Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriö vastaa toimialaansa kuuluvien koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan tehtävien hoitamisesta. Ministeriö edistää koulutusta, tiedettä, kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä, painottaa niiden merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kannalta sekä kehittää niiden ohjausjärjestelmiä. Taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Vuonna 2002 opetusministeriön ja sen hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat: Peruspalvelujen toimintaedellytyksiä parannetaan, lakisääteisten valtionosuuksien yksikköhintoja korotetaan ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia kehitetään. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään. Kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia käyttää koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja lisätään. Verkkopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden verkottumisen toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Kulttuuriperinnön säilyminen turvataan ja siihen liittyvän aineiston saatavuutta digitaalisessa muodossa parannetaan. Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään muun muassa sisältötuotantohankkeilla. Hallinnonalan toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa aluepoliittisin toimenpitein. Koulutus- ja tutkimustoimintaa kehittämällä vahvistetaan kansallista innovaatiojärjestelmää kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Aikuiskoulutuksessa otetaan huomioon väestön ikääntyminen. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään. Nuorten elinoloja ja elämänhallinnan edellytyksiä parannetaan yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Ennaltaehkäisevää huumetyötä kehitetään. Kansalaistoiminnan esteitä puretaan. Liikunnan eettistä pohjaa vahvistetaan erityisesti dopingin vastaista toimintaa tukemalla. Kulttuurista monimuotoisuutta edistetään vahvistamalla vähemmistöryhmien omia kulttuureja ja identiteettejä sekä tehostamalla yhteistyötä erilaisten ryhmien kesken. Sektoritutkimusta vahvistetaan ja hallinnonalan strategisen suunnittelun tueksi toteutetaan kehittämishankkeita. Hallinnonalan valtionosuuksissa on lisäystä 259 milj. euroa kustannustenjaon tarkistuksen sekä 1,5 %:n suuruisen kustannustason muutoksen johdosta sekä vähennystä yhteensä 91 milj. euroa arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Opetusministeriö Kirkollisasiat Opetushallitus Kansainvälinen yhteistyö Yliopisto-opetus ja -tutkimus Ammattikorkeakouluopetus Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Opintotuki Tiede Taide ja kulttuuri Liikuntatoimi Nuorisotyö Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta yhtyy siihen hallituksen esityksen perusteluissa todettuun, että taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Opetusministeriön hallinnonalan painopisteitä ensi vuonna ovat muun muassa opetus- ja kulttuuritoimen peruspalvelujen toimintaedellytysten parantaminen, opetustoimen arvioinnin kehittäminen, koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen saatavuuden lisääminen tasaarvoisesti ja kansallisen innovaatiojärjestelmän vahvistaminen koulutus- ja tutkimustoimintaa kehittämällä. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että opetus- ja kirjastotoimen valtionosuuksien korottamisella poistetaan 1990-luvulla laman seurauksena tehdyt yksikköhintojen leikkaukset. Näin kunnilla on paremmat mahdollisuudet helpottaa koulun arkista työtä ja antaa koulutuksen järjestäjille paremmat edellytykset laadukkaiden koulupalvelujen tuottamiseen. Valiokunta kiinnittää erityisesti huomiota myös siihen, että eduskunnan hyväksymä korkeakoulujen kehittämislain muutos (HE 30/2001 vp) turvaa yliopistoille selkeästi nykyistä paremman määrärahakehityksen. Taiteen ja kulttuurin määrärahat kasvavat noin neljällä prosentilla. Taide- ja kulttuuripolitiikalla pyritään käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen rajoissa muun muassa edistämään kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista, toteuttamaan sisältötuotantohankkeiden sekä kirjastopolitiikan lähivuosien toimenpideohjelmaa ja parantamaan audiovisuaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koko kulttuuripolitiikan toimialan valtionrahoituksesta veikkausvoittovarojen osuus on hallituksen esityksen mukaan 79 prosenttia. Veikkausvoittovarojen tuoton arvioidaan hallituksen esityksessä kasvavan 2,2 prosentilla. Valiokunnan mielestä tavoite on kunnianhimoinen, koska kuluvankin vuoden tuotto jää varsinaisessa valtion talousarviossa esitettyä alemmas ja tuottoarvioita on jouduttu kolmannessa lisätalousarviossa (HE 177/2001 vp) alentamaan 103 miljoonalla markalla. Kulttuuritoimen rahoitusperustan turvaamiseksi valiokunta pitääkin välttämättömänä toimenpiteitä kansallisten rahaarpa-, veikkaus- ja vedonlyöntipelejä harjoittavien yksinoikeusyhteisöjen toiminnan turvaamiseksi. 