Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Samankaltaiset tiedostot
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteen kehitys

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Pääkaupunkiseudun alakeskusten profiilit

Jalankulun reunavyöhyke

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Pohjoiset suurkaupungit

Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari

Pohjoiset suurkaupungit

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari

Jalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)

Urban Zone (UZ), Tampere

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Jalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)

Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä UZ Road Show Ylä-Savon seutu, Iisalmi 18.4.

Joukkoliikenteen matkustus ja matkustajaprofiilit muutoksessa

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Urban Zone -2 maakuntakaavoituksen käyttöön: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - maankäytön ja liikenteen suunnittelun väline

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Pohjoiset suurkaupungit

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa

Mika Ristimäki / SYKE,

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

U"#AN!&ONE. Yhdyskuntarakenteen!vyöhykkeet!ja!! liikkumistottumukset!uudellamaalla. EKOTUL?"seminaari

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Rakennemalli / motiiviseminaari Markku Kivari

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä

Pohjoiset suurkaupungit

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.

Vyöhykkeiden asuntotuotanto KOKKOLA-PIETARSAARI

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

HIILINEUTRAALIN PÄIVÄN ILTA - NUMEROITA JA KOMMENTTEJA -

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Miten estämme asenteiden polarisoitumista tulevaisuuden liikenneratkaisuja ja -politiikkaa tehdessämme?

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Aluerakenne ja keskusverkko

Kohti kestävää yhdyskuntarakennetta

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS VIRPI PASTINEN

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Yhteenvetoraportti

MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta

Metro Pasilasta eteenpäin

Liikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari

Saavutettavuustarkastelut

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Liikkumiseen ja saavutettavuuteen perustuvan vyöhykeajattelun konkretisointeja. KARA MAL seminaari Tampere Erikoistutkija Mika Ristimäki

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä

Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, matkustaja. muu. joukkoliikenne. Matkan tarkoitus. asiointi.

Saavutettavuustarkastelut

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi

Uusimaa-kaava Uudenmaan liitto 2018 Päivitetty 9/2019. Ydinalue. Helsingin seudun viherkehä. Ylimaakunnallinen viheryhteys.

Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA

JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYS MITÄ KAUPUNGISTUMINEN MERKITSEE JOENSUUN SEUDULLA?

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

ONKO YHTEISKÄYTTÖAUTOILUSSA ITUA?

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen

Transkriptio:

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus ja Tampereen teknillinen yliopisto

Kulkutapajakauma metropolialueen vyöhykkeillä ja alueilla Aluetyypit, joissa auton osuus matkoista on alle puolet: Sisempi ydinalue kokonaan Ulompi ydinalue: alakeskusten jalankulkuvyöhykkeet ja joukkoliikennevyöhykkeet Raideliikenteen kehysalue: keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhykkeet Itsenäisten kaupunkien keskustojen jalankulkuvyöhykkeet Maaseutumaisen reuna-alueen taajamien alakeskusten jalankulkuvyöhykkeet sisempi ydinalue ulompi ydinalue raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - sisempi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - sisempi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - ulompi ydinalue pienkaupungit radanvarsien itsenäiset ks - ulompi ydinalue maaseutumainen reuna-alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 35 % 33 % 28 % 29 % 24 % 27 % 23 % 20 % 20 % 16 % 16 % 11 % 35 % 34 % 28 % 25 % 26 % 23 % 19 % 14 % 17 % 14 % 29 % 26 % 22 % 16 % 33 % 13 % 4 % 22 % 23 % 17 % 13 % 3 % 18 % 15 % 11 % 22 % 22 % 20 % 18 % 14 % 20 % 18 % 16 % 19 % 10 % 5 % 5 % 30 % 40 % 36 % 14 % 3 % 50 % 8 % 11 % 8 % 50 % 9 % 8 % 8 % 7 % 7 % 15 % 9 % 11 % 11 % 10 % 9 % 11 % 5 % 4 % 12 % 10 % 10 % 12 % 10 % 10 % 6 % 13 % 10 % 4 % 9 % 20 % 17 % 14 % 15 % 17 % 7 % 14 % 8 % 8 % 7 % 14 % 11 % 13 % 15 % 5 % 30 % 24 % 34 % 39 % 47 % 41 % 10 % 34 % 49 % 55 % 61 % 65 % 69 % 72 % 73 % 72 % 17 % 55 % 43 % 51 % 56 % 63 % 61 % 60 % 66 % 68 % 82 % 59 % 69 % 71 % 75 % 62 % 40 % 62 % 67 % 65 % 51 % 57 % 56 % 61 % 58 % 65 % 65 % 76 % 75 % 69 % 59 % 60 % 15 % 46 % 10 % 43 % 36 % 15 % 24 % 17 % 14 % 17 % 16 % 2 % 13 % 4 % 4 14 % 14 % 6 % 6 % 4 % 6 % 4 % 5 % 3 % 12 % 3 % 10 % 2 % 8 % 3 % 12 % kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro 3 % 8 % 3 % 8 % 9 % 7 % 4 % 5 % 9 % 9 % 8 % 5 % 5 % 2 % 5 % 6 % 9 % 10 % 2 % 3 % 3 % 7 % 4 % 3 % 4 % 7 % 7 % 3 % 4 % 6 % 2 % 3 % 3 % 5 % 7 %

