10. (29.10, osa) Yleissivistävä koulutus

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 10. (29.10, osa) Yleissivistävä koulutus Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Tavoitteena on koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, alueellisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen. Esi- ja perusopetus turvataan lähipalveluna ja lukioverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta. Toiminnan keskeinen on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa sekä kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, riittävä ohjaus ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Lasten ja nuorten luovuutta, erilaista lahjakkuutta, innovatiivisuutta ja toimintakykyä edistetään varhaiskasvatuksesta alkaen. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatkoopintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla. Toiminnallinen tuloksellisuus Suunnataan voimavaroja perusopetuksen laadun kehittämiseen. Painopisteenä on muun muassa tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien, oppilaanohjauksen ja oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen sekä perusopetuksen vieraiden kielten tarjonnan ja valintojen monipuolistaminen. Selvitetään kielivalintojen yksipuolistumisen syyt. Vahvistetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja koulun kerhotoimintaa sekä kehitetään koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Tuetaan tehostettua ja erityistä tukea sekä henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevien perusopetuslain säännösten toimeenpanoa. Vakiinnutetaan kouluyhteisöjen turvallisuutta edistävä koulukiusaamisen vastainen Kiva-koulu -toimenpideohjelma perusopetuksen koulujen käyttöön. Tietoverkkovälitteistä peruslukutaidon ja matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristöä kehitetään edelleen sekä laajennetaan tukemaan maahanmuuttajataustaisten lasten oppimista. Joustavan perusopetuksen Jopo-toimintamuoto vakiinnutetaan osaksi perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien toimintaa. Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista kehittämällä vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa. Tuetaan perusopetuksen laatukriteereiden toimeenpanoa ja kehitetään perusopetuksen laadun seurannan välineitä myös muilta osin valtakunnallisen ja paikallisen päätöksenteon tarpeisiin. Tuetaan perusopetuksen opetusryhmien pienentämistä sekä seurataan perusopetuksen ryhmäkokojen kehitystä. Vieraskielisten oppilaiden suomi/ruotsi toisena kielenä ja oppilaiden oman äidinkielen opetuksen tarjontaa tuetaan. Lukiokoulutuksessa otetaan käyttöön suullisen kielitaidon kokeet osana lukio-opintoja. Lukiokoulutuksen saavutettavuutta tuetaan järjestämislupamuutoksin sekä hyödyntämällä entistä enemmän etä- ja verkko-opetusta. Valmistellaan toimenpiteet lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Edistetään taiteen perusopetuksen saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua. OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta ja vuodelle ) Lukutaito ) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2001, 2004, 2007 ja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Matematiikka Luonnontiede Yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät vuosina 2) syksy syksy syksy / arvio arvio muutos Esiopetus Perusopetus josta lisäopetus Nuorten lukiokoulutus yli 18-vuotiaat Aikuisten lukiokoulutus josta aineopiskelijat (kaikki) josta rahoitukseen oikeuttavat Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna noin kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin koetta. 01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen Oppilasmäärät 2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen ja 3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Helsingin eurooppalaisen koulun toiminta laajenee asteittain arvio Eurooppa-koulut Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Suomalais-venäläinen koulu Valtion yleissivistävät erityiskoulut Koulukotien perusopetus Helsingin eurooppalainen koulu Yhteensä Valtion yleissivistävien erityiskoulujen erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät 2007 arvio 2) Pääluokan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen vuoden 2007 opiskelijamäärät ovat laskennallisia keskiarvoja, mutta tässä taulukossa syyskuun 20. tilastointipäivän mukaisia tietoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Ohjaustoiminta kunnissa ohjauskäyntejä oppilaita Tilapäinen opetus ja kuntoutus (tukijaksot, kuntoutustutkimukset) koulutettavapäiviä Lukion suorittamista edistävä opetus (Mikael-koulu) oppilaita Henkilötyövuodet 2007 arvio Eurooppa-koulut 30,3 30, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 69,2 70, Suomalais-venäläinen koulu 80,3 83, Valtion yleissivistävät erityiskoulut 702,3 686, Helsingin eurooppalainen koulu - 3, Yhteensä 882,1 875, Määrärahan arvioitu käyttö Kielikoulut Valtion yleissivistävät erityiskoulut Koulukotien perusopetus EU:n Eurooppa-koulut Helsingin eurooppalainen koulu Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyneet erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Vuoden alusta esi- ja perusopetuksen määrärahoja siirretään kuntien peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetun valtionosuuden piiriin luvun perusteluihin viitaten. Kuntien valtionosuuslaissa säädetään kotikunnan maksuosuuden perusteista, maksuvelvollisuudesta ja mahdollisuudesta laskuttaa esi- ja perusopetuksen oppilaiden perusteella näiden kotikuntia. Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, euroa, on otettu huomioon momentin mitoituksessa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkaratkaisut (missä kertaluonteista vähennystä siirtymäkauden päättämisestä johtuen euroa ja -174 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 kertaluonteisen vähennyksen poistumisesta johtuvaa lisäystä euroa), valtion palkkausjärjestelmä sekä työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) VaEL-maksun muutokset Kertamenon poistuminen (Tervaväylän koulun toimitilojen kalustaminen) -800 Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnan laajeneminen Helsingin eurooppalaisen koulun lisäoppilasvaraus Koulukotien ja Eurooppakoulujen perustoiminnan turvaaminen ( I LTAE) 300 Tuottavuustoimet (-0,8 htv) -35 Esi- ja perusopetuksen kuntalaskutusjärjestelmään siirtyminen Tasokorotus 278 Yhteensä talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetusministeriön asetuksen (438/2001) mukaan. Määrahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa johtuen valtion palkkausjärjestelmästä. talousarvio talousarvio tilinpäätös Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yleissivistävän koulutuksen sekä siihen liittyvän kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen ja 3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille (arviointitoiminta) -110 Siirto momentille (2 htv) -145 Määräaikaisen menon poistuminen Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös ( , osa) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 2) enintään euroa opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n mukaisten avustusten maksamiseen vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 3) enintään euroa opetusministeriön määräämin lain 42 :n mukaisten avustusten maksamiseen joustavan perusopetuksen toimintamuodon toteuttamiseen 4) enintään euroa opetusministeriön määräämin lain 42 :n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 5) enintään euroa opetusministeriön määräämin lain 42 :n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen 6) enintään euroa opetusministeriön määräämin lain 42 :n mukaisten avustusten maksamiseen aikuisten perusopetuksen järjestämiseen 7) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen sekä kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin 8) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 43 :n 2 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 :n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen 9) enintään euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 10) enintään euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistämiseen 11) enintään euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen 12) enintään euroa avustuksina perusopetuksen opetusryhmien koon pienentämiseen 13) enintään euroa avustuksina tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien vahvistamiseen sekä 14) enintään euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään tuntia. Ohjaustunnin hinta on 22,43 euroa. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään tuntia. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset kuntien peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön uudistamiseksi sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) muuttamiseksi. Määrärahan arvioitu käyttö 1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) kunnallinen lukiokoulutus ( * ) yksityinen lukiokoulutus ( * 6 260, sis. alv.) Kuntien rahoitusosuus Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset (1 400 * ) Perusopetus, muut vammaisoppilaat ( * ) Maahanmuuttajien valmistava opetus (2 000 * ) Lisäopetus (2 400 * ) Sisäoppilaitoslisä (650 * ) Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus Valtionosuudet yhteensä ) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 3) Joustavan perusopetuksen toimintamuodon toteuttaminen (enintään) ) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) ) Rahoituslain 42 :n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) ) Rahoituslain 42 :n mukaiset avustukset aikuisten perusopetuksen järjestämiseen (enintään) ) Ulkomaanopetuksen menot ) Rahoituslain 43 :n mukaiset avustukset (enintään) ) Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten valtionavustukset (enintään) ) Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistäminen (enintään) ) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) ) Perusopetuksen opetusryhmien koon pienentäminen (enintään) ) Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien vahvistaminen (enintään) ) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) Yhteensä Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat (ei sis. alv) Perusopetus euroa/opp. Lukiokoulutus euroa/opisk. Taiteen perusopetus opetustuntikohtainen valtionosuus 69,07 euroa/opetustunti Aamu- ja iltapäivätoiminta 22,43 euroa/ohjaustunti Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kustannustason muutos (2,7 %) Lukiokoulutuksen opiskelijamäärän muutos Tasauserät Kertavähennyksen poistuminen Yksityisen perusopetuksen valtionosuudet Ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva avustusten lisäys Yksityisen perusopetuksen valtionosuusperusteet Perusopetuksen kuntien rahoitusosuuden vähennyksen huomioon ottaminen yleisessä valtionosuudessa (momentilla ) Tuntiperusteisen taiteen perusopetuksen määrän muutos Aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinnan tasokorotus Siirto momentille Määräytymisperusteiden muutokset Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten perustamishankkeiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Valtuus 1) Vuonna saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat yhteensä enintään euroa. Valtionavustuksista enintään euroa saa myöntää toteutusaikaisena. 2) Vuonna saa edellisen lisäksi määrätä valtionavustusten enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2011 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on yhteensä enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) muuttamiseksi siten, että yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeen valtionosuus muutetaan valtionavustukseksi. Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat oppilaalle. Momentin nimike on muutettu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Määrärahan arvioitu käyttö Vuonna myönnettävät valtionavustukset yleissivistävä koulutus Vuosina 2001 myönnetyt valtionosuudet yleissivistävä koulutus ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut Yhteensä Myönnetyistä valtionosuuksista ja -avustuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa) Ennen vuotta myönnetyt valtionosuudet yleissivistävät oppilaitokset 39,8 39,6 34,0 82,3 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 4,3 3,1 1,5 0,1 Vuonna myönnettävät valtionavustukset yleissivistävät oppilaitokset 3,9 3,3 3,9 16,9 Yhteensä 48,0 46,0 39,4 99,3 talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihtooppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa johtuen kertamenon poistumisesta (lukiolaisten tiedeolympialaisten tukeminen). talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7