Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, 180 osp Metsäkoneenkuljettaja Hyväksytty Näyttötoimikunnassa 17.5.2010, 7.11.2013, 24.9.2015, 26.5.2016 Ammatillisen koulutuksen johtaja 2.8.2016, 113 Voimassa alkaen 1.8.2016
Sisältö Sisällys Johdanto... 5 1 Metsäalan perustutkinnon muodostuminen... 5 1.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle... 7 1.2 Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti... 8 1.3 Suuntautumisvaihtoehdon valinta... 10 1.4 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita... 11 1.5 Arviointi... 15 2 Ammatilliset tutkinnon osat... 16 2.1 Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp... 16 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 19 2.2 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp... 25 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 28 2.3 Koneellinen puutavaran valmistus 55 osp... 33 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 36 2.4 Puutavaran lähikuljetus 55 osp... 41 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 44 2.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat... 49 2.5.1 Koneellinen puunkorjuu 20 osp (Metsätie, Rajamäki)... 49 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 51 2.5.2 Metsätraktoreiden käyttö 15 osp (Kannus, Ruokolahti, Tuomarniemi)... 55 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 57 2.5.3 Metsäkoneen käyttö 10 osp (Kannus, Ruokolahti, Tuomarniemi)... 61 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 63 2.5.4 Turvetuotanto 15 osp (Tuomarniemi)... 66 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 68 3. Yhteiset tutkinnon osat... 72 2
4. Vapaasti valittavat tutkinnon osat... 74 4.1 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp... 74 4.1.1 Ammattitaitoa syventävät tai laajentavat ammatilliset tutkinnon osat... 74 4.1.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvat tutkinnon osat... 74 4.1.3 Yhteiset tutkinnon osat tai lukio-opinnot... 74 4.1.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat opinnot... 74 4.1.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa... 74 4.2 Metsäkoneen käyttö 10 osp... 75 4.3 Metsätraktoreiden käyttö 15 osp... 75 4.4 Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp... 75 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 77 4.5 Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp... 80 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 82 4.6 Kaivinkoneen käyttö 5 osp (Ruokolahti)... 85 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 87 4.7 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp... 90 4.8 Bioenergia-alan tuntemus 10 osp (Metsätie)... 94 4.9 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 osp... 97 4.10 Hirsityöt ja sahatavaran valmistus 5 osp (Tuomarniemi)... 102 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 104 4.11 Työelämässä hankittu osaaminen... 106 4.12 Erä ja luonto 2 osp (Tuomarniemi)... 112 4.13 Pienkoneiden korjaus 2 osp (Tuomarniemi)... 114 4.14 Puukon valmistus 2 osp (Tuomarniemi)... 117 4.15 Ulkoilu- ja virkistysalueiden rakentaminen ja huolto 2 osp (Tuomarniemi)... 119 4.16 Ammattilaisena Euroopassa... 122 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat... 126 6 Perehdyttämissuunnitelma... 126 Liite 1... 127 3
2. PERUSTUTKINNON OPISKELU... 127 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset... 127 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 128 2.2 Alan osaamistarpeet... 130 2.2.1 Metsäkoneala... 132 2.2.2 Puuenergian korjuu... 132 2.3 Tredun metsäalan koulutusta järjestävien oppilaitosten toiminta-alueiden metsäalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa... 133 2.3.1 Pirkanmaa... 133 2.3.2 Keski- ja Etelä-Pohjanmaa... 134 2.3.3 Kaakkois-Suomi... 135 2.4 Metsäalan perustutkinnon ja metsäkoneenkuljettajan osaamisalan tavoitteet... 136 Liite 2... 137 4
Johdanto Tampereen seudun ammattiopisto Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (koulutuksen järjestäjän yhteinen osa ja nuorten koulutuksen yhteinen osa) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman yhteisten tutkinnon osien opetuksen järjestämisestä. Opetuksen suunnittelu ja toteutus perustuu oppimisen mahdollistamiseen ja osaamisen kasvuun. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla www.tredu.fi sekä Wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. 1 Metsäalan perustutkinnon muodostuminen Tampereen seudun ammattiopisto järjestää metsäalan perustutkinnon, metsäkoneenkuljettajakoulutusta Tredun Metsätien toimipisteessä Kurussa sekä Tredun järjestämisluvalla yhteistyöoppilaitoksissa Kannuksessa, Rajamäellä, Ruokolahdella ja Tuomarniemellä. muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon voi yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (perustutkintoa yksilölliset laajentavat tutkinnon osat). 5
Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 180 osp Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp 60 osp: Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp ja Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp 55 osp: Koneellinen puutavaran valmistus 55 osp tai Puutavaran metsäkuljetus 55 osp 20 osp: Koneellinen puunkorjuu 20 osp Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Yhteisten tutkinnon osien pakolliset tutkinnon osat 19 osp Valinnaiset yhteiset tutkinnon osat 16 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Sisältäen: Työssäoppiminen vähintään 30 osp Yrittäjyysosaamisen hankkiminen vähintään 8 osp Opinto-ohjaus vähintään 2 osp Tutkinnon osiin sisältyvät elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus sekä toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka, aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaidot on kuvattu Metsäalan ammatillisen perustutkinnon perusteissa 2014 ja Tredun opetussuunnitelman yhteisessä osassa. 6
1.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Tampereen seudun ammattiopisto Opintojen jakautuminen opiskeluajalle, esimerkki Tredu, Metsätie ja Rajamäki, Metsäkoneen kuljetuksen osaamisala, Metsäkoneenkuljettaja 1 2 3 135 osp Ammatilliset tutkinnon osat. 62 63 55 Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osp ja yrittäjyysosaamisen hankkimista vähintään 8 osp Kaikille pakolliset tutkinnon osat 60 osp 30 osp Metsien hoito ja puunkorjuu Metsänhoitotyöt 8 Puunhankinta 12 Työssäoppiminen 3 Metsäluonnonhoito 1 4 Metsäluonnonhoito 2 2 Työturvallisuus ja ensiapu 1 30 osp Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito Kunnossapito ja koneiden rakenteet 1 4 Kunnossapito ja koneiden rakenteet 2 11 Kunnossapidon tekniset perusteet 1 4 Kunnossapidon tekniset perusteet 2 11 Lisäksi pakollisena tutkinnon osana toinen seuraavista tutkinnon osista 55 osp 55 osp Koneellinen puutavaran valmistus, Koneellinen puutavaran valmistus 25 Koneellinen puutavaran valmistus, työssäoppiminen 30 55 osp Puutavaran lähikuljetus Puutavaran metsäkuljetus 25 Puutavaran metsäkuljetus, työssäoppiminen 30 Valinnaiset tutkinnon osat 20 osp 20 osp Koneellinen puunkorjuu Koneellinen puunkorjuu 1 9 Koneellinen puunkorjuu 2 11 Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutus osaaminen (11 osp) 3 osp Äidinkieli 3 2 osp Äidinkieli 2 1 osp Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 2 osp Vieras kieli, englanti 2 3 osp Valinnainen viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen tutkinnon osa 3 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osp) 3 osp Matematiikka 3 2 osp Fysiikka ja kemia 2 1 osp TVT ja sen hyödyntäminen 1 3 osp Valinnainen matemaattis-luonnontieteellinen tutkinnon osa Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) 1 osp Yhteiskuntataidot 1 1 osp Työelämätaidot 1 1 osp Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 2 osp Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 3 osp Valinnainen yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osa 3 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osp) 2 osp Arjen taidot 2 2 osp Valinnainen sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osa 2 7
3 osp Valinnainen sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osa 3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 10 10 osp Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp Metsäkoneen käyttö 10 osp Energiapuun korjuukoneen käyttö 15 osp Metsätraktoreiden käyttö 10 osp Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 5 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 10 osp Bioenergia-alan tuntemus (Bioenergia-alan ammattitutkinto) 2-10 osp Ammattilaisena Euroopassa 1-10 osp Työelämässä hankittu osaaminen yhteensä 180 osp 62 63 55 Liitteessä 2 on esitetty tutkinnon muodostuminen yhteistyöoppilaitoksissa Kannuksessa, Ruokolahdella ja Tuomarniemellä sekä Metsätiellä vuonna 2014 aloittaneiden opiskelijoiden opintojen jakautuminen opiskeluajalle. 1.2 Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. Opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Tutkinnon osan vaatimusten mukainen osaaminen kartoitetaan opintojen alussa yhdessä ammatillisen opettajan kanssa. Apuna osaamisen kartoittamisessa käytetään OPH:n osaan.fi-sivustoa sekä tarvittaessa työnäytteitä. Aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja opinnoissa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Opiskelijaa ohjataan kartuttamaan osaamistaan nimenomaan niistä asioista, joita hän ei vielä hallitse. Opiskelijan eteneminen oman oppimistavoitteensa ja osaamistasonsa mukaisesti mahdollistetaan opetusjärjestelyin eli opiskelijalle annetaan vastuuta suorittaa työtehtäviä itsenäisesti osaamisen karttumisen myötä. Näin jokaisen tutkinnon osan sisällä voidaan luoda opiskelijalle yksilöllinen opintopolku. Opiskelijalla on mahdollisuus hankkia osaamista myös ns. laajennetulla työssäoppimisella tai oppisopimuskoulutuksen kautta. Opiskelija voi suunnata osaamisensa kehittymistä myös valinnoillaan; yhteiset tutkinnonosat tarjoavat mahdollisuuden syventää osaamista esimerkiksi kielissä (englanti ja ruotsi), työelämätaidoissa tai ammatillisissa TVT-taidoisssa. Vapaasti valittavilla opinnoilla voi edelleen täydentää näitä valintojaan - kieli- ja KVosaamistaan, syventää työelämätaitojaan työpaikkaohjaajaksi valmentautumalla tai täydentää ammatillista osaamistaan kuljetusalan perustason ammattipätevyys opinnoilla ja suorittamalla C-ajokortin. Opiskelija voi oman työohjelmansa puitteissa valita opintojaksoja myös Tredun muista toimipisteistä. 8
