20,9 Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (t ) % tuotoista 15,9 18,8 7,8 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet vähälevikkinen oppimateriaali Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Kansainvälinen yhteistyö 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Nettomenot Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille vuodelle 2002 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Instituutin tehtävänä on avustaa viranomaisia, eri laitoksia, tutkijoita ja muita sidosryhmiä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Instituutti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kulttuuri-, opetus-, tutkimus- ja arkistoalan yhteistyösopimusten ja -ohjelmien käytännön toteuttamiseen. Instituutin tutkimustoiminnan ensisijaisena maantieteellisenä kohteena ovat itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina) ja Baltia. Myös muut entisen Neuvostoliiton osat samoin kuin venäläinen kulttuuriperinne Suomessa kuuluvat instituutin toimialaan. Instituutti toimii International Council for Central and East European Studies (ICCEES)-järjestön tiedotuskeskuksena. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavasti. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Monenkeskinen yhteistyö Kahdenkeskinen yhteistyö Euroopan integraatiosta aiheutuvat menot Ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen Pohjoismainen yhteistyö Sukukansaohjelma Yhteensä talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Kulttuuri-instituuttien toiminta Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tukeminen Eräiden kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä tekevien ulkomaanyhdistysten toiminta Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Unescon jäsenmaksu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin unionille Suomen maksuosuus ICCROMille Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno OECD/CERI jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMA- GES-rahastoon Suomen maksuosuus Audiovisuaalisen Eurekan kustannuksista Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa Suomen liittymisestä Euroopan neuvoston nuorisokorttia koskevaan osittaissopimukseen aiheutuvaa maksuosuutta varten ja vähennyksenä euroa Suomen erottua OECD:n PEB-koulurakennusohjelmasta talousarvio talousarvio tilinpäätös Yliopisto-opetus ja -tutkimus Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille (VNp ). Korkeakoululaitoksen kehittämislain 3 :n voimassaolo päättyi vuoden 2000 lopussa. Hallitusohjelman mukaan yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan edelleen lainsäädännöllä. Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 30/2001). Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että määrärahaa korotetaan vuonna 2002 vähintään 40 milj. eurolla, vuonna 2003 vähintään 30 milj. eurolla ja vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskisi vuosia Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään vuoteen 2003 mennessä kokonaan laskennalliseen menettelyyn siten, että perusrahoituksesta määräytyy laskennallisin perustein 90 % vuonna Käynnistetään tulosohjausjärjestelmän arviointi tulossopimuskautta varten. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan kehittämissuunnitelmassa määritellyille painoaloille, joita ovat mm. tietoteollisuus, opettajankoulutus, bioteknologia, liiketoimintaosaaminen, virtuaaliyliopisto ja tutkijankoulutus. Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2002 seuraavat tavoitteet: Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Yliopistoissa arvioidaan suoritettavan vuosina keskimäärin ylempää korkeakoulututkintoa ja tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että opiskelijoista opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Arvion mukaan avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimäärin kokopäiväistä opiskelijaa. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin euroa. Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi : Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot toteutuma tavoite toteutuma tavoite Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Yhteensä Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen sekä opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen. Vuoden 2002 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2002 jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään m 2. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön päätöksiin korkeakoulujen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (81/1993), kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 sekä avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Määräraha on tarkoitus jakaa seuraavasti: Helsingin yliopisto, mistä euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Opetusministeriön käytettäväksi Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja euroa kielitutkintoja hoitavan henkilöstön palkkausten siirtona momentilta Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Yhteishankkeet Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet julkisoikeudelliset suoritteet Muut tulot yhteishankkeet muut tulot Nettomenot Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista 17,7 19,5 23,8 Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (t ) % tuotoista 3,6 5,9 3,7 Tuotot % kustannuksista 103,8 106,2 103,8 Volyymin muutos % 13,8 9,1 7, talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 vän toiminnan, esiopetusuudistukseen liittyvän pätevöittämiskoulutuksen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta Yliopistojen yhteinen atktoiminta ja tietoliikenneyhteydet Korvaus Helsingin yliopistorahastoille Yliopistojen alueellinen kehittäminen Yhteensä Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin yliopiston rahastoille euroa korvauksena suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden poistamiseksi lain (1195/1994) johdosta. Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä vähennyksenä euroa siirtona momentille talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta käytetään euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Yhteishankkeet Apurahat ja avustukset Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot, yhteishankkeet Nettomenot Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2002 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvotte- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 lukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämistä tuetaan. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. EU:n nuoriso-ohjelman toteuttamiseen osallistutaan täysipainoisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä euroa EU:n uusien koulutusohjelmien kansallisesta toimeenpanosta aiheutuvien lisäkustannusten johdosta talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laadusta sekä kehittävät opetusharjoittelua, opetusteknologian käyttöä sekä täydennyskoulutuspalveluja. Harjoittelukoulut toteuttavat osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa ja Suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna ohjelmaa. Harjoittelukoulut sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa kansainvälistymisen ja siihen kasvattamisen. Harjoittelukouluissa on vuonna 2002 keskimäärin oppilasta, joista peruskouluasteella ja lukiossa oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, euroa, on otettu huomioon momentin mitoituksessa talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Joensuun yliopiston toimesta valtiolle merkittävien Joensuun Tiedepuisto Oy:n osakkeiden hankintaan. Osakeyhtiön valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi Joensuun yliopisto. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukainen aluekehitysraha. Osakkeiden hankintaan on tarkoitus käyttää valtion omaisuuden myynnistä vuosina saatavien tulojen käytöstä tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella yliopistojen alueelliseen kehittämiseen osoitettua rahoitusta talousarvio lisätalousarvio Ammattikorkeakouluopetus Ammattikorkeakoulut asettavat kehittämistoiminnan lähtökohdaksi valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille määritellyt suuntaviivat ja tavoitteet. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään työelämään ja kehittävät aktiivista rooliansa osana alueellista ja tarvittaessa valtakunnallista kehittämisstrategiaa pitäen tavoitteena kehittää elinkeinoelämää ja muuta työelämää sekä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 parantaa väestön hyvinvointia ja työllisyyttä. Koulutusta suunnataan kasvualoille, jotka vahvistavat kansallista innovaatiojärjestelmää ja kansainvälisen kilpailukykymme taloudellista, teollista ja kulttuurista pohjaa. Ammattikorkeakoulun keskimääräisen vuosiopiskelijamäärän arvioidaan vuonna 2002 olevan noin , josta nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja suorittaa ammatillisia erikoistumisopintoja. Aloituspaikkoja vuonna 2002 on nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot käynnistetään ja niihin suunnataan erikoistumisopintojen kiintiöstä 300 aloituspaikkaa. Säätelyjärjestelmän avulla huolehditaan siitä, että opiskelijamäärät pysyvät talousarvioesityksen tavoitteiden puitteissa. Ammattikorkeakouluista 7 on kunnan, 11 kuntayhtymän ja 11 yksityisen ylläpitämää. Opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut panostavat erityisesti ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaan (henkilöstön kehittäminen, kansainvälistäminen, kirjasto- ja tietopalvelut, tietotekniikan ja tietoverkkojen