40. Yleissivistävä koulutus

Transkriptio

1 40. Yleissivistävä koulutus S e l v i t y s o s a : Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi (VNp ). Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on varmistaa lasten oikeuksien toteutuminen riittävään ja ammattitaitoiseen opetukseen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön ja hyvinvointiin. Oppilashuoltotyöhön kiinnitetään erityistä huomiota käynnistämällä sitä koskeva kehittämishanke. Koulutuksen paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen arvioinnin kehittämisellä tähdätään koulutuksen tason turvaamiseen ja parantamiseen. Varmistetaan, että jokaisella opetuksen järjestäjällä on toimiva arviointijärjestelmä. Useat keskeiset kehittämishankkeet valmistuvat. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteutus sekä koulun ja kulttuurin yhteistyöhanke jatkuvat. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa edistetään. Kehittämistyön painopistettä siirretään kehittämishankkeiden tuloksien arviointiin ja hyödyntämiseen opetussuunnitelmatyössä. Perusopetuksen uusittu opetussuunnitelma otetaan asteittain käyttöön lukuvuodesta alkaen. Lukion täsmennetyt opetussuunnitelman perusteet valmistuvat. Uutta oppiainetta, terveystietoa kehitetään osana uusia opetussuunnitelmia. Lukion opetustarjonta ja erityisen tehtävän saaneiden lukioiden määrä säilyvät pääosin nykyisellään. Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ehkäisyyn sekä syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen. Lasten ja nuorten tukipalvelujen kehittäminen jatkuu. Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon eri koulumuotojen opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Ympäristökasvatusta kehitetään ottaen huomioon sekä luonto että rakennettu ympäristö. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneista jatko-opintoihin siirtyvien osuutta nostetaan edelleen. Perusopetuksen oppilasmäärän esiopetus ja lisäopetus mukaanluettuna arvioidaan syksyllä 2002 olevan noin Perusopetuksen yhteydessä annettavaan lisäopetukseen (10. luokka) arvioidaan osallistuvan syksyllä 2002 noin oppilasta ja valtionosuuteen oikeuttavaan esiopetukseen noin oppilasta. Lukioiden oppilasmäärän arvioidaan lukuvuonna olevan päivälukioissa noin ja aikuislukioissa vastaavasti noin Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2002 noin kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin koetta. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja kulttuuri. Vuoden 2002 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetusta, venäjän- ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. Oppilaita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa on arvioitu vuonna 2002 olevan 825 ja Suomalais-venäläisessä koulussa 682. Lukuihin sisältyy sekä esiopetus että perusopetus ja lukiokoulutus. Oppilaitoksissa on tarkoitus suorittaa vuoden 2002 aikana yhteensä 110 perusopetuksen päättötodistusta sekä 90 ylioppilastutkintoa. Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat perusopetuksen antaminen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut. Näiden kahdeksan koulun toimintaa tehostetaan edelleen erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 2002 aikana on tarkoitus antaa opetusta noin 510 oppilaalle. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Eduskunta on lisännyt kahtena vuonna talousarvioon erillismäärärahan lasten- ja nuortenpsykiatrian tarpeisiin. Näillä määrärahoilla on voitu mm. tehostaa lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja ja nopeuttaa hoitoonpääsyä. Nämä määrärahat eivät ole tähän mennessä kohdentuneet sairaalakoulutuksen kehittämiseen. Lapsen ollessa sairaalahoidossa sairaalan sijaintikunta on perusopetuslain 4 :n 3 momentin mukaan velvollinen järjestämään opetuksen. Oppilaan kotikunta puolestaan maksaa oppilaasta sairaalan sijaintikunnalle maksuosuuden, joka perustuu todellisiin kustan- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 nuksiin. Maksuosuuksilla pyritään turvaamaan huomattavasti muuta opetusta kalliimman sairaalaopetuksen järjestämisen edellytykset. Valiokunta pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten tehostetun psykiatrisen hoidon johdosta koulunkäynnille ja erityisesti sairaalaopetukseen aiheutuvat lisätarpeet huomioidaan niin, että lapsi tai nuori voi saada asianmukaisesti opetusta sairaalassaoloajan ja tarvitsemansa tuen siirtyessään takaisin omaan kouluunsa. 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, vammaisten lasten koulujen palveluja kehittämiskeskustoimintaan, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun, Suomalais-venäläisen koulun ja vammaisten lasten koulujen toimintaan sekä perusopetuksen järjestämiseen valtion koulukodeissa. Valtion yleissivistävät oppilaitokset: Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Suomalais-venäläinen koulu Vammaisten lasten koulut Yhteensä Muu opetus: Koulukotien perusopetus EU:n Eurooppa-koulut Yhteensä Kaikki yhteensä Valtion yleissivistävien oppilaitosten menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä euroa yhden viran siirtona momentilta Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulutuksen kustannuksiin euroa on otettu huomioon momentin mitoituksessa talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän koulutuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja siirtymätasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n mukaisina avustuksina enintään euroa avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilai- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 tosten kansainvälistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulussa ja lukiossa. Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 1,4 euroa asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään tuntia. S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avustuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Laskennalliset kustannukset kunnallinen perusopetus yksityinen perusopetus kunnallinen lukio-opetus yksityinen lukio-opetus taiteen perusopetus (asukaskohtainen) esiopetus Kuntien rahoitusosuus Tasauserät Valtionosuus taiteen perusopetukseen (opetustuntikohtainen) Valtionosuus ulkomailla toimivien koulujen käyttökustannuksiin Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) Tietoyhteiskuntahanke (enintään) Eräät ulkomaanopetuksen menot Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraiset valtionavustukset (enintään) Yhteensä Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena harjoittelukouluista ja valtion yleissivistävästä koulutuksesta euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa oppilasmäärän muutoksen (ml. esiopetuksen laajentaminen), euroa pääluokkaperusteluihin viitaten yksikköhintojen tarkistuksen ja euroa opettajien eläkejärjestelmän muutoksen johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille , euroa arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen johdosta ja euroa tasauserien muutoksen johdosta. Määräraha on mitoitettu seuraavien keskimääräisten yksikköhintojen mukaisesti (sis. alv): Lukio-opetus Perusopetus Esiopetus Taiteen perusopetus asukaskohtainen valtionosuus opetustuntikohtainen valtionosuus euroa/opp euroa/opp euroa/opp. 1,4 euroa/as 50 euroa/opetustunti 2002 talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) sekä peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten, eräiden ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä korkotukilainoista annetun lain (1075/1975) mukaisten perustamiskustannusten sekä ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain (494/1983) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Vuonna 2002 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2002 kustannustasossa yhteensä enintään euroa. Valtionosuuksista ja -avustuksista yhteensä enintään euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2002 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2003 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2002 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2002 ja sen jälkeen vahvistettavien hankkeiden valtionosuus suoritetaan arvonlisäverottomiin kustannuksiin. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös homeongelmien aiheuttamiin rakennushankkeisiin. Vuonna 2002 myönnettävät valtionosuudet yleissivistävä koulutus kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut Vuosina myönnetyt valtionosuudet yleissivistävä koulutus kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut Ennen vuotta 1993 myönnettyjen rakentamislupien edellyttämät valtionosuudet ja muut lakisääteiset menot yleissivistävät oppilaitokset kunnalliset ammatilliset oppilaitokset yksityiset ammatilliset oppilaitokset Yhteensä Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtionosuuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. euroa): Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Ennen vuotta 2002 hyväksytyt hankkeet yleissivistävät oppilaitokset 28,3 24,9 21,2 33,6 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 19,8 15,2 11,9 16,4 Vuonna 2002 myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset yleissivistävät oppilaitokset 2,4 3,9 4,7 19,8 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 0,9 1,7 2,0 8,3 Yhteensä 51,4 45,7 39,8 78,1 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarvioehdotuksesta antamaansa mietintöön (VaVM 43/2000 vp) ja siinä oppilaitosten perustamishankkeiden rahoituksesta todettuun. Valiokunta painottaa sitä, että koulutuksen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan ehdotetuista hanke-esityksistä voitiin rahoitussuunnitelmaan ottaa alle 23 prosenttia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen hankkeista ja noin 15 prosenttia aikuiskoulutuksen hankkeista (mom ). Valiokunta korostaa sitä, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa hankkeita ilman valtionosuutta, joten osa hankkeista siirtyy myöhempään ajankohtaan valtionosuuksiin varattujen määrärahojen puuttuessa. Kehitys on ollut myös viime vuosina huononeva. Määrärahojen vähyyden johdosta rahoitussuunnitelmaan on voitu ottaa yhä pienempi osa siihen esitetyistä hankkeista. Edellä todetun johdosta momentille lisätään 2 miljoonaa euroa muun muassa homeja kosteusvaurioista kärsivien koulujen peruskorjaukseen. Tämän johdosta myös valtionosuuksien myöntämisvaltuutta ja toteutusaikaista myöntämisvaltuutta korotetaan kumpaakin 3 miljoonalla eurolla talousarvio talousarvio tilinpäätös Yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksien loppuerät (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) 49 :n mukaisten peruskoulujen, lukioiden ja musiikkioppilaitosten valtionosuuksien loppuerien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Peruskoulut Lukiot Musiikkioppilaitokset Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus-koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihtooppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5