BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan II-IV-vyöhykkeillä, mutta korkean laatunsa vuoksi viljelyyn myös I-vyöhykkeelle. Valkokuorisen Pepin sato soveltuu hyvin rehukäyttöön, elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi ja vientiin. BOR viljelyratkaisu tarjoaa kattavan tietopaketin Peppi-kauran menestyksekkääseen viljelyyn.
MAALAJI Lyhyen ja lujan kortensa ansiosta Peppi sopii erinomaisen hyvin tyypillisille kauramaille eli eloperäisille ja multaville lohkoille. Kun Pepistä tuotetaan raaka-ainetta elintarviketeollisuuden käyttöön, kannattaa viljelyyn valita vähämultaisempia lohkoja. NÄIN LASKET KYLVÖSIEMENEN KÄYTTÖMÄÄRÄN: kpl/m2 x tjp,g = kg/ha itävyys-% KYLVÖ Kylvötiheys itämisolosuhteiltaan hyvillä eloperäisillä mailla on 500 kpl itävää siementä/m2. Savi- ja kivennäismailla kylvösiemenen käyttömäärää lisätään 550-600 kappaleeseen siementä/m2. Korkeampaa kylvösiemenmäärää käytetään myös epäedullisissa oloissa tai kylvön viivästyessä. Tuotettaessa raaka-ainetta elintarviketeollisuuden tarpeisiin siemenmäärä on 500 kpl itävää siementä/m2. Sertifioitu siemen on viljelijälle taloudellisesti kannattava tapa varmistaa kylvösiemenen laatu. Siemenlaskuri osoitteessa www.sertifioitusiemen.fi kertoo hyödyn euroina. LANNOITUS Pepin lyhyt ja luja korsi sietää runsasta typpilannoitusta - tämä kannattaa hyödyntää rehukauran tuotannossa. Eloperäisillä maalajeilla maasta vapautuvan typen määrä on kuitenkin huomioitava. Elintarviketeollisuuden käyttöön tuotettavalla korkealaatuisella raaka-aineella typpilannoitus pyritään mitoittamaan siten, että sadon laatu on mahdollisimman korkea. Tässä oleellista on suuren jyväkoon lisäksi se, että kasvusto tuleentuu tasaisesti. Fosforilannoitus tehdään ympäristötuen ehtojen mukaisesti lohkokohtaiseen viljavuusanalyysiin perustuen. Kaliumlannoitus tehdään samaten lohkokohtaisen viljavuusanalyysin tietojen pohjalta. Kauralle tyypillisesti Peppi on herkkä mangaaninpuutteelle, jos lohkon ph on hyvä tai korkea. Peruslannoituksessa tämä on otettava huomioon. Mikäli kasvustoon tästä huolimatta ilmestyy mangaaninpuutosoireita, on lehtilannoitus mangaanisulfaatilla, mangaanikelaatilla tai Superlehtiravinteella tehtävä välittömästi ensioireiden ilmaannuttua. TUNNISTA mangaaninpuutosoireet (www.farmit.net). Taulukko 1. Pepin suurin mahdollinen typpilannoitus (kg N/ha) eri maalajeilla ympäristötuen satotasokorjaukset huomioiden. ETELÄ- JA KESKI-SUOMI Satotaso Savi- ja Karkeat kiv. Eloperäiset hiesumaat maat maat 4000 100 90 60 4500 110 100 70 5000 120 110 80 5500 130 120 90 POHJOIS-SUOMI Satotaso Savi- ja Karkeat kiv. Eloperäiset hiesumaat maat maat 4000 90 80 60 4500 100 90 70 5000 110 100 80 5500 120 110 90
KASVINSUOJELU RIKKAKASVINTORJUNTA Rikkakasvien torjunta Peppi-kasvustosta tehdään tarvittaessa pellolla olevien rikkakasvilajien mukaan. Rikkakasvien torjuntaan voidaan käyttää yleisiä viljoilla käytettäviä aineita ao. aineiden edustajien suositusten mukaisesti (kts. liite, taulukko 1). Kasvuaika, sadon määrä ja laatu. Pepin lajikekuvauksen löydät Internetistä osoitteesta www.boreal.fi. KASVITAUDIT Lehtilaikku (Pyrenophora avenae) on kauran tärkein tauti Suomessa. Sitä esiintyy taloudellisesti merkittävissä määrin viileinä ja sateisina kasvukausina. Toistuva kauranviljely samalla lohkolla ja rehevä kasvusto lisäävät taudin esiintymistä. Tautia aiheuttava sieni säilyy rihmastona jyvän pinnalla sekä pellolla olevassa kasvinjätteessä. Kauran lehtilaikun tärkein torjuntakeino on terveen, peitatun