PALVELUSELVITYKSEN YHTEENVETO Vuonna 2014 tehdyn palveluselvityksen pohjalta on laadittu toimenpidekortit, joiden perusteella toimintaa kehitetään tulevina vuosina ja haetaan sekä taloudellisista että toiminnallista tehokkuutta. Toimenpidekortit on päivitetty ja lisätty uusia palvelukokonaisuuksia, joita kehitetään. Toimenpidekortit sisältävät seuraavat kokonaisuudet: 1. Työmarkkinatuen kuntaosuus 2. Kehitysvammapalveluiden kehittäminen 3. Palvelurakenteen keventäminen 4. Lasten ja nuorten psykiatrian käytön ja kapasiteetin vähentäminen 5. Aikuispsykiatrian palvelujen vähentäminen ja kustannusten karsiminen 6. Kotihoito ja kriteerit 7. Mielenterveys ja päihdepalveluiden asumispalveluiden vähentäminen 8. Palveluohjaus 9. Perhepalveluiden kehittäminen ja lastensuojelun kustannusten vähentäminen 10. Päihdeavohuollon kehittäminen 11. Toiminnanohjaus 12. Vaikeavammaisten asiakaskohtaisten kustannusten laskeminen 13. Työn seurannan ja suunnittelun kehittäminen Toimenpidekorteissa on kuvattu toimenpide ja sen vaikutus asiakkuuksiin, talouteen, henkilöstöön sekä sidosryhmiin. Taloudellisista vaikutukset vuosittain ovat seuraavat: Toimenpide Vuosi 2016 Vuosi 2017 Tulosalue Työmarkkinatuen kuntaosuus hillitään kasvua hillitään kasvua sosiaalipalvelut Kehitysvammapalveluiden kehittäminen tarkentuu suunnittelun aikana tarkentuu suunnittelun aikana Palvelurakenteen keventäminen ei vielä vaikutusta kustannukset vähenevät 2025 mennessä Lasten ja nuorten psykiatrian käytön ja 920.000 euroa 1,3 milj. euroa erikoissairaanhoidon kapasiteetin vähentäminen kustannuksista Aikuispsykiatrian palvelujen vähentäminen ja kustannusten karsiminen 1,3 milj. euroa erikoissairaanhoidon kustannuksista sosiaalipalvelut terveyspalvelut Kotihoito ja kriteerit 370.000 euroa Mielenterveys ja päihdepalveluiden asumispalveluiden vähentäminen 233.500 euroa 233.500 euroa terveyspalvelut ja
Toimenpide Vuosi 2016 Vuosi 2017 Tulosalue Palveluohjaus toiminnan tehostaminen Perhepalveluiden kehittäminen ja lastensuojelun kustannusten vähentäminen 60.000 euroa/asiakas sosiaalipalvelut Päihdeavohuollon kehittäminen 100.000 euroa/vuosroa/vuosi 100.000 eu terveyspalvelut Toiminnanohjaus 35.000 euroa Vaikeavammaisten asiakaskohtaisten kustannusten laskeminen kustannusten kasvun hillitseminen 20.000 euroa/vuosi tarkentuu myöhemmin Työn seurannan ja suunnittelun kehittäminen säästöt vuonna 2018 säästöt vuonna 2018 Yhteensä 2.649.000 euroa 2.023.000 euroa Onnistumisen riskit: Henkilöstö: Erikoissairaanhoidon osaajien siirtyminen peruspalveluihin saadaan neuvoteltua. Oman toiminnan osalta annetaan mahdollisuus henkilöstön rekrytointiin riittävässä määrin palveluiden tuottamiseen omana toimintana. Jos omaan toimintaan ei panosteta riittävällä henkilöstöllä, palvelut joudutaan ostamaan joko erikoissairaanhoidosta tai muista erityispalveluista. Mikäli kuntalaiset eivät saa palveluita peruspalveluista, he ohjautuvat kalliimpien palveluiden piiriin. Tilaratkaisut: Palveluasumisen keventämiseen ja lisääntyvään tarpeeseen vastaamiseen lähivuosina tarvitaan uusia tiloja joko yksityisiltä markkinoilta tai kaupunkikonsernin rakentamispalveluina. Vammaispalveluissa oman toiminnan käynnistäminen vaatii myös tilaratkaisuja. Palveluiden mitoitus: Mitoitus on laskettu nykyisillä asiakasmäärillä. Mikäli asiakasmäärä kasvaa esimerkiksi asumispalveluissa, odotettuja säästöjä ei suunnitellussa laajuudessa saada. Asumispalveluiden asiakasmäärien vähentämiseen vaikuttaa myös kotihoidon korvaavien palvelujen resurssin riittävyys. Muita toimenpiteiden toteutumiseen liittyviä seikkoja: Työmarkkinatuen kuntaosuuden laskuun vaikuttaa konsernipalveluiden yhteistyössä laaditut työllisyydenhoidon toimenpiteet ja niissä onnistuminen. Esper ja Esso hankkeiden kanssa laadittavat toimintamallit vaikuttavat pitkällä aikavälillä myös yhteisiin kustannuksiin sekä erikoissairaanhoidossa että peruspalveluissa. Toimintamallien onnistunut integraatio vähentää kustannuksia. Suomen kilpailukyky ei parane ja työttömyyden kasvu jatkuu. Työllisyyden kehittymisellä on suoravaikutus työmarkkinatuen kuntaosuuteen.
TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2016 Työmarkkinatuen kuntaosuus Kaupunginhallitus antoi täydennetylle työllisyysjaokselle tehtäväksi valmistella kaupungille työllisyysohjelma. Konkreettinen työllisyysohjelmaa on työstetty koko kevät ja se valmistuu kaupunginhallituksen käsittelyyn toukokuussa. Vuoden 2015 työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset oli noin 3,8 miljoonaa. Ks 2016 työmarkkinatuen kuntaosuuteen on varattu noin 2,9 miljoonaa, mutta työmarkkinatuen kuntaosuus toimenpiteiden jälkeen arvioidaan olevan noin 3.5 miljoonaa. Eli vuodelle 2015 varatut määrärahat tulisivat ylittymään noin 600.000 euroa. Kehitysvammapalveluiden kehittäminen Asiakkuudet on käyty läpi ja laitoshoitoa puretaan. Uuden palvelukodin suunnittelu etenee kevään aikana ja rakentaminen alkaa syksyllä 2016 ja arvioitu valmistuvan 2017 syksyllä. Tämä mahdollistaa laitoshoidon voimakkaampaa purkamista, säästöt näkyvät vasta 2018 puolella. Kuitenkin laitoshoidosta siirretään aina kuin mahdollista asiakkaita asumispalveluihin. Anttolan ryhmäkodin toiminta käynnistyi suunnitellusta joulukuussa 2015. Kaikki asiakaspaikat ovat käytössä. Osa asiakkaista siirtyi ryhmäkotiin ostopalveluiden piiristä (asumispalvelut, laitoshoito). Kehitysvammapoliklinikan osalta selvitystyö toiminnan järjestämistavoista on käynnissä yhteistyössä Vaalijalan kuntayhtymän kanssa. Poliklinikkakäynteihin tehdään aina maksusitoumus Palveluneuvossa. Tällä hetkellä ei ole kustannuksien osalta ylityspainetta. Palvelurakenteen keventäminen Oman palvelutalon rakentamisen vaihtoehdot ovat selvittelyssä yhteistyössä Mikalon kanssa. Omaishoitajien vapaapäivien aikaisen hoidon järjestämisen osalta suunnitelmat tehdään osastojen toiminnan uudelleen järjestelyjen yhteydessä kevään ja kesän aikana. Vaihtoehtoisena tapana tarjotaan perhehoitoa. Taloudelliset vaikutukset realisoituvat odotetusti vasta vuonna 2017. Lasten ja nuorten psykiatrian käytön ja kapasiteetin vähentäminen Nuorten ennaltaehkäisevien palveluiden ja hoidon kokonaisuus on mallinnettu Esso hankkeessa ja toukokuussa se käsitellään eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on palveluohjauksen tehostaminen, matalan kynnyksen ja perustason palveluiden vahvistaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisten prosessien purkaminen. Laadittu hoidon kokonaisuuden malli tulee olla hyvin konkreettinen myös resurssien osalta ja perustason toimintaa tullaan vahvistamaan. Tavoitteena, että nuorten vastaanoton toiminta perustasolla on vahvistunut ja syksyllä uudenlainen toimintamalli on käynnissä. Tämä edellyttää resurssin siirtymistä erikoissairaanhoidosta perustasolle. Palvelukortissa olevat euromääräiset tavoitteet eivät tule toteutumaan kokonaan. Säästöjä arvioidaan syntyvän 300.000 euroa. Aikuispsykiatrian palvelujen vähentäminen ja kustannusten karsiminen Tavoitteena on perustason vahvistaminen, palveluohjauksen tehostaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisten prosessien purkaminen. Tämä vaatii erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen yhteisten toimintamallien laatimisen. Mielenterveys ja päihdeasiakkaiden peruspalvelut sekä erikoissairaanhoidon psykiatria yhdistyvät Etelä Savon sotekuntayhtymän Mielenterveys ja päihdepalveluihin 1.1.2017. Ennen yhdistymistä luodaan peruspalvelupainotteiset avohoidon toimintamallit sekä mahdollisesti yhdistetään avohoidon toiminnot samoihin fyysisiin tiloihin. Lopulliset yhteiset tilat valmistuvat Mielentaloon helmikuussa 2020. Yhteisten toimintamallien osalta neuvottelu on käynnistetty ja työskentely aloitettu. Palvelukortissa kuvattu hoitajaresurssin siirtämiseksi erikoissairaanhoidosta peruspalveluun on käyty neuvotteluja, mutta asia ei ole edennyt erikoissairaanhoidon puolella päätöksentekoon, johtuen esh:n psykiatrian vastustuksesta.