01. Opetusministeriö 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kunnossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvistä lisärakennushankkeista sekä vuokrista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin käyttötarkoitukseen liittyviä sitoumuksia saa vuonna 2002 tehdä siten, että niistä vuoden 2002 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään euroa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Utsjoen kirkko ja sen lämpökeskus ovat viimeinen kirkollinen kiinteistö opetusministeriön hallinnassa. Kirkkohallituksen ja Utsjoen seurakunnan kanssa on käyty neuvotteluja sen siirtämiseksi Utsjoen seurakunnalle. Ongelmana on kuitenkin se, että kirkon lämpökeskus vaatii korjausta eikä Utsjoen seurakunnalla ole varaa rahoittaa korjausta. Valiokunta pitää välttämättömänä peruskorjauksen toteuttamista pikaisesti. Sen vuoksi momentille lisätään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 2002 talousarvio talousarvio tilinpäätös Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa yhden henkilötyövuoden siirtona, mistä euroa momentilta ja euroa momentilta , euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta , euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta , euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa taidehallinnon järjestelyihin liittyen yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen siirtona momentille talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen sekä kulttuuriperinnön digitointiin ja muihin sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan hankkeet Muut hankkeet Yhteensä Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa sisältötuotantoa palveleviin tarkoituksiin valtion omaisuuden myynnistä vuosina saatavien tulojen käytöstä tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja tutkimustoiminnan menojen maksamiseen. Momentin nimike on muutettu talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttösuunnitelmassa yksilöityjen muiden avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Svenska Finlands folkting -toiminnan valtionapu, mistä euroa utbildningsdelegationin sekä muihin toiminta- ja toimistomenoihin Paasikivi-Seura Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2002 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2001 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelman sekä Interreg ja Urban-yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukainen aluekehitysraha. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuosien sitoumukset 37,168 20,079-57,247 Vuoden 2002 sitoumukset 23,775 22,730 16,510 63,015 Yhteensä 60,943 42,809 16, ,262 Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavasti (milj. euroa): Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Interreg Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 6,937 6,760-2,267 0,152 16,117 Euroopan sosiaalirahasto 13,048 7,272 26, ,898 Yhteensä 19,985 14,032 26,578 2,267 0,152 63,015 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Budjetoitu Myöntämis- Budjetoitu valtuutta valtuus määrärahaa Määräraha Ohjelma v v v v Euroopan aluekehitysrahasto Tavoite 1 10,949 6,937 5,558 6,009 Tavoite 2 14,862 6,760 7,490 7,565 Interreg 2,351 2,267 2,469 0,680 Urban 0,168 0,152 0,050 0,046 Yhteensä 28,330 16,117 15,567 14,300 Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 1 26,500 13,048 11,269 13,675 Tavoite 2 13,351 7,272 5,659 7,275 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Tavoite 3 50,161 26,578 20,941 25,693 Yhteensä 90,012 46,898 37,869 46,643 EAKR + ESR yhteensä 118,342 63,015 53,436 60, talousarvio talousarvio I lisätalousarvio 2001 III lisätalousarvio 2000 tilinpäätös Kirkollisasiat Luvun määrärahoilla rahoitetaan muun muassa ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen ja kolmen hiippakunnan aluehallinnon palkoista, vuokrista ja matkoista aiheutuvat menot sekä avustukset eräille ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille sekä Suomen Merimieskirkolle. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Ortodoksisen teologian opetusta on annettu Joensuun yliopistossa yli kymmenen vuotta. Ortodoksinen seminaari täydentää tärkeällä tavalla akateemista opetusta ortodoksisen spiritualiteetin ja identiteetin kannalta. Jotta korkeimman tason ortodoksiseen koulutukseen saataisiin ortodoksisen identiteetin omaavia henkilöitä, tulee seminaarin opettajavoimia vahvistaa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että ortodoksiseen seminaariin perustetaan toinen opettajan virka talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. 