ENNAKKOARVIOINTI NÄKÖKULMIA PÄÄTÖKSENTEKOON Kanerva-KASTE: Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa 21.9. 2011, MKS, Mikkeli, yliopettaja MAMK, Terveysalan laitos
Esityksen sisältö
Prosessi, jossa arvioidaan ennalta päätöksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin Perinteisestä arvioinnista poiketen vaikutusten arviointi on luonteeltaan ennakoivaa ja kohdistuu vasta suunnitteilla tai valmistelussa olevaan asiaan Arvioinnin kohteena voi olla hanke, suunnitelma, ohjelma tai mikä tahansa muu päätös
Ennakkoarvioinnissa tarkastellaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja Vaihtoehtojen käsittely selkiyttää tavoitteita, mahdollistaa ristiriitojen käsittelyn ja konkretisoi sitä, kuinka tavoitteet voidaan saavuttaa Mitä ennakkoarviointi on?
Toimii suunnittelun ja päätöksenteon työvälineenä Se on monialainen prosessi, johon osallistuvat eri alojen asiantuntijat, työntekijät ja päättäjät Mukana arvioinnissa ovat myös ne ihmiset tai ihmisryhmät, joihin päätöksellä saattaa olla vaikutuksia Mitä ennakkoarviointi on?
Etukäteen tehdyn päätösten vaikutusten arvioinnin avulla voi parantaa päätösten laatua, koska se auttaa ennakoimaan paremmin mahdollisesti päätöksistä aiheutuvia epämiellyttäviä, odottamattomia tai myönteisiäkin seurauksia. Ei-toivottuja vaikutuksia voidaan myös lieventää tai ehkäistä, jos ne on havaittu jo etukäteen Tuottaa tietoa päätöksen vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin Mahdollistaa ristiriitaisten tavoitteiden ja näkökulmien käsittelyn Tuottaa argumentteja ja vaihtoehtoja parhaan ratkaisun löytämiseksi Läpinäkyvä päätöksentekokulttuuri Vahvistaa kuntalaisten osallisuutta Miksi ennakkoarviointia? Mitä hyötyä?
Kansanterveyslaki toi kunnalle uusia tehtäviä väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannassa ja suunnittelussa tulee nostaa esiin terveysnäkökohdat aina silloin, kun valmistellaan ja päätetään väestön terveyteen vaikuttavista asioista. Terveydenhuoltolaki HE 90/2010 vp 15.6.2010 "11 Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin." Lakisääteinen ennakkoarviointi
Lakisääteinen ennakkoarviointi käynnistyi Suomessa 1994, jolloin YVA (ympäristövaikutusten arviointi) -laki tuli voimaan YVA- laki velvoittaa arvioimaan myös ihmisen hyvinvointiin, terveyteen, elinoloihin, kulttuuriperintöön sekä maisemaan liittyvät vaikutukset. YVA -laki koskee hanketasolla pääasiassa suuria rakennushankkeita, kuten moottoriteitä, voimalaitoksia tai teollisuuslaitoksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 1999) 9 velvoittaa selvittämään vaikutukset kaavaa laadittaessa. Lain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. SOVA (suunnitelmien ja ohjelmien vaikutukset) laki voimaan 1.6.2005. SOVA- laki velvoittaa viranomaisen arvioimaan ennalta tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien vaikutukset Lakisääteinen ennakkoarviointi
Kunnassa sovittava, milloin (yhteiset kriteerit) ennakkoarviointi tehdään Aloite nopean ennakkoarvioinnin tekemiseksi voi tulla työntekijöiltä, viranhaltijoilta tai päättäjiltä Vastuu ennakkoarvioinnin tarpeen arvioinnista on esittelijällä Ennakkoarviointi on hyvä tehdä, jos päätöksestä aiheutuu merkittäviä vaikutuksia ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointiin ja terveyteen Lisäksi tilanteet, joihin liittyy ristiriitoja, edellyttävät usein ennakkoarviointia Päätös on strategisesti, taloudellisesti merkittävä Merkittävä muutos palveluissa tai uusi palveluiden järjestämistapa Milloin ennakkoarviointia?
