Metsäkoneenkuljettaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, 180 osp Metsäkoneenkuljettaja Hyväksytty Näyttötoimikunnassa 17.5.2010, 7.11.2013, 24.9.2015, 26.5.2016 Ammatillisen koulutuksen johtaja 2.8.2016, 113 Voimassa alkaen 1.8.2016

Sisältö Sisällys Johdanto... 5 1 Metsäalan perustutkinnon muodostuminen... 5 1.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle... 7 1.2 Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti... 8 1.3 Suuntautumisvaihtoehdon valinta... 10 1.4 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita... 11 1.5 Arviointi... 15 2 Ammatilliset tutkinnon osat... 16 2.1 Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp... 16 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 19 2.2 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp... 25 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 28 2.3 Koneellinen puutavaran valmistus 55 osp... 33 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 36 2.4 Puutavaran lähikuljetus 55 osp... 41 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 44 2.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat... 49 2.5.1 Koneellinen puunkorjuu 20 osp (Metsätie, Rajamäki)... 49 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 51 2.5.2 Metsätraktoreiden käyttö 15 osp (Kannus, Ruokolahti, Tuomarniemi)... 55 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 57 2.5.3 Metsäkoneen käyttö 10 osp (Kannus, Ruokolahti, Tuomarniemi)... 61 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 63 2.5.4 Turvetuotanto 15 osp (Tuomarniemi)... 66 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 68 3. Yhteiset tutkinnon osat... 72 2

4. Vapaasti valittavat tutkinnon osat... 74 4.1 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp... 74 4.1.1 Ammattitaitoa syventävät tai laajentavat ammatilliset tutkinnon osat... 74 4.1.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvat tutkinnon osat... 74 4.1.3 Yhteiset tutkinnon osat tai lukio-opinnot... 74 4.1.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat opinnot... 74 4.1.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa... 74 4.2 Metsäkoneen käyttö 10 osp... 75 4.3 Metsätraktoreiden käyttö 15 osp... 75 4.4 Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp... 75 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 77 4.5 Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp... 80 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 82 4.6 Kaivinkoneen käyttö 5 osp (Ruokolahti)... 85 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 87 4.7 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp... 90 4.8 Bioenergia-alan tuntemus 10 osp (Metsätie)... 94 4.9 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 osp... 97 4.10 Hirsityöt ja sahatavaran valmistus 5 osp (Tuomarniemi)... 102 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 104 4.11 Työelämässä hankittu osaaminen... 106 4.12 Erä ja luonto 2 osp (Tuomarniemi)... 112 4.13 Pienkoneiden korjaus 2 osp (Tuomarniemi)... 114 4.14 Puukon valmistus 2 osp (Tuomarniemi)... 117 4.15 Ulkoilu- ja virkistysalueiden rakentaminen ja huolto 2 osp (Tuomarniemi)... 119 4.16 Ammattilaisena Euroopassa... 122 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat... 126 6 Perehdyttämissuunnitelma... 126 Liite 1... 127 3

2. PERUSTUTKINNON OPISKELU... 127 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset... 127 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 128 2.2 Alan osaamistarpeet... 130 2.2.1 Metsäkoneala... 132 2.2.2 Puuenergian korjuu... 132 2.3 Tredun metsäalan koulutusta järjestävien oppilaitosten toiminta-alueiden metsäalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa... 133 2.3.1 Pirkanmaa... 133 2.3.2 Keski- ja Etelä-Pohjanmaa... 134 2.3.3 Kaakkois-Suomi... 135 2.4 Metsäalan perustutkinnon ja metsäkoneenkuljettajan osaamisalan tavoitteet... 136 Liite 2... 137 4

Johdanto Tampereen seudun ammattiopisto Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (koulutuksen järjestäjän yhteinen osa ja nuorten koulutuksen yhteinen osa) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman yhteisten tutkinnon osien opetuksen järjestämisestä. Opetuksen suunnittelu ja toteutus perustuu oppimisen mahdollistamiseen ja osaamisen kasvuun. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla www.tredu.fi sekä Wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. 1 Metsäalan perustutkinnon muodostuminen Tampereen seudun ammattiopisto järjestää metsäalan perustutkinnon, metsäkoneenkuljettajakoulutusta Tredun Metsätien toimipisteessä Kurussa sekä Tredun järjestämisluvalla yhteistyöoppilaitoksissa Kannuksessa, Rajamäellä, Ruokolahdella ja Tuomarniemellä. muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon voi yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (perustutkintoa yksilölliset laajentavat tutkinnon osat). 5

Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 180 osp Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp 60 osp: Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp ja Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp 55 osp: Koneellinen puutavaran valmistus 55 osp tai Puutavaran metsäkuljetus 55 osp 20 osp: Koneellinen puunkorjuu 20 osp Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Yhteisten tutkinnon osien pakolliset tutkinnon osat 19 osp Valinnaiset yhteiset tutkinnon osat 16 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Sisältäen: Työssäoppiminen vähintään 30 osp Yrittäjyysosaamisen hankkiminen vähintään 8 osp Opinto-ohjaus vähintään 2 osp Tutkinnon osiin sisältyvät elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus sekä toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka, aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaidot on kuvattu Metsäalan ammatillisen perustutkinnon perusteissa 2014 ja Tredun opetussuunnitelman yhteisessä osassa. 6

1.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Tampereen seudun ammattiopisto Opintojen jakautuminen opiskeluajalle, esimerkki Tredu, Metsätie ja Rajamäki, Metsäkoneen kuljetuksen osaamisala, Metsäkoneenkuljettaja 1 2 3 135 osp Ammatilliset tutkinnon osat. 62 63 55 Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osp ja yrittäjyysosaamisen hankkimista vähintään 8 osp Kaikille pakolliset tutkinnon osat 60 osp 30 osp Metsien hoito ja puunkorjuu Metsänhoitotyöt 8 Puunhankinta 12 Työssäoppiminen 3 Metsäluonnonhoito 1 4 Metsäluonnonhoito 2 2 Työturvallisuus ja ensiapu 1 30 osp Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito Kunnossapito ja koneiden rakenteet 1 4 Kunnossapito ja koneiden rakenteet 2 11 Kunnossapidon tekniset perusteet 1 4 Kunnossapidon tekniset perusteet 2 11 Lisäksi pakollisena tutkinnon osana toinen seuraavista tutkinnon osista 55 osp 55 osp Koneellinen puutavaran valmistus, Koneellinen puutavaran valmistus 25 Koneellinen puutavaran valmistus, työssäoppiminen 30 55 osp Puutavaran lähikuljetus Puutavaran metsäkuljetus 25 Puutavaran metsäkuljetus, työssäoppiminen 30 Valinnaiset tutkinnon osat 20 osp 20 osp Koneellinen puunkorjuu Koneellinen puunkorjuu 1 9 Koneellinen puunkorjuu 2 11 Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutus osaaminen (11 osp) 3 osp Äidinkieli 3 2 osp Äidinkieli 2 1 osp Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 2 osp Vieras kieli, englanti 2 3 osp Valinnainen viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen tutkinnon osa 3 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osp) 3 osp Matematiikka 3 2 osp Fysiikka ja kemia 2 1 osp TVT ja sen hyödyntäminen 1 3 osp Valinnainen matemaattis-luonnontieteellinen tutkinnon osa Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) 1 osp Yhteiskuntataidot 1 1 osp Työelämätaidot 1 1 osp Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 2 osp Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 3 osp Valinnainen yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osa 3 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osp) 2 osp Arjen taidot 2 2 osp Valinnainen sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osa 2 7

3 osp Valinnainen sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osa 3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 10 10 osp Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp Metsäkoneen käyttö 10 osp Energiapuun korjuukoneen käyttö 15 osp Metsätraktoreiden käyttö 10 osp Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 5 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 10 osp Bioenergia-alan tuntemus (Bioenergia-alan ammattitutkinto) 2-10 osp Ammattilaisena Euroopassa 1-10 osp Työelämässä hankittu osaaminen yhteensä 180 osp 62 63 55 Liitteessä 2 on esitetty tutkinnon muodostuminen yhteistyöoppilaitoksissa Kannuksessa, Ruokolahdella ja Tuomarniemellä sekä Metsätiellä vuonna 2014 aloittaneiden opiskelijoiden opintojen jakautuminen opiskeluajalle. 1.2 Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. Opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Tutkinnon osan vaatimusten mukainen osaaminen kartoitetaan opintojen alussa yhdessä ammatillisen opettajan kanssa. Apuna osaamisen kartoittamisessa käytetään OPH:n osaan.fi-sivustoa sekä tarvittaessa työnäytteitä. Aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja opinnoissa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Opiskelijaa ohjataan kartuttamaan osaamistaan nimenomaan niistä asioista, joita hän ei vielä hallitse. Opiskelijan eteneminen oman oppimistavoitteensa ja osaamistasonsa mukaisesti mahdollistetaan opetusjärjestelyin eli opiskelijalle annetaan vastuuta suorittaa työtehtäviä itsenäisesti osaamisen karttumisen myötä. Näin jokaisen tutkinnon osan sisällä voidaan luoda opiskelijalle yksilöllinen opintopolku. Opiskelijalla on mahdollisuus hankkia osaamista myös ns. laajennetulla työssäoppimisella tai oppisopimuskoulutuksen kautta. Opiskelija voi suunnata osaamisensa kehittymistä myös valinnoillaan; yhteiset tutkinnonosat tarjoavat mahdollisuuden syventää osaamista esimerkiksi kielissä (englanti ja ruotsi), työelämätaidoissa tai ammatillisissa TVT-taidoisssa. Vapaasti valittavilla opinnoilla voi edelleen täydentää näitä valintojaan - kieli- ja KVosaamistaan, syventää työelämätaitojaan työpaikkaohjaajaksi valmentautumalla tai täydentää ammatillista osaamistaan kuljetusalan perustason ammattipätevyys opinnoilla ja suorittamalla C-ajokortin. Opiskelija voi oman työohjelmansa puitteissa valita opintojaksoja myös Tredun muista toimipisteistä. 8

Metsäkoneenkuljettajan osaamisalalla opiskelija voi edetä mm. seuraavanlaisten vaihtoehtojen mukaan: Metsäkoneenkuljettaja, koneellinen puutavaran valmistus: Kaikille pakolliset tutkinnon osat: Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Osaamisala-opinnot: Koneellinen puutavaran valmistus 55 osp Valinnaiset tutkinnon osat: Koneellinen puunkorjuu 20 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat: Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Metsäkoneenkuljettaja, puutavaran lähikuljetus: Kaikille pakolliset tutkinnon osat: Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Osaamisala-opinnot: Puutavaran lähikuljetus 55 osp Valinnaiset tutkinnon osat: Koneellinen puunkorjuu 20 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat: Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 9

Nuorten oppisopimus 2+1 malli Kaikille pakolliset tutkinnon osat: Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Osaamisala-opinnot: Koneellinen puutavaran valmistus 55 osp tai Puutavaran lähikuljetus 55 osp Koneellinen puunkorjuu 20 osp Oppisopimusopiskelijaksi voi siirtyä, kun YTO-opinnoista 35 osp on sovittu suoritustapa ja opiskelija hallitsee ammatin perustiedot ja - taidot Oppisopimuksen kesto 4-12 kk Vapaasti valittavat tutkinnon osat: Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 1.3 Suuntautumisvaihtoehdon valinta Valinnat siitä, suuntautuuko opiskelija ajokoneenkuljettajaksi vai harvesterinkuljettajaksi tehdään koneellinen puunkorjuu -jakson loppupuolella, jolloin opiskelija on saanut kokemusta sekä ajokoneen että harvesterin käytöstä. Tuolloin opiskelijalla on mahdollisuus arvioida omaa osaamistaan ajokokemuksiensa ja näytön pohjalta valitessaan suuntautumisvaihtoehtoa ammattiopettajan ohjauksessa. Opintojen loppuvaiheen työssäoppimisjakson aikana opiskelija antaa näytön joko puutavaran lähikuljetuksesta tai koneellisesta puutavaran valmistuksesta, riippuen yleensä siitä kummalla konetyypillä opiskelija on työssäoppimisjaksonsa aikana työskennellyt. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa myös muita ammatillisia tutkinnonosia työssäoppimalla. Opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan työssäoppimisjaksoille myös ulkomaille. Tredulla on yhteistyöyrityksiä ja -oppilaitoksia useissa eri maissa. Opiskelija voi hankkia soveltuvan työssäoppimispaikan ulkomailta myös omien suhteidensa kautta. Tutkinnon osien valinnaisuudella vastataan työelämän osaamistarpeisiin. Tutkintoon kuuluvien vapaasti valittavien tutkinnon osien avulla on mahdollista tukea omaa ammatillista suuntautumistaan (taulukko sivu 7). 10