Aluetyypit, joissa auton osuus matkoista on alle puolet 5

6

Suhteellisesti autovyöhyke on kasvanut nopeammin + 179 000 24% + 131 000 63% 7

8

Väestön ja työpaikkojen kehitys eri alueilla 1990-2010 9

Monikeskuksinen kehitys pääkaupunkiseudulla? Uusina alakeskuksina 1990-2010: Herttoniemi, Leppävaara ja Vuosaari. Matinkylä laajentunut

Pasila, 11 500 asukasta, 27 000 työpaikkaa 1990 Pasila, 10 000 asukasta, 19 000 työpaikkaa 2010 11

Aluetehokkuus alakeskuksissa 12

Asuntojen keskikoko ja asuntokuntien keskikoko alakeskuksissa 13

Uuden rakentaminen 1990-2010 ja eläkeikäisen väestön osuus alakeskuksissa 14

Työpaikkojen muutos 1990-2010 15

Työmatkojen suuntautuminen Leppävaara Leppävaarassa asuvien työllisten työpaikkojen sijainnit TYÖPAIKKA KOTI ALAKESKUS Leppävaarassa työssäkäyvien työllisten asuinpaikkojen sijainnit KOTI TYÖPAIKKA ALAKESKUS Leppävaara Pääkaupunkiseudun alakeskuksissa asuvien työllisten työmatkojen suuntautuminen Alakeskus Helsingin jalankulkuvy öhyke Helsingin kantakaupunki Pasila Pitäjänmäki Oma alakeskus Espoon 8 % 17 % 2 % 3 % 12 % keskus Herttoniemi 23 % 45 % 4 % 3 % 8 % Itäkeskus 20 % 37 % 3 % 3 % 9 % Leppävaara 12 % 26 % 3 % 5 % 10 % Malmi 14 % 31 % 4 % 3 % 9 % Matinkylä 14 % 28 % 2 % 3 % 10 % Myyrmäki 11 % 23 % 3 % 4 % 10 % Pasila 23 % 49 % 9 % 3 % 9 % Tapiola 17 % 33 % 3 % 3 % 10 % Tikkurila 10 % 20 % 3 % 2 % 14 % Vuosaari 19 % 37 % 4 % 3 % 9 % 16

Keilaniemi-Otaniemi-alueella työssäkäyvien asuinpaikat 1990

Keilaniemi-Otaniemi-alueella työssäkäyvien asuinpaikat 2010 Kartanonkoski Viikki Aurinkolahti Herttoniemenranta

