Maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja osallisuuden vahvistamista

Samankaltaiset tiedostot
Kunnian ja häpeän välissä

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Perhe ja maahanmuutto, lasten kasvatus ja osallisuuden vahvistaminen

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

Järjestöt kotoutumista tukemassa Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:

Venäläis-suomalainen parisuhde

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KOTOUTUMISKOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE - OHJAUS KOTOUTUMISEN TUKENA. Sanna Matikainen OAKK

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava ( )

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Perhetukea maahanmuuttajille

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

TURVATAITOJA NUORILLE

Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa

Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Nuorten näkymätön kansalaisuus?

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

ISYYDEN TUKEMINEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Milloin kotoutuminen on onnistunut?

WOMENTO - työuramentoroinnilla tuloksiin! Monikulttuurisuuden asiantuntija Gunta Ahlfors Oulu

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä Johanna Jussila

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kotouttamisen kumppanuusohjelma. Varpu Taarna Erityisasiantuntija

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä

Valtion I kotouttamisohjelma

Vanhemmuutta vahvistava ryhmätoiminta. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Opo kahden tulen välissä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ohjaajan työssä. Tarja

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

VOI HYVIN yleisöluento

Transkriptio:

Maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja osallisuuden vahvistamista Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi Puh: 0503256450 mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi 20.4.2016

Muuttosyyt Eri maista tulleet Moninaisuus Erilaisin mukana tuoduin resurssein tulleet Eri ikäisenä tulleet Erilaisen vastaanoton saaneet Aikaisempi elämänkokemus: maaseutu vai kaupunki; koulutustaso; luku- ja kirjoitustaito; harrastukset; mielenkiinnon kohteet Oleskelun peruste: avioliitto tai perheside, työ, opiskelu, kansainvälinen suojelu VÄESTÖLIITTO 20.4.2016 2

Perheet ja maahanmuutto: Muutosvaiheen olosuhteet ja tapahtumat (kv. suojelu) Kokemukset kotimaassa Kokemukset ja traumat pakomatkan aikana Kokemukset ja traumat pakolaisleirillä Kokemukset uudessa maassa (ja kokemukset pidemmän maassaolon jälkeen ) Ajatus mielenterveyden määrittymisestä vain lähtömaan mahdollisesti traumaattisista tapahtumista on vanhentunut: henkinen hyvinvointi vahvistuu tai heikkenee lähtökokemusten, välitilojen ja uudessa maassa saatujen kokemusten yhteisvaikutuksena Mina Zandkarimi 20.4.2016 3

Monet haasteet HAJONNEET PERHEET erossa oleminen huoli vaikea uudelleen yhdistäminen KADONNEET PERHEENJÄSENET epätietoisuus surutyö ei voi alkaa epäoikeudenmukaisuuden tunne ilman kielitaitoa ilman yhteiskunnan ja toimintaympäristön tuntemusta ilman sosiaalisia verkostoja HAASTEELLINEN ELÄMÄNVAIHE MITEN NOPEASTI ELÄMÄNHALLINTA PALAUTUU? Väestöliitto 20.4.2016 4

Muutosvaiheen olosuhteet ja tapahtumat (avioliitto; perheside) Odotukset parisuhteelta ja perhe-elämältä ennen maahantuloa Odotusten ja todellisuuden kohtaaminen yhteisen elämän alkaessa ja vakiintuessa Perheenyhdistäminen: - hakeminen ja päätöksen odottaminen stressaavaa - usein vanhemmat ja lapset ovat olleet toisistaan erossa pitkään=> tällä on vaikutus yhteiseen elämään ja sen aloittamiseen Mina Zandkarimi 20.4.2016 5

Mielenterveyteen vaikuttavat suojaavat tekijät ja riskitekijät (Esa Nordling, THL)

Muutosvaiheen stressitekijöitä Turvapaikanhakijoilla erityisen paljon psykiatrisia häiriöitä (depressio yleisin diagnoosi) jotka lisääntyvät prosessin pitkittyessä Vastaanottokeskusympäristö tuo oman lisähaasteen lapsiperheen olosuhteisiin; yksintulleilla alaikäisillä oma tilanteensa TP-prosessin lapsiperheillä + yksintulleilla alaikäisillä tulee olla samat lasten oikeudet ja ikäkaudelle sopivat palvelut kuin muillakin Yksin tulleet alaikäiset usein ilman vanhempiaan myönteisen oleskelulupapäätöksen jälkeenkin: miten rakennetaan luottamuksellinen ja turvallinen aikuissuhde? Mina Zandkarimi 20.4.2016 7