Ennakkoarviointi tehdään yleensä osana päätöksen valmisteluprosessia Ennakkoarviointi voi olla tarpeesta ja resursseista riippuen tavanomainen tai nopea Edellyttää tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista väestöryhmittäin hyvinvointikertomus Hyvinvointitietojen tarkastelu ja analysointi kunnan eri sektoreiden kanssa yhdessä haasteet Hyvinvointistrategia mitä tavoitteita kunnassa on asetettu? Miten ennakkoarviointi toteutetaan?
Sopii äkillistä reagointia vaativiin tilanteisiin, joissa tietoa päätöksen vaikutuksista on kerättävä esimerkiksi yhden työkokouksen aikana Toinen tapa soveltaa nopeaa ennakkoarviointia on käyttää sitä jokapäiväisessä työssä, esimerkiksi lautakuntien esittelyn apuna Miten ennakkoarviointi toteutetaan?
Ennakkoarvioinnin voi tehdä valmistelija yksin (muita konsultoiden) tai yhdessä sisältöasiantuntijan tai työryhmän kanssa Valmistelijan vastuulla on hallita ennakkoarvioinnin metodiikka ja sisältöasiantuntijan tehtävänä on tunnistaa ja arvioida vaikutuksia Miten ennakkoarviointi toteutetaan?
Ennakkoarvioinnin vaiheet
Ennakkoarvioinnin tekijä voi hyödyntää arvioinnissa tilastoja, hyvinvointikertomusta Voidaan käyttää tietolähteinä kunnan omia asiakirjoja Joskus talous- ja henkilöstöasiantuntijoiden konsultointi on tarpeen Asiakasarviointitilaisuuden tai mahdollisuuden organisoiminen on suotavaa tai lisätietoa voidaan hankkia haastattelemalla ihmisryhmiä, joita asia koskee
Valmistelija muodostaa hankkimiensa tietojen pohjalta vaihtoehtoja Mukana on vähintäänkin kaksi vaihtoehtoa eli nykyinen tilanne jatkuu (päätöstä ei tehdä) ja päätösesitys. On hyvä pitää aina mukana 0- vaihtoehto eli kuvaus siitä, mitä tapahtuisi, jos nykytilan mukainen kehitys jatkuu Vaihtoehdot tulee kuvata siten, että kaikki ymmärtävät niiden sisällön 1. Vaihtoehtojen kuvaaminen
Muodostetut vaihtoehdot tunnistetaan esimerkiksi jonkin väestöryhmän, kuten ikääntyneiden näkökulmasta tai yleisemmin kunnan tavoitteiden näkökulmasta Vaikutusten tunnistaminen tehdään useimmiten valmistelijan, sosiaali- ja terveydenhuollon tai muiden asiantuntijoiden yhteistyönä Yleisesti käytetään työpajatekniikoita, joihin osallistuu myös luottamushenkilöitä tuoden esiin kuntalaisten näkökulman vaikutusten tunnistamisessa Vaikutusten tunnistamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi SWOT-analyysia Tunnistamisessa pohditaan, millaisia positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia kuhunkin vaihtoehtoon liittyy
Valmistelija arvioi vaihtoehtojen vaikutukset ja vertailee vaihtoehtoja Vertailun perusteella valmistelija esittää päätettäväksi yhden vaihtoehdoista Hän kirjaa myönteiset ja kielteiset vaikutukset esitykseen Myös muut vaihtoehdot vaikutuksineen tuodaan esille Valmistelija voi tehdä lautakunnalle vain yhden päätösehdotuksen, mutta myös muut tarkastellut vaihtoehdot tuodaan lautakunnalle tiedoksi. Ennakkoarvioinnin tulokset voivat sisältyä esittelytekstiin tai olla sen liitteenä arviointitaulukkona tai sanallisessa muodossa 3. Vaihtoehtojen vertailu
Arviointitaulukko - esimerkki VAIKUTUKSET NYKYTILA (0- vaihtoehto) Asiakas ja kuntalainen Palveluiden järjestäminen Henkilöstö Talous Ympäristö Johtopäätökset Vaihtoehto 1 tai Muutosesitys 1 Vaihtoehto 2 tai Muutosesitys 2