Alakeskusten välinen työssäkäynti pääkaupunkiseudulla ap tp Espoon keskus Herttoniemi Itäkeskus Leppävaara Malmi Matinkylä Myyrmäki Pasila Tapiola Tikkurila Vuosaari Espoon keskus 476 10 10 140 17 93 19 85 83 15 4 Herttoniemi 7 356 133 36 82 14 17 213 21 25 65 Itäkeskus 6 79 341 31 52 13 15 122 13 29 76 Leppävaara 130 31 20 641 39 72 46 204 150 31 5 Malmi 6 47 72 45 496 16 30 193 28 53 26 Matinkylä 180 34 22 171 30 750 30 161 300 23 9 Myyrmäki 21 21 28 84 48 18 623 205 39 117 8 Pasila 6 38 29 45 54 26 23 424 22 38 16 Tapiola 33 12 10 88 20 76 14 93 359 17 2 Tikkurila 1 24 29 36 82 12 73 168 12 718 8 Vuosaari 6 121 281 51 115 21 32 254 25 44 619 19

Alakeskusten työmatkojen keskipituudet TYÖPAIKKA ALAKESKUS KOTI ALAKESKUS 20

Alakeskuksista vain asumisen alueita Alakeskuksista myös työpaikkojen ja palveluiden alueita Joukkoliikennejärjestelmä suuntautuu keskustaan - Vahvistaa pääkeskuksen asemaa - Tarvittava poikittaisliikenne autolla - Morfologisesti monikeskuksinen - Toiminnallisesti yksikeskuksinen - Vahvistaa alakeskusten asemaa seudullisesti, mutta lisääntyvä poikittainen seudullinen liikkuminen joukkoliikennekäytävien välillä tukeutuu autoon Verkostomainen keskuksia yhdistävä joukkoliikennejärjestelmä - Poikittaisliikenteellä vähän käyttäjiä, mikäli työpaikat ja muut toiminnot sijaitsevat keskustassa tai liikenteen solmupaikkojen ulkopuolella - Työpaikkojen seudullinen saavutettavuus joukkoliikenteellä paranee - Vahvistaa joukkoliikenteen solmukohdissa sijaitsevien alakeskusten potentiaalia työpaikkojen sijaintipaikkoina - Toiminnallisesti monikeskuksinen verkosto, jossa paras saavutettavuus keskusten välillä joukkoliikenteellä 21

Alakeskukset ja liikkuminen - liikkumisen ominaispiirteet metropolialueen alakeskuksissa Metropolialueen yhdyskuntarakenteen kehitys 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Matkojen ominaispiirteet Helsingin alakeskuksissa Pasila Suuri vetovoima (120 000 matkaa/vrk) Erittäin laaja keräilyalue Paljon ulkoisia matkoja Vahvasti työmatkapainotteinen Matkat joukkoliikennepainotteisia 17.6.2014 2

Matkojen ominaispiirteet Helsingin alakeskuksissa Itäkeskus Suuri vetovoima (130 000 matkaa/vrk) Laaja Itä-Helsinkiin ja pääradan suuntaan painottunut keräilyalue Paljon ulkoisia matkoja Ostosmatkapainotteinen Asukkaiden matkat jalankulku- ja joukkoliikennepainotteisia Muut matkat joukkoliikennepainotteisia 17.6.2014 3

Matkojen ominaispiirteet Helsingin alakeskuksissa Vuosaari Keskisuuri vetovoima (100 000 matkaa/vrk) Suppea lähialueille painottuva keräilyalue Paljon sisäisiä matkoja Asukkaiden matkojen osuus suuri Vapaa-ajanmatkat painottuvat Matkat joukkoliikenne- ja jalankulkupainotteisia 17.6.2014 4

Matkojen ominaispiirteet Helsingin alakeskuksissa Herttoniemi Pieni vetovoima (80 000 matkaa/vrk) Itä-Helsinkiin ja lähialueille suuntautunut keräilyalue Monipuolinen kulkutapajakauma Työmatkapainotteinen 17.6.2014 5

Matkojen ominaispiirteet Helsingin alakeskuksissa Malmi Keskisuuri vetovoima (115 000 matkaa/vrk) Tiivis pääradan suuntainen keräilyalue Monipuolinen matkaryhmä- ja kulkutapajakauma 17.6.2014 6