1.4 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Tampereen seudun ammattiopisto Osaamispisteet Osaamispisteillä mitattava osaamistaso määritellään ennakkoon tutkinnonosakohtaisilla osaamistavoitteilla. Tutkinnon osien osaamispisteiden määrään vaikuttaa opiskeltavan tutkinnon osan kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys metsäkoneenkuljettajan ammatin kannalta. Osaaminen arvioidaan kolmella tasolla T1, H2 ja K3. Osaamispisteet eivät perustu oppimiseen tarvittavaan ajankäyttöön, vaan osaamispisteiden avulla keskitytään ainoastaan osaamisen kuvaamiseen. Lähtökohtana on, että opiskelijan oppimiseen tarvitsema aika vaihtelee. Se miten, missä ja milloin osaaminen on hankittu, on toisarvoista. Vuosisuunnittelu Tredun Metsätien toimipisteen metsäkoneenkuljettajakoulutuksen opintojen järjestäminen aikataulutetaan vuosittain tarkistettavana ja hyväksyttävänä vuosisuunnitelmana, jossa määritellään koulutustarjonta sekä tarvittavat/käytössä olevat resurssit. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan työelämän toimintakokonaisuuksien ja työprosessien näkökulmasta. Yhteistyöoppilaitosten opetusjärjestelyt poikkeavat Metsätien toimipisteen vuosisuunnitelmasta ja koulutus järjestetään kunkin oppilaitoksen paikallisten resurssien mukaisesti. Varusteet ja maksut Opintonsa aloittavat opiskelijat saavat panttia vastaan metsurin turvavarusteet oppilaitoksen puolesta käyttöönsä. Koneopetuksen alkaessa oppilaitos hankkii opiskelijalle työasun, turvakengät sekä huomioliivit. Toisen työpuvun opiskelija hankkii itse. Henkilökohtaisten työvaatteiden pesu on mahdollista koulun pesutuvan pesukoneilla. Huoltotöihin on varattuna haalareita, jotka huolletaan oppilaitoksen puolesta. Oppilaitos järjestää opiskelijoille ensiapu, työturva-, tieturva-, tulityökortti sekä kasvinsuojelu- ja luonnonhoitotutkintoa vastaavan tason koulutuksen. Opiskelijat maksavat edellä mainituista koulutuksista viranomaismaksut. Metsätien toimipisteessä metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva voi halutessaan suorittaa kuljetusalan perustason ammattipätevyysopinnot, joihin kuuluu ohjattu C-luokan ajokortin autokouluopetus. Teoria ja ajoopetuksen kulut maksaa oppilaitos. Opiskelija maksaa C-ajokorttiin kuuluvat viranomaismaksut (n. 400 ). Pätevyysopinnot suoritettuaan opiskelija voi toimia metsäkoneyrityksen koneiden siirtotehtävissä ja myös maantiekuljetuksien tavaraliikenteen työtehtävissä. Opintojen järjestäminen Metsätien toimipisteen metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa pyritään toteuttamaan mahdollisimman paljon työn opetuksesta käytännössä. Mahdollisimman suureen harjoitusaikaan metsäkoneilla päästään järjestämällä koneopetusta kahdessa vuorossa koko opintojen ajan. Opiskelun alussa koneopetus keskittyy ajokoneisiin, josta siirrytään osaamisen kasvaessa harvesteri-opetukseen ja sitä kautta kokonaisvaltaisesti metsäkoneenkuljettajan työhön liittyvän osaamisen kartuttamiseen käytännön töiden kautta. Yhteiset tutkinnonosat toteutetaan kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Tämän jälkeen opiskelijat keskittyvät ammatillisen osaamisensa vahvistamiseen. Opiskelijoilla on mahdollisuus valmistua saavutettuaan metsäkoneenkuljettajan ammatissa tarvittava osaamisen taso. Yhteisten tutkinnonosien toteutuksen aikataulu suunnitellaan tukemaan ja syventämään ammatillisten aineiden oppimissisältöjä. Metsäkoneenkuljettajan ammattiin liittyviä todellisia työelämän tilanteita hyödynnetään yhteisten tutkinnon osien integroimisessa. Yhteisten tutkinnon osien opettajat suunnittelevat 11

oppimistilanteet yhdessä ammatillisten opettajien kanssa vastaamaan metsäkoneenkuljettajan työn vaatimuksia. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot kulkevat läpivirtaavina koulutuksen sisällössä. Avaintaitona kestävä kehitys tulee esille jokaisella opintojaksolla. Metsätaloutta tarkastellaan niin ekologisen, taloudellisen kuin sosiaalisen kestävyydenkin näkökulmasta. Kestävään kehitykseen liittyvien näkökulmien ymmärtämistä ja asioiden sisäistämistä arvioidaan niiltä osin, mitä kestävän kehityksen huomioiminen edellyttää kyseisellä jaksolla, esim. asianmukainen jätteiden käsittely metsätyömaalla. Kestävä kehitys ilmenee metsätalouden jokaisessa työvaiheessa kestävän metsätalouden toteuttamisena. Metsien käsittelyä säätelevät erilaiset lait ja asetukset sekä metsäsertifiointikriteerit (PEFC, FSC). Kestävää metsätaloutta harjoitettaessa noudatetaan lisäksi myös metsätalouden kehittämiskeskus Tapion luomia Hyvän metsän hoidon suosituksia. Metsäalan luonnonhoitotutkinto on osana kestävän kehityksen mukaista koulutusta. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) osaaminen on myös yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Opiskelijat perehtyvät metsäkoneiden tvt-tekniikaan jokaisella opintojaksolla, jotka liittyvät koneopetukseen. Korjuuohjeiden ja tuotantotietojen käsittelyyn käytetään koneiden mittalaiteohjelmia. Koneet ovat ajantasaisesti yhteydessä langattoman tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä, siihen metsäyhtiön järjestelmään, jonka ostamilla leimikoilla työskennellään. Harjoitustyömaiden leimikkopaperit tuotetaan sähköisesti. Työmaiden suunnittelussa hyödynnetään verkkometsäsuunnitelmaa ja sähköisiä karttoja. Opetuksessa hyödynnetään muun muassa eri konevalmistajien metsäkone simulaattoreita, virtuaalista luonnonhoidon oppimisympäristöä, Tampereen kaupungin verkko-oppimisalusta Moodlea ja luonnonvara-alan virtuaalikylän oppimismateriaaleja. Lisäksi opiskelijoita ohjataan etsimään ammattialaa koskevaa tietoa verkosta esim. Metsätehon ja Metsäkeskusten sivuilta. Yrittäjyydellä tarkoitetaan opiskelijan yrittäjämäistä tapaa tehdä työtä sekä ymmärrystä oman alan liiketoiminnasta. Elinikäisten oppimisen avaintaitojen arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti sisäisen yrittäjyyden omaksuminen. Yrittäjyyttä on sisällytetty opintoihin 8 osp:ta (taulukko alla). Opiskelijat opiskelevat esimerkiksi konekustannuslaskentaa, joka luo perustiedon koneyrittämisen kustannusrakenteesta, jolloin opiskelija voi arvioida oman työnsä tuottavuutta. Koneopetus toteutetaan aidoissa työympäristöissä, jolloin opiskelijoita ohjataan työskentelemään yrittäjämäisesti tuottavuus huomioiden. 12

Tutkinnon osa Laajuus / josta yrittäjyyden osuus Yrittäjyyttä tukevat tutkinnon osan sisällöt Arviointi Opetusmenetelmä Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp / 1 osp -Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat -Puukauppa ja metsänkasvatuksen taloudelliset tavoitteet -Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat -Oman palkan laskeminen, TES -Oma-aloitteisuus ja ahkeruus. -Aloitekyky -Oman työn arviointi -Päätöksenteko -Vuorovaikutustaidot Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit -Luokkaopetus -Toiminnalliset menetelmät maastossa -luokkaopetus, tehtävät, Moodle (Kustannusten laskentaa) Integrointi: -matematiikka (palkan laskeminen) -äidinkieli (vuorovaikutustaidot) Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito 30 osp / 1 osp Koneellinen puutavaran valmistus TAI Puutavaran lähikuljetus 55 osp / 3 osp Metsäkoneen käyttö 10 osp / 1 osp -Metsäkoneiden huollon tärkeys metsäkoneyrityksen kokonaistaloudellisuuden ja käyttöasteen kannalta - Korjauksissa suoritettavien töiden ja varaosahankinnan kokonaistaloudellinen merkitys -Metsätraktorin taloudellisesti tuottava käyttö -Hyväksyttävä korjuujälki -Varastomuodostelmien kaukokuljetuskelpoisuus (laatu ja sijoittelu) -Työmaatietojen vastaanottaminen ja lähettäminen koneen tiedonsiirtojärjestelmällä - Yrityksen laatujärjestelmän käyttöosaaminen -Metsäkoneen taloudellisen käytön perusteet Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit -Luokkaopetus, tehtävät, Moodle -Toiminnalliset menetelmät hallissa Integrointi: -matematiikka (kustannusten laskentaa) -luokkaopetus, tehtävät, Moodle (Konekustannuslaskenta) -toiminnalliset menetelmät maastossa -työssäoppiminen Integrointi: -Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen; Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen omalla alalla -simulaattoriopetus -toiminnalliset menetelmät maastossa -luokkaopetus, tehtävät Integrointi: -matematiikka (kustannusten laskentaa) Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp / 1 osp -energiapuun mittauksen ja varastoinnin vaikutukset kustannuksiin Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit -yritysvierailu -luokkaopetus, tehtävät -toiminnalliset menetelmät maastossa Integrointi: -matematiikka (kustannus- 13

Koneellinen puunkorjuu 20 osp / 2 osp -Työehtosopimuksen sisältö -Puunkorjuutyön kokonaisuuden hallinta sekä työn itsenäinen ja vastuullinen tekeminen -Työn tuloksen sekä oman työn arviointi ja kehittäminen -Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen -Vuorovaikutus ja yhteistyö 2 osp Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit ten laskentaa) -luokkaopetus, tehtävät -toiminnalliset menetelmät maastossa -vierailut puunjalostuslaitoksissa. -simulaattoriopetus Integrointi: -matematiikka (kustannusten laskentaa) -äidinkieli (vuorovaikutustaidot) Turvetuotanto 15 osp / 1 osp Metsänparannuskoneen käyttö, kaivinkone 5 osp / 1 osp Yhteiset tutkinnon osat 2 osp Suunnitella ja tehdä yhden satokerran työt tuotantolohkolle. Ylläpitää tuotantokoneiden toimintakuntoa. Opiskelija ymmärtää taloudellisten toimintatapojen merkityksen työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Yrittäjyys ja yritystoiminta 2 osp Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit -luokkaopetus, tehtävät Integrointi: -matematiikka (kustannusten laskentaa) -luokkaopetus, tehtävät Integrointi: -matematiikka (kustannusten laskentaa) -luokkaopetus, tehtävät -yritysvierailut Työssäoppiminen Työssäoppimisjakso eli TOP (vähintään 30 osp) ajoittuu pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheeseen. Opiskelijalla on mahdollisuus oman opintopolkunsa mukaisesti hankkia osaamista työssäoppimalla myös aiemmassa opintojen vaiheessa. Koska työssäoppijat tarvitsevat poikkeuksetta ajokortin päästäkseen työmaille voi työssäoppimisen sijoittaminen aiemmille lukuvuosille olla hankalaa. Työssäoppimispaikan opiskelija hankki itse. Oppilaitokselta saa tietoa mahdollisista työssäoppimispaikoista. Opiskelijalle nimetään työssäoppimista ohjaava opettaja, joka sopii työpaikkaohjaajan (urakoitsijan tai hänen työntekijän) kanssa työssäoppimisjakson koulutuksellisista tavoitteista, työpaikan vastuista sekä neuvoo käytänteet ja hyväksyy työssäoppimispaikan. Työssäoppimissopimus ja opiskelija työssäoppimissuunnitelma tehdään pääsääntöisesti paikan päällä kolmikantaisesti (opiskelija, urakoitsijan edustaja, opettaja). Työssäoppimispaikalle tehdään keskimäärin kolme käyntiä. Käynneillä opettaja tapaa sekä opiskelijan että työpaikkaohjaajan. Työssäoppimista on kuvattu tarkemmin Tampereen seudun ammattiopiston nuorten koulutuksen yhteisen opetussuunnitelman liitteessä Työssäoppimisen järjestämissuunnitelma. Ulkomaanvaihdot Oppilaitoksella on metsäalan kumppanuuskouluja ulkomailla. Tämä mahdollistaa molemminpuolisen opiskelija- ja asiantuntijavaihdon. Metsäalan opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä vaihtoon toisen lukuvuoden keväällä. Tavoitteena on lisätä entisestään kansainvälistä opiskelijavaihtoa Saksaan (kumppanuuskoulu Ala- Saksin liittotasavallassa Seesen-Münchehofissa, Nds. Forstliches Bildungszentrum), Ranskaan (kumppanuuskoulu La Bastide des Jourdansissa, Centrie Forestire de la region PACA) ja Hollantiin (kumppanuuskoulu Wellessä, AOC de Groene). 14

Opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan myös työssäoppimisjaksoille ulkomaille. Tredulla on yhteistyöyrityksiä ja -oppilaitoksia useissa eri maissa. Opiskelija voi hankkia soveltuvan työssäoppimispaikan ulkomailta myös omien suhteidensa kautta. 1.5 Arviointi Opiskelijan hankkii tutkinnonosan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla. Merkityksellistä ei ole miten, missä ja milloin osaaminen on hankittu. Muualla hankittu osaaminen on tunnistettava ja tunnustettava kyseistä tutkinnonosaa opettavien ammatillisten opettajien toimesta. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan oppimista ja suoritusta oikeaan suuntaan. Opettaja antaa opiskelijalle palautetta oppimisen etenemisestä joko suullisesti tai kirjallisesti. Opiskelija seuraa ja arvioi myös itse oman osaamisensa kehittymistä toistuvilla itsearvioinneilla. Wilma -kirjauksissa oppimisen arvioinnissa käytetään merkintää S (suoritettu), T (täydennettävä) ja J (opinnot jatkuvat). Osaaminen arvioidaan tutkinnonosan näytöllä ja tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla, joista on maininta tutkinnonosien kuvauksissa. Näytön annettuaan opiskelija arvioi ennen arviointikeskustelua oman suorituksensa arviointilomakkeisiin. Osaamisen arvioinnissa käytetään kolmiportaista asteikkoa 1-3 (T1= tyydyttävä, H2= hyvä ja K3= kiitettävä). Vapaasti valittavissa tutkinnon osissa osaamista voidaan arvioida arvosanalla Hyväksytty, jos tutkinnon osan osaaminen on tunnistettu ja tunnustettu työkokemuksen avulla tai se on luonteeltaan jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja. Oppimisen ja osaamisen arviointia suorittavat kyseisen tutkinnonosan opetukseen osallistuneet opettajat. Arvioinnit tulee olla kirjattuna oppilashallinto-ohjelmaan kahden viikon kuluessa suorituksen päättymisestä. Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää, että opiskelija suorittaa kaikki tutkintoon kuuluvat osat hyväksytysti ja näin olleen hallitsee tutkinnon osakohtaisesti määritellyn ammattitaitovaatimusten keskeisen osaamisen. Jos opiskelija ei henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) kirjatuista yksilöllisistä menetelmistä, materiaaleista ja muista erityistoimista huolimatta kykene suoriutumaan joistakin opinnoistaan tutkinnon perusteiden mukaisesti voidaan opiskelijalle laatia hänen oppimisedellytystensä mukaiset osaamisvaatimukset (mukautus). Tutkinnon osakohtaisesti määriteltyä ammattitaitovaatimusten keskeistä osaamista ei kuitenkaan voida mukauttaa. Mikäli opiskelija ei saavuta ammattitaitovaatimusten mukaista keskeistä osaamista tutkintoon sisältyvistä ammatillisista tutkinnon osista ei tutkintotodistusta hänelle voida antaa. Tässä tapauksessa opiskelija saa todistuksen suoritetuista tutkinnonosista ja ammattiosaamisen näytöistä. 15

2 Ammatilliset tutkinnon osat Tampereen seudun ammattiopisto 2.1 Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp Tutkinnon osan keskeinen osaaminen - Poistettavien puiden valinta - Jäävän puuston mittaus - Työmaakohtaisten korjuuohjeiden tulkitseminen ja noudattaminen - Kasvinsuojeluaineiden käyttö - Työturvallisuusnäkökohtien huomiointi Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon mitata ja arvioida puuston suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä tekee metsänhoitoon liittyvät kasvinsuojelutyöt noudattaen kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä valmistaa manuaalisesti puutavaraa kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Metsänhoitotyöt Metsänhoitotöiden tekeminen (metsänviljely, taimikonhoito, nuoren metsän kunnostus) Metsän luontainen kehitys Metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus Puulajivalinta Puuston kehitysluokkien ja niiden metsänhoidollisten tavoitteiden tunnistaminen opintojaksosta 3 osp suoritetaan työssäoppimalla 16

Puunhankinta Puuston mittaus ja arviointi Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu Manuaalinen puutavaran valmistus Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat Maastotaulukon käyttö Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat Työturvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta 3.3./12h Metsäluonnonhoito Metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva metsien käsittely Riistan elinympäristöjen huomioiminen Arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus Metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen Metsämarjojen ja sienien tunnistaminen opintojaksossa annetaan valmiudet osallistua metsäalan luonnonhoitokokeeseen Työturvallisuus ja ensiapu Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Lainsäädännön ja ohjeiden perusteet Valmiudet ensiavun antamiseen 3.5/16h Puunkorjuun työturvallisuus, suojavarusteet ja välineet Konetyön työturvallisuus 3.1/8h Osa tutkinnon osasta suoritetaan työssäoppimisena. Tutkinnon osaan on integroitu kuljetusalan perustason ammattipätevyysopintoja ( ). OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna 17

käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan ensiapu, työturvallisuus, metsänhoitotyöt ja luonnonhoito (merkitty punaisella arviointikriteerit taulukossa). Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelija voi osallistua tutkinnon osan opiskeluun ilman aiempaa kokemusta metsäalalta. 18

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 1 Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelija hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettajat hyväksyvät. Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla puunkorjuuleimikon, puuston mittauksen ja käsittelyehdotuksen kohteelle. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.. Lisäksi opiskelija tai tutkinnon suorittaja viljelee uudistuskohteen ja tekee harvennushakkuuta valmistaen puutavaraa. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja (puheenjohtaja). Arvosanasta päättää opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko opetuksen ajan Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava muu osaamisen arviointi Työturvallisuus, Ensiapu, Metsäluonnonhoito, Metsänhoitotyöt, Puunhankinta Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 16.11.2010. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 17.5.2010. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 19

Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Puuston mittaus ja arviointi Metsänhoitotöiden tekeminen Kasvinsuojelumenetelmien ja aineiden valinta ja käyttäminen viljelee ohjattuna metsänuudistuskohteen hoitaa ohjattuna taimikoita, sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja mittaa ja arvioi ohjattuna mittaa ja arvioi lähes mittaa ja arvioi itsenäi- töihinsä liittyvän itsenäisesti töihinsä liitsesti ja huolellisesti töi- puuston yleisesti käytössä tyvän puuston yleisesti hinsä liittyvän puuston olevien mittaus- ja käytössä olevien mit- yleisesti käytössä olevien arviointivälineiden avulla taus- ja arviointivälinei- mittaus- ja arviointiväli- den avulla viljelee itsenäisesti ja huolellisesti annettuja ohjeita noudattaen metsänuudistus kohteen ja käyttää oikeaa siementai taimiainesta hoitaa taimikoita sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä tyypillisillä työkohteilla itsenäisesti ja huolellisesti sekä annettuja ohjeita noudattaen tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto neiden avulla viljelee itsenäisesti ja huolellisesti metsänuudistuskohteen ja käyttää oikeaa siementai taimiainesta hoitaa itsenäisesti ja huolellisesti taimikoita sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä annettuja ohjeita noudattaen tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu tekee ohjattuna leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa ohjattuna huomioon eri työvaiheissa arvokkaat luontoja riistakohteet sekä vaaratekijät leimikolla tekee lähes itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa huomioon lähes itsenäisesti eri työvaiheissa arvokkaat luontoja riistakohteet, tärkeimmät esteettiset tekijät sekä vaaratekijät leimikolla tekee itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa itsenäisesti huomioon eri työvaiheissa arvokkaat luontoja riistakohteet, tärkeimmät esteettiset tekijät sekä vaaratekijät leimikolla 20

Estetiikan huomioiminen Aloitekyky Metsämarjojen ja sienien tunnistaminen Metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen Kestävä kehitys Oman työn arviointi Päätösten teko Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit hyödyntää osittain metsäsuunnitelman tietoja sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut tunnistaa maakunnan yleisimmät metsämarjat ja joitakin kauppasieniä ottaa työssään huomioon ohjattuna metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi ohjattuna omaa työtään ja kehittymistään tekee päätökset oikein ja etenee loogisesti usein toistuvissa työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. hyödyntää keskeisiltä osilta metsäsuunnitelman tietoja, sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee omaaloitteisesti, on pääosin ahkera ja motivoitunut tunnistaa maakunnan metsämarjat ja tärkeimmät kauppasienet ottaa työssään huomioon lähes itsenäisesti keskeisimmät metsäluonnonarvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi omaa työtään ja kehittymistään annettujen kriteerien mukaisesti tekee pääosin oikeat päätökset ja etenee loogisesti työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. hyödyntää tarvittavia metsäsuunnitelman tietoja, sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee oma aloitteisesti, on ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava tunnistaa hyvin maakunnanmetsämarjat ja kauppasienet ottaa työssään huomioon itsenäisesti keskeisimmät metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi monipuolisesti työsuoritustaan ja kehittymistään kriteerien mukaisesti tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työturvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tunnistaa osittain työympäristöön sekä työmenetelmiin ja välineisiin liittyvät vaaratekijät tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaaratekijät tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaarat 21

käyttää metsätyövälineitä ohjattuna työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa hyväksyttävästi työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet käyttää metsätyövälineitä lähes itsenäisesti ja työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa ohjeen mukaisesti työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet huolellisesti käyttää metsätyövälineitä itsenäisesti ja työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa huolellisesti ja laadukkaasti työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsän luontainen kehitys Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja - kuvailee ohjattuna metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee osittain metsäluonnon ekologian perusteet - kuvailee keskeisimmät metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee pääosin metsäluonnon ekologian perusteet - kuvailee metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee perusteellisesti metsäluonnon ekologian perusteet Metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus - tunnistaa osittain kivennäismaiden maalajit sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja keskeiset taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet - tunnistaa ohjattuna kasvupaikkatyypit ja toimintaalueen metsätyypit - tunnistaa yleisimmät kivennäismaiden maalajit ja maaperän rakenteen sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet - tunnistaa lähes itsenäisesti kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit - tunnistaa hyvin kivennäismaiden maalajit ja maaperän rakenteen sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet - tunnistaa itsenäisesti ja luotettavasti kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit Arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus - tunnistaa toimintaalueen tavallisimmat opaskasvit, sekä tavallisimpien arvokkaiden elinympäristöjen keskeiset piirteet ja ilmentäjäkasvit - tunnistaa toimintaalueen tavallisimmat metsä- ja opaskasvit, sekä tavallisimpien arvokkaiden elinympäristöjen piirteet ja ilmentäjäkasvit - tunnistaa ja tuntee toiminta-alueen tavallisimmat metsä- ja opaskasvit, sekä tunnistaa arvokkaiden elinympäristöjen piirteet ja ilmentäjäkasvit Puulajivalinta - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa ohjattuna niiden käyttömahdollisuudet - perustelee ohjattuna työhönsä liittyvät puulaji- - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa hyväksyttävällä tavalla niiden rakenteen, ominaisuudet ja keskeisimmät käyttömahdollisuudet - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa perusteellisesti niiden rakenteen, ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet - perustelee monipuolises- 22

Puuston kehitysluokkien ja niiden metsänhoidollisten tavoitteiden tunnistaminen Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat valinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsänhoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet - tunnistaa ohjattuna puuston eri kehitysluokat ja tietää kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - luettelee osittain puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää ohjattuna tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee osittain myös muiden keskeisten metsäalan toimijoiden aseman metsäalan toimintakentässä - perustelee pääosin työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsänhoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet - tunnistaa selväpiirteiset kehitysluokat ja tietää hyväksyttävällä tavalla kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - tietää tärkeimmät puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää lähes itsenäisesti tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee metsäalan yritystoiminnan perusrakenteen ja muiden metsäalan keskeisten toimijoiden aseman ja niiden toiminnan tavoitteita metsäsektorilla ti ja luotettavasti työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsän-hoidon - tunnistaa kehitysluokat ja tietää kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - tietää perusteellisesti ja laajasti puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää itsenäisesti tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee metsäalan yritystoiminnan perusrakenteen ja muiden metsäalan keskeisten toimijoiden aseman ja niiden toiminnan tavoitteita ja kehityssuuntia metsäsektorilla Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat Puukauppa Metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva metsien käsittely kertoo ohjattuna leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee ohjattuna puukauppamuodot kertoo sekä perustelee pääosin leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee keskeisiltä osilta puukauppamuodot ja perustelee pääosin niiden sopivuuden kohteeseen kuvailee hyväksyttävällä tavalla metsänuudistamisen ja -kasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät kertoo sekä perustelee monipuolisesti leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee perusteellisesti puukauppamuodot ja perustelee niiden sopivuuden kohteeseen kuvailee osittain metsänuudistamisen kuvailee perusteellisesti ja kas- metsänuudistamisen ja vatuksen tärkeimmät periaatteet metsänkasvatuksen tär- ja menetelmät keimmät periaatteet ja menetelmät kertoo pääosin metsälain- kertoo metsälainsäädän- kertoo metsälainsäädän- 23