Kotoutuminen ja vanhemmuus Perheen näkökulmasta onnistunut kotoutuminen on ennen kaikkea toimivaa perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta sekä tosiasiallista tietoa perheille suunnatuista palveluista ja pääsyä niihin Työllisyys, turvallisuus, syrjintä ja muut yhteiskunnalliset olot heijastuvat perhedynamiikkaankin Olennaista on, että kukin perheenjäsen tulee kohdatuksi ja kuulluksi omine tarpeineen ja tilanteineen Mina Zandkarimi 20.4.2016 8

Maahantulo myöhäisaikuisuudessa: riskit ja niiden huomiointi Eläkeiän lähestyessä työllistyminen hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta; oppiminen hitaampaa Elämän kokeminen merkityksettömänä Sosiaalisen verkoston kapeutuminen Riippuen yksilöllisestä lähtötilanteesta=> vahva kokemus oman statuksen laskemisesta Erilaiset sairaudet voivat vaikeuttaa sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen Usein vahvat transnationaalit siteet Tehtävänä oman roolin uudelleenmäärittely: vertaistoiminnasta usein hyviä kokemuksia; usein myös omaa kulttuuritoiminnasta Mina Zandkarimi 20.4.2016 9

Uudessa maassa roolit muuttuvat Vastaanottavan yhteiskunnan odotukset ja käyttäytymisnormisto ovat erilaiset kuin lähtöyhteiskunnassa. Syntyy ristiriitaisia rooliodotuksia vastaanottavan yhteiskunnan käyttäytymisroolien ja opittujen roolien välillä. Tietyt, käyttäytymistä säätelevät roolit aktivoituvat muutoksessa. Käyttäytymistä säätelevien roolien muutokseen vaikuttavat vuorovaikutustilanteet, yksilöllinen tieto (ns. sosiaalinen pääoma) sekä ulkoapäin säädetyt asiat (mm. lainsäädäntö) Käyttäytymiseen vaikuttavat roolit toteutuvat motivaatio, tavoite- ja teon roolien tasolla. Näistä näkyy useimmiten vain tekojen taso. KULTTUURIN KANTAJA IDENTITEETIN RAKENTAJA ERI YHTEISÖJEN JÄSEN TULEVAISUUDEN TEKIJÄ MUUTOKSEN HALLITSIJA PERHEEN JÄSEN Väestöliitto Monikulttuurinen osaamiskeskus 20.4.2016 10

Miehen kokema muutos Kokemus oman autonomisen aseman menetyksestä Riippuvuus oman perheen naispuolisista jäsenistä ( esim. tyttären tulkkausapu, vaimon toimeentulotuki jne.) Vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen niin omassa elämässä kuin yhteiskunnallisestikin Naisvaltaisuus Suomessa ammatillisella kentällä riippuvuus naisesta myös kodin ulkopuolella Suomalaisen miehen roolimallien näkymättömyys miten toimivat miehet Suomessa? Osallistumismahdollisuuksien vähäisyys mihin voin oikeasti vaikuttaa? Haetaan asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia perheen sisällä Väestöliitto Monikulttuurinen osaamiskeskus 20.4.2016 11

Naisen kokema muutos Kokemus oman aseman ja itsenäisyyden vahvistumisesta Mahdollisuus ja kannustus osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan Oikeus lastenhoitoon kodin ulkopuolella Mahdollisuus sosiaaliseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen Elinikäinen oppiminen ja opiskelumahdollisuuksien monipuolisuus Tasa-arvo naisten ja miesten välillä Naisten mahdollisuuden työllistyä varsin hyvät Sosiaalisten verkostojen ja tuen vähäisyys vrt. lähtömaahan Väestöliitto Monikulttuurinen osaamiskeskus 20.4.2016 12

Taloudelliset riskitekijät perheessä Rahan arvon merkitystä voi olla vaikea hahmottaa mihin rahat riittävät, mikä on kohtuullista, mikä on halpaa, mikä kallista, mihin rahaa kannattaa käyttää, mihin saa tukea, mihin ei.? Tulojen jakaantuminen tasavertaisesti miehen ja naisen kesken (mm. kotoutumistuki, lapsilisät jne. ) Rahalähetykset kotimaahan Pienituloisuus/ Suurituloisuus Tukien hakeminen on toisaalta mahdollisuus, toisaalta haaste Päätöksenteko kuka päättää perheen rahankäytöstä ja hankinnasta? Väestöliitto Monikulttuurinen osaamiskeskus 20.4.2016 13