Vuoden 2016 osalta mielenterveys ja päihdeasiakkaiden hoitaminen peruspalveluissa erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrian sijaan on hankaloitunut verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä johtuu psykiatriresurssin vajauksesta. Psykiatrityöpanoksesta on sovittu, että erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosalueen tulee tuottaa se peruspalvelujen käyttöön. Psykiatrityöpanoksen puutteen vuoksi alkuvuonna 2016 asiakkuuksia on jouduttu ohjaamaan erikoissairaanhoidon hoidettavaksi. Mikäli vajaus psykiatrityöpanoksessa jatkuu, asiakkuuksia valuu erikoissairaanhoitoon lisää ja erikoissairaanhoidon osuus tulee kasvamaan entisestään. Näin ollen myöskään palvelukortissa olevat euromääräiset tavoitteet eivät tule toteutumaan. Kotihoidon kriteereiden tarkastelu (tilapäinen kotihoito) Kotihoidon palvelua arvioidaan kriittisesti palveluneuvon osalta, matalan kynnyksen palveluita on lisätty (ikäihmisten terveystapaaminen ja sairaanhoitajan vastaanotto), jotta tilapäisen kotihoidon palvelua saadaan vähennettyä. Ikäihmisten terveystapaamisissa on käynyt 34 henkilöä, käyntejä toteutunut 36. Sairaanhoitajan vastaanotolla on käynyt 229 asiakasta, käyntejä 282. Kotihoidon asiakkuudet käyty läpi ja asiakkuuksia ohjattu avoterveydenhuollon puolelle, mikäli asiakas pystyy käyttämään avopalveluita. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä on pysynyt vuoden 2015 tasolla (12/2015 1.014 asiakasta ja 3/2016 1.013 asiakasta). Kotihoidon peittävyyden tavoiteprosenttia 13 14 on saavutettu. Valtakunnan tilastojen mukaan peittävyys oli 2015 marraskuussa 13,8 %. Tilapäisen kotihoidon asiakasmäärät ovat vähentyneet tammi maaliskuussa noin 150 asiakkaalla verrattuna alkuvuoden 2015 tilanteeseen. Mielenterveys ja päihdepalveluiden asumispalveluiden vähentäminen Mielenterveys ja päihdepalvelujen palveluasumisen sekä kotikuntoutuksen ostopalvelujen määrää pyritään edelleen vuoden aikana vähentämään. Tavoitteena on 5 asiakasta vähemmän tehostetussa palveluasumisessa. Tehostetun ja tavallisen palveluasumisen osalta ei vielä alkuvuodesta ole pystytty vähentämään asiakasmääriä. Mielenterveyspuolella on jouduttu sijoittamaan kolme uutta vaikeasti hoidettavaa nuorta asiakasta tehostettuun palveluasumiseen. Kotikuntoutuksessa ja tukiasumisessa on maaliskuussa ollut 10 asiakasta vähemmän kuin vuoden 2015 lopussa. Kaikki kotikuntoutuksen asiakkaat siirtyvät oman kotihoidon piiriin toukokuun loppuun mennessä ja tukiasumiseen jää vielä 14 asiakasta. Edelleen selvitetään olisiko mahdollisuuksia saada näitä asiakkaita siirtymään omien palvelujen piirin. Omien palvelujen piiriin siirtäminen edellyttää työtoiminnan ja asiakkaan muun hoidon/kotiin annettavan tuen järjestämistä. 1.4.2016 alkaen yksi tehostetun palveluasumisen yksikkö muuttaa toimintansa tavalliseksi palveluasumiseksi. Tämän muutoksen yhteydessä 9 tehostetun palveluasumisen asiakasta siirtyy tavalliseen palveluasumiseen. Palveluohjaus Asiakkaat pääsevät palvelutarpeen arviointiin ja saavat palveluohjausta tasapuolisesti. Asiakkaita ohjataan aina ensisijassa kevyempien palveluiden piiriin ja mahdollisuuksien mukaan järjestöjen ja 3. sektorin toimintaan. Palvelutarpeen arviointi toteutuu yhdenmukaisella tavalla. Sairaanhoitajan matalankynnyksen maksuton vastaanottotoiminta 1 pvä/vko alkanut v 2016 alusta. Asiakkaita vastaanotolla käy 20 30/pv. Ikäihmisten ja omaishoitajien terveystarkastuksia jatketaan. Terveystarkastuksiin annetaan asiakkaille joustavasti aikoja heidän tarpeidensa mukaan.