Riistan elinympäristöjen huomioiminen säädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee osittain maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa ohjattuna ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa. nön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä keskeisimmät puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa lähes itsenäisesti ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii monipuolisesti leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa. nön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa itsenäisesti ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii tehokkaasti leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa sekä analysoi ja käyttää sitä monipuolisesti. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Ensiapu Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja pukeutuu työ- ja sääolosuhteiden pukeutuu työ- ja sääolo- pukeutuu työ- ja sääolo- mukaisesti suhteiden mukaisesti suhteiden mukaisesti käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville ja toimii oikein onnettomuustilanteissa tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa osaa antaa perusensiavun osaa tehdä tapaturman vaatimat ilmoitukset Vuorovaikutus ja yhteistyö keskustelee ohjattuna toiminnastaan. keskustelee omaaloitteisesti toiminnastaan. keskustelee itsenäisesti toiminnastaan ja omaa hyvät kuuntelutaidot. 24

2.2 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp Tutkinnon osan keskeinen osaaminen - Työturvallisuus näkökohdat - Jätteiden käsittely ja muut ympäristönsuojelulliset näkökohdat - Päivittäiset huollot ja tarkastukset - Koneen toimintakunnon ylläpito - Apuvirran anto Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa tehdä metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen päivittäiset täytöt ja tarkistukset tehdä metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen usein toistuvat huolto- ja kunnossapitotyöt käsitellä huoltojätteet paikantaa metsäkoneen, kuorma-auton tai kaivinkoneen mekaanisen, sähköisen ja/tai hydraulisen toimintahäiriön, määrittää korjaustarpeen ja mahdollisuuksien mukaan poistaa häiriön tarkastaa ja tarvittaessa säätää toiminnon painetason ja/tai sähköiset arvot sekä varmistaa sen toimintakunnon metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen rakenteet, ominaisuudet ja varusteet metsäkoneiden, kuorma-autojen ja kaivinkoneiden eri järjestelmien toimintaperiaatteet ja säädöt säätää metsäkoneiden, kuorma-autojen ja kaivinkoneiden toiminnat kuljettajakohtaisesti lukea ja tulkita huolto- ja korjauskäsikirjoja myös kansainvälisellä kielellä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden C-luokan kuljettajatutkinnon suorittaneen opiskelijan arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Kunnossapito ja koneiden rakenteet 15 osp Kunnossapito ja koneiden rakenteet 1 Kunnossapidon työturvallisuus 3.1/24h sekä 3.4/12h Työ- ja mittavälineiden sekä huoltotarvikkeiden käyttö Metsäkoneiden voimansiirron, runkoja alustarakenteiden tunteminen Kunnossapito ja koneiden rakenteet 2 Työlaitteiden tunteminen: nosturi, hakkuupää ja muut koneeseen kytkettävät työlaitteet, sekä lisälaitteiden ja varusteiden tunteminen 1.4/24h Käytännön harjoitukset harjoitustyömailla ja työssäoppimispaikoilla 25

Kunnossapidon tekniset perusteet 15 osp Kunnossapidon tekniset perusteet 1 Sähkötekniset perusteet 1.2 /36h Moottorin toimintaperiaatteiden tunteminen 1.1/28h Hydrauliikan tunteminen sähköohjauksineen Kunnossapidon tekniset perusteet 2 Harvesteritekniikka Käytännön harjoitukset harjoitustyömailla ja työssäoppimispaikoilla Osa tutkinnon osan sisällöstä integroidaan käytännön metsäkonetyön opetukseen (Metsätie ja Rajamäki: tutkinnon osa Koneellinen puunkorjuu). Tutkinnon osaan on integroitu kuljetusalan perustason ammattipätevyysopintoja ( ). Tutkinnon osaan voidaan sisällyttää työssäoppimista. OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: 26

Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan kunnossapidon työturvallisuus, Tieturva 1-osaaminen, tulityöosaaminen sekä jatkuvalla seurannalla metsäjaksoilla (kriteerit punaisella arviointikriteerit taulukossa). Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelija voi osallistua tutkinnon osan opiskeluun ilman aiempaa kokemusta metsäalalta. Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. 27

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 2 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö annetaan. Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä suuntautumisensa mukaisesti metsäkoneen, kuorma-auton tai kaivinkoneen päivittäiset tarkastukset ja usein toistuvat huolto- ja kunnossapitotyöt sekä kuljettajakohtaiset säädöt työmaaoloissa. Lisäksi hän suuntautumisensa mukaisesti paikantaa metsäkoneen, puutavara-auton tai kaivinkoneen mekaanisen, sähköisen ja/tai hydraulisen toimintahäiriön ja määrittää korjaustarpeen tai poistaa häiriön. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai tutkintoalan osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Päivittäisiin huolto- ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät arvioidaan jatkuvalla seurannalla metsäjaksoilla. Arvioinnit kootaan oppilaan näyttölomakkeeseen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, ja opettaja (puheenjohtaja). Arvosanasta päättää opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko opetuksen ajan. Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava muu osaamisen arviointi Työturvaosaaminen, Tulityöosaaminen ja Tieturva 1 -osaaminen (S) Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 16.11.2010. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 17.5.2010. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 28

Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Työkoneiden ja kuormaautojen tarkastus ja huolto Vaativien korjausten valmistelu pitää kuorma-auton tieliikennelainsäädännön mukaisessa kunnossa valmistelee ohjattuna työkoneen tai kuormaauton hitsausta tai muuta vaativaa korjausta varten laitevalmistajan vaatimusten ja paloturvallisuusohjeiden mukaisesti Korjuutyölaitteiden tarkastus, huolto ja korjaus: Nosturi tekee työlaitteen usein Hakkuupää toistuvat tarkastukset Muut koneeseen itsenäisesti ja ohjattuna kytkettävät huollot sekä normaalit työlaiteet korjaukset Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen Oma-aloitteisuus ja ahkeruus Aloitekyky ja yrittäjyys Itsearviointi Päätösten teko tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut arvioi osittain työsuoritustaan hyväksyttävällä tavalla tekee päätökset oikein ja etenee työtehtävissä loogisesti usein toistuvissa tilanteissa Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee päivittäiset tarkastukset tekee päivittäiset tarkas- tekee päivittäiset tarkas- ja kunnostustyöt, tukset ja kunnostustyöt, tukset ja kunnostustyöt, sekä ohjattuna suorittaa sekä lähes itsenäisesti sekä itsenäisesti suorittaa huolto- ja käyttöohjekirjojen suorittaa huolto- ja käyt- huolto- ja käyttöoh- mukaiset usein töohjekirjojen mukaiset jekirjojen mukaiset usein toistuvat huoltotyöt usein toistuvat huolto- toistuvat huoltotyöt työt pitää kuorma-auton tieliikennelainsäädännön mukaisessa kunnossa valmistelee lähes itsenäisesti työkoneen tai kuorma-auton hitsausta tai muuta vaativaa korjausta varten laitevalmistajan vaatimusten ja paloturvallisuusohjeiden mukaisesti tekee lähes itsenäisesti työlaitteen tarkastukset, huollot ja normaalit korjaukset tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, pääosin ahkera ja motivoitunut arvioi hyväksyttävällä tavalla työsuoritustaan ja kehittymistään tekee pääosin oikeat päätökset ja etenee loogisesti työtehtävissä pitää kuorma-auton tieliikennelainsäädännön mukaisessa kunnossa valmistelee itsenäisesti työkoneen tai kuormaauton hitsausta tai muuta vaativaa korjausta varten laitevalmistajan vaatimusten ja paloturvallisuusohjeiden mukaisesti tekee itsenäisesti ja täsmällisesti työlaitteen tarkastukset, huollot ja normaalit korjaukset tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava arvioi monipuolisesti ja työsuoritustaan ja kehittymistään tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti työtehtävissä Työn esittely ja raportointi. Viestintä ja mediaosaaminen esittelee ja raportoi suppeasti työnsä tulokset esittelee ja raportoi laajasti työnsä tulokset esittelee ja raportoi laajasti ja loogisesti perustellen työnsä tulokset 29

Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työ- ja mittavälineiden sekä huoltotarvikkeiden käyttö Vianetsintä Huolto-, voiteluja muiden aineiden käyttö Öljyjen ja muiden huoltojätteiden käsittely Kestävä kehitys Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Huoltotoimenpiteiden merkityksen ymmärtäminen, aloitekyky ja yrittäjyys Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää ja käsittelee hyväksyttävällä tavalla normaaleja kunnossapidon käsi-, sähkö- ja paineilmatyökaluja käyttää, käsittelee ja lukee hyväksyttävällä tavalla tarvittavia mittavälineitä määrittää ja korjaa toimintahäiriöt ohjattuna. Hyödyntää työssään osittain vianetsintäjärjestelmää, käyttöohjekirjaa ja kytkentäkaavioita valitsee ohjattuna eri kohteiden huolto- ja voiteluja käyttöaineet ja tunnistaa niiden merkinnät erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin käsittelee ja kuljettaa ohjattuna polttoaineet säädösten ja ohjeiden mukaisesti. käyttää ja käsittelee pääosin oikein normaaleja kunnossapidon käsi-, sähkö- ja paineilmatyökaluja käyttää, käsittelee ja lukee oikein tarvittavia mittavälineitä määrittää ja korjaa toimintahäiriöt lähes itsenäisesti. Hyödyntää työssään vianetsintäjärjestelmää, käyttö ohjekirjaa ja kytkentäkaavioita valitsee oikein eri kohteiden huolto-, voiteluja käyttöaineet sekä tunnistaa niiden keskeiset merkinnät erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin käsittelee ja kuljettaa lähes itsenäisesti polttoaineet säädösten ja ohjeiden mukaisesti. käyttää ja käsittelee oikein normaaleja kunnossapidon käsi-, sähkösekä paineilmatyökaluja käyttää ja käsittelee sujuvasti, sekä lukee oikein ja tarkasti tarvittavia mittavälineitä määrittää ja korjaa toimintahäiriöt itsenäisesti, sujuvasti ja loogisesti edeten. Hyödyntää työssään perusteellisesti vianetsintäjärjestelmää, käyttöohjekirjaa ja kytkentäkaavioita valitsee sujuvasti oikein eri kohteiden huolto-, voiteluja käyttöaineet sekä tunnistaa niiden merkinnät erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin käsittelee ja kuljettaa itsenäisesti polttoaineet säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ymmärtää osittain huoltotoimenpiteiden merkityksen koneen toimintakunnolle ymmärtää pääosin huoltotoimenpiteiden merkityksen koneen toimintakunnolle ja osittain yrityksen talouteen sekä toimitusvarmuuteen ymmärtää huoltotoimenpiteiden merkityksen koneen toimintakunnolle ja yrityksen talouteen sekä toimitusvarmuuteen 30

Poltto- ja voiteluaineiden käyttö tietää hyväksyttävästi polttoja voiteluaineiden luokitukset ja käyttökohteet tietää pääosin polttoja voiteluaineiden luokitukset sekä valitsee eri käyttökohteisiin oikean voiteluaineen tietää perusteellisesti polttoja voiteluaineiden luokitukset sekä valitsee sujuvasti eri käyttökohteisiin oikean voiteluaineen Moottorin käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Hydrauliikan ja sähkölaitteiden käyttö Metsäkoneiden voimansiirron, runkoja alustarakenteiden tunteminen Lisälaitteiden ja - varusteiden käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen tietää pääosin 4- tahtidieselmoottorin toimintaperiaatteen ja järjestelmien huollon merkityksen moottorin toimintakuntoon lukee hyväksyttävästi hydrauliikka- ja sähkökaaviota. Tietää pääpiirteissään yleisempienkomponenttien keskeisen toimintaperiaatteen. tietää hyväksyttävästi metsä- ja kaivinkoneissa sekä kuorma-autoissa käytettyjen voimansiirtojärjestelmien toimintaperiaatteet tietää hyväksyttävästi kuorma-autojen runkoja alustarakenteiden sekä ohjausja jarrulaitteiden toimintaperiaatteet, sekä muut metsäja kaivinkoneista poikkeavat ratkaisut tietää hyväksyttävällä tasolla erilaisten lisälaitteiden toimintaperiaatteen tietää 4 - tahtidieselmoottorin rakenteen ja toimintaperiaatteen, sekä eri järjestelmien huollon merkityksen moottorin toimintakuntoon lukee oikein hydrauliikka- ja sähkökaaviota ja muodostaa kokonaiskuvan järjestelmän toiminnasta. Tietää yleisempien komponenttien rakenteen ja toimintaperiaatteen. tietää metsä- ja kaivinkoneissa ja kuormaautoissa käytettyjen voimansiirtojärjestelmien rakenteet, ja toimintaperiaatteet tietää pääosin kuormaautojen runkoja alustarakenteiden sekä ohjausja jarrulaitteiden rakenteet ja toimintaperiaatteet, sekä muut metsäja kaivinkoneista poikkeavat ratkaisut tietää pääosin erilaisten lisälaitteiden ja varusteidentoimintaperiaatteen, käytön sekä ymmärtää niiden merkityksen koneen toimintakyvylle tietää perusteellisesti 4- tahtidieselmoottorin rakenteen ja toimintaperiaatteen, sekä eri järjestelmien huollon merkityksen moottorin toimintakuntoon lukee sujuvasti hydrauliikka- ja sähkökaaviota ja muodostaa selkeän kokonaiskuvan järjestelmän toiminnasta. Tietää perusteellisesti yleisempien komponenttien rakenteen ja toimintaperiaatteen. tietää perusteellisesti metsä ja kaivinkoneissa ja kuorma-autoissa käytettyjen voimansiirtojärjestelmien rakenteet, ominaisuudet ja toimintaperiaatteet tietää perusteellisesti kuorma-autojen runkoja alustarakenteiden sekä ohjausja jarrulaitteiden rakenteet ja toimintaperiaatteet, sekä muut metsä- ja kaivinkoneista poikkeavat ratkaisut tietää perusteellisesti erilaisten lisälaitteiden ja -varusteiden rakenteen ja toimintaperiaatteen ja käytön, sekä ymmärtää niiden merkityksen koneen toimintakyvylle 31