Muuramessa on käyty päihdetyön päiväkeskuksen toiminnasta ajoittain keskusteluja sosiaalilautakunnassa ja myös muilla foorumeilla Nähtiin tarpeelliseksi pohtia erillisessä työkokouksessa päihdetyön päiväkeskuksen vaihtoehtoisia toimintamalleja ESIMERKKI: Muurame- Päihdetyön päiväkeskuksen vaihtoehtoiset toimintamallit
Muuramen kunnan sosiaalitoimen, Jyväskylän Katulähetyksen ja Muuramen seurakunnan edustajat kokoontuivat Stakesin ja ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden johdolla miettimään vaihtoehtoisia tapoja järjestää päihdetyön päiväkeskustoiminta Työskentelyn pohjaksi oli tehty SWOTanalyysi päihdetyön päiväkeskuksen nykytilasta Työkokouksessa asian käsittelyä jatkettiin ennakkoarvioinnin keinoin Lopputuloksena syntyi taulukkomuotoinen yhteenveto, jossa arvioidaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Ennakkoarvioinnin tekemiseen kului aikaa 3 tuntia Ennakkoarviointiprosessin kulku ja osallistujat
Vaihtoehto I: Jatketaan nykyiseen tapaan ja sovitaan toiminnan vakiinnuttamisesta kunnan ja Katulähetyksen kesken ainakin 3-5 v. tähtäimellä Vaihtoehto II: Päihdetyön päiväkeskuksen toiminta lakkautetaan kokonaan viimeistään 31.12.2007 Vaihtoehto III: Päihdetyön päiväkeskuksen toiminta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi. Toimintamalli pysyy pääosin ennallaan, kirpputoritoiminta päättyy. Kunta resursoi toimintaa 0,5 työntekijän työpanoksella. Pitkäaikaistyöttömien työpajan ja päihdetyön päiväkeskuksen toimintoja yhdistetään. Vaihtoehto IV: Seutumalli. Kunta ostaa palveluja Jyväskylän Katulähetykseltä nykyisessä laajuudessaan. Muuramessa ei ole omia palvelupisteitä, palvelut on haettava Jyväskylästä Tarkastellut vaihtoehdot
Vaihtoehtoja vertailtiin seuraavien vaikutusten ja tavoitteiden kautta: Lopullinen syrjäytymisen ehkäisy toiminnan tavoitteena, vertaistuen saaminen asiakkaille, yhteistyöverkoston kokoaminen, yhteistoiminta, päihdetyön laatu ja rooli, terveysvaikutukset ja kustannusvaikutukset Vaihtoehtojen vertailu
PÄIHDETYÖN PÄIVÄKESKUKSEN VAIHTOEHTOISET TOIMINTAMALLIT JA ENNAKOIDUT VAIKUTUKSET TAVOITTEET/ VAIKUTUKSET MALLI 1 Jatketaan nykyiseen tapaan, sovitaan toiminnan vakiinnuttamisesta 3-5v MALLI 2 Toiminta lakkautetaan viimeistään 31.12.2007 MALLI 3 Toiminta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi, kunta ei järjestä kirpputoritoimintaa (erill. sopimus), ½ työntekijän työpanos MALLI 4 Seutumalli. Kaikki Katulähetyksen Jkl:n palvelut käytettävissä seudullisesti. Ei toimipisteitä Muuramessa. Lopullinen syrjäytymisen ehkäisy toiminnan tavoitteena -Hyviä esimerkkejä syrjäytymisen ehkäisystä löytyy - Kymmenkunta sinnittelee raittiina nykyisillä palveluilla -Jonkin verran tehdään palveluohjausta -Sivutuotteena sosiaalista kontrollia positiivisessa mielessä (vrt. sos. Isännöinti) - Millä tuetaan raittiina sinnittelyä? - Asiakkuudet siirtyvät muualle: sosiaalityö, terveyskeskus, seurakunta, päihdepalvelusäätiö - toimeentulotukimenot kasvaa - on välillinen vaikutus -Ei suurta muutosta nykytilaan - Vapaaehtoistyön osuus pienenee - Onko kunnalle kalliimpaa? - Päihdetyön osaaminen täytyy hankkia jostakin (työllistetty, kouluttautuminen) -Toteutuu parhaiten ja