AKSILAN ALUEUUTISET 2/2012 Riikka Västi, suunnittelusihteeri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila Elokuinen tervehdys Aksilasta! Alkusyksyn kirpeät aamut ovat täällä taas. Viimeisinä lomavuoroon päässeet taisivat saada parhaat kelit, vapauden katsoa olympialaisia yömyöhään ja poimia runsaasta marjasadosta parhaat päältä. Kesän aikaiset supistukset terveyskeskuksissa ovat taakse jääneet ja maakunnan terveyspalveluiden osalta on palattu normaaliin päiväjärjestykseen. Syksyn aikana maakunnassa tapahtuu monenlaista. Ensimmäiset alueelliset hoitoketjuesittelyt käynnistyvät, kun maakunnallisena yhteistyönä kehitettyä lasten alueellista painopolkua lähdetään esittelemään terveyskeskuksiin. Syksyllä käynnistetään Aksila-yksiköstä myös Oikia Osoote- hanke. OIOS-hanke on maakunnallinen jatkohoidon ja kotiutuksen hoitopolku, jossa tavoitteena on saada potilas jatkohoitoon kerralla oikeaan osoitteeseen. Hanke on jo käynnistynyt maakunnallisten hoiva- ja hoitopaikkojen kartoittamisella. Lisää informaatiota jaetaan, alustajia kuullaan ja työryhmä kootaan aloitusseminaarissa 19.9.2012. Lisää sivulla 3. Savuton leikkaus -toiminta käynnistyy syksyllä terveyskeskuksissa ja keskussairaalan operatiivisen alueen poliklinikoilla. Ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Reetta- Maija Luhta kertoo sivulla 4, mikä savuton leikkaus on ja mitä tähän asti pääsemiseen on vaadittu. Aksilan alueuutisissa esitellään jatkossa joka numerossa yksi yhteistoiminta-alue yhden työntekijän silmin. Ensimmäisenä suunvuoron saa Suupohjan liikelaitoskuntayhtymä ja Lakeuden Potku -hanketyöntekijä, sairaanhoitaja Susanna Alhainen Kauhajoen terveyskeskuksesta. Susannan haastattelu sivulla 2. 1
ESITTELYSSÄ LLKY JA SAIRAANHOITAJA SUSANNA ALHAINEN Aksilan alueuutisissa halutaan tuoda esiin maakunnan yhteistoiminta-alueita, terveyskeskuksia ja niissä tehtävää hienoa kehittämistyötä. Ensimmäisenä vuoron saa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä työskentelevä, vuoden hoitotyön kehittäjäksikin valittu sairaanhoitaja Susanna Alhainen. Susanna on työskennellyt Kauhajoen terveyskeskuksessa vuodesta 2002, ensin lähihoitajana, sittemmin sairaanhoitajana vuodesta 2009 lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä. Ikinä ei voi tietää, mitä ovesta seuraavaksi tulee. Työn tekee mielenkiintoiseksi juuri se, ja että osaamisen pitää olla oikeasti monipuolista, sanoo Susanna. Turhaan ei Suomen poliklinikkasairaanhoitajien yhdistys Susannaa vuoden 2012 hoitotyön kehittäjäksi valinnut, sillä Susanna on tarmokas ja innostunut viemään hoitotyön käytäntöjä eteenpäin kysellen ja kyseenalaistaen vanhaa ja innovoimalla uutta toimintaa. Lakeuden Potku hanketyöntekijäksi Susannaa kysyttiin heti 2010 ja tällä hetkellä 100% hanketyö on Susannan mukaan erittäin itsenäistä ja mielenkiintoista. Potkun myötä Suupohjassa pyörivät mm. Ikihyväelintaparyhmät sekä valtimotautipotilaiden Tulppa-avokuntoutusryhmät. Ohjaajia on kouluttautunut Susannan lisäksi noin kymmenen, joten ryhmäohjaukseen on Suupohjassa panostettu paljon. Edellä mainittujen ryhmien lisäksi Susanna on innovoinut oman ryhmän myös verenpainetautiin sairastuneille. Verenpainetautiin sairastuminen ja verenpainekontrolli t vievät suurimman osan neuvolan avovastaanottoajoista. Ryhmä maksimissaan 12:lle asiakkaalle pidetään joka toinen viikko, ja lääkäri ohjaa ryhmään juuri verenpainetauti-diagnoosin saaneet. Ryhmässä käydään läpi verenpainetaudin riskipistekaavake ja yleisimmät liitännäissairaudet. Lisäksi jaetaan tietoa hoitamattoman verenpainetaudin vaaroista, käydään läpi Käypä hoito ohjeistus ja vastuutetaan asiakasta itse ottamaan vastuu omasta hoidostaan mm. kellotaulu-mallin avulla. Mallissa esitetään konkreettisen kellotaulun avulla, miten suuren osan ajasta asiakas itse on vastuussa omasta hoidostaan, ja miten pienen ajan hoidosta huolehtii terveydenhuollon ammattilainen. Ryhmässä edetään keskustellen ja kysellään myös asiakkaiden jo olemassa olevia tietoja verenpaineen hoidosta. Tärkeä osa on myös verenpaineen mittaamisen opettelu kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Yhden tai kahden ryhmäohjauskerran jälkeen asiakas ohjataan vielä yksilövastaanotolle hoitosuunnitelman tekoa varten. Ryhmävastaanotot ovat erittäin kustannustehokkaita, Susannan laskelmien mukaan ryhmissä käyneet 17 potilasta on voitu hoitaa 105 minuutissa, jolloin on säästynyt noin 14 puolen tunnin yksilövastaanottoaikaa. Susanna haluaa antaa LLKY:n lähiesimiehille ja ylimmälle johdolle erittäin positiivista palautetta. Kehittämistyöhön suhtaudutaan kannustavasti ja työntekijöille annetaan oikeasti mahdollisuus osallistua mm. työryhmiin antamalla työaikaa. Siitä iso kiitos! Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 2