Työlaitteiden käyttö: nosturi, hakkuupää ja muut koneeseen kytkettävät työlaiteet Teknologinen ja tietotekninen osaaminen tietää hyväksyttävästi metsä- tai kaivinkoneeseen tai puutavaraautoon kytketyn työlaitteen toimintaperiaatteen tietää hyväksyttävästi työlaiteen elektronisen tai mekaanisen ohjauksen toimintaperiaatteen ja työlaitteen toimintaan vaikuttavien säätöjen merkityksen käyttää työnsä tulosten raportoinnissa auttavasti AV -välineitä. tietää pääosin metsä- tai kaivinkoneeseen tai puutavara-autoon kytketyn työlaitteen rakenteen ja toimintaperiaatteen tietää pääosin työlaiteen elektronisen tai mekaanisen ohjauksen toimintaperiaatteen ja soveltaa tietoa työlaitteen toimintaan vaikuttaviin säätöihin käyttää työnsä tulosten raportoinnissa sujuvasti erilaisia AV -välineitä sekä esitysmenetelmiä tietää metsä- tai kaivinkoneeseen tai puutavara-autoon kytketyn työlaitteen rakenteen ja toimintaperiaatteen tietää perusteellisesti työlaiteen elektronisen tai mekaanisen ohjauksen toimintaperiaatteen ja soveltaa sujuvasti tietoa työlaitteen toimintaan vaikuttaviin säätöihin käyttää työnsä tulosten raportoinnissa sujuvasti erilaisia AV -välineitä sekä esitysmenetelmiä Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn noudattaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää, käsittelee ja käyttää, käsittelee ja lukee hyväksyttävällä lukee oikein tarvittavia tavalla tarvittavia mittavälineitä mittavälineitä huolehtii ohjattuna työkohtaisista suojavarusteista, sekä noudattaa turvallisuusohjeita ja määräyksiä toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa huolehtii lähes itsenäisesti työkohtaisista suojavarusteista, sekä noudattaa turvallisuusohjeita ja määräyksiä toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa sopeuttaen tarvittaessa omaa toimintaansa käyttää ja käsittelee sujuvasti, sekä lukee oikein ja tarkasti tarvittavia mittavälineitä huolehtii itsenäisesti ja esimerkillisesti työkohtaisista suojavarusteista, sekä noudattaa turvallisuusohjeita ja määräyksiä toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä 32

2.3 Koneellinen puutavaran valmistus 55 osp Tutkinnon osan keskeinen osaaminen - Työturvallisuus osaaminen - Korjuujäljen laadun hallinta - Konetyön tuottavuus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa koneellisen puutavaran hakkuun valmistaa puutavaraa koneellisesti mitata puutavaran laadun metsätyömaalla käyttää metsäkoneen toimintoja ohjaavia sekä tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia, joita ovat muun muassa koneen tietotekniset ohjausjärjestelmät, tiedonsiirtojärjestelmä sekä koneen säätöihin liittyvät järjestelmät huomioida työssään hyvän metsän- ja ympäristönhoidon asettamat vaatimukset ja voimassa olevat säädökset pitää metsäkoneen sekä lisälaitteet ja varusteet toimintakuntoisina ja huollettuina asentaa varusteet tuntee koneellisen hakkuun ja puutavaran lähikuljetustyölajien kustannustekijät ja osaa laskea ne ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä C-luokan kuljettajatutkinnon suorittaneen opiskelijan arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Koneellinen puutavaran valmistus Koneellisen puunkorjuun suunnittelu Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Konekustannuslaskenta Leimikon suunnittelu Yleiset mitta- ja laatuvaatimukset Koneen säädöt Logistinen ketju (varastomuodostelmat) Talousmetsän käsittely ja kestävä kehitys Ympäristövahinkojen ehkäisy Metsänhoidon suositukset Yrittäjyys ja viestintä Mittalaitteet Yrityskohtaiset mitta- ja laatuvaatimukset Tarkastusmittaukset Mittalaitteiden säädöt Tiedonsiirto 33

Tiedonsiirtojärjestelmän perusteet Karttaohjelmat Koneellinen puutavaran valmistus, työssäoppiminen Käytännön harjoittelu, harjoitustyömailla ja työssäoppimispaikoilla Työturvallisuus Korjuujäljen laatu Työn tuottavuus OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan: Korjuujäljen laatu mitataan Metsähallituksen korjuujäljen tarkastusta soveltaen, joko mittasaksiohjelmalla tai lomakkein. Työntuottavuus todetaan m 3 /h huomioiden runkojen järeys. Tuotosta verrataan Metsätehon tuotostaulukoihin. Kustannusten ja kannattavuuden laskenta toteutetaan luokkaopetuksena ja tehtäviä tekemällä. 34

Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelijalla tulee olla aiemmat näytöt ja yhteiset tutkinnon osat suoritettuna ennen tutkinnon osan alkua. 35

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 6 Koneellinen puutavaran valmistus 55 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelija suorittaa näytön sillä harvesteri merkillä/tyypillä, jonka käyttöön hän on saanut koulutuksen. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen. Näytön toteutustapa Opiskelija käyttää ja hyödyntää koneen tietoteknisiä ohjausjärjestelmiä sekä valmistaa puutavaraa itsenäisesti korjuuohjeiden ja laatimansa hakkuusuunnitelman mukaisesti. Hän osaa paikallistaa koneen virhetoiminnot ja määrittää korjaustarpeen sekä suorittaa päivittäiset huollot ja korjaukset. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, työpaikkaohjaaja, opiskelija Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Työn tuottavuutta verrataan Metsätehon tuotostaulukoihin. (Metsätehon raporttiin 8 / 9.12.1996). Työn laadun mittaamiseen sovelletaan Metsähallituksen korjuujäljen laadunarviointia, joko mittasaksilla tai lomakkeilla (liite) Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja). Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työssäoppimisen ajan. C-luokan kuljettajatutkinnon suorittaneen opiskelijan arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset. Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. Työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 16.11.2010. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 17.5.2010. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 36

Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Koneellisen puunkorjuun suunnittelu Koneellinen puutavaran valmistus Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Metsäkoneiden siirtokuljetus Talousmetsän käsittely ja kestävä kehitys Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee hyväksyttävän tekee lähes itsenäisesti tekee itsenäisesti laadukkaan puunkorjuutyömaan toimivan puunkorjuutyömaan puunkorjuu- hakkuusuunnitelman, hakkuusuunnityömaan hakkuusuunni- jossa ympäristönhoito, telman, jossa ympäristönhoito, telman, jossa ympäris- koneellinen puunkorjuun koneellinen tönhoito, koneellinen ja puunhankinnan logistisen puunkorjuu ja puunhan- puunkorjuu ja puunhan- ketju on sovitettu kinnan logistisen ketju kinnan logistisen ketju ohjattuna yhteen on sovitettu yhteen on sovitettu luontevasti hallitsee hyväksyttävästi yhden puutavaran valmistuskoneen käyttötekniikan ja kunnossapidon käsittelee metsäkonetta hallitusti helpoissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään ohjattuna puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa hyväksyttävästi laadun valmistelee hyväksyttävästi metsäkoneen siirtokuljetukseen ja sitoo koneen säädösten edellyttämällä tavalla. hallitsee pääosin vähintään yhden puutavaran valmistuskoneen käyttötekniikan ja kunnossapidon käsittelee metsäkonetta luontevasti erilaisissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään lähes itsenäisesti puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa perustasolla laadun valmistelee metsäkoneen siirtokuljetukseen ja sitoo koneen säädösten edellyttämällä tavalla. noudattaa työssään ohjattuna tärkeimpiä talous-metsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen kuten polttonoudattaa työssään lähes itsenäisesti tärkeimpiä talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristö-vahinkojen kuten ja perusteellisesti yhteen hallitsee perusteellisesti ja sujuvasti vähintään yhden puutavaran valmistuskoneen käyttötekniikan ja kunnossapidon käsittelee metsäkonetta luontevasti sekä taloudellisuus- ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti erilaisissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään itsenäisesti puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa laadun sujuvasti valmistelee sujuvasti metsäkoneen siirtokuljetukseen, sitoo koneen säädösten edellyttämällä tavalla ja siirtää koneen turvallisesti kuljetusautolla saavuttaa kuormaautonkuljettajia koskevan perustason ammattipätevyysvaatimukset noudattaa työssään itsenäisesti talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen kuten polttoaine- ja öljy- 37

Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Aloitekyky ja yrittäjyys Matematiikan soveltaminen Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen Ammattietiikka Oma-aloitteisuus ja ahkeruus aine- ja öljyvahinkojen syntymisen tietää osittain työn kustannusrakenteen, laskee kustannukset ja arvio hyväksyttävästi tekemänsä työn kannattavuutta tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut. polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen tietää pääosin työn kustannusrakenteen, laskee kustannukset ja arvioi tekemänsä työn kannattavuutta sekä kehittää rutiinitöiden kustannusvastaavuutta tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, pääosin ahkera ja motivoitunut. vahinkojen syntymisen tietää työn kustannusrakenteen, laskee kustannukset ja arvioi realistisesti tekemänsä työn kannattavuutta sekä kehittää työnsä kustannusvastaavuutta tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Lisälaitteiden ja varusteiden käyttö Toimintojen ohjaus Ohjausautomatiikan käyttö Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Korjuun laadun varmistaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ohjattuna asentaa varusteet sekä käyttää ohjattuna lisälaitteita ja varusteita käyttää ohjattuna metsäkoneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään hyväksyttävästi metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja asentaa varusteet ja käyttää lähes itsenäisesti lisälaitteita ja varusteita käyttää lähes itsenäisesti metsäkoneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään pääosin metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja asentaa varusteet ja käyttää itsenäisesti ja sujuvasti lisälaitteita ja varusteita käyttää itsenäisesti ja sujuvasti metsäkoneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedon-siirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään sujuvasti metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valmistaa ja/tai lajittelee valmistaa ja/tai lajittelee valmistaa ja/tai lajittelee hyväksyttävästi puutavaran puutavaran pääosin sujuvasti puutavaran mitta- ja laatuvaati- mitta- ja laatuvaatimus- mitta- ja laatuvaatimus- musten mukaisesti, sekä ten mukaisesti, sekä ten mukaisesti, sekä noudattaa puutavaran noudattaa puutavaran noudattaa puutavaran varastoinnin tärkeimpiä varastoinnin ohjeita varastoinnin ohjeita ohjeita täsmällisesti 38

Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa tärkeimpiä noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, työturvallisuussäädöksiä, -määräyksiä ja -ohjeita -määräyksiä ja -ohjeita käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita ottaa huomioon tärkeimmät työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkoneita työturvallisesti ja osittain ergonomisesti oikein suhtautuu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkoneita työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, -määräyksiä ja -ohjeita käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkoneita työturvallisesti ja ergonomisesti oikein kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta ottaa oman työn suunnittelussa huomioon merkittävimmät turvallisuusja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa 39 toimii itsenäisesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuusja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä osaa hyödyntää teknisiä työvälineitä turvajärjes- osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti työssään huomioon tekniset osaa itsenäisesti kehittää monipuolisia tapoja terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ottaa oman työn suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuusja terveysnäkökohdat sekä osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet

Ammattietiikka Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö telmiä ja ottaa ne ohjattuna työssään huomioon ottaa työssään huomioon työturvallisuuteen liittyvät välttämättömät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset noudattaa työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä hyväksyy alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisen ratkaisee usein toistuvat ongelmat soveltaa ohjattuna työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa toimii oikein usein toistuvissa asiakastilanteissa turvallisuusjärjestelmät ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset noudattaa työyhteisön sääntöjä sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä suhtautuu alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen myönteisesti ratkaisee yleisimmät ongelmat ja arvioi ongelmiin johtaneita syitä arvioi ohjattuna omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa työssään yleensä laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja muuttaa tarvittaessa omaa toimintaansa keskustelee omaaloitteisesti toiminnastaan toimii asiakastilanteissa siten, että se vahvistaa asiakassuhteen säilymistä. ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset noudattaa työyhteisön sääntöjä ja sovittuja toimintamalleja sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä edistää alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ratkaisee yleisimmät ongelmat välttää ongelmien toistumisen muuttamalla toimintaansa arvioi ohjattuna omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä huomioiden muiden mielipiteet keskustelee omaaloitteisesti ja luontevasti toiminnastaan, sekä omaa hyvät kuuntelutaidot toimii asiakastilanteissa ja osana verkostoitunutta yritystä siten, että se vahvistaa asiakassuhteen säilymistä ja edistää uusien asiakassuhteiden syntymistä. 40

2.4 Puutavaran lähikuljetus 55 osp Tampereen seudun ammattiopisto Tutkinnon osan keskeinen osaaminen - Työturvallisuus osaaminen - Korjuujäljen laadun hallinta - Konetyön tuottavuus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa suunnitella lähikuljetuksen osana puunhankintaprosessin logistista ketjua metsätyömaalla ja tehdä puutavaran lähikuljetuksen koneellisesti tehdä puutavaran lähikuljetuksen koneellisesti huomioida työssään hyvän metsän- ja ympäristönhoidon asettamat vaatimukset pitää metsäkoneen sekä lisälaitteet ja varusteet toimintakuntoisina ja huollettuina asentaa varusteet laskea työnsä kustannukset voi painottaa ammattiosaamista suorittamalla C-luokan kuljettajatutkinnon ja kuorma- ja linjaautonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen tutkinnon osan 4.3.6, kuljetusalan perustason ammattipätevyys. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Puutavaran lähikuljetus Koneellisen puunkorjuun suunnittelu Leimikon suunnittelu Yleiset mitta- ja laatuvaatimukset Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Konekustannuslaskenta Koneen säädöt Logistinen ketju (varastomuodostelmat) Talousmetsän käsittely ja kestävä kehitys Ympäristövahinkojen ehkäisy Metsänhoidon suositukset Yrittäjyys ja viestintä Mittalaitteet Yrityskohtaiset mitta- ja laatuvaatimukset Tarkastusmittaukset Mittalaitteiden säädöt Tiedonsiirto Tiedonsiirtojärjestelmän perusteet Karttaohjelmat 41

Puutavaran lähikuljetus, työssäoppiminen Tampereen seudun ammattiopisto Käytännön harjoittelu, harjoitustyömailla ja työssäoppimispaikoilla Työturvallisuus Työn laatu Työn tuottavuus OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan: Työn tuottavuutta arvioidaan kuormaa/h periaatteella. Kustannusten ja kannattavuuden laskenta toteutetaan luokkaopetuksena ja tehtäviä tekemällä. Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. 42

Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelijalla tulee olla aiemmat näytöt ja yhteiset tutkinnon osat suoritettuna ennen tutkinnon osan alkua. 43

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 7 Puutavaran lähikuljetus 55 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelija suorittaa näytön sillä metsätraktori merkillä/tyypillä, jonka käyttöön hän on saanut koulutuksen. Hänellä tulee olla mahdollisuus tutustua leimikkoon ja laatia sille kuljetussuunnitelma kyseisen työmaan korjuuohjeen mukaisesti. Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa toteuttamalla puutavaran lähikuljetusta leimikolle laatimaansa kuljetussuunnitelman mukaisesti. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, työpaikkaohjaaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. Työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Opiskelijan on käytettävä metsätraktoria taloudellisesti tuottavalla tavalla. Näyttölomakkeissa tuotos rajat kuormaa/tunnissa. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työssäoppimisen ajan. C-luokan kuljettajatutkinnon suorittaneen opiskelijan arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 16.11.2010. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 17.5.2010. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 44

Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Koneellisen puunkorjuun suunnittelu Koneellinen puutavaran metsäkuljetus Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Metsäkoneiden siirtokuljetus Talousmetsän käsittely ja kestävä kehitys Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee hyväksyttävän tekee lähes itsenäisesti tekee itsenäisesti laadukkaan kuljetussuunnitelman toimivan kuljetussuunnitelman, puunkorjuu- Ympäristönhoito, koneellinen jossa ympäristyömaan kuljetussuunni- puunkorjuu ja tönhoito, koneellinen telman, jossa ympäristönhoito, puunhankinnan logistisen puunkorjuu ja puunhan- koneellinen ketju on sovitettu kinnan logistisen ketju puunkorjuu ja puunhan- ohjattuna yhteen. on sovitettu yhteen. kinnan logistisen ketju on sovitettu luontevasti hallitsee hyväksyttävästi yhden puutavaran lähikuljetukseen tarkoitetun metsätraktorin käyttötekniikan ja kunnossapidon käsittelee metsäkonetta hallitusti helpoissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään ohjattuna puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa hyväksyttävästi laadun valmistelee hyväksyttävästi metsäkoneen siirtokuljetukseen ja sitoo koneen säädösten edellyttämällä tavalla hallitsee pääosin vähintään yhden puutavaran lähikuljetukseen tarkoitetun metsätraktorin käyttötekniikan ja kunnossapidon käsittelee metsäkonetta luontevasti erilaisissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään lähes itsenäisesti puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa perustasolla laadun valmistelee metsäkoneen siirtokuljetukseen ja sitoo koneen säädösten edellyttämällä tavalla noudattaa työssään ohjattuna tärkeimpiä talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen kuten polttonoudattaa työssään lähes itsenäisesti tärkeimpiä talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen kuten ja perusteellisesti yhteen hallitsee perusteellisesti ja sujuvasti vähintään yhden puutavaran lähikuljetukseen tarkoitetun metsätraktorin käyttötekniikan ja kunnossapidon käsittelee metsäkonetta luontevasti sekä taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti erilaisissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään itsenäisesti puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa laadun sujuvasti valmistelee sujuvasti metsäkoneen siirtokuljetukseen, sitoo koneen säädösten edellyttämällä tavalla ja siirtää koneen turvallisesti kuljetusautolla saavuttaa kuormaautonkuljettajia koskevan perustason ammattipätevyysvaatimukset noudattaa työssään itsenäisesti talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen kuten polttoaine- j öljy- 45

aine- ja öljyvahinkojen syntymisen polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen vahinkojen syntymisen Kustannusten ja kannattavuudenlaskenta. Aloitekyky ja yrittäjyys. Matematiikan soveltaminen Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen. Ammattietiikka Oma-aloitteisuus ja ahkeruus tietää osittain työn kustannusrakenteen ja laskee kustannukset sekä arvio hyväksyttävästi tekemänsä työn kannattavuutta tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut. tietää pääosin työn kustannusrakenteen ja laskee kustannukset sekä arvioi tekemänsä työn kannattavuutta sekä kehittää rutiinitöiden kustannusvastaavuutta tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, pääosin ahkera ja motivoitunut tietää työn kustannusrakenteen ja laskee kustannukset sekä arvioi realistisesti tekemänsä työn kannattavuutta sekä kehittää työnsä kustannusvastaavuutta tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ohjattuna asentaa varusteet sekä käyttää ohjattuna lisälaitteita ja varusteita asentaa varusteet ja käyttää lähes itsenäisesti lisälaitteita ja varusteita asentaa varusteet ja käyttää itsenäisesti ja sujuvasti lisälaitteita ja varusteita käyttää ohjattuna metsäkoneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia käyttää lähes itsenäisesti metsäkoneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia käyttää itsenäisesti ja sujuvasti metsäkoneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia Työmenetelmien soveltaminen hyödyntää työssään hyväksyttävästi metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja hallitsee yleisimmät työmenetelmät hyväksyttävästi ja soveltaa niitä usein toistuviin työtilanteisiin hyödyntää työssään pääosin metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja hallitsee työmenetelmät pääosin ja soveltaa niitä normaaliin työtilanteeseen hyödyntää työssään sujuvasti metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja hallitsee työmenetelmät ja soveltaa niitä sujuvasti eri työtilanteisiin. 46

Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Korjuun laadun varmistaminen Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valmistaa ja/tai lajittelee valmistaa ja/tai lajittelee valmistaa ja/tai lajittelee hyväksyttävästi puutavaran puutavaran pääosin sujuvasti puutavaran mitta- ja laatuvaati- mitta- ja laatuvaatimus- mitta- ja laatuvaatimus- musten mukaisesti, sekä ten mukaisesti, sekä ten mukaisesti, sekä noudattaa puutavaran noudattaa puutavaran noudattaa puutavaran varastoinnin tärkeimpiä varastoinnin ohjeita. varastoinnin ohjeita ohjeita. täsmällisesti. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, noudattaa tärkeimpiä työ- noudattaa tärkeimpiä työ- - turvallisuussäädöksiä, - turvallisuussäädöksiä, - määräyksiä ja -ohjeita määräyksiä ja -ohjeita määräyksiä ja -ohjeita käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita ottaa huomioon tärkeimmät työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkoneita työturvallisesti ja osittain ergonomisesti oikein suhtautuu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkoneita työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkoneita työturvallisesti ja ergonomisesti oikein kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta ottaa oman työn suunnittelussa huomioon merkittävimmät turvallisuusja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmene- toimii itsenäisesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuusja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuuttosaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta osaa itsenäisesti kehittää monipuolisia tapoja terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ottaa oman työn suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuusja terveysnäkökohdat sekä osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa, pois- 47

Ammattietiikka Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö telmiä kyseiseen työhön taa ja vie huoltoon vialliset osaa hyödyntää teknisiä työvälineitä turvajärjestelmiä ja ottaa ne ohjattuna työssään huomioon ottaa itsenäisesti työssään huomioon tekniset turvallisuusjärjestelmät työvälineet ottaa työssään huomioon työturvallisuuteen liittyvät välttämättömät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset noudattaa työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä hyväksyy alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisen ratkaisee usein toistuvat ongelmat arvioi ohjattuna omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa ohjattuna työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa toimii oikein usein toistuvissa asiakastilanteissa ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset noudattaa työyhteisön sääntöjä sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä suhtautuu alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen myönteisesti ratkaisee yleisimmät ongelmat ja arvioi ongelmiin johtaneita syitä arvioi omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa työssään yleensä laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja muuttaa tarvittaessa omaa toimintaansa keskustelee omaaloitteisesti toiminnastaan toimii asiakastilanteissa siten, että se vahvistaa asiakassuhteen säilymistä. ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset noudattaa työyhteisön sääntöjä ja sovittuja toimintamalleja sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä edistää alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ratkaisee yleisimmät ongelmat välttää ongelmien toistumisen muuttamalla toimintaansa arvioi monipuolisesti työtään annettujen kriteerien mukaisesti ja osaa kehittää toimintaansa. soveltaa työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä huomioiden muiden mielipiteet keskustelee omaaloitteisesti ja luontevasti toiminnastaan, sekä omaa hyvät kuuntelutaidot toimii asiakastilanteissa ja osana verkostoitunutta yritystä siten, että se vahvistaa asiakassuhteen säilymistä ja edistää uusien asiakassuhteiden syntymistä. 48

2.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 2.5.1 Koneellinen puunkorjuu 20 osp (Metsätie, Rajamäki) Tutkinnon osan keskeinen osaaminen - Työturvallisuus osaaminen - Korjuujäljen laadun ymmärtäminen Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa suunnitella puutavaran korjuun tehdä puunkorjuuta vähintään yhdellä konetyypillä vastaanottaa ja lähettää työmaa- ym. tiedot tiedonsiirtojärjestelmää hyväksi käyttäen varmistaa käyttämiensä koneiden ja laitteiden toimintakunnon sekä tekee päivittäiset huollot ja tarkistukset ottaa huomioon puutavaran valmistusta koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet toimittaa työssä syntyvät jätteet niille kuuluville paikoille ja ylläpitää työpaikan yleistä siisteyttä ottaa työssään huomioon turvallisuuden, terveyden ja ergonomian vaatimukset. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Koneellinen puunkorjuu Puunkorjuun suunnittelu Kustannusten ja kannattavuuden laskenta 3.6/20h sekä 3.7/4h Puunkorjuutyön kokonaisuuden hallinta Korjuuohjeiden noudattaminen Työn itsenäinen ja vastuullinen tekeminen Koneellinen puutavaran korjuu Puutavaralajien mitta ja laatuvaatimusten noudattaminen Metsänkäsittelyohjeiden noudattaminen Puutavaran varastoiminen Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen 1.1/12h Koneiden siirtokuljetukset Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osaan voidaan sisällyttää työssäoppimista. Tutkinnon osaan on integroitu kuljetusalan perustason ammattipätevyysopintoja ( ). 49

OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Vaadittava ennakko-osaaminen: Tutkinnon osan aloitus on integroitu osaksi tutkinnon osia Metsienhoito ja puunkorjuu sekä Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito. 50

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 5 Koneellinen puunkorjuu 20 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettajat hyväksyvät Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen sekä koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö annetaan Näytön toteutustapa Näytössä opiskelija tekee puunkorjuutyömaalle koneellisesti puutavaraa valmistavan koneen korjuusuunnitelman korjuuohjeiden mukaisesti ja suorittaa korjuuta suunnitelmansa, sekä laatu- ja korjuuohjeiden mukaisesti käyttäen kohteelle soveltuvaa työmenetelmää. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Tehtävien arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot ja palaute kunnossapidon osalta Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja (puheenjohtaja). Arvosanasta päättää opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työn opetuksen ajan. Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 16.11.2010. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 17.5.2010. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 51

Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Puunkorjuun suunnittelu Puunkorjuutyön kokonaisuuden hallinta sekä työn itsenäinen ja vastuullinen tekeminen Työn tuloksen sekä oman työn arviointi ja kehittäminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee korjuun suunnittelee korjuun suunnittelee korjuun työmaaohjeiden mukaisestmaaohjeiden rutiininomaisesti työ- rutiininomaisesti ohjeiessa mukaan den mukaan ja tarvitta- pystyy soveltamaan ohjeita erilaisilla kohteil- hyödyntää välttämättömiä tiedonsiirtosovelluksia tekee työn korjuusuunnitelman mukaisesti toimii usein omaaloitteisesti ja ahkerasti tekee työn siten, että hänestä johtuvia korjuuvaurioita tulee korkeintaan laatuohjeessa hyväksyttävä määrä katkoo ja lajittelee yleisimmät puutavaralajit niiden tärkeimpienmittaja laatuvaatimusten mukaisesti arvioi työjäljestään hyvää ja kehitettävää. hakee tiedonsiirrosta työmaaohjeet ja kartat tekee työn korjuusuunnitelman mukaisesti toimii oma-aloitteisesti ja on ahkera tekee työn siten, että hänestä johtuvat korjuuvauriot ovat vähäisiä katkoo ja lajittelee yleisimmät puutavaralajit pääosin niiden mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti seuraa ja arvioi omaa työn tulostaan ja työtapojaan sekä arvioi niiden vaikutuksia puutavaran laatuun. la hyödyntää koneessa olevaa tietojärjestelmää korjuun suunnittelussa tekee työn korjuusuunnitelman mukaisesti. Muuttaa työjärjestystä tarvittaessa toimii oma-aloitteisesti ja on ahkera sekä työtään kehittävä tekee työnsä itsenäisesti ja vastuullisesti alusta loppuun tekee työn siten, että hänestä johtuvat korjuuvauriot ovat yksittäisiä katkoo ja lajittelee yleisimmät puutavaralajit niiden mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti seuraa ja arvioi työn tulostaan ja työtapojaan sekä arvioi työn tuloksen ja työtavan vaikutuksia työn tuottavuuteen ja puutavaran laatuun pyrkii kehittämään työnsä tuottavuutta ja laatua.

Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Koneellinen puutavaran korjuu Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen Puutavaran varastoiminen Jätteiden käsitteleminen Laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminnan huomioon ottaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja varustelee ja säätää koneen keskeisimmät toiminnot siten, että sillä voidaan työskennellä hallitusti korjaa puutavaraa koneellisesti laatu- ja korjuuohjeiden mukaisesti käyttäen kohteelle soveltuvaa työmenetelmää sekä käsittelee konetta hallitusti huolehtii koneiden ja laitteiden toimintakunnosta tunnistaa yleisimmät toimintahäiriöt ja viat sekä korjaa ne ohjattuna tunnistaa vaaralliset huolto ja korjaustyöt (Vna 749/2001) tekee jatkokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat varastoi puutavaran siten, että sen laatu ei oleellisesti heikkene varastossa varustelee ja säätää koneen siten, että sillä voidaan työskennellä joustavasti korjaa puutavaraa koneellisesti laatu- ja korjuuohjeiden mukaisesti käyttäen kohteelle soveltuvaa työmenetelmää ja konetta sujuvasti ylläpitää koneiden ja laitteiden toimintakuntoa ja arvioi mahdollisten korjausten kiireellisyyden tunnistaa ja korjaa yleisimmät toimintahäiriöt ja viat sekä etenee vianetsinnässä järjestelmällisesti ohjattuna tunnistaa vaaralliset huolto ja korjaustyöt (Vna 749/2001) tekee jatkokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat varastoi puutavaran siten, että sen laatu ei oleellisesti heikkene varastossa varustelee ja säätää koneen siten, että sillä voidaan työskennellä taloudellisesti ja tehokkaasti korjaa puutavaraa koneellisesti laatu- ja korjuuohjeiden mukaisesti käyttäen kohteelle soveltuvaa työmenetelmää ja konetta joustavasti sekä taloudellisuus- ja tehokkuusperiaatteen mukaisesti ylläpitää koneiden toimintakuntoa ennakoivasti ja arvioi mahdollisten korjausten kiireellisyyden tunnistaa ja korjaa yleisimmät toimintahäiriöt ja viat sekä etenee järjestelmällisesti vianetsinnässä tunnistaa vaaralliset huolto ja korjaustyöt (Vna 749/2001) tekee jatkokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat varastoi puutavaran siten, että sen laatu ei oleellisesti heikkene varastossa varastoi puutavaran siten, että sen tehokas jatkokäsittely on mahdollista erottelee työssään syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin huolehtii työpaikan yleisestä siisteydestä. 53

Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Puutavaralajien mitta ja laatuvaatimusten noudattaminen Metsänkäsittelyohjeiden noudattaminen Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa huomioon yleisimpien ottaa huomioon yleisim- ottaa huomioon yleisim- puutavaralajien pien puutavaralajien pien puutavaralajien mitat ja tärkeimmät mitat ja laatuvaatimukseset mitat ja laatuvaatimuk- laatuvaatimukset hyödyntää käytössä olevat katkontavaihtoehdot toimii metsänkäsittelyohjeiden mukaisesti. soveltaa metsänkäsittelyohjeita käsiteltävälle kohteelle. optimaalisesti soveltaa metsänkäsittelyohjeita metsän tuottaminen ja metsänomistajan tavoitteet huomioiden. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa huomioon työn terveys- ja turvallisuusriskit työskentelemällä siten, että siitä ei aiheudu vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville tekee työtä ergonomisesti ottaa huomioon erityi- ottaa huomioon erityi- oikein, työsuojelu- sesti työmaan ja työn sesti työmaan ja työn ja työturvallisuusohjeita vaaratekijät ja tarvittaessa vaaratekijät ja tarvitta- ja määräyksiä noudattaen ilmoittaa niistä essa ilmoittaa niistä käyttää ja huoltaa koneita ja laitteita turvallisesti tietää käytössään olevien koneiden, laitteiden ja työympäristön aiheuttamat suurimmat työturvallisuusriskit työskentelee ergonomisesti. ilmaisee itseään ymmärrettävästi sekä ottaa vastaan annettuja ohjeita ilmaisee itseään ymmärrettävästi sekä noudattaa annettuja ohjeita ilmaisee itseään selkeästi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä noudattaa tarkasti annettuja ohjeita ja niiden perusteita ja kehittää yhteistyötaitojaan 54

2.5.2 Metsätraktoreiden käyttö 15 osp (Kannus, Ruokolahti, Tuomarniemi) Tutkinnon osan keskeinen osaaminen - Puutavaran lähikuljetus - Lähikuljetuksen suunnittelu - Päivittäiset huolto- ja korjaustoimenpiteet - Varastomuodostelmien teko - Tuotantotietojen tallentaminen ja lähettäminen - Työturvallisuusnäkökohdat Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa toimia puutavaran lähikuljetuksen työtehtävissä työntekijänä tai yrittäjänä suunnitella ja toteuttaa puutavaran lähikuljetuksen metsä- tai maataloustraktorilla tehdä pienet määräaikaishuollot ja yksinkertaisia korjaustoimenpiteitä metsätyömaalla käsitellä huoltojätteet metsätyömaalla laatia metsätyömaalle kuljetussuunnitelman tehdä kaukokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat eri puutavaralajeille laskea puutavaran lähikuljetukselle taksan arvioida korjattavat puutavaramäärät lähettää korjuutiedot koneen tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen tai muulla työmaaohjeen mukaisella tavalla noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT Lähikuljetuksen suunnittelu ja toteutus Työn hinnoittelu, kustannusten ja kannattavuuden laskenta Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset Varastomuodostelmien suunnittelu ja toteutus Tiedonsiirtojärjestelmän käyttö ja puutavaramäärienarviointi Metsäkoneen rakenteen tunteminen Varaosien, tarvikkeiden, polttoja voiteluaineiden ja työvälineiden valinta ja käyttö Metsäkoneen huolto ja korjaus Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Ympäristön suojelu Tutkinnon osaan voidaan sisällyttää työssäoppimista. 55

OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Tutkinnonosan suorittaminen vapaasti valittavana tutkinnonosana mukautetuin oppimistavoittein ei ole esteenä tutkintotodistuksen saamiselle. Vaadittava ennakko-osaaminen: Tutkinnon osan aloitus on integroitu osaksi Metsienhoito ja puunkorjuu sekä Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossa pito tutkinnon osia. 56

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 9 Metsätraktoreiden käyttö 15 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen sekä koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö annetaan Näytön toteutustapa Opiskelija suunnittelee ja tekee puutavaran lähikuljetustöitä metsä- tai maataloustraktorilla metsätyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Tehtävien arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot ja palaute kunnossapidon osalta Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja). Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työn opetuksen ajan. Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. Työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan.(arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 16.11.2010. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 17.5.2010. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa.

Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Lähikuljetuksen suunnittelu ja toteutus Metsäkoneen huolto ja korjaus Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset Matematiikan ja luonnontieteen soveltaminen Varastomuodostelmien suunnittelu ja toteutus Työn hinnoittelu Aloitekyky ja yrittäjyys Tiedonsiirtojärjestelmän käyttö ja puutavaramäärienarviointi Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Ympäristön suojelu Kestävä kehitys Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija laatii ohjattuna työmaalle laatii lähes itsenäisesti kuljetussuunnitelman, työmaalle kuljetus suun- kuljettaa puutavaraa nitelman, kuljettaa puutavaraa suunnitelman mukaisesti suunnitelman helpossa metsämaastossa mukaisesti normaalissa metsämaastossa metsämaastossa tekee ohjattuna metsäkoneen pienet määräaikaishuollot ottaa huomioon työssään ohjattuna puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset tekee ohjattuna kaukokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat eri puutavaralajeille. ohjattuna laskee puutavaran lähikuljetukselle kannattavan taksan vastaanottaa ohjattuna työmaaohjeet, arvioi puutavaramäärät ja lähettää tiedot koneen tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen, tai muulla työmaaohjeen mukaisella tavalla toimittaa ohjattuna huoltojätteet ohjeen mukaiseen paikkaan estää luontoon kohdistuvat ympäristöhaitat tekee lähes itsenäisesti metsäkoneen pienet määräaikaishuollot, sekä suorittaa yksinkertaisia korjauksia ottaa huomioon työssään lähes itsenäisesti yleisimmät puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset tekee pääosin kaukokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat eri puutavaralajeille. Muodostelmissa voi olla vähäistä lajittelutarvetta laskee lähes itsenäisesti puutavaran lähikuljetukselle kannattavan taksan vastaanottaa lähes itsenäisesti työmaaohjeet, arvioi puutavaramäärät ja lähettää tiedot koneen tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen, tai muulla työmaaohjeen mukaisella tavalla toimittaa lähes itsenäisesti huoltojätteet asianmukaiseen paikkaan estää luontoon kohdistuvat ympäristöhaitat ja asennoituu myönteisesti ympäristönsuojeluun ohjattuna pitää puutavaran lähikuljetuksen kulhuolellisesti pitää puutavaran lähikuljetuksen laatii itsenäisesti työmaalle kuljetussuunnitelman, kuljettaa puutavaraa suunnitelman mukaisesti myös vaikeassa tekee itsenäisesti metsäkoneen pienet määräaikaishuollot, sekä tekee yksinkertaisia korjauksia ottaa huomioon työssään itsenäisesti yleisimmät puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset tekee itsenäisesti kaukokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat eri puutavaralajeille. Muodostelmissa ei ole lajittelutarvetta. laskee itsenäisesti ja sujuvasti puutavaran lähikuljetukselle kannattavan taksan vastaanottaa itsenäisesti ja sujuvasti työmaaohjeet, arvioi puutavaramäärät ja lähettää tiedot koneen tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen, tai muulla työmaaohjeen mukaisella tavalla toimittaa itsenäisesti huoltojätteet asianmukaiseen paikkaan estää aktiivisella toiminnalla luontoon kohdistuvat ympäristöhaitat ja asennoituu esimerkillisen myönteisesti ympäristönsuojeluun huolellisesti ja laadukkaasti pitää puutavaran 58