Metsäkoneenkuljettajan osaamisalalla opiskelija voi edetä mm. seuraavanlaisten vaihtoehtojen mukaan: Metsäkoneenkuljettaja, koneellinen puutavaran valmistus: Kaikille pakolliset tutkinnon osat: Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Osaamisala-opinnot: Koneellinen puutavaran valmistus 55 osp Valinnaiset tutkinnon osat: Koneellinen puunkorjuu 20 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat: Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Metsäkoneenkuljettaja, puutavaran lähikuljetus: Kaikille pakolliset tutkinnon osat: Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Osaamisala-opinnot: Puutavaran lähikuljetus 55 osp Valinnaiset tutkinnon osat: Koneellinen puunkorjuu 20 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat: Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 9
Nuorten oppisopimus 2+1 malli Kaikille pakolliset tutkinnon osat: Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Osaamisala-opinnot: Koneellinen puutavaran valmistus 55 osp tai Puutavaran lähikuljetus 55 osp Koneellinen puunkorjuu 20 osp Oppisopimusopiskelijaksi voi siirtyä, kun YTO-opinnoista 35 osp on sovittu suoritustapa ja opiskelija hallitsee ammatin perustiedot ja - taidot Oppisopimuksen kesto 4-12 kk Vapaasti valittavat tutkinnon osat: Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 1.3 Suuntautumisvaihtoehdon valinta Valinnat siitä, suuntautuuko opiskelija ajokoneenkuljettajaksi vai harvesterinkuljettajaksi tehdään koneellinen puunkorjuu -jakson loppupuolella, jolloin opiskelija on saanut kokemusta sekä ajokoneen että harvesterin käytöstä. Tuolloin opiskelijalla on mahdollisuus arvioida omaa osaamistaan ajokokemuksiensa ja näytön pohjalta valitessaan suuntautumisvaihtoehtoa ammattiopettajan ohjauksessa. Opintojen loppuvaiheen työssäoppimisjakson aikana opiskelija antaa näytön joko puutavaran lähikuljetuksesta tai koneellisesta puutavaran valmistuksesta, riippuen yleensä siitä kummalla konetyypillä opiskelija on työssäoppimisjaksonsa aikana työskennellyt. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa myös muita ammatillisia tutkinnonosia työssäoppimalla. Opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan työssäoppimisjaksoille myös ulkomaille. Tredulla on yhteistyöyrityksiä ja -oppilaitoksia useissa eri maissa. Opiskelija voi hankkia soveltuvan työssäoppimispaikan ulkomailta myös omien suhteidensa kautta. Tutkinnon osien valinnaisuudella vastataan työelämän osaamistarpeisiin. Tutkintoon kuuluvien vapaasti valittavien tutkinnon osien avulla on mahdollista tukea omaa ammatillista suuntautumistaan (taulukko sivu 7). 10
1.4 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Tampereen seudun ammattiopisto Osaamispisteet Osaamispisteillä mitattava osaamistaso määritellään ennakkoon tutkinnonosakohtaisilla osaamistavoitteilla. Tutkinnon osien osaamispisteiden määrään vaikuttaa opiskeltavan tutkinnon osan kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys metsäkoneenkuljettajan ammatin kannalta. Osaaminen arvioidaan kolmella tasolla T1, H2 ja K3. Osaamispisteet eivät perustu oppimiseen tarvittavaan ajankäyttöön, vaan osaamispisteiden avulla keskitytään ainoastaan osaamisen kuvaamiseen. Lähtökohtana on, että opiskelijan oppimiseen tarvitsema aika vaihtelee. Se miten, missä ja milloin osaaminen on hankittu, on toisarvoista. Vuosisuunnittelu Tredun Metsätien toimipisteen metsäkoneenkuljettajakoulutuksen opintojen järjestäminen aikataulutetaan vuosittain tarkistettavana ja hyväksyttävänä vuosisuunnitelmana, jossa määritellään koulutustarjonta sekä tarvittavat/käytössä olevat resurssit. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan työelämän toimintakokonaisuuksien ja työprosessien näkökulmasta. Yhteistyöoppilaitosten opetusjärjestelyt poikkeavat Metsätien toimipisteen vuosisuunnitelmasta ja koulutus järjestetään kunkin oppilaitoksen paikallisten resurssien mukaisesti. Varusteet ja maksut Opintonsa aloittavat opiskelijat saavat panttia vastaan metsurin turvavarusteet oppilaitoksen puolesta käyttöönsä. Koneopetuksen alkaessa oppilaitos hankkii opiskelijalle työasun, turvakengät sekä huomioliivit. Toisen työpuvun opiskelija hankkii itse. Henkilökohtaisten työvaatteiden pesu on mahdollista koulun pesutuvan pesukoneilla. Huoltotöihin on varattuna haalareita, jotka huolletaan oppilaitoksen puolesta. Oppilaitos järjestää opiskelijoille ensiapu, työturva-, tieturva-, tulityökortti sekä kasvinsuojelu- ja luonnonhoitotutkintoa vastaavan tason koulutuksen. Opiskelijat maksavat edellä mainituista koulutuksista viranomaismaksut. Metsätien toimipisteessä metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva voi halutessaan suorittaa kuljetusalan perustason ammattipätevyysopinnot, joihin kuuluu ohjattu C-luokan ajokortin autokouluopetus. Teoria ja ajoopetuksen kulut maksaa oppilaitos. Opiskelija maksaa C-ajokorttiin kuuluvat viranomaismaksut (n. 400 ). Pätevyysopinnot suoritettuaan opiskelija voi toimia metsäkoneyrityksen koneiden siirtotehtävissä ja myös maantiekuljetuksien tavaraliikenteen työtehtävissä. Opintojen järjestäminen Metsätien toimipisteen metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa pyritään toteuttamaan mahdollisimman paljon työn opetuksesta käytännössä. Mahdollisimman suureen harjoitusaikaan metsäkoneilla päästään järjestämällä koneopetusta kahdessa vuorossa koko opintojen ajan. Opiskelun alussa koneopetus keskittyy ajokoneisiin, josta siirrytään osaamisen kasvaessa harvesteri-opetukseen ja sitä kautta kokonaisvaltaisesti metsäkoneenkuljettajan työhön liittyvän osaamisen kartuttamiseen käytännön töiden kautta. Yhteiset tutkinnonosat toteutetaan kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Tämän jälkeen opiskelijat keskittyvät ammatillisen osaamisensa vahvistamiseen. Opiskelijoilla on mahdollisuus valmistua saavutettuaan metsäkoneenkuljettajan ammatissa tarvittava osaamisen taso. Yhteisten tutkinnonosien toteutuksen aikataulu suunnitellaan tukemaan ja syventämään ammatillisten aineiden oppimissisältöjä. Metsäkoneenkuljettajan ammattiin liittyviä todellisia työelämän tilanteita hyödynnetään yhteisten tutkinnon osien integroimisessa. Yhteisten tutkinnon osien opettajat suunnittelevat 11
oppimistilanteet yhdessä ammatillisten opettajien kanssa vastaamaan metsäkoneenkuljettajan työn vaatimuksia. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot kulkevat läpivirtaavina koulutuksen sisällössä. Avaintaitona kestävä kehitys tulee esille jokaisella opintojaksolla. Metsätaloutta tarkastellaan niin ekologisen, taloudellisen kuin sosiaalisen kestävyydenkin näkökulmasta. Kestävään kehitykseen liittyvien näkökulmien ymmärtämistä ja asioiden sisäistämistä arvioidaan niiltä osin, mitä kestävän kehityksen huomioiminen edellyttää kyseisellä jaksolla, esim. asianmukainen jätteiden käsittely metsätyömaalla. Kestävä kehitys ilmenee metsätalouden jokaisessa työvaiheessa kestävän metsätalouden toteuttamisena. Metsien käsittelyä säätelevät erilaiset lait ja asetukset sekä metsäsertifiointikriteerit (PEFC, FSC). Kestävää metsätaloutta harjoitettaessa noudatetaan lisäksi myös metsätalouden kehittämiskeskus Tapion luomia Hyvän metsän hoidon suosituksia. Metsäalan luonnonhoitotutkinto on osana kestävän kehityksen mukaista koulutusta. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) osaaminen on myös yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Opiskelijat perehtyvät metsäkoneiden tvt-tekniikaan jokaisella opintojaksolla, jotka liittyvät koneopetukseen. Korjuuohjeiden ja tuotantotietojen käsittelyyn käytetään koneiden mittalaiteohjelmia. Koneet ovat ajantasaisesti yhteydessä langattoman tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä, siihen metsäyhtiön järjestelmään, jonka ostamilla leimikoilla työskennellään. Harjoitustyömaiden leimikkopaperit tuotetaan sähköisesti. Työmaiden suunnittelussa hyödynnetään verkkometsäsuunnitelmaa ja sähköisiä karttoja. Opetuksessa hyödynnetään muun muassa eri konevalmistajien metsäkone simulaattoreita, virtuaalista luonnonhoidon oppimisympäristöä, Tampereen kaupungin verkko-oppimisalusta Moodlea ja luonnonvara-alan virtuaalikylän oppimismateriaaleja. Lisäksi opiskelijoita ohjataan etsimään ammattialaa koskevaa tietoa verkosta esim. Metsätehon ja Metsäkeskusten sivuilta. Yrittäjyydellä tarkoitetaan opiskelijan yrittäjämäistä tapaa tehdä työtä sekä ymmärrystä oman alan liiketoiminnasta. Elinikäisten oppimisen avaintaitojen arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti sisäisen yrittäjyyden omaksuminen. Yrittäjyyttä on sisällytetty opintoihin 8 osp:ta (taulukko alla). Opiskelijat opiskelevat esimerkiksi konekustannuslaskentaa, joka luo perustiedon koneyrittämisen kustannusrakenteesta, jolloin opiskelija voi arvioida oman työnsä tuottavuutta. Koneopetus toteutetaan aidoissa työympäristöissä, jolloin opiskelijoita ohjataan työskentelemään yrittäjämäisesti tuottavuus huomioiden. 12
Tutkinnon osa Laajuus / josta yrittäjyyden osuus Yrittäjyyttä tukevat tutkinnon osan sisällöt Arviointi Opetusmenetelmä Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp / 1 osp -Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat -Puukauppa ja metsänkasvatuksen taloudelliset tavoitteet -Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat -Oman palkan laskeminen, TES -Oma-aloitteisuus ja ahkeruus. -Aloitekyky -Oman työn arviointi -Päätöksenteko -Vuorovaikutustaidot Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit -Luokkaopetus -Toiminnalliset menetelmät maastossa -luokkaopetus, tehtävät, Moodle (Kustannusten laskentaa) Integrointi: -matematiikka (palkan laskeminen) -äidinkieli (vuorovaikutustaidot) Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito 30 osp / 1 osp Koneellinen puutavaran valmistus TAI Puutavaran lähikuljetus 55 osp / 3 osp Metsäkoneen käyttö 10 osp / 1 osp -Metsäkoneiden huollon tärkeys metsäkoneyrityksen kokonaistaloudellisuuden ja käyttöasteen kannalta - Korjauksissa suoritettavien töiden ja varaosahankinnan kokonaistaloudellinen merkitys -Metsätraktorin taloudellisesti tuottava käyttö -Hyväksyttävä korjuujälki -Varastomuodostelmien kaukokuljetuskelpoisuus (laatu ja sijoittelu) -Työmaatietojen vastaanottaminen ja lähettäminen koneen tiedonsiirtojärjestelmällä - Yrityksen laatujärjestelmän käyttöosaaminen -Metsäkoneen taloudellisen käytön perusteet Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit -Luokkaopetus, tehtävät, Moodle -Toiminnalliset menetelmät hallissa Integrointi: -matematiikka (kustannusten laskentaa) -luokkaopetus, tehtävät, Moodle (Konekustannuslaskenta) -toiminnalliset menetelmät maastossa -työssäoppiminen Integrointi: -Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen; Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen omalla alalla -simulaattoriopetus -toiminnalliset menetelmät maastossa -luokkaopetus, tehtävät Integrointi: -matematiikka (kustannusten laskentaa) Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp / 1 osp -energiapuun mittauksen ja varastoinnin vaikutukset kustannuksiin Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit -yritysvierailu -luokkaopetus, tehtävät -toiminnalliset menetelmät maastossa Integrointi: -matematiikka (kustannus- 13
Koneellinen puunkorjuu 20 osp / 2 osp -Työehtosopimuksen sisältö -Puunkorjuutyön kokonaisuuden hallinta sekä työn itsenäinen ja vastuullinen tekeminen -Työn tuloksen sekä oman työn arviointi ja kehittäminen -Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen -Vuorovaikutus ja yhteistyö 2 osp Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit ten laskentaa) -luokkaopetus, tehtävät -toiminnalliset menetelmät maastossa -vierailut puunjalostuslaitoksissa. -simulaattoriopetus Integrointi: -matematiikka (kustannusten laskentaa) -äidinkieli (vuorovaikutustaidot) Turvetuotanto 15 osp / 1 osp Metsänparannuskoneen käyttö, kaivinkone 5 osp / 1 osp Yhteiset tutkinnon osat 2 osp Suunnitella ja tehdä yhden satokerran työt tuotantolohkolle. Ylläpitää tuotantokoneiden toimintakuntoa. Opiskelija ymmärtää taloudellisten toimintatapojen merkityksen työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Yrittäjyys ja yritystoiminta 2 osp Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit -luokkaopetus, tehtävät Integrointi: -matematiikka (kustannusten laskentaa) -luokkaopetus, tehtävät Integrointi: -matematiikka (kustannusten laskentaa) -luokkaopetus, tehtävät -yritysvierailut Työssäoppiminen Työssäoppimisjakso eli TOP (vähintään 30 osp) ajoittuu pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheeseen. Opiskelijalla on mahdollisuus oman opintopolkunsa mukaisesti hankkia osaamista työssäoppimalla myös aiemmassa opintojen vaiheessa. Koska työssäoppijat tarvitsevat poikkeuksetta ajokortin päästäkseen työmaille voi työssäoppimisen sijoittaminen aiemmille lukuvuosille olla hankalaa. Työssäoppimispaikan opiskelija hankki itse. Oppilaitokselta saa tietoa mahdollisista työssäoppimispaikoista. Opiskelijalle nimetään työssäoppimista ohjaava opettaja, joka sopii työpaikkaohjaajan (urakoitsijan tai hänen työntekijän) kanssa työssäoppimisjakson koulutuksellisista tavoitteista, työpaikan vastuista sekä neuvoo käytänteet ja hyväksyy työssäoppimispaikan. Työssäoppimissopimus ja opiskelija työssäoppimissuunnitelma tehdään pääsääntöisesti paikan päällä kolmikantaisesti (opiskelija, urakoitsijan edustaja, opettaja). Työssäoppimispaikalle tehdään keskimäärin kolme käyntiä. Käynneillä opettaja tapaa sekä opiskelijan että työpaikkaohjaajan. Työssäoppimista on kuvattu tarkemmin Tampereen seudun ammattiopiston nuorten koulutuksen yhteisen opetussuunnitelman liitteessä Työssäoppimisen järjestämissuunnitelma. Ulkomaanvaihdot Oppilaitoksella on metsäalan kumppanuuskouluja ulkomailla. Tämä mahdollistaa molemminpuolisen opiskelija- ja asiantuntijavaihdon. Metsäalan opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä vaihtoon toisen lukuvuoden keväällä. Tavoitteena on lisätä entisestään kansainvälistä opiskelijavaihtoa Saksaan (kumppanuuskoulu Ala- Saksin liittotasavallassa Seesen-Münchehofissa, Nds. Forstliches Bildungszentrum), Ranskaan (kumppanuuskoulu La Bastide des Jourdansissa, Centrie Forestire de la region PACA) ja Hollantiin (kumppanuuskoulu Wellessä, AOC de Groene). 14
Opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan myös työssäoppimisjaksoille ulkomaille. Tredulla on yhteistyöyrityksiä ja -oppilaitoksia useissa eri maissa. Opiskelija voi hankkia soveltuvan työssäoppimispaikan ulkomailta myös omien suhteidensa kautta. 1.5 Arviointi Opiskelijan hankkii tutkinnonosan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla. Merkityksellistä ei ole miten, missä ja milloin osaaminen on hankittu. Muualla hankittu osaaminen on tunnistettava ja tunnustettava kyseistä tutkinnonosaa opettavien ammatillisten opettajien toimesta. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan oppimista ja suoritusta oikeaan suuntaan. Opettaja antaa opiskelijalle palautetta oppimisen etenemisestä joko suullisesti tai kirjallisesti. Opiskelija seuraa ja arvioi myös itse oman osaamisensa kehittymistä toistuvilla itsearvioinneilla. Wilma -kirjauksissa oppimisen arvioinnissa käytetään merkintää S (suoritettu), T (täydennettävä) ja J (opinnot jatkuvat). Osaaminen arvioidaan tutkinnonosan näytöllä ja tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla, joista on maininta tutkinnonosien kuvauksissa. Näytön annettuaan opiskelija arvioi ennen arviointikeskustelua oman suorituksensa arviointilomakkeisiin. Osaamisen arvioinnissa käytetään kolmiportaista asteikkoa 1-3 (T1= tyydyttävä, H2= hyvä ja K3= kiitettävä). Vapaasti valittavissa tutkinnon osissa osaamista voidaan arvioida arvosanalla Hyväksytty, jos tutkinnon osan osaaminen on tunnistettu ja tunnustettu työkokemuksen avulla tai se on luonteeltaan jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja. Oppimisen ja osaamisen arviointia suorittavat kyseisen tutkinnonosan opetukseen osallistuneet opettajat. Arvioinnit tulee olla kirjattuna oppilashallinto-ohjelmaan kahden viikon kuluessa suorituksen päättymisestä. Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää, että opiskelija suorittaa kaikki tutkintoon kuuluvat osat hyväksytysti ja näin olleen hallitsee tutkinnon osakohtaisesti määritellyn ammattitaitovaatimusten keskeisen osaamisen. Jos opiskelija ei henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) kirjatuista yksilöllisistä menetelmistä, materiaaleista ja muista erityistoimista huolimatta kykene suoriutumaan joistakin opinnoistaan tutkinnon perusteiden mukaisesti voidaan opiskelijalle laatia hänen oppimisedellytystensä mukaiset osaamisvaatimukset (mukautus). Tutkinnon osakohtaisesti määriteltyä ammattitaitovaatimusten keskeistä osaamista ei kuitenkaan voida mukauttaa. Mikäli opiskelija ei saavuta ammattitaitovaatimusten mukaista keskeistä osaamista tutkintoon sisältyvistä ammatillisista tutkinnon osista ei tutkintotodistusta hänelle voida antaa. Tässä tapauksessa opiskelija saa todistuksen suoritetuista tutkinnonosista ja ammattiosaamisen näytöistä. 15
2 Ammatilliset tutkinnon osat Tampereen seudun ammattiopisto 2.1 Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp Tutkinnon osan keskeinen osaaminen - Poistettavien puiden valinta - Jäävän puuston mittaus - Työmaakohtaisten korjuuohjeiden tulkitseminen ja noudattaminen - Kasvinsuojeluaineiden käyttö - Työturvallisuusnäkökohtien huomiointi Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon mitata ja arvioida puuston suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä tekee metsänhoitoon liittyvät kasvinsuojelutyöt noudattaen kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä valmistaa manuaalisesti puutavaraa kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Metsänhoitotyöt Metsänhoitotöiden tekeminen (metsänviljely, taimikonhoito, nuoren metsän kunnostus) Metsän luontainen kehitys Metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus Puulajivalinta Puuston kehitysluokkien ja niiden metsänhoidollisten tavoitteiden tunnistaminen opintojaksosta 3 osp suoritetaan työssäoppimalla 16
Puunhankinta Puuston mittaus ja arviointi Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu Manuaalinen puutavaran valmistus Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat Maastotaulukon käyttö Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat Työturvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta 3.3./12h Metsäluonnonhoito Metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva metsien käsittely Riistan elinympäristöjen huomioiminen Arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus Metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen Metsämarjojen ja sienien tunnistaminen opintojaksossa annetaan valmiudet osallistua metsäalan luonnonhoitokokeeseen Työturvallisuus ja ensiapu Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Lainsäädännön ja ohjeiden perusteet Valmiudet ensiavun antamiseen 3.5/16h Puunkorjuun työturvallisuus, suojavarusteet ja välineet Konetyön työturvallisuus 3.1/8h Osa tutkinnon osasta suoritetaan työssäoppimisena. Tutkinnon osaan on integroitu kuljetusalan perustason ammattipätevyysopintoja ( ). OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna 17
käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan ensiapu, työturvallisuus, metsänhoitotyöt ja luonnonhoito (merkitty punaisella arviointikriteerit taulukossa). Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelija voi osallistua tutkinnon osan opiskeluun ilman aiempaa kokemusta metsäalalta. 18
Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 1 Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelija hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettajat hyväksyvät. Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla puunkorjuuleimikon, puuston mittauksen ja käsittelyehdotuksen kohteelle. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.. Lisäksi opiskelija tai tutkinnon suorittaja viljelee uudistuskohteen ja tekee harvennushakkuuta valmistaen puutavaraa. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja (puheenjohtaja). Arvosanasta päättää opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko opetuksen ajan Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava muu osaamisen arviointi Työturvallisuus, Ensiapu, Metsäluonnonhoito, Metsänhoitotyöt, Puunhankinta Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 16.11.2010. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 17.5.2010. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 19
Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Puuston mittaus ja arviointi Metsänhoitotöiden tekeminen Kasvinsuojelumenetelmien ja aineiden valinta ja käyttäminen viljelee ohjattuna metsänuudistuskohteen hoitaa ohjattuna taimikoita, sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja mittaa ja arvioi ohjattuna mittaa ja arvioi lähes mittaa ja arvioi itsenäi- töihinsä liittyvän itsenäisesti töihinsä liitsesti ja huolellisesti töi- puuston yleisesti käytössä tyvän puuston yleisesti hinsä liittyvän puuston olevien mittaus- ja käytössä olevien mit- yleisesti käytössä olevien arviointivälineiden avulla taus- ja arviointivälinei- mittaus- ja arviointiväli- den avulla viljelee itsenäisesti ja huolellisesti annettuja ohjeita noudattaen metsänuudistus kohteen ja käyttää oikeaa siementai taimiainesta hoitaa taimikoita sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä tyypillisillä työkohteilla itsenäisesti ja huolellisesti sekä annettuja ohjeita noudattaen tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto neiden avulla viljelee itsenäisesti ja huolellisesti metsänuudistuskohteen ja käyttää oikeaa siemen- tai taimiainesta hoitaa itsenäisesti ja huolellisesti taimikoita sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä annettuja ohjeita noudattaen tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu tekee ohjattuna leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa ohjattuna huomioon eri työvaiheissa arvokkaat luonto- ja riistakohteet sekä vaaratekijät leimikolla tekee lähes itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa huomioon lähes itsenäisesti eri työvaiheissa arvokkaat luonto- ja riistakohteet, tärkeimmät esteettiset tekijät sekä vaaratekijät leimikolla tekee itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa itsenäisesti huomioon eri työvaiheissa arvokkaat luontoja riistakohteet, tärkeimmät esteettiset tekijät sekä vaaratekijät leimikolla 20
Estetiikan huomioiminen Aloitekyky Metsämarjojen ja sienien tunnistaminen Metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen Kestävä kehitys Oman työn arviointi Päätösten teko Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit hyödyntää osittain metsäsuunnitelman tietoja sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut tunnistaa maakunnan yleisimmät metsämarjat ja joitakin kauppasieniä ottaa työssään huomioon ohjattuna metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi ohjattuna omaa työtään ja kehittymistään tekee päätökset oikein ja etenee loogisesti usein toistuvissa työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. hyödyntää keskeisiltä osilta metsäsuunnitelman tietoja, sekä ottaa huomioon korjuu- kaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee omaaloitteisesti, on pääosin ahkera ja motivoitunut tunnistaa maakunnan metsämarjat ja tärkeimmät kauppasienet ottaa työssään huomioon lähes itsenäisesti keskeisimmät metsäluonnonarvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi omaa työtään ja kehittymistään annettujen kriteerien mukaisesti tekee pääosin oikeat päätökset ja etenee loogisesti työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. hyödyntää tarvittavia metsäsuunnitelman tietoja, sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee oma aloitteisesti, on ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava tunnistaa hyvin maakunnanmetsämarjat ja kauppasienet ottaa työssään huomioon itsenäisesti keskeisimmät metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi monipuolisesti työsuoritustaan ja kehittymistään kriteerien mukaisesti tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työturvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tunnistaa osittain työympäristöön sekä työmenetelmiin ja välineisiin liittyvät vaaratekijät tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaaratekijät tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaarat 21
käyttää metsätyövälineitä ohjattuna työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa hyväksyttävästi työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet käyttää metsätyövälineitä lähes itsenäisesti ja työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa ohjeen mukaisesti työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet huolellisesti käyttää metsätyövälineitä itsenäisesti ja työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa huolellisesti ja laadukkaasti työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsän luontainen kehitys Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja - kuvailee ohjattuna metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee osittain metsäluonnon ekologian perusteet - kuvailee keskeisimmät metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee pääosin metsäluonnon ekologian perusteet - kuvailee metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee perusteellisesti metsäluonnon ekologian perusteet Metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus - tunnistaa osittain kivennäismaiden maalajit sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja keskeiset taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet - tunnistaa ohjattuna kasvupaikkatyypit ja toimintaalueen metsätyypit - tunnistaa yleisimmät kivennäismaiden maalajit ja maaperän rakenteen sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet - tunnistaa lähes itsenäisesti kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit - tunnistaa hyvin kivennäismaiden maalajit ja maaperän