kokonaisvaltaisesti -Miten palvelut viedään kuntien reuna-alueille? -Ostaisiko Katulähetys Kettulan? -Ei tavoita suurta osaa nykyisistä asukkaista Vertaistuen saaminen asiakkaille - Ainut vain päihdeongelmaisille tarjolla oleva oma ryhmäjuttu = vertaistuki -Ryhmän ja pysyvän työntekijän tuki on tärkeää (ei ole pelkkää syömistä ) - Asiakkaat heitteillä, kukin ohjautuisi oman mielensä mukaan jonnekin/ei minnekään? -Pystyykö kunta antamaan vapaaehtoistyön tarjoamaa tärkeää tukea? -Kuka/mikä kunnan työntekijä vastaisi toiminnasta? -Jos palvelut on vain Jkl:ssä, mennäänkö sinne asti? Yhteistyöverkoston kokoaminen, yhteistoiminta -Katulähetyksellä vankka perinne ja osaaminen - Vahva srk:n kerho- ja piiritoiminta tukena -Srk:n ja kunnan yhteistyö keskeinen toiminnan pyörittämisessä - Muut ryhmätoiminnat ja jäljelle jäävät verkostot elintärkeitä -Srk:n rooli kasvaisi, mutta resurssit eivät riitä laajempaan toimintaan -Yhteistyö ns. virkamiesverkostoon tiivistyisi ja vapaaehtoistyön toimijoihin löyhentyisi -Meneekö liikaa virkamiesmäiseksi? -Kunnalla ok paikalliset verkostot -Toimintojen keskittäminen heikentäisi paikallisia verkostoja -Mahdollisuus uusiin avauksiin: esim. sosiaalinen isännöinti kerrostalo-kohtaisesti (erityistukea, räätälöidyt mallit)
PÄIHDETYÖN PÄIVÄKESKUKSEN VAIHTOEHTOISET TOIMINTAMALLIT JA ENNAKOIDUT VAIKUTUKSET TAVOITTEET/ VAIKUTUKSET MALLI 1 Jatketaan nykyiseen tapaan, sovitaan toiminnan vakiinnuttamisesta 3-5v MALLI 2 Toiminta lakkautetaan viimeistään 31.12.2007 MALLI 3 Toiminta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi, kunta ei järjestä kirpputoritoimintaa (erill. sopimus), ½ työntekijän työpanos MALLI 4 Seutumalli. Kaikki Katulähetyksen Jkl:n palvelut käytettävissä seudullisesti. Ei toimipisteitä Muuramessa. Päihdetyön laatu ja rooli -Ei tavoita läheskään kaikkia asiakasryhmiä (mm. nuoret, nuoret aikuiset, työssäkäyvät) - Ehkäisevänä palveluna ei oikein toimi -Ontuvatko viranomaisyhteydet? - Kaikki vähäkin supistuu pois -Lähempänä kuntahallinnon prosesseja, tavoitteita ja strategioita - Ehkäisevä puoli ei oikein toimi tässäkään -Työpajatoiminta säilyy, mutta kunnan rooli siinä kasvaa -Työntekijöiden kouluttaminen helpompaa -Ei tavoita kaikkia nykyisiä asiakkaita - Mahdollisuuksia enemmän, mutta ei välttämättä takaa ehkäisevän päihdetyön toteutumista -Enemmän porkkanoita tarjolla -Työntekijöiden osaaminen korkeammalla tasolla -Päihteettömät toimipisteet, arkielämän, matalan kynnyksen paikat, työ-valmennus yms. Terveysvaikutuk set -Positiivisia vaikutuksia fyysiseen terveyteen (ulkoilu, lähteminen liikkeelle ja ruokailu) ja psyykkiseen terveyteen (ihmisten tapaaminen yms.) - Kielteisiä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen (ks. malli 1.) -Positiivisia vaikutuksia fyysiseen terveyteen (ulkoilu, lähteminen liikkeelle ja ruokailu) ja psyykkiseen terveyteen (ihmisten tapaaminen yms.) -Jos asiakas muuttaa J-kylään: terveysvaikutukset kuten 1. ja 3. mallissa. -Jkl:ssä kokonaisuutena paremmat kohdennetut terveyspalvelut. - Psyykkinen terveys voi heikentyä, kun läheisverkosto supistuu. Kustannusvaikutukset - Melko kallista kunnalle, vaikuttavuuden arviointi lähes mahdotonta -Tarvitsee kaikkien tukea: Srk ja kunta keskeisiä -Kunta säästää 30 000 /vuosi (vrt 1 x 6 kk laitoskuntoutusjakso) lyhyellä tähtäyksellä -Pitkällä tähtäyksellä kustannukset noussevat, ellei tilalle tule korvaavia palveluita -Kunnan menot As Oy Kettulan remonttikustannuksiin lisääntyy -Yhteistyö terveystoimen kanssa tiivistyy ennaltaehkäistäisiin paremmin terveysongelmia ja sitä kautta kustannukset laskisivat (huom. erikoissairaanhoidon kustannukset) - Mahdollinen vaikutus: toimeentulotuen hakemisen väheneminen ruokapaketit??? -Asiakkaille lisää menoja matkustamisesta -Palvelujen keskittäminen laskee hoitopäivän hintaa -Ruokajakelu Muurameen mahdollinen vaikutus: toimentulotuen hakemisen väheneminen???
Asiaa käsiteltiin sosiaalilautakunnassa 12.6.2007. Ennakkoarvioinnin tulokset kuvattiin tiivistetysti esittelytekstissä ja SWOT-analyysi sekä yhteenvetotaulukko olivat esitystekstin liitteenä Ennakkoarvioinnin tulokset ja päiväkeskustoimintaan muutoinkin tulossa olevat muutokset huomioiden esittelijä näki tarpeelliseksi ehdottaa, että päihdetyön päiväkeskuksen toiminnan jatkaminen nykyisessä muodossaan on perusteltua Asian käsittely lautakunnassa
Raportoinnin laajuus ja tapa riippuvat siitä millaiselle päätöksenteon tasolle ja toimijalle raportoidaan Raportoinnin muotoon vaikuttaa myös arvioinnin laajuus Arvioinnin yhteenveto voidaan esittää taulukkona vaikutuksista tai tavoitteiden toteutumisesta, hyötyjen ja haittojen kuvauksella Raportoinnin kieli ja käsitteistö tulee pitää selkeänä yleiskielenä, jotta mahdollisimman monet voivat sen ymmärtää Myös tietojen lähteet ja käytetyt menetelmät on hyvä kuvata Arvioinnin raportointi
Paikalliset periaatteet ja kriteerit sille, milloin arviointi tehdään tunnistetaan ne päätökset, joissa ennakkoarviointi on tarpeellinen, ettei synnyt kuormitusta tarpeettomista ja byrokraattisista arvioinneista Päätettävä, missä laajuudesta arviointi toteutetaan Arvioinnin toteuttamistapa on kunnan päätettävissä kulloisenkin päätöksen yhteydessä Miten ennakkoarviointi etenee virkamiesvalmistelun yhteydessä? Miten ennakkoarviointi etenee, kun tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa? Lomakkeet ja muut työkalut ennakkoarviointia varten (ohjeistus esittelykäytännöstä tms.) Ennakkoarvioinnin toteuttamisen toimintamalli
Koulutus valmistelijoille, kuntajohdolle, luottamushenkilöille yhteistä keskustelua Ennakkoarvioinnin osaajia muutama Yhteiskehittely Konsultointia ja tukea työmenetelmän käyttöön Vertaistukea Asiantuntijaverkoston luominen: toimialan sisältä, eri toimialoilta, kunnan ulkopuolelta Ennakkoarviointipankki esimerkkejä arvioinneista Sähköinen työkalu vuorovaikutteisuus? Seuranta Ennakkoarvioinnin toteuttamisen toimintamalli
Erilaisten näkemysten esille tuomisen mahdollisuus monipuolisesti ja tasapuolisesti käsitystä ennakkoarvioinnin kohteesta Menetelmä on melko nopeaa ja käytännönläheinen työelämän kehittämisen väline, joka tarjoaa myös systemaattisen tavan kuvata ja käsitellä arvioitavaa kohdetta Ennakkoarvioinnissa voidaan käsitellä sekä isoja että pieniä työelämän kehittämisen kohteita Menetelmä lisää osallistumista ja yhteistyötä sekä tukee avoimuutta eri toimijoiden ja asiantuntijoiden välillä, mahdollistaa poikkihallinnollista yhteistyötä Se lisää päätösten ja suunnitelmien vaikutustietoisuutta Kokemuksia ennakkoarvioinnista