Rajapinta palvelurakenteen keventämiseen. Palveluneuvossa käydään läpi kaikki omaishoidon lakisääteisiin vapaapäiviin oikeutetut omaishoitajat. Ohjataan hoidettavia vapaapäivien ajaksi pois sairaalaosastolta esim. perhehoitoon ja asumispalveluyksiköihin. Vammaispalvelun osalta tiivistetty SAS toimintaa ja palveluasumisen päätösten osalta tehdään tiiviisti moniammatillista työtä ja arviointia. Perhepalveluiden kehittäminen ja lastensuojelun kustannusten vähentäminen Matalan kynnyksen toimintaa sekä sosiaalihuoltolain mukaisia perhepalveluita on kehitetty. Perheneuvon ja Olkkarin asiakastiimejä vahvistetaan sosiaalityöntekijän resurssilla. Sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arviointeja tehdään monialaisesti yhdessä eri toimijoiden kanssa. Samoin sosiaalisen kuntoutuksen kriteerit on luotu. Perhehoitoyksikkö Pessin toimintaa vahvistetaan yhdellä sosiaalityöntekijän resurssilla, jotta perhehoidon kokonaisuutta voidaan edelleen vahvistaa ja kehittää. Kumppanuutta Pelastakaa Lasten kanssa on arvioitu ja sopimuksen päättämistä vuoden 2016 loppuun tullaan mahdollisesti esittämään. Tämä tarkoittaa käytännössä oman toiminnan vahvistamista niin, että Pessissä työskentelee 5 työntekijää vuoden 2017 alussa. Kevään aikana on tavoitteena palkata seitsemän omaa perhetyöntekijää toteuttamaan tehostettua perhetyötä sekä perhekuntoutusta. Lisäksi tavoitteena on palkata kaksi lähihoitajaa tilapäiseen kotipalveluun. Vastaavasti ostopalveluiden käyttöä vähennetään, arvioitu säästö on 350.000 euroa. Jälkihuollon ostopalveluita on arvioitu ja toimintaa on siirretty omaksi toiminnaksi. Päihdeavohuollon kehittäminen Päihdeavohuollon toiminnan kehittämisen tavoitteena on tehostaa päihdeavohoitoa/ kuntoutusta asiakkaan tarpeisiin perustuen. Tarkoituksena on asiakkaan tukeminen päihteettömyyteen avohuollon keinoin laitospalveluiden sijaan. Uuden toiminnan asiakastavoite on ensimmäisenä vuonna (2016) 60 yksittäistä asiakasta (Kinnarin asumispalveluyksikössä ollut 10 asiakasta, joten lisäys 50 asiakasta). Uuden toiminnan tavoitteena on vähentää laitoskuntoutuksen hoitopäivämäärää sekä siten laitoskuntoutuksen kustannuksia. Toimintamallin uudistumisen myötä Kinnarin asumispalveluyksikön toiminta lakkasi 31.12.2015 ja sen henkilöstö siirtyi tuottamaan päihdeavohuollon palveluita Toimintakeskus Veturista käsin. Toimintakeskus Veturi on matalankynnyksen päivätoimintakeskus, joka tarjoaa päivätoiminnan lisäksi jalkautuvaa päihdeavohoitoa. Ajalla 1.1. 31.3.2016 Toimintakeskus Veturiin henkilökunnan työ suuntautui yksinomaan jalkautuvaan päihdeavohoitoon. Tuona aikana yksittäisiä asiakkaita oli kuukausittain noin 40 ja kuukausittaiset käyntimäärät vaihtelivat 80 110 käynnin välillä. Veturin osalta päivätoiminta päästiin toimitilojen lupa asioiden viivästymisen vuoksi aloittamaan vasta 11.4.2016, joten todelliset asiakkuudet ja käyntimäärät sekä niiden vaikutukset laitoskuntoutukseen pystytään arvioimaan vasta seuraavien seurantojen yhteydessä. Toiminnanohjaus Toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön myös kotiutustiimissä huhtikuussa 2016. Mikkelin kaupungin taajama alueen kotihoito ja Hirvensalmen kotihoito toimii tehokkaasti. Alkuvuoden 2016 prosentit vaihtelevat 59 61 % eli tavoiteprosentti 60 on saavutettu. Muiden ympäristöseutujen välittömän työajan prosentit lähihoitajilla vaihtelevat 49 58 %:n välillä. Ympäristöseuduista välittämän työajan prosentit ovat Haukivuorelle 56 %, Ristiina Suomennimellä 52 % ja Anttolassa 46 %. Sairaanhoitajien välittömän työajan prosenteissa on päästy 39 %:iin (tavoite 40 %). Sähköisen ovenavausjärjestelmän pilotointia on valmisteltu ja se käynnistyy kevään aikana kotihoidon eteläisellä alueella.
Vaikeavammaisten asiakaskohtaisten kustannusten laskeminen Vammaispalvelun koko toiminnan kehittäminen jatkuu yhä uusia edullisempia toimintatapoja etsimällä ja kehittämällä. Tavoitteena saada kustannusten kasvua hillittyä vuonna 2016. Alueellinen seudullinen vammaispalvelutyöryhmä toimii ja uusia kehittämisideoita selvitellään. Aloitettu seudullisen henkilökohtaisen avun keskuksen suunnittelua. Työtä jatketaan ja tavoitteena toiminnan aloittaminen v 2017 alusta. Henkilökohtaiset avustajat on subjektiivinen oikeus. Vaikeahoitoisten vammaisten asiakkaiden kotona selviytyminen lisää henkilökohtaisten avustaja päätösten määrää. Asiakkaiden selviytymistä tuettava kotona, mikä selittyy tuntimäärien lisäkasvulla. Vuonna 2016 vammaispalvelussa pyritään mahdollisimman tarkkaan arvioimaan palvelusuunnitelman mukaisesti henkilökohtaisen avustajan tuntimäärän tarve asiakkailla. Kuljetuspalvelut: Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset ovat subjektiivinen oikeus. Matkojen välitys ja yhdistelytoiminnan käynnistyminen tapahtunut vuonna 2015 ja toiminnan kehittämistä tapahtuu edelleen. Työja opiskelu matkoja haetaan yhä enemmän. Asiakkaat ovat tietoisia oikeuksistaan. Ensimmäinen ja yleisin haettava etuisuus vammaispalveluissa on kuljetuspalvelut. Kyytineuvon kanssa tiivis yhteistyö ja toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen vuonna 2016. Sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen myöntämisen suhteen tehdään moniammatillista yhteistyötä Palveluneuvossa. Arvioidaan yhteistyössä hakijoiden toimintakykyä ja mahdollisuuksia käyttää julkisia kuljetuspalveluja kuten Moppe reittiä. Kuljetuspalveluiden kustannuksiin vaikutetaan tuottamalla päivätoimintaa hajautetusti myös Vuolingonhovissa, Graanilla ja Anttolan palvelukeskuksella 1.1.2016 alkaen. Sosiaalihuoltolainmukainen kuljetuspalvelu, SHL määrärahaa varattu 80.000 euroa ja tulee riittämään vuodelle 2016. Palvelu on määrärahasidonnainen. Tarvittaessa loppuvuodesta tehdään kielteisiä päätöksiä. Palveluasuminen on subjektiivinen oikeus. Asiakkaita pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan ostopalvelusta omiin yksiköihin, näin saadaan hillittyä kustannuksia. Tiivis yhteistyö Palveluneuvon SAS toiminnassa, jolloin asiakkaiden arviointia tehdään moniammatillisesti ja huomioiden eri palvelujen mahdollisuudet.