rakenteen sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet - tunnistaa itsenäisesti ja luotettavasti kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit Arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus - tunnistaa toimintaalueen tavallisimmat opaskasvit, sekä tavallisimpien arvokkaiden elinympäristöjen keskeiset piirteet ja ilmentäjäkasvit - tunnistaa toimintaalueen tavallisimmat metsä- ja opaskasvit, sekä tavallisimpien arvokkaiden elinympäristöjen piirteet ja ilmentäjäkasvit - tunnistaa ja tuntee toiminta-alueen tavallisimmat metsä- ja opaskasvit, sekä tunnistaa arvokkaiden elinympäristöjen piirteet ja ilmentäjäkasvit Puulajivalinta - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa ohjattuna niiden käyttömahdollisuudet - perustelee ohjattuna työhönsä liittyvät puulaji- - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa hyväksyttävällä tavalla niiden rakenteen, ominaisuudet ja keskeisimmät käyttömahdollisuudet - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa perusteellisesti niiden rakenteen, ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet - perustelee monipuolises- 22
Puuston kehitysluokkien ja niiden metsänhoidollisten tavoitteiden tunnistaminen Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat valinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsänhoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet - tunnistaa ohjattuna puuston eri kehitysluokat ja tietää kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - luettelee osittain puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää ohjattuna tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee osittain myös muiden keskeisten metsäalan toimijoiden aseman metsäalan toimintakentässä - perustelee pääosin työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsänhoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet - tunnistaa selväpiirteiset kehitysluokat ja tietää hyväksyttävällä tavalla kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - tietää tärkeimmät puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää lähes itsenäisesti tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee metsäalan yritystoiminnan perusrakenteen ja muiden metsäalan keskeisten toimijoiden aseman ja niiden toiminnan tavoitteita metsäsektorilla ti ja luotettavasti työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsän-hoidon - tunnistaa kehitysluokat ja tietää kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - tietää perusteellisesti ja laajasti puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää itsenäisesti tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee metsäalan yritystoiminnan perusrakenteen ja muiden metsäalan keskeisten toimijoiden aseman ja niiden toiminnan tavoitteita ja kehityssuuntia metsäsektorilla Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat Puukauppa Metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva metsien käsittely kertoo ohjattuna leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee ohjattuna puukauppamuodot kertoo sekä perustelee pääosin leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee keskeisiltä osilta puukauppamuodot ja perustelee pääosin niiden sopivuuden kohteeseen kuvailee hyväksyttävällä tavalla metsänuudistamisen ja -kasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät kertoo sekä perustelee monipuolisesti leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee perusteellisesti puukauppamuodot ja perustelee niiden sopivuuden kohteeseen kuvailee osittain metsänuudistamisen kuvailee perusteellisesti ja kas- metsänuudistamisen ja vatuksen tärkeimmät periaatteet metsänkasvatuksen tär- ja menetelmät keimmät periaatteet ja menetelmät kertoo pääosin metsälain- kertoo metsälainsäädän- kertoo metsälainsäädän- 23
Riistan elinympäristöjen huomioiminen säädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee osittain maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa ohjattuna ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa. nön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä keskeisimmät puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa lähes itsenäisesti ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii monipuolisesti leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa. nön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa itsenäisesti ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii tehokkaasti leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa sekä analysoi ja käyttää sitä monipuolisesti. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Ensiapu Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja pukeutuu työ- ja sääolosuhteiden pukeutuu työ- ja sääolo- pukeutuu työ- ja sääolo- mukaisesti suhteiden mukaisesti suhteiden mukaisesti käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville ja toimii oikein onnettomuustilanteissa tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa osaa antaa perusensiavun osaa tehdä tapaturman vaatimat ilmoitukset Vuorovaikutus ja yhteistyö keskustelee ohjattuna toiminnastaan. keskustelee omaaloitteisesti toiminnastaan. keskustelee itsenäisesti toiminnastaan ja omaa hyvät kuuntelutaidot. 24