OIOS-hanke Jatkohoitoa tarvitseva potilas kerralla oikeaan osoitteeseen OIOS eli Oikia Osoote - hankkeelle nähtiin tarve Aksilassakin jo hyvin pian toimintamme käynnistyttyä. Terveyskeskusten vuodeosastoilla keskustellessa tuli selkeästi esiin, että runsaasti potilaita tulee jatkohoitoon terveyskeskukseen usein varmuuden vuoksi, koska lähettävällä taholla ei ole varmaa tietoa potilaan kodin, hoivakodin tai muun hoitoyksikön valmiuksista lääkehoidon tai esimerkiksi yöaikaisen hoidon suhteen. Toisaalta keskussairaalan päivystykseen saattaa tulla potilaita hoitopaikoista vailla varsinaista ensiavun tarvetta. Hoitava yksikkö ei enää välttämättä pysty toteuttamaan potilaan seurantaa riittävässä määrin tai esimerkiksi iv-lääkehoitoa. Uudessa Y-talossa aloittava päivystysosasto ja sen runsas potilasvaihtuvuus sekä lyhyet hoitoajat tulevat osaltaan lisäämään tarvetta selkeille, yhtenäisille kotiuttamiskäytännöille. OIOS hanketta, kuten muitakin maakunnan yhteisiä hoito-, kuntoutus- ja palveluketjuja koordinoidaan Aksilasta käsin. OIOS hankkeen työryhmässä työskentelevät Aksilasta asiantuntijahoitaja Teija Ollikainen, koulutusta koordinoiva sairaanhoitaja Merja Alanen ja projektityöntekijänä kotihoidon osastonhoitaja Johanna Pernaa Kaksineuvoisesta Kauhavalta. Työryhmä on aloittanut työnsä kartoittamalla tietoja maakunnan terveyskeskusten, sosiaalitoimen ja yksityisten hoitopaikkojen potilaspaikoista ja henkilökunnasta. Laajan kartoituksen teko jatkuu syksyn ajan. OIOShankkeen aloitusseminaari pidetään 19.9. klo 12.00-16.00 Mediwestissä Seinäjoella. Seminaarissa alustetaan monipuolisesti ja asiantuntevasti mm. saumattomista hoitoketjuista, päivystysosaston roolista hoitoketjussa, kotiutushoitaja-toiminnasta, tehostetusta avosairaanhoidosta ja ikäihmisten palveluista. Seminaarissa kootaan myös maakunnallinen työryhmä suunnittelemaan kotiutuksen ja jatkohoidon polkua. Työryhmään tulee kuulumaan edustajia keskussairaalasta sekä jokaiselta yhteistoiminta-alueelta ja työryhmä on se, joka päättää, millaisia kotiuttamisen käytäntöjä maakunnassa aletaan toteuttaa. Seminaariin toivotaan runsasta osallistujamäärää sekä terveyskeskuksista, sosiaalitoimesta että keskussairaalasta. Tarkempi ohjelma täällä. Ilmoittautumiset pyydetään 14.9.2012 mennessä merja.alanen@epshp.fi tai p. 044-4152919 MUITA HOITOKETJUJA Lapsen alueellista painopolkua lähdetään esittelemään ja hakemaan kommentteja maakunnan terveyskeskuksiin. Painopolusta halutaan tulevan työväline koko maakunnan terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, jolloin ylipainoinen lapsi ja hänen perheensä saavat tukea samalla tavalla asuinpaikasta riippumatta. Esittelijöiksi tulevat Aksilan ravitsemusterapeutti ja soveltuvin osin myös muita asiantuntijoita. Esittely- ja kommentointitilaisuuteen kutsutaan mahdollisimman laajasti terveydenhuollon työntekijöitä, lääkäreitä, terveydenhoitajia ja muita työssään lapsen ylipainoa kohtaavia ja hoitavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Mahdollisiin kysymyksiin vastaa Riikka Västi, riikka.vasti@epshp.fi, p. 044-4153040 3