Matkojen ominaispiirteet Espoon alakeskuksissa Espoon keskus Pieni vetovoima (75 000 matkaa/vrk) Länsi-Espoon suuntainen laajahko keräilyalue Työmatkapainotteinen Matkat henkilöautopainotteisia 17.6.2014 7

Matkojen ominaispiirteet Espoon alakeskuksissa Tapiola Keskisuuri vetovoima (110 000 matkaa/vrk) Etelä- ja Länsi-Espoon suuntainen laaja keräilyalue Muiden kuin asukkaiden matkojen osuus suuri Asukkaiden matkat jalankulkupainotteisia Muut matkat henkilöautopainotteisia 17.6.2014 8

Matkojen ominaispiirteet Espoon alakeskuksissa Leppävaara Suuri vetovoima (130 000 matkaa/vrk) Laaja Espooseen painottuva keräilyalue, ulottuu myös pääradan ja metrokäytävän suuntaan Työmatkapainotteinen Asukkaiden matkat joukkoliikenne- ja jalankulkupainotteisia Muut matkat henkilöautopainotteisia 17.6.2014 9

Matkojen ominaispiirteet Espoon alakeskuksissa Matinkylä Keskisuuri vetovoima (110 000 matkaa/vrk) Etelä- ja Länsi-Espoon suuntainen suppeahko keräilyalue Asukkaiden matkojen osuus suuri Vahvasti henkilöautopainotteinen 17.6.2014 10

Matkojen ominaispiirteet Vantaan alakeskuksissa Tikkurila Suuri vetovoima (130 000 matkaa/vrk) Laaja pääradan ja kehä III:n varrelle suuntautunut keräilyalue Asukkaiden matkat jalankulkupainotteisia Muut matkat henkilöautopainotteisia Myyrmäki Suuri vetovoima (140 000 matkaa/vrk) Vantaan radan varrelle ja Nurmijärven suuntaan suuntautunut tiivis keräilyalue Paljon sisäisiä matkoja Työmatkapainotteinen Asukkaiden matkat jalankulkupainotteisia Muut matkat henkilöautopainotteisia 17.6.2014 11

Matkojen ominaispiirteet Vantaan alakeskuksissa Tikkurila Suuri vetovoima (130 000 matkaa/vrk) Laaja pääradan ja kehä III:n varrelle suuntautunut keräilyalue Asukkaiden matkat jalankulkupainotteisia Muut matkat henkilöautopainotteisia 17.6.2014 12

Riihimäki ja Hyvinkää Hyvinkää Keskisuuri vetovoima (80 000 matkaa/vrk) Keskisuuri vetovoima (80 000 matkaa/vrk) Lähialueille ja ja pääradan pääradan suuntaan suuntaan painottunut keräilyalue Paljon matkoja autolla, jalan ja pyörällä Paljon matkoja autolla, jalan ja pyörällä Matkojen ominaispiirteet eräissä kehysalueen alakeskuksissa 17.6.2014 13

Matkojen ominaispiirteet eräissä kehysalueen alakeskuksissa Järvenpää Keskisuuri vetovoima (80 000 matkaa/vrk) Laaja pääradan suuntainen keräilyalue Yli puolet matkoista tehdään jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä Kerava Suuri vetovoima (110 000 matkaa/vrk) Laaja pääradan suuntainen keräilyalue Yli puolet matkoista tehdään jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä 17.6.2014 14

Matkojen ominaispiirteet eräissä kehysalueen alakeskuksissa Porvoo Pieni vetovoima (40 000 matkaa/vrk) Lähialueilla ja Itä-Uudellemaalle suuntautuva keräilyalue Lohja Pieni vetovoima (60 000 matkaa/vrk) Lähialueille suuntautuva keräilyalue 17.6.2014 15