07. Opetushallitus Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään euroa Antwerpenin ja Hampurin merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vastaavat osuudet. Käyttösuunnitelma: Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille Avustus Suomen Merimieskirkolle Yhteensä Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konservointilaitoksen toiminnan tukemiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Opetushallitukselle vuodelle 2002 seuraavat tulostavoitteet: Kehittämisen painopiste on seuraavissa ohjelmissa: koulutuksellisen tasa-arvon tukeminen perusopetuksessa, erityisopetuksen kehittäminen, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 syrjäytymisen ehkäiseminen, luku- ja kirjoitustaidon parantaminen perusopetuksessa, kielitaustojen vaikutus oppimiseen ruotsinkielisissä kouluissa, matematiikan ja luonnontieteiden opetus, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa sekä kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen, verkostomaiset koulutuspalvelut, opinto-ohjauksen ja koulutustiedotuksen tehostaminen, koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma, kestävä kehitys ja ympäristökasvatus, työssäoppiminen sekä koulutuksen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen, oppisopimuskoulutus. Perusopetuksen 3 9 luokkien opetussuunnitelmien perusteiden uusimista jatketaan ja lukion opetussuunnitelmien perusteet uusitaan. Ammatillisiin perustutkintoihin valmistellaan osaamisen näyttöjä. Tuetaan koulutuksen järjestäjiä ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien käyttöönotossa. Tuetaan työssäoppimisen uudistuksen toimeenpanoa tiedottamalla, kehittämällä opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutusta sekä kehittämällä malleja työssäoppimisen alakohtaiselle toteuttamiselle. Aikuisten näyttötutkintojen perusteita tarkistetaan ja uusitaan tavoitteena laajentaa tutkintojen käyttöä työelämän kaikilla toimialoilla. Työpaikkakouluttajakoulutusta kehitetään. Yleisiä kielitutkintoja kehitetään. Oppimistulosten kansallinen arviointi tehdään: peruskoulun kuudennen luokan äidinkielessä peruskoulun yhdeksännen luokan oppimaan oppimisessa peruskoulun yhdeksännen luokan vieraissa kielissä ammatillisen koulutuksen sosiaali- ja terveysalalla, talotekniikassa, rakennusalalla ja maanmittausalalla. Oppimistulosten kansainvälisessä arvioinnissa kohteena on EU-yhteistyönä toteutettava matematiikan ja äidinkielen oppimistulosten arviointi. Kehitetään koulutuksen perustietojärjestelmiä koulutuspoliittista päätöksentekoa palveleviksi sekä tuotetaan koulutuksen tilan kuvauksia ja koulutusindikaattoreita. Kehitetään koulutustarpeen ennakointimenetelmiä ja tuotetaan ennakointitietoa yhdessä elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Hoidetaan EU:n koulutus- ja yhteistoimintaohjelmiin sekä tietoverkkoihin liittyviä tehtäviä sekä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien koulutushankkeiden hallinnointia. Hoidetaan tutkintojen kansalliseen ja kansainväliseen tunnustamiseen kuuluvat tehtävät. Osallistutaan Venäjä- ja lähialueyhteistyö -ohjelman toimeenpanoon. Tuetaan kieli- ja kulttuurivähemmistöjen koulutusmahdollisuuksia ja edistetään monikulttuurista kasvatusta. Tuetaan opetustoimen henkilöstön osaamista rahoittamalla usean opintoviikon pitkäkestoista täydennyskoulutusta. Opetushallituksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien , , ja määrärahoja. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen palvelutoiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 % tuotoista 28,8 27,2 20,9 Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (t ) % tuotoista 15,9 18,8 7,8 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet vähälevikkinen oppimateriaali Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Kansainvälinen yhteistyö 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Nettomenot Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille vuodelle 2002 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Instituutin tehtävänä on avustaa viranomaisia, eri laitoksia, tutkijoita ja muita sidosryhmiä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Instituutti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kulttuuri-, opetus-, tutkimus- ja arkistoalan yhteistyösopimusten ja -ohjelmien käytännön toteuttamiseen. Instituutin tutkimustoiminnan ensisijaisena maantieteellisenä kohteena ovat itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina) ja Baltia. Myös muut entisen Neuvostoliiton osat samoin kuin venäläinen kulttuuriperinne Suomessa kuuluvat instituutin toimialaan. Instituutti toimii International Council for Central and East European Studies (ICCEES)-järjestön tiedotuskeskuksena. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja si- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 vistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavasti. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Monenkeskinen yhteistyö Kahdenkeskinen yhteistyö Euroopan integraatiosta aiheutuvat menot Ulkosuomalaisten sivistysolojen edistäminen Pohjoismainen yhteistyö Sukukansaohjelma Yhteensä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : V i i p u r i - k e s k u s j a k a r j a l a n k i e l e n k e h i t- t ä m i n e n. Luovutetun Karjalan historian ja kulttuurin sekä alueen suomalaisen kauden kansalaisyhteisötoiminnan perinteiden tunnetuksi tekemiseksi Viipuriin on kesäkuussa 2001 perustettu kulttuuri-, tiedotus- ja kansalaistoiminnan keskus. Keskus tarjoaa myös elinkeinoelämän toimijoille ja alueella yrittämisestä kiinnostuneille yhteyksiä paikalliseen talous- ja elinkeinoelämään. Keskusta ylläpitää Karjalan Liitto ry. Valiokunta katsoo, että kulttuuri- ja tiedotuskeskuksen toiminta voi muodostua luontevaksi lähialueyhteistyöksi sekä kulttuurien kohtaamispaikaksi. Se voi lähentää alueen entisen ja nykyisen väestön kanssakäymistä sekä edistää alueen kehitystä. Valiokunta pitää Viipuri-keskuksen toiminnan tukemista tarkoituksenmukaisena. Sen vuoksi momentille lisätään euroa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös karjalan kielen kehittämiseen. Karjalan kielen tutkimuksen tavoitteena on karjalan kielen elvyttäminen ja karjalan kielen aseman vahvistaminen Suomessa sekä yhteistyö rajan takaisen karjalankielisen väestön kanssa. Merkittävä osa karjalaisväestöstä on puhunut karjalaa yli vuosituhannen ajan. Karjalaa puhui 1930-luvun lopulla sittemmin luovutetuissa Raja-Karjalan pitäjissä arviolta henkeä. Nykyisin karjalan kielen taitajia ei ole Suomessa tilastoitu, mutta valiokunnalle esitettyjen arvioiden mukaan useampi tuhat puhuu karjalan kieltä. Valiokunta pitää tärkeänä käynnistää selvitys, jossa kartoitetaan karjalan kielen asema ja tarvittavat toimenpiteet karjalan kielen kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi. P o h j o i s m a i n e n y h t e i s t y ö. Pohjoismaiden neuvosto ja siten virallinen pohjoismainen yhteistyö täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta on omissa valmisteluissaan valinnut nuoriin ja lapsiin kohdistuvan toiminnan yhdeksi painopistealueeksi. Tulevaisuuden pohjoismaista yhteistyötä ajatellen on ensiarvoisen tärkeää, että nuorisolle ja ennen kaikkea koululaisille taataan riittävät voimavarat pohjoismaiseen kanssakäymiseen ja tutustumiseen muihin Pohjoismaihin sekä niiden kulttuuriin ja yhteiskuntaelämään. Valiokunta painottaa sitä, että pohjoismaisen vaihto-ohjelmatoiminnan lisäksi Suomessa myös kansallisella tasolla luodaan edellytykset erilaisten vaihto-ohjelmien toteutumiseen ja siihen, että pohjoismaista opettaja- ja oppilasvaihtotoimintaa voidaan ylläpitää kasvavaa tarvetta ja kiinnostusta vastaavasti. Valiokunta pitää tärkeänä myös niiden suunnitelmien toteuttamista, joiden mukaan oppilasvaihtoa laajennetaan koskemaan myös Ruotsissa asuvia suomenkielisiä koululaisia, joille halutaan järjestää tilaisuus tutustua omaan suomenkieliseen kulttuuriin ja omaan kielelliseen identiteettiinsä Suomessa talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien avustusten maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Kulttuuri-instituuttien toiminta Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tukeminen Eräiden kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä tekevien ulkomaanyhdistysten toiminta Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Unescon jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin unionille Suomen maksuosuus ICCROMille Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno OECD/CERI jäsenmaksu Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMA- GES-rahastoon Suomen maksuosuus Audiovisuaalisen Eurekan kustannuksista Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa Suomen liittymisestä Euroopan neuvoston nuorisokorttia koskevaan osittaissopimukseen aiheutuvaa maksuosuutta varten ja vähennyksenä euroa Suomen erottua OECD:n PEB-koulurakennusohjelmasta talousarvio talousarvio tilinpäätös Yliopisto-opetus ja -tutkimus Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille (VNp ). Korkeakoululaitoksen kehittämislain 3 :n voimassaolo päättyi vuoden 2000 lopussa. Hallitusohjelman mukaan yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan edelleen lainsäädännöllä. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain muuttamisesta. Lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi säädetään, että määrärahaa korotetaan vuonna 2002 vähintään 40 milj. eurolla, vuonna 2003 vähintään 30 milj. eurolla ja vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskisi vuosia Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään vuoteen 2003 mennessä kokonaan laskennalliseen menettelyyn siten, että perusrahoituksesta määräytyy laskennallisin perustein 90 % vuonna Käynnistetään tulosohjausjärjestelmän arviointi tulossopimuskautta varten. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan kehittämissuunnitelmassa määritellyille painoaloille, joita ovat mm. tietoteollisuus, opettajankoulutus, bioteknologia, liiketoimintaosaaminen, virtuaaliyliopisto ja tutkijankoulutus. Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2002 seuraavat tavoitteet: Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Yliopistoissa arvioidaan suoritettavan vuosina keskimäärin ylempää korkeakoulututkintoa ja tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että opiskelijoista opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Arvion mukaan avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimäärin kokopäiväistä opiskelijaa. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin euroa. Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi : Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot toteutuma tavoite toteutuma tavoite Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Yhteensä Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen sekä opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen. Vuoden 2002 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2002 jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään m 2. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön päätöksiin korkeakoulujen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (81/1993), kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) sekä avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Määräraha on tarkoitus jakaa seuraavasti: Helsingin yliopisto, mistä euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Opetusministeriön käytettäväksi Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja euroa kielitutkintoja hoitavan henkilöstön palkkausten siirtona momentilta Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Yhteishankkeet Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet julkisoikeudelliset suoritteet Muut tulot yhteishankkeet muut tulot Nettomenot Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista 17,7 19,5 23,8 Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (t ) % tuotoista 3,6 5,9 3,7 Tuotot % kustannuksista 103,8 106,2 103,8 Volyymin muutos % 13,8 9,1 7,9 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : L ä ä k ä r i k o u l u t u s. Kuluvan vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä eduskunta lisäsi lääkärikoulutukseen osoitettavia määrärahoja lääkärikoulutuksen lisäämiseksi 70 aloituspaikalla. Valiokunta viittaa siinä yhteydessä lausuttuun (VaVM 10/2001 vp). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäkoulutuksesta aiheutuvia lisämäärärahoja ensi vuodelle ei ole kuitenkaan talousarvioehdotukseen otettu. Valiokunta pitää valitettavana, että opetusministeriö ei ole syksyn aikana pystynyt selvit- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 tämään tarkasti millaisia lisäkustannuksia tiedekunnille aiheutuu peruskoulutuksen lisäämisestä, vaan tehtävään asetetun selvitysmiehen työ valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä lisämäärärahojen osoittamista lisättyyn lääkärikoulutukseen. Sen vuoksi momentille lisätään euroa. O p e t t a j a n k o u l u t u s. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaan on varattu talousarvioehdotuksessa yhteensä noin 7,4 miljoonaa euroa. Lisäksi momentilta osoitetaan määrärahoja esiopetusuudistukseen liittyvään pätevöittämiskoulutukseen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. OPEPRO-selvityksen mukaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on seuraavan kymmenvuotiskauden aikana varauduttava yhteensä noin opettajan poistumaan. Suunnitellut opettajankoulutuksen lisäysmäärät eivät riitä täyttämään tulevaa vajetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aineenopettajakoulutuksessa opettajankoulutukseen otettavien välitön lisäämistarve on ainakin englannin kielessä, matemaattisluonnontieteellisissä aineissa, toisessa kotimaisessa kielessä ruotsissa, liikunnassa ja erityisopetuksessa. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen nykykapasiteetti, joka vuonna 2001 on 1 190, riittää valiokunnan saaman selvityksen mukaan toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opettajatarpeen tyydyttämiseen. Vastaava määrä uusia pedagogisesti koulutettuja opettajia tarvitaan vuosittain ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajiksi. Tämä edellyttää ammatillisten opettajakorkeakoulujen vuosittaisen sisäänoton nostamista nykyisestään. Nykyiset vuotuiset koulutusmäärät on kaksinkertaistettava, jotta tuleva opettajatarve pystytään tyydyttämään. Suurin opettajatarve on tietotekniikassa, tekniikan alalla ja kulttuurin alalla. Valiokunta pitää opettajankoulutuksen laajentamiseen varattuja määrärahoja talousarvioehdotuksessa riittämättöminä. Sen vuoksi momentille lisätään euroa. D i p l o m i - i n s i n ö ö r i k o u l u t u s. Vaasan yliopisto on kehittänyt teknillis-tieteellistä koulutusta yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun (Espoo) kanssa. Opintojen alkuvaihe suoritetaan Vaasan yliopistossa ja loppuvaihe Teknillisessä korkeakoulussa. Koulutukseen otetaan vuosittain noin 60 uutta opiskelijaa. Käyttösuunnitelma: Valiokunta pitää ongelmallisena sitä, että Vaasan yliopistolla ei ole tutkinnonanto-oikeutta diplomi-insinöörikoulutuksessa. Nykyisessä toimintamallissa, jossa tutkinnon antaa Teknillinen korkeakoulu, pääosa opiskelijoista jää pääkaupunkiseudulle työhön. Jos tutkinto suoritettaisiin kokonaan Vaasassa, voitaisiin alueen elinkeinoelämän työvoimatarve tyydyttää tarkoituksenmukaisimmin. Muualla saatujen kokemusten myötä voidaan arvioida, että Vaasaan tutkinnon suorittaneista alueelle jäisi noin viidennes diplomi-insinööreistä. Valiokunta katsoo, että Vaasan yliopistolle tulisi myöntää oikeus antaa diplomi-insinöörin tutkintoja. Samassa yhteydessä tulisi selvittää Turun yliopiston DI-tutkinnonanto-oikeus. Lisäksi valiokunta toteaa, että on tarpeen tehdä opetusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen pohjalta kokonaisselvitys tekniikan alan yliopisto-opetuksen tasapuolisesta kehittämisestä ja alueellisesta jakautumisesta. J o e n s u u n y l i o p i s t o n l ä n t i s e n t e o l o- g i a n k o u l u t u s. Läntinen teologia on kuulunut Joensuun yliopiston ainevalikoimaan vuodesta 1997 alkaen. Joensuun yliopiston hallitus on päättänyt teologisen tiedekunnan perustamisesta. Tiedekunta aloittaa toimintansa Evankelisluterilainen kirkko tukee tiedekunnan perustamista yhteensä 1,5 miljoonalla markalla vuosina Opetusministeriö on vuonna 2000 myöntänyt Joensuun yliopistolle markkaa evankelisluterilaisen kirkon virkoihin pätevöittävän koulutuksen aloittamiseen vuoden 2001 aikana. Kirkon virkoihin pätevöittävän koulutuksen käynnistämiseen läntisessä teologiassa on tarkoitus osoittaa vuosina erillistä hankerahoitusta yhteensä euroa. Valiokunta pitää välttämättömänä edelleenkin kehittää Joensuun yliopiston läntisen teologian koulutusta talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, esiopetusuudistukseen liittyvän pätevöittämiskoulutuksen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet Korvaus Helsingin yliopiston rahastoille Yliopistojen alueellinen kehittäminen Yhteensä Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin yliopiston rahastoille euroa korvauksena suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden poistamiseksi lain (1195/1994) johdosta. Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä vähennyksenä euroa siirtona momentille talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta käytetään euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Yhteishankkeet Apurahat ja avustukset Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot, yhteishankkeet Nettomenot Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2002 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämistä tuetaan. Uuden tie- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 totekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. EU:n nuoriso-ohjelman toteuttamiseen osallistutaan täysipainoisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä euroa EU:n uusien koulutusohjelmien kansallisesta toimeenpanosta aiheutuvien lisäkustannusten johdosta talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laadusta sekä kehittävät opetusharjoittelua, opetusteknologian käyttöä sekä täydennyskoulutuspalveluja. Harjoittelukoulut toteuttavat osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa ja Suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna ohjelmaa. Harjoittelukoulut sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa kansainvälistymisen ja siihen kasvattamisen. Harjoittelukouluissa on vuonna 2002 keskimäärin oppilasta, joista peruskouluasteella ja lukiossa oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, euroa, on otettu huomioon momentin mitoituksessa talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Joensuun yliopiston toimesta valtiolle merkittävien Joensuun Tiedepuisto Oy:n osakkeiden hankintaan. Osakeyhtiön valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi Joensuun yliopisto. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukainen aluekehitysraha. Osakkeiden hankintaan on tarkoitus käyttää valtion omaisuuden myynnistä vuosina saatavien tulojen käytöstä tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella yliopistojen alueelliseen kehittämiseen osoitettua rahoitusta talousarvio I lisätalousarvio Ammattikorkeakouluopetus Ammattikorkeakoulut asettavat kehittämistoiminnan lähtökohdaksi valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille määritellyt suuntaviivat ja tavoitteet. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään työelämään ja kehittävät aktiivista rooliansa osana alueellista ja tarvittaessa valtakunnallista kehittämisstrategiaa pitäen tavoitteena kehittää elinkeinoelämää ja muuta työelämää sekä parantaa väestön hyvinvointia ja työllisyyttä. Koulutusta suunnataan kasvualoille, jotka vahvistavat kansallista innovaatiojärjestelmää ja kansainvälisen kilpailukykymme taloudellista, teollista ja kulttuurista pohjaa. Ammattikorkeakoulun keskimääräisen vuosiopiskelijamäärän arvioidaan vuonna 2002 olevan noin , josta nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja suorittaa ammatillisia erikoistumisopintoja. Aloituspaikkoja vuonna 2002 on nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot käynnistetään ja niihin suunnataan erikoistumisopintojen kiintiöstä 300 aloituspaikkaa. Säätelyjärjestelmän avulla Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 huolehditaan siitä, että opiskelijamäärät pysyvät talousarvioesityksen tavoitteiden puitteissa. Ammattikorkeakouluista 7 on kunnan, 11 kuntayhtymän ja 11 yksityisen ylläpitämää. Opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut panostavat erityisesti ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaan (henkilöstön kehittäminen, kansainvälistäminen, kirjasto- ja tietopalvelut, tietotekniikan ja tietoverkkojen kehittäminen sekä ura- ja rekrytointipalvelut) sekä tutkimus- ja kehitystyöhön ja virtuaaliammattikorkeakouluun. Tietoteollisuuden koulutuksen ja tutkimuksen vuosina toteutettavan lisätoimenpideohjelman toteuttamista jatketaan. Henkilöstön kehittämisessä yhtenä tavoitteena on, että vuonna 2002 noin ammattikorkeakoulun opettajaa osallistuu maisteri-, lisensiaatti- tai tohtorikoulutukseen. Kansainvälistämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että kolmannes ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla vähintään kolmen kuukauden jakson. Vuoden 2002 tavoite on opiskelijaa. Vaihdon tavoitteena on pitkällä aikavälillä vastavuoroisuus. Vuonna 2002 tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa opiskelee ulkomaalaista opiskelijaa. Opettajavaihdossa pitkän aikavälin yhtenä tavoitteena on, että 20 % opettajista työskentelee ulkomailla vähintään kuukauden jakson. Vuonna 2002 tavoitteena on vastavuoroisesti 600 opettajan vaihto. Kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut käyttävät vähintään 5 % käyttökustannuksistaan näihin palveluihin. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa pyritään parantamaan ammatillista koulutusväylää etenevien pääsymahdollisuuksia ammattikorkeakouluopintoihin siten, että heidän osuutensa nousisi asteittain noin 35 %:iin uusista opiskelijoista. Avoin ammattikorkeakouluopetus vakiinnutetaan. Opiskelijamäärätavoite vuodelle 2002 on opiskelijaa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät vuosina Koulujen lkm Opiskelijoiden lukumäärä Opisk.määrän muutos /2002 Kunnalliset ammattikorkeakoulut Yksityiset ammattikorkeakoulut Kaikki ammattikorkeakoulut yhteensä 1) joista nuorten amk-tutkintoon johtava koulutus ja aikuisten amk-tutkintoon johtava koulutus, jatkotutkinnot ja erikoistumisopinnot Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määräraha on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen tietoyhteyksien ja -verkon (FUNET), korkeakoulukirjastojärjestelmien, ammattikorkeakoulujen seurannan ja arvioinnin tietokannan (AMKOTA), ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmän sekä ammattikorkeakoulujen muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa tietoverkon (FU- NET) ja kirjastojärjestelmien kehittämiseen siirtona momentilta talousarvio talousarvio Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulujen arvioinnista, ammattikorkeakoulututkimuksesta ja muista selvitys- ja kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien 1) Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskelijoina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15