Sukupuoliroolien muuttuneet merkitykset Muuttajan lähtöyhteiskunnassa saattaa vallita hyvin yksiselitteinen käsitys sukupuolirooleista Seksuaalinen vapaus voi aiheuttaa hämmennystä - mm. median tarjoamat mielikuvat, mahdollisuus keskusteluun, mahdollisuus valita oma seurustelukumppani, jne. Lainsäädäntö - esim. raiskaus avioliiton sisällä, seksuaalinen häirintä, samaa sukupuolta olevien parien oikeudet jne. Valinnan vapaus mm. seurustelu, avoliitto, seksuaalinen suuntautuneisuus jne. Itsemääräämisoikeus esim. oikeus kieltäytyä ehdotetusta, oikeus päättää omasta kehostaan jne. Päätösvalta ehkäisyn suhteen esim. raskauden ehkäisy, naisen oikeus päättää lapsiluvusta, alaikäisen oikeus ehkäisyyn jne. Väestöliitto Monikulttuurinen osaamiskeskus 20.4.2016 14

Maahanmuuton jälkeinen tyhjiö Ei tuttuja, toimivia sosiaalisia verkostoja perheen olemassaolo /merkitys ainoana verkostona korostuu kaikki perheen yhtenäisyyttä tai säilymistä uhkaavat tekijät koetaan negatiivisena. Reaalinen tai kuviteltu pelko perheen jäsenen menettämisestä voi tuntua uhkaavalta ja aiheuttaa aggressiota (esim. avioero, lasten itsenäistyminen jne.) Toimintamalliksi uudessa tilanteessa voi muodostua kontrolli, rajoittaminen tai väkivalta. Väestöliitto Monikulttuurinen osaamiskeskus 20.4.2016 15

Suvun ja yhteisön merkitys Yhteisöllisissä kulttuureissa korostuu perheen, suvun ja yhteisön rooli yksilön kotoutumisprosessiin vaikuttavana tekijänä Yhteisön kontrolli voi kohdistua yhteen perheenjäseneen, mutta usein myös koko perheeseen tai sukuun perhe tai suku voi kokea velvollisuudekseen kontrolloida yhtä tai useampaa perheen jäsentä. Suvun neuvot ja ohjaus lähtömaassa tai Suomessa vaikuttavat päätöksentekoon Odotukset perheen menestyksestä esim. lasten kouluttautumiseen liittyen, työnsaantiin ja taloudelliseen menestykseen liittyen, mahdollisuuksiin avustaa muuta sukua jne. Yhteisön vertailut lähtömaan ja Suomen yhteiskuntien ja kulttuurien välillä saattavat vaikuttaa käsityksiin valitun toimintatavan oikeutuksesta Kunniakäsitysten ja siveellisyyskäsitysten korostuminen, näyttämisen tai todistelun tarve Uskonnolliset auktoriteetit Huom! Koskee kaikkia uskontokuntia! Väestöliitto Monikulttuurinen osaamiskeskus 20.4.2016 16

Lasten kasvaminen haastaa perinteet Suomalainen kasvatuskulttuuri on vieras, malleja on vaikea nähdä. Ulkokohtainen tieto suomalaisesta kasvatuskulttuurista voi johtaa liialliseen rajoittamiseen Kaikki kasvatus nähdään vapaana kasvatuksena ja siten vieraana Maahan muuttanut nainen sitoutuu /turvautuu liian paljon lapseen Lapsen seksuaalinen suuntautuminen, sen ymmärtäminen ja hyväksyminen Pelko omakulttuurin, kielen tai uskonnon hylkäämisestä Lähtömaassa lasten vastuu mm. nuorimmista sisaruksista on ollut luonnollista Suomessa ikärajat ns. hiljaista tietoa Vanhemman roolimallien puuttuminen Lapsuus ja aikuisuus toteutuvat toisin kuin Suomessa Väestöliitto Monikulttuurinen osaamiskeskus 20.4.2016 17

Välisukupolven haasteita Ovat viettäneet suuren osan kasvuvuosistaan vanhempiensa kotimaassa Murrosiässä uuteen maahan: joutuvat päivittäin selviytymään monista uusista asioista + auttamaan vanhempiaan minuuden ja identiteetin jatkuva muokkaaminen joutuvat omaksumaan suuren määrän uutta tietoa ja osaamista lyhyessä ajassa ennen siirtymistään toisen asteen koulutukseen / jatkokoulutukseen Seurauksena usein kognitiivinen ylirasitus turhautumista, aggressiota ja koulusta poisjäämistä Väestöliitto 20.4.2016 18