Irrallisuus ennakkoarvioinnin yhdistäminen valmistelurutiineihin Viekö liiaksi aikaa normaalista arkityöstä? On ainakin aluksi työläs ja siten arvioinnista saattaa tulla turhan pintapuolinen Johdon sitoutuminen Menetelmän tuntemus Vaarana liiallinen subjektiivisuus (tarkastelee liiaksi omasta näkökulmastaan ja suosii jotakin tiettyä vaihtoehtoista mallia) Hidastaa päätöksentekoa ja valmistelua Asenteet saattavat olla esteenä menetelmän käytölle, esimerkiksi vahva sektoriajattelu organisaatiossa estää monialaisen arvioinnin toteuttamisen Kustannusvaikutusten arviointi ennaltaehkäisevässä työssä vaikeaa Kokemuksia ennakkoarvioinnista
KIITOS MIELENKIINNOSTA! HYVÄÄ SYKSYÄ! katri.ryttylainen-korhonen@mamk.fi korhonen@mamk.fi
THL IVA-käsikirja http://info.stakes.fi/iva/fi/mita/index.htm Säädösehdotusten vaikutusten arviointi, Oikeusministeriö http://www.om.fi/etusivu/parempisaantely/vaikutustenarviointi WHO http://www.who.int/hia/en/ International Health Impact Assessment Consortium http://www.liv.ac.uk/ihia/ The Health Development Agency Englannissa tarjoaa HIA:n toteuttajille runsaasti tietoa nettisivuillaan http://www.apho.org.uk/default.aspx?qn=p_hia ja http://www.nice.org.uk/ Hyödyllisiä linkkejä
ECHP, European Centre for Health Policy. 1999. Health Impact Assessment. Main concepts and suggested approach. Gothenburg consensus paper. Brussels: ECHP&WHO, Regional Office for Europe. Gopenhagen Ståhl T, Wismar M, Ollila E, Lahtinen E. & Leppo K. (toim.) 2006. Health in all Policies, Prospects and potentials. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Kauppinen T, Nelimarkka K & Helinko A. 2007. Vaikutusten nopea ennakkoarviointi kuntapäätöksissä esimerkkinä nopea ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1, 39 55. Kemm J, Parry J & Palmer S. (toim.) 2004. Health impact assessment. Oxford University Press, New York. Liimatainen L & Ryttyläinen K. (toim.) 2006. Innovoi, vaikuta, arvioi. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, Jyväskylän Yliopistopaino. Nelimarkka, K. & Kauppinen, T. 2007. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Stakes, Oppaita 68. Gummerus Kirjapaino Oy: Vaajakoski.
Päivärinne, M. 2006. Terveysvaikutusten arviointi Salossa. Uuden menetelmän omaksuminen päätöksentekoon. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. Terveystieteen laitos. Tampere. Ryttyläinen K & Liimatainen L. 2006. IVA kunnallisessa päätöksenteossa. Teoksessa: Liimatainen L, Ryttyläinen K. (toim.). Innovoi, vaikuta, arvioi. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, Jyväskylän Yliopistopaino, Jyväskylä, 51 55. Sundquist S, Oulasvirta Leena (toim.) 2011. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntaliitto. Luettavissa: http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2572 Wessman J, Kauppinen T. 2011. Eihän niitä terveysvaikutuksia ehdi etukäteen selvittää sosiaali-, terveys- ja opetustoimen valmistelijoiden kokemuksia ennakkoarvioinnista. Premissi 2, 22-28. Wilskman K, Ståhl T, Muurinen S, Perttilä K. 2008. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa. Raportti kunnanjohtajakyselystä 2007. Työpapereita 16/2008. Stakes.