Ydinalueen alakeskusten vetovoima Hieman alle 30 % matkoista on lähtöisin tai päättyy ydinalueen alakeskuksiin Myyrmäki Tikkurila Itäkeskus Leppävaara Pasila Malmi Matinkylä Tapiola Vuosaari Herttoniemi Espoon keskus 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 Matkaa/arkivrk asukkaiden matkat muut matkat 17.6.2014 16

Kulkutavat ydinalueen alakeskusmatkoilla 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Matinkylä 20% 5% 21% 52% Espoon keskus 20% 2% 30% 46% Tikkurila 22% 11% 19% 46% Leppävaara 22% 3% 29% 45% Tapiola 17% 8% 29% 44% Myyrmäki 25% 8% 23% 42% Itäkeskus 21% 3% 34% 41% Herttoniemi 23% 5% 30% 40% Malmi 23% 6% 30% 36% Vuosaari 29% 7% 34% 29% Pasila 15% 6% 50% 27% kävellen polkupyörällä joukkoliikenteellä henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana muulla kulkutavalla 17.6.2014 17

Kulkutavat kehysalueen alakeskusten jalankulkuvyöhykkeillä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Hyvinkää 28% 13% 6% 51% Riihimäki 29% 13% 5% 50% Porvoo 29% 10% 8% 49% Lohja 36% 8% 6% 48% Järvenpää 25% 13% 14% 45% Kerava 27% 13% 12% 44% kävellen joukkoliikenteellä muulla kulkutavalla polkupyörällä henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana 17.6.2014 18

Kulkutapoihin perustuva luokittelu 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% henkilöautopainotteinen Henkilöauto painotteinen Jalankulkupainot teinen jalankulkupainotteinen Monipuoline n monipuolinen Jalankulku- ja pyöräilypainotteinen Espoon keskus Leppävaara Tapiola Lohja Vuosaari Tikkurila Myyrmäki Itäkeskus Herttoniemi Malmi Joukkoliikennepainotteinen, Pasila joukkoliikennepainotteinen vahvasti henkilöautopainotteinen Vahvasti henkilöautopainotteinen, Matinkylä jalankulku- ja pyöräilypainotteinen Porvoo Järvenpää Hyvnkää Kerava Riihimäki 20% 2% 30% 22% 3% 29% 17% 8% 29% 36% 8% 6% 29% 7% 34% 22% 11% 19% 25% 8% 23% 21% 3% 34% 23% 5% 30% 23% 6% 30% 15% 6% 50% 20% 5% 21% 29% 10% 8% 25% 13% 14% 28% 13% 6% 27% 13% 12% 29% 13% 5% 46% 45% 44% 48% 29% 46% 42% 41% 40% 36% 27% 52% 49% 45% 51% 44% 50% kävellen polkupyörällä joukkoliikenteellä henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana muulla kulkutavalla 17.6.2014 19

Alakeskusten paikallisuus 17.6.2014 20

Matkojen tarkoitus metropolialueen alakeskuksissa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Pasila 51% 12% 8% 19% 10% Leppävaara 35% 10% 11% 24% 20% Espoon keskus 35% 12% 15% 21% 17% Herttoniemi 34% 5% 16% 22% 23% Myyrmäki 32% 9% 16% 22% 21% Tapiola 30% 10% 16% 28% 17% Malmi 28% 11% 15% 25% 20% Matinkylä 28% 11% 14% 23% 25% Tikkurila 26% 8% 19% 23% 25% Vuosaari 25% 16% 11% 30% 18% Itäkeskus 23% 7% 16% 24% 31% työmatka koulu- tai opiskelumatka asiointimatka vapaa-ajan matka ostosmatka 17.6.2014 21

Helsingin alakeskusten keräilyalueet ja matkojen keskipituus Pasila Itäkeskus Malmi Vuosaari 17.6.2014 22

Espoon alakeskusten keräilyalueet ja matkojen keskipituus Espoon keskus Leppävaara Matinkylä Tapiola 17.6.2014 23

Vantaan alakeskusten keräilyalueet ja matkojen keskipituus Tikkurila Myyrmäki 17.6.2014 24