kylvösiemenen käyttö sekä huolellinen viljelykierto. Tarvittaessa kauran lehtilaikkua voidaan torjua myös tautiruiskutuksilla. Tautiruiskutukset voidaan tehdä aina korrenkasvun alusta Pepin röyhylle tuloon asti aineiden edustajien suositusten mukaisesi (kts. liite, taulukko 2). Pepin lehtilaikun kestävyys on muiden aikaisten kaurojen tasoa. Borealin viljelyteknisissä kokeissa tautiruiskutukset eivät ole yleensä mainittavasti lisänneet sadon määrää eli käsittely ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa (kuva 1). Tautiruiskutukset Pepillä ovat kuitenkin nostaneet sadon hehtolitrapainoa (kuva 2). Tuhannen jyvän painoon ruiskutuksilla ei ole ollut vaikutusta. Borealin kokeissa Pepin tautiruiskutukset on tehty korrenkasvuvaiheessa, kehitysasteella 32-37 BBHC. PUNAHOME Elintarvikekäyttöön tarkoitetulle viljalle on ollut 1.7.2006 alkaen voimassa EU-säädökset suurimmista sallituista punahomeen toksiinien enimmäismääristä. Yleisimmän toksiinin, deoksinivalenolin (DON) raja-arvo kauralle on 1750 μg/kg. Toisen toksiinin, tsearalenonin, enimmäismäärä viljoilla on 100 μg/kg. Raja-arvot koskevat kaikkea teollisuuteen myytävää elintarvikeviljaa. Rehuviljoille raja-arvoja ei ole määritetty. Punahomeet (Fusarium-sienet) ovat maassa kasvinjätteissä eläviä taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat viljoilla tyvitautia ja punahometta tähkiin. Sienet leviävät kasvinjätteiden lisäksi myös kylvösiemenen kautta. Kuiva alkukesä sekä sateinen ja lämmin loppukesä tarjoaa Fusariumin kehitykselle ihanteelliset olosuhteet. Kasvuston lakoutuminen lisää merkittävästi punahomeen muodostumisen riskiä. Kuva 1. Tautitorjunnan vaikutus Pepin satoon (Borealin viljelytekniset kokeet 2005-2007). Punahomesaastuntaa voidaan parhaiten torjua käyttämällä tervettä, peitattua kylvösiementä sekä huolellisella viljelykierrolla. Markkinoilla olevista taudintorjunta-aineista yhden (Proline) luvataan tehoavan myös punahomeeseen. Punahometorjunnassa tautiruiskutus tehdään kukintavaiheessa. Homeen lisääntymistä estävät tehokkaasti puinti alle 25 %:n kosteudessa ja sadon nopea kuivatus puinnin jälkeen alle 14 %:n kosteuteen. (Punahomeet viljassa: Viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi, MMM Vilja-alan yhteistyöryhmä 2007) Kuva 2. Tautitorjunnan keskimääräinen vaikutus Pepin hehtolitrapainoon (Borealin viljelytekniset kokeet 2005-2007).
LAONTORJUNTA Pepin normaali kasvusto ei vaadi kasvunsääteen käyttöä. Laontorjunta voi kuitenkin olla tarpeen erittäin rehevissä kasvustoissa, karjanlantaa käytettäessä sekä viljeltäessä Peppiä eloperäisillä maalajeilla, joista vapautuu kasvukauden aikana typpeä (kuva 3). Mikäli laontorjunta on tarpeen, käytetään kasvunsääteenä Moddus M -valmistetta 0,15-0,3 l/ha korrenkasvuvaiheessa, kasvuasteella 32-37 BBHC. Yleensä Pepillä riittää Moddus M -valmisteen alempi käyttömäärä. Suurimokauran raaka-ainetuotannossa ainoa soveltuva kasvunsääde on Moddus M. Klormekvattiklorivalmisteiden (esim. CCC, 5C) käyttöä ei suositella jäämäriskin takia. Etefonia sisältäviä valmisteita (Cerone ja Terpal) ei ole rekisteröity kauralle. (Erikoiskasvien viljely, Tieto tuottamaan 118/2007) Kuva 3: Laontorjunnan vaikutus Pepin lakoutumiseen (Borealin viljelytekniset kokeet 2004-2006) Tiedä mitä kylvät. BOREAL KASVINJALOSTUS OY Boreal Kasvinjalostus Oy puh. 0400 200 710 www.boreal.fi www.farmit.net
LIITE Taulukko 1. Eri rikkakasvintorjunta-aineiden teho yleisimpiin siemenrikkakasveihin. Taulukko 2. Eri fungisidien teho KAURAN tauteihin.