kehittäminen sekä ura- ja rekrytointipalvelut) sekä tutkimus- ja kehitystyöhön ja virtuaaliammattikorkeakouluun. Tietoteollisuuden koulutuksen ja tutkimuksen vuosina toteutettavan lisätoimenpideohjelman toteuttamista jatketaan. Henkilöstön kehittämisessä yhtenä tavoitteena on, että vuonna 2002 noin ammattikorkeakoulun opettajaa osallistuu maisteri-, lisensiaatti- tai tohtorikoulutukseen. Kansainvälistämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että kolmannes ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla vähintään kolmen kuukauden jakson. Vuoden 2002 tavoite on opiskelijaa. Vaihdon tavoitteena on pitkällä aikavälillä vastavuoroisuus. Vuonna 2002 tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa opiskelee ulkomaalaista opiskelijaa. Opettajavaihdossa pitkän aikavälin yhtenä tavoitteena on, että 20 % opettajista työskentelee ulkomailla vähintään kuukauden jakson. Vuonna 2002 tavoitteena on vastavuoroisesti 600 opettajan vaihto. Kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut käyttävät vähintään 5 % käyttökustannuksistaan näihin palveluihin. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa pyritään parantamaan ammatillista koulutusväylää etenevien pääsymahdollisuuksia ammattikorkeakouluopintoihin siten, että heidän osuutensa nousisi asteittain noin 35 %:iin uusista opiskelijoista. Avoin ammattikorkeakouluopetus vakiinnutetaan. Opiskelijamäärätavoite vuodelle 2002 on opiskelijaa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät vuosina Koulujen lkm Opiskelijoiden lukumäärä Opisk.määrän muutos /2002 Kunnalliset ammattikorkeakoulut Yksityiset ammattikorkeakoulut Kaikki ammattikorkeakoulut yhteensä 1) joista nuorten amk-tutkintoon johtava koulutus ja aikuisten amk-tutkintoon johtava koulutus, jatkotutkinnot ja erikoistumisopinnot Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määräraha on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen tietoyhteyksien ja -verkon (FUNET), korkeakoulukirjastojärjestelmien, ammattikorkeakoulujen seurannan ja arvioinnin tietokannan (AMKOTA), ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmän sekä ammattikorkeakoulujen muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa tietoverkon (FU- 1) Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskelijoina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 NET) ja kirjastojärjestelmien kehittämiseen siirtona momentilta talousarvio talousarvio Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulujen arvioinnista, ammattikorkeakoulututkimuksesta ja muista selvitys- ja kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimusja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa ammattikorkeakoulujen alueelliseen kehittämiseen valtion omaisuuden myynnistä vuosina saatavien tulojen käytöstä tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella. Lisäksi on otettu huomioon vähennyksenä euroa siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain (255/1995) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998)nbsp; mukaisen valtionosuuden ja -avustuksen sekä ammattikorkeakoulujen opettajankoulutuksen valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 23 :n mukaiseen ylimääräiseen valtionavustukseen ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaan, tutkimusja kehitystyöhön sekä muihin kehittämishankkeisiin, tuloksellisuusrahoitukseen ja opiskelijoiden harjoittelun tukemiseen enintään euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukemiseen. Valtionosuuden ja -avustuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Laskennalliset kustannukset kunnalliset yksityiset Kuntien rahoitusosuus Opettajankoulutuksen valtionavustuksiin Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukemiseen (enintään) Valtionavustuksiin (enintään) Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa pelastusalan ammattikorkeakouluopetukseen siirtona momentilta ja euroa rikosseuraamusalan ammattikorkeakouluopetuksen siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa siirtona momentille tietoverkon (FUNET) ja kirjastojärjestelmien kehittämiseen. Määräraha on mitoitettu keskimääräisen yksikköhinnan euroa/opiskelija (sis. alv) mukaisesti. Määrärahan mitoitukseen sisältyy pääluokkaperusteluihin viitaten lisäyksenä euroa ja opiskelijamäärän kasvusta aiheutuva lisäys euroa sekä vähennyksenä euroa arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Yleissivistävä koulutus Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi (VNp ). Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on varmistaa lasten oikeuksien toteutuminen riittävään ja ammattitaitoiseen opetukseen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön ja hyvinvointiin. Oppilashuoltotyöhön kiinnitetään erityistä huomiota käynnis- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 tämällä sitä koskeva kehittämishanke. Koulutuksen paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen arvioinnin kehittämisellä tähdätään koulutuksen tason turvaamiseen ja parantamiseen. Varmistetaan, että jokaisella opetuksen järjestäjällä on toimiva arviointijärjestelmä. Useat keskeiset kehittämishankkeet valmistuvat. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutus sekä koulun ja kulttuurin yhteistyöhanke jatkuvat. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa edistetään. Kehittämistyön painopistettä siirretään kehittämishankkeiden tuloksien arviointiin ja hyödyntämiseen opetussuunnitelmatyössä. Perusopetuksen uusittu opetussuunnitelma otetaan asteittain käyttöön lukuvuodesta alkaen. Lukion täsmennetyt opetussuunnitelman perusteet valmistuvat. Uutta oppiainetta, terveystietoa kehitetään osana uusia opetussuunnitelmia. Lukion opetustarjonta ja erityisen tehtävän saaneiden lukioiden määrä säilyvät pääosin nykyisellään. Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ehkäisyyn sekä syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen. Lasten ja nuorten tukipalvelujen kehittäminen jatkuu. Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon eri koulumuotojen opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Ympäristökasvatusta kehitetään ottaen huomioon sekä luonto että rakennettu ympäristö. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneista jatko-opintoihin siirtyvien osuutta nostetaan edelleen. Perusopetuksen oppilasmäärän esiopetus ja lisäopetus mukaanluettuna arvioidaan syksyllä 2002 olevan noin Perusopetuksen yhteydessä annettavaan lisäopetukseen (10. luokka) arvioidaan osallistuvan syksyllä 2002 noin oppilasta ja valtionosuuteen oikeuttavaan esiopetukseen noin oppilasta. Lukioiden oppilasmäärän arvioidaan lukuvuonna olevan päivälukioissa noin ja aikuislukioissa vastaavasti noin Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2002 noin kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin koetta. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja kulttuuri. Vuoden 2002 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetusta, venäjän- ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. Oppilaita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa on arvioitu vuonna 2002 olevan 825 ja Suomalais-venäläisessä koulussa 682. Lukuihin sisältyy sekä esiopetus että perusopetus ja lukiokoulutus. Oppilaitoksissa on tarkoitus suorittaa vuoden 2002 aikana yhteensä 110 perusopetuksen päättötodistusta sekä 90 ylioppilastutkintoa. Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat perusopetuksen antaminen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut. Näiden kahdeksan koulun toimintaa tehostetaan edelleen erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 2002 aikana on tarkoitus antaa opetusta noin 510 oppilaalle. 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, vammaisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa. Määrärahaa käytetään pääasiassa Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun, Suomalais-venäläisen koulun ja vammaisten lasten koulujen toimintaan sekä perusopetuksen järjestämiseen valtion koulukodeissa. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Valtion yleissivistävät oppilaitokset: Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Suomalais-venäläinen koulu Vammaisten lasten koulut Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Muu opetus: Koulukotien perusopetus EU:n Eurooppa-koulut Yhteensä Kaikki yhteensä Valtion yleissivistävien oppilaitosten menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä euroa yhden viran siirtona momentilta Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulutuksen kustannuksiin euroa on otettu huomioon momentin mitoituksessa talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän koulutuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja siirtymätasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n mukaisina avustuksina enintään euroa avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulussa ja lukiossa. Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 1,4 euroa asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään tuntia. Valtionosuuden ja -avustuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Laskennalliset kustannukset kunnallinen perusopetus yksityinen perusopetus kunnallinen lukio-opetus yksityinen lukio-opetus taiteen perusopetus (asukaskohtainen) esiopetus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Kuntien rahoitusosuus Tasauserät Valtionosuus taiteen perusopetukseen (opetustuntikohtainen) Valtionosuus ulkomailla toimivien koulujen käyttökustannuksiin Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) Tietoyhteiskuntahanke (enintään) Eräät ulkomaanopetuksen menot Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraiset valtionavustukset (enintään) Yhteensä Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena harjoittelukouluista ja valtion yleissivistävästä koulutuksesta euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa oppilasmäärän muutoksen (ml. esiopetuksen laajentaminen), euroa pääluokkaperusteluihin viitaten yksikköhintojen tarkistuksen ja euroa opettajien eläkejärjestelmän muutoksen johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille , euroa arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta ja euroa tasauserien muutoksen johdosta. Määräraha on mitoitettu seuraavien keskimääräisten yksikköhintojen mukaisesti (sis. alv): Lukio-opetus euroa/opp. Perusopetus euroa/opp. Esiopetus euroa/opp. Taiteen perusopetus asukaskohtainen valtionosuus 1,4 euroa/as opetustuntikohtainen valtionosuus 50 euroa/opetustunti 2002 talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) sekä peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten, eräiden ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä korkotukilainoista annetun lain (1075/1975) mukaisten perustamiskustannusten sekä ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain (494/1983) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Vuonna 2002 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2002 kustannustasossa yhteensä enintään euroa. Valtionosuuksista ja -avustuksista yhteensä enintään euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2002 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2003 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2002 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään euroa. Vuonna 2002 ja sen jälkeen vahvistettavien hankkeiden valtionosuus suoritetaan arvonlisäverottomiin kustannuksiin. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Vuonna 2002 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävä koulutus kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut Vuosina myönnetyt valtionosuudet yleissivistävä koulutus kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut Ennen vuotta 1993 myönnettyjen rakentamislupien edellyttämät valtionosuudet ja muut lakisääteiset menot yleissivistävät oppilaitokset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 kunnalliset ammatilliset oppilaitokset yksityiset ammatilliset oppi laitokset Yhteensä Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös homeongelmien aiheuttamiin rakennushankkeisiin. Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtionosuuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. euroa): Ennen vuotta 2002 hyväksytyt hankkeet yleissivistävät oppilaitokset 28,3 24,9 21,2 33,6 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 19,8 15,2 11,9 16,4 Vuonna 2002 myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset yleissivistävät oppilaitokset 2,4 3,9 4,7 19,8 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 0,9 1,7 2,0 8,3 Yhteensä 51,4 45,7 39,8 78, talousarvio talousarvio tilinpäätös Yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksien loppuerät (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) 49 :n mukaisten peruskoulujen, lukioiden ja musiikkioppilaitosten valtionosuuksien loppuerien maksamiseen. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Peruskoulut Lukiot Musiikkioppilaitokset Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus-koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihtooppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille (VNp ). Ammatillisen koulutuksen keskeinen haaste on koulutuksen ja työelämän lähentäminen tavoitteena tutkinnon suorittaneiden välitön sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin. Koulutuksen työelämävastaavuutta pyritään lisäämään toisaalta uudistettuihin oppilaitosmuotoisesti järjestettyihin ammatillisiin perustutkintoihin sisällytetyllä vähintään 20 opintoviikon laajuisella työssäoppimisella ja toisaalta laajentamalla oppisopimuskoulutusta ammatilliseen perustutkintoon johtavana väylänä. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavien osalta tavoitteena on noin 10 %:n osuus kaikista toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittavista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Työssäoppimisen uudistuksen tueksi ja toteutuksen varmistamiseksi kehitetään ja toteutetaan työssäoppimiseen liittyvää tiedotusta, työpaikkaohjaajien koulutusta, opettajien koulutusta ja pilottiprojekteja yhteistyössä työelämäosapuolten kanssa (työssäoppimisen tukiohjelma). Työpaikkaohjaajakoulutuksen tavoitteena on koulutettua ja opettajankoulutuksen tavoitteena opettajaa vuonna Lisäksi tavoitteena on, että 450 opettajaa osallistuu oppilaitoksen ulkopuoliselle työelämäjaksolle vuonna Työssäoppimisen tukiohjelmaan kuuluvia toimenpiteitä toteutetaan etupäässä Euroopan sosiaalirahastohankkeina ja kohdentamalla tarkoitukseen opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoja. Valmistellaan toimet näyttöjen käyttöönottamiseksi kaikilla aloilla etenkin näyttöpilottihankkeiden ja kansallisten näyttöaineistojen valmisteluprojektien avulla. Koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi ja läpäisyn tehostamiseksi kehitetään ammatillisen koulutuksen joustavuutta ja työelämäläheisiä työtapoja. Kiinnitetään huomiota ammatilliseen koulutukseen aktivoimiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelkohdassa. Koulutuksen järjestäjien vastuu koulutustarpeiden määrällisessä ennakoinnissa ja työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisessa edellyttää koulutuksen järjestäjiltä muun muassa valmiutta seurata ja edistää ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden sijoittumista työhön ja jatko-opintoihin. Kehitetään palveluja ja rahoitusta siten, että niiden avulla voidaan edistää em. tavoitteita. Tässä tarkoituksessa luodaan mm. menettelyt, joiden avulla koulutuksen järjestäjien käyttöön tuotetaan tietoa opiskelijoiden sijoittumisesta ja kehitetään ura- ja rekrytointipalveluja. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä arvioidaan olevan vuoden 2002 alussa yhteensä 206, joista 46 kuntia, 64 kuntayhtymiä ja 96 yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lisäksi valtion omistuksessa on viisi erityisopetusta antavaa oppilaitosta, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus. Ylläpitojärjestelmää ja oppilaitosverkkoa kehittämällä pyritään edelleen vaikuttamaan siihen, että toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään enenevässä määrin riittävän suurissa toimintakykyisissä yksiköissä. Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi tarjonnan mitoittamisessa otetaan huomioon lukiosta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat. Tavoitteeksi vuodelle 2002 asetetaan yhteensä noin toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkaa, joista oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon aloittavien osuudeksi arvioidaan noin Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiseksi opiskelijamääräksi vuonna 2002 arvioidaan yhteensä noin opiskelijaa, josta opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa peruskoulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on yhteensä vuotuista opiskelijaa, joista opiskelijaa peruskoulutuksessa ja opiskelijaa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Säätelyjärjestelmän avulla huolehditaan siitä, että opiskelijamäärät pysyvät talousarvioesityksen tavoitteiden puitteissa. Tämän lisäksi EU:n sosiaalirahasto rahoittaa oppisopimuskoulutusta, jonka kansallinen rahoitusosuus myönnetään momentilta Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräarvioissa on otettu huomioon koulutuksen järjestämislupien opiskelijamäärämitoitus siten, että koulutuspaikkojen täyttöasteeksi on arvioitu keskimäärin 95 %. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa vuosina muutos /2002 Valtio koulutuksen järjestäjänä Kunnat ja kuntayhtymät koulutuksen järjestäjinä Yksityiset yhteisöt ja säätiöt koulutuksen järjestäjinä Ammatillinen peruskoulutus yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös ammatillista koulutusta järjestävien valtion oppilaitosten kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, valtion erityisopetusta antavien oppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin. Määrärahaa käytetään valtion oppilaitoksissa järjestetyn ammatillisen erityisopetuksen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen toimintaan. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Nettomenot Maksullisen palvelutoiminnan toteutuneet tunnusluvut vuodelta 2000 ja ennakoidut tunnusluvut vuosille 2001 ja 2002: TULOT Muut suoritteet Maksullisen toiminnan tulot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Käyttöjäämä % tuloista 15,4 12,5 15,0 Osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % tuloista 0,7 0 0 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen pelastautumisyksikön valmistumisen johdosta sekä euroa opiskelijamäärän ja vaikeasti vammaisten opiskelijoiden määrän kasvun johdosta. Kuntien osuus valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen kustannuksiin euroa on otettu huomioon momentin mitoituksessa talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Työssäoppiminen ja harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen rahoittamiseen, työssäoppimiskäytäntöjen kehittämiseen ja opiskelijoiden palkkaamiseen harjoittelijoiksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20