KOHTI SAVUTONTA LEIKKAUSTA Savuton leikkaus toimintamallilla pyritään tukemaan potilasta tupakoimattomuuteen useita viikkoja ennen leikkausta ja myös sen jälkeen. Tutkimusten mukaan tupakoimattomuus vähentää selvästi toimenpiteeseen liittyneitä sivuvaikutuksia ja edistää leikkauksesta toipumista. Haavat paranevat tupakoimattomalla paremmin, infektioriski vähenee, yleinen terveydentila kohenee ja leikkauksesta toipuminen nopeutuu. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain runsaat 10 000 suunniteltua ja 2500 päivystysleikkausta. Leikkaukseen tuleminen herkistää potilaan alttiutta elämäntapamuutoksille ja koska noin 1500 suunniteltuun leikkaukseen tulevista potilaista tupakoi, ei vaikutus jääne vähäiseksi. Oleellista savuton leikkaus toiminnassa on potilaan oma motivaatio tupakoinnista luopumiseen. On hyvin tärkeää, että operatiiviseen arvioon lähettävä lääkäri ja muu hoidosta vastaava henkilökunta kartoittaa jo ensikontaktissa potilaan tupakointitottumukset ja mahdollisen halun tupakoinnista luopumiseen. Näin potilas pääsee heti tuen piiriin, näin halutessaan tupakoinnin vieroitukseen yksilö- tai ryhmäohjauksen keinoin. Myös keskussairaalassa kaikkien leikkaukseen tulevien tupakointitottumukset kartoitetaan ja tupakoiville tarjotaan edelleen mahdollisuutta savuttomaan leikkaukseen ja tukea siinä onnistumisessa. Savuttomuuteen pyrkiminen onnistuu parhaiten kunnon tuen avulla. Varsinaisen leikkauksen suorittava erikoissairaanhoito ei tähän yksinään pysty, vaan perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon panostusta tarvitaan. Aksilassa ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorina työskentelevä Reetta-Maija Luhta kertoo, että tupakastavieroituksen yksilöohjaajia on koulutettu alueella runsaasti. Kesän korvalla järjestetyt koulutuspäivät keräsivät runsaasti osallistujia ja tammikuussa järjestetään kolme koulutuspäivää lisää. Syksyn myötä yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa järjestetään osastotunteja savuttomasta leikkauksesta. Savuttoman leikkauksen alkaminen alueella on ollut iso yhteinen ponnistus. Tämä on yhdessä päätetty, tärkeä asia, jota tukee myös tutkimuksellinen näyttö. Operatiiviseen arvioon lähettävät lääkärit ovat avainasemassa savuttomaan leikkaukseen tähdättäessä. Heidän antamansa esimerkki tupakoimattomuuteen kannustamisessa auttaa myös muuta henkilökuntaa pitämään mielessä tupakoinnin puheeksiottamisen, sanoo Reetta-Maija Luhta. Lähde: Reetta-Maija Luhta, Hannu Puolijoki: Tavoitteena savuton leikkaus. Hengitys 3/2012. 4
TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA työseminaari Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on ei-sitova sopimus, jossa sovitaan miten terveydenhuollon palvelut kokonaisuudessaan alueella järjestetään. Järjestämissuunnitelma on tärkeä terveydenhuollon kehittämistä ohjaava maakunnallinen asiakirja. Valmistelu käynnistyi yhteistoiminta-alueiden yhteistyönä keväällä 2011. Koordinointivastuu siirtyi syyskuussa 2011 EPSHP:n perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikölle, minkä jälkeen suunnitelmaa on työstetty perusturvan ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Tavoitteena on kehittää palvelutuotantoa perusturvan, erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden yhteistyönä potilaan hoitoa palvelevaksi kokonaisuudeksi yli organisaatiorajojen. Päämääränä on varmistaa korkeatasoisten ja tarkoituksenmukaisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuus koko maakunnassa. Käytössä olevat voimavarat ohjataan niihin toimintoihin, joilla tuotetaan paras mahdollinen terveyshyöty. (Matti Rekiaro: Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma-luonnos 20.08.2012.) Lomien kynnyksellä kesäkuussa kokoontui yhteistoiminta-alueiden johto seminaariin käsittelemään järjestämissuunnitelmaa perusterveydenhuollon palveluiden osalta. Lappajärven Kivitipussa järjestetyssä seminaarissa oli kattava edustus yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollosta päättäviä henkilöitä. Hyvähenkisessä, eteenpäinkatsovassa tilaisuudessa mietittiin yksityiskohtaisesti palveluiden järjestämistä todellisen elämän ja alueen asukkaiden tarpeista lähtien. Toimintakulttuurin muutos laitosasumisesta kotihoidon suuntaan vaatii muutoksia myös ajattelutapaan ja moneen tukitoimintaan, esimerkiksi kiinteistösuunnitteluun. Yhteistyötä yhteistoiminta-alueiden välillä oltiin valmiita lisäämään tuntuvasti, että palvelut saataisiin tarkoituksenmukaisesti lähelle niiden tarvitsijoita. PÄIVÄN PLÄJÄHRYS - Onkohan minulla ylipainoa? nainen kysyi lääkäriltä. - Ei toki, mutta pituus on hälyttävä! Painoonne nähden teidän pitäisi olla neljä metriä pitkä. 5