Lapsuuden ja nuoruuden merkitys Varhaisten vuosien kokemusten pitkän aikavälin seuraukset positiiviset kokemukset lisäävät todennäköisyyttä, että yksilöstä tulee yhteisönsä toimiva ja lojaali jäsen ulkopuolelle jääminen tuottaa pettymystä ja aggressiota Väestöliitto 20.4.2016 19

Kotoutuminen koskettaa jokaista sellaista perhettä, jossa yksi tai useampi perheen jäsen on muuttanut Suomeen toisesta maasta. Onnistunut kotoutuminen tarkoittaa muun muassa Osallisuutta Kielitaitoa Vastavuoroisuutta Työllistymistä Hyvinvointia Elämänhallintaa Väestöliitto Monikulttuurinen osaamiskeskus 20.4.2016 20

Kotoutumisen riskien ennaltaehkäisy Kaikille maahanmuuttajille on kyettävä tarjoamaan oikea-aikaisesti informaatiota ei odoteta ongelmien kasautumista tai tilanteiden kriisiytymistä Työntekijällä on inhimillinen vastuu oman alueellisen palvelun kartoittamisesta ja sopivien palvelumuotojen tarjoamisesta tai palveluihin ohjaamisesta > Hallintolaki velvoittaa noudattamaan hyvän hallinnon periaatteita. Periaatteet ohjaavat viranomaisten työskentelyä. Tarvitaan kykyä ja rohkeutta ottaa erilaisia, vaikeitakin asioita puheeksi puheeksiottaminen ennakoivassa mielessä on mielekästä! Riittävän varhainen puuttuminen Toimiva verkostotyö on usein tuloksellista mahdollisuus osallisuuteen verkostoissa! Väestöliitto Monikulttuurinen osaamiskeskus asiakkaalle 20.4.2016 21

Uusi ja vieras maa/kulttuuri/tapakulttuuri/laki jne Kulttuurin vaihtuminen - lasten kasvatuksen normit erilaiset Uutena yhteiskunnassa - tiedon ja kontaktin puute - vanhemmuus kyseenalaistuu Vähemmistönä hyvinvointiyhteiskunnassa - palvelut eivät kohtaa Väestöliitto 20.4.2016 22

VANHEMMUUDEN VAHVISTAMINEN Yleinen kotoutumisen tukeminen ja ohjaus: tietoa yhteiskunnasta, palveluista, mahdollisuuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista Kontaktipintaa yhteiskuntaan etenkin niille, joiden pääsy opiskelemaan tai työelämään hidasta Matalankynnyksen vanhemmuuden tuki - kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa - kodin ja koulun välinen yhteistyö - vertaisryhmätoiminta kotoutumissuunnitelmiin - avoimet päiväkodit, perhekahvilat ym. - etnisten yhteisöjen perhetoiminnan tukeminen Väestöliitto 20.4.2016

Miksi ryhmiä kannatta järjestää? - Sopeutuminen kotoutuminen ei tapahtuu pelkästään viranomaistyössä. - Ihminen etsii oma paikkaansa maahanmuuton jälkeen. - Monia kysymyksiä pyörii mielessä Työn saaminen? Kielen oppiminen? Maahanmuuttaja Perhe/parisuhd e/lasten kasvatus? Tukiverkosto/kon takti ulkomaailmaan? Väestöliitto Monikulttuurinen osaamiskeskus 20.4.2016 24

Mitä on hyvä tietää... Keskustele perheen kanssa arvoista, kasvatustavoitteista mitkä ovat henkilön/perheen tiedot esim. suomen palvelujärjestelmästä/lastenkasvatuskulttuurista? mitkä ovat henkilön/perheen odotukset/pelot? Väestöliitto 20.4.2016

VÄESTÖLIITON MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS 1. Maahanmuuttajille 2. Ammattilaisille - kasvatusvihkoset 7 kielellä - DVD oman äidinkielen tukemisesta vanhemmille - Vertaistoiminnan oppaat - Vertaisryhmätoimintaa - Konsultaatio ja neuvonta - Videot: Tasa-arvo, turvallisuus ja terveys Milloin ihminen on kotoutunut? Miten kotoutumisen stressiä voi hallitta? Kotoutuvatko perheen jäsenet eri tahtiin? - neuvontaa ja konsultaatiota - alustuksia ja koulutuksia - Seksuaaliterveystietoa aikuisille maahanmuuttajille (TASEhankkeen materiaalit - DVD vertaistukitoiminnasta - vertaisryhmäohjaajakoulutusta - julkaisuja Tasa-arvo. terveys, turvallisuus www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus

Lopuksi Avoimuus Luottamus Uskallus yhteistyö toimii entistä paremmin! Väestöliitto 20.4.2016 27