Vian määritys Oma-aloitteisuus ja ahkeruus Itsearviointi Päätösten tekemine jetusvälineen käyttökunnossa, sekä noudattaa annettuja ohjeita paikantaa ohjattuna metsäkoneen vian ja määrittää korjaustarpeen ja toimii omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut arvioi osittain työsuoritustaan hyväksyttävällä tavalla. tekee osittain päätökset oikein ja etenee työtehtävissä. kuljetusvälineen käyttökunnossa, sekä noudattaa annettuja ohjeita paikantaa lähes itsenäisesti metsäkoneen yleisimmät viat ja määrittää korjaustarpeen toimii oma-aloitteisesti, on pääosin ahkera ja motivoitunut arvioi hyväksyttävällä tavalla työsuoritustaan ja kehittymistään. tekee pääosin päätökset oikein ja etenee loogisesti työtehtävissä. lähikuljetuksen kuljetusvälineen käyttökunnossa, sekä noudattaa annettuja ohjeita etenee järjestelmällisesti metsäkoneen vianetsinnässä, paikantaa itsenäisesti vian ja määrittää korjaustarpeen toimii oma-aloitteisesti, on ahkera, motivoitunut ja työtään arvostava arvioi kriittisesti ja oikein työsuoritustaan sekä kehittymistään tekee päätökset nopeasti ja oikein, sekä etenee loogisesti työtehtävissä Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Puutavaran lähikuljetus Varaosien, tarvikkeiden, polttoja voiteluaineiden ja työvälineiden valinta ja käyttö Metsäkoneen säätö Teknologian ja tietotekniikan hyväksikäyttö Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsäkoneen rakenteen tunteminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija hallitsee ohjattuna käyttämänsä kuljetusvälineen työmenetelmät, ja ottaa huomioon korjuujäljelle asetettavat vaatimukset valitsee ohjattuna huoltotyössä tarvitsemansa varaosat, tarvikkeet, aineet, ja työvälineet, sekä käyttää työvälineitä hyväksyttävällä tavalla säätää ohjattuna työympäristön ja metsäkoneen toiminnat itselleen sopivaksi. hallitsee lähes itsenäisesti käyttämänsä kuljetusvälineen työmenetelmät ja ottaa huomioon korjuujäljelle asetettavat vaatimukset valitsee lähes itsenäisesti huoltotyössä tarvitsemansa varaosat, tarvikkeet, aineet, ja työvälineet, sekä käyttää työvälineitä oikein säätää lähes itsenäisesti työympäristön ja metsäkoneen toiminnat itselleen sopivaksi. hallitsee itsenäisesti käyttämänsä kuljetusvälineen työmenetelmät, ja ottaa huomioon korjuujäljelle asetettavat vaatimukset valitsee itsenäisesti huoltotyössä tarvitsemansa varaosat, tarvikkeet, aineet ja työvälineet, sekä käyttää työvälineitä sujuvasti ja oikein säätää itsenäisesti työympäristön ja metsäkoneen toiminnat itselleen sopivaksi. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tuntee osittain metsäkoneen tuntee pääosin metsä- tuntee hyvin metsäko- voimansiirron ja koneen voimansiirron ja neen voimansiirron ja moottorin toimintaperiaatteet moottorin toimintaperi- moottorin toimintaperikan sekä hydrauliiaatteet sekä hydrauliiaatteet sekä hydraulii- ja sähkötekniikan kan ja sähkötekniikan kan ja sähkötekniikan perusteet perusteet perusteet 59

Hydrauliikan ja sähkökaavioiden hyödyntäminen tulkitsee ohjattuna, metsäkoneen vianetsinnässä, hydrauliikka- ja sähkökaavioiden perusmerkistöjä. tulkitsee ohjattuna, metsäkoneen vianetsinnässä, hydrauliikka- ja sähkökaavioiden perusmerkistöjä.. tulkitsee oikein ja hyödyntää sujuvasti, metsäkoneen vian etsinnässä, hydrauliikka- ja sähkökaavioiden perusmerkistöjä. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö tekee työtä ergonomisesti oikein, työsuojeluja työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä noudat- Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tekee työtä ohjattuna tekee työtä ohjattuna ergonomisesti oikein, ergonomisesti oikein, työsuojelu- ja työturvallisuusohjeita työsuojelu- ja työturval- ja - lisuusohjeita ja - määräyksiä noudattaen määräyksiä noudattaen taen tekee työtä ergonomisesti oikein, työsuojeluja työturvallisuusohjeita ja määräyksiä noudattaen keskustelee ohjattuna toiminnastaan. ottaa huomioon erityisesti työmaan ja työn vaaratekijät ja tarvittaessa ilmoittaa niistä keskustelee toiminnastaan ottaa huomioon erityisesti työmaan ja työn vaaratekijät ja tarvittaessa ilmoittaa niistä keskustelee omaaloitteisesti ja luontevasti toiminnastaan sekä omaa hyvät kuuntelutaidot. 60

2.5.3 Metsäkoneen käyttö 10 osp (Kannus, Ruokolahti, Tuomarniemi) Tutkinnon osan keskeinen osaaminen - Puutavaran lähikuljetus - Lähikuljetuksen suunnittelu - Ympäristön- ja metsänhoidon suositukset ja määräykset - Päivittäiset huolto- ja korjaustoimenpiteet - Varastomuodostelmien teko - Tuotantotietojen tallentaminen ja lähettäminen - Työturvallisuusnäkökohdat Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa suunnitella ja tehdä puutavaran valmistusta tai lähikuljetusta koneellisesti tehdä metsäkoneen tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön liittyviä töitä, kuljettajakohtaisia säätöjä sekä koneen toimintakunnon ylläpitoon liittyviä usein toistuvia töitä metsätyömaalla noudattaa eri työvaiheissa työturvallisuussäädöksiä, -määräyksiä ja -ohjeita, sekä ottaa huomioon työssään ympäristöhoidon säädökset ja muut vaatimukset metsässä tehdä keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat asentaa ja käyttää työssä tarvittavia metsäkoneen lisävarusteita käyttää koneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Työelämälähtöiset toimintakokonaisuudet ja arvioinnin kohteet Koneellisen puunkorjuun suunnittelu Talousmetsän käsittely ja kestävä kehitys Korjuun laadun seuranta Koneellinen puutavaran metsäkuljetus Päivittäiset huollot Lisälaitteiden ja varusteiden käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyväksikäyttö Työturvallisuus ja ergonomiaosaaminen Tutkinnon osaan voidaan sisällyttää työssäoppimista. 61

OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Tutkinnonosan suorittaminen vapaasti valittavana tutkinnonosana mukautetuin oppimistavoittein ei ole esteenä tutkintotodistuksen saamiselle. Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelijalla tulee olla Metsienhoito ja puunkorjuu tutkinnonosa suoritettuna. 62

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 3 Metsäkoneen käyttö 10 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen sekä koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö annetaan. Näytön toteutustapa Opiskelija suunnittelee ja tekee puutavaran valmistusta tai lähikuljetusta koneellisesti metsätyömaalla. Lisäksi hän tekee koneen tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön liittyvät työt, kuljettajakohtaiset säädöt sekä koneen käyttökunnon ylläpitoon liittyvät usein toistuvat työt. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot ja palaute kunnossapidon osalta. Tuottavuutta arvioidaan kuormaa/tunti periaatteella näyttöaineiston mukaan. Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja). Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työn opetuksen ajan. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 24.9.2013. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 7.11.2013. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 63

Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Koneellisen puunkorjuun suunnittelu Koneellinen puutavaran valmistus tai metsäkuljetus Talousmetsän käsittely ja kestävä kehitys Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee ohjattuna puunkorjuutyömaan tekee hyväksyttävästi tekee itsenäisesti laa- hakkuu- puunkorjuutyömaan dukkaan puunkorjuu- tai kuljetussuunnitelman, hakkuu- tai kuljetustyömaan hakkuu- tai jossa ympäristönsuunnitelman, jossa kuljetussuunnitelman, hoito, koneellinen puunkorjuu ympäristönhoito, ko- jossa ympäristönhoito, ja puunhankinnan neellinen puunkorjuu ja koneellinen puunkorjuu logistinen ketju on sovitettu puunhankinnan logisti- ja puunhankinnan logis- yhteen nen ketju on sovitettu tinen ketju on sovitettu hallitsee ajoittain ohjattuna yhden puutavaran valmistuskoneen tai metsätraktorin käyttötekniikan ja keskeisimmät käyttöajanmukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käsittelee metsäkonetta hyväksyttävästi helpoissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään ohjattuna puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa työn laadun noudattaa työssään ohjattuna talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita, sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen; kuten polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen tietää osittain työn kustannusrakenteen ja arvio osittain tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita yhteen hallitsee hyväksyttävästi yhden puutavaran valmistuskoneen tai metsätraktorin käyttötekniikan ja keskeisimmät käyttöajanmukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käsittelee metsäkonetta hallitusti sekä taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti normaaleissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään hyväksyttävästi puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa työn laadun noudattaa työssään hyväksyttävästi talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita, sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen; kuten polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen tietää pääosin työn kustannusrakenteen ja arvioi tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja perusteellisesti yhteen hallitsee itsenäisesti yhdenpuutavaran valmistuskoneen tai metsätraktorinkäyttötekniikan ja keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käsittelee metsäkonetta sujuvasti ja hallitusti sekä taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti erilaisissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään itsenäisesti puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa perusteellisesti työn laadun noudattaa työssään itsenäisesti talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita, sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen; kuten polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen tietää perusteellisesti työn kustannusrakenteen ja arvioi realistisesti tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä 64

ohjeita noudattaa annettuja ohjeita Oma-aloitteisuus ja ahkeruus tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut. on oma-aloitteinen, pääosin ahkera ja motivoitunut on oma-aloitteinen, ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Lisälaitteiden ja varusteiden käyttö Työmenetelmin soveltaminen Tietoteknisten järjestelmien käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyväksikäyttö Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Korjuun laadun seuranta Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää ohjattuna lisälaitteita ja varusteita hallitsee vähintään yhden työmenetelmän ja soveltaa sitä usein toistuviin työtilanteisiin käyttää ohjattuna metsäkoneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään ohjattuna metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja. käyttää hyväksyttävästi lisälaitteita ja varusteita hallitsee hyväksyttävästi työmenetelmät ja soveltaa niitä normaaleihin työtilanteisiin käyttää hyväksyttävästi metsäkoneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään hyväksyttävästi metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja käyttää itsenäisesti lisälaitteita ja varusteita hallitsee perusteellisesti työmenetelmät ja soveltaa niitä erilaisiin työtilanteisiin käyttää itsenäisesti metsäkoneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valmistaa ja/tai lajittelee valmistaa ja/tai lajittelee valmistaa ja/tai lajittelee ohjattuna puutavaran puutavaran hyväksyttävästi itsenäisesti puutavaran mitta- ja laatuvaatimusten mitta- ja laatuvaa- mitta- ja laatuvaatimus- mukaisesti, sekä timusten mukaisesti, ten mukaisesti, sekä noudattaa tärkeimpiä sekä noudattaa puutavaran noudattaa täsmällisesti puutavaran varastoinnin varastoinnin ohjeita. puutavaran varastoinnin ohjeita. ohjeita. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa tärkeimpiä noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, työturvallisuussäädöksiä, - määräyksiä ja -ohjeita -määräyksiä ja -ohjeita käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, -määräyksiä ja -ohjeita käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita 65

Vuorovaikutus ja yhteistyö ottaa huomioon tärkeimmät työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkonetta työturvallisesti ja osittain ergonomisesti oikein toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkonetta työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa sopeuttaen tarvittaessa omaa toimintaansa ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkonetta työturvallisesti ja ergonomisesti oikein toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä. 2.5.4 Turvetuotanto 15 osp (Tuomarniemi) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa suunnitella ja tehdä yhden satokerran työt tuotantolohkolle ylläpitää tuotantokoneiden toimintakuntoa määrittää turpeen kosteuden hinnoitella yhden satokerran työt tehdä työn ottaen huomioon työtä koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet ottaa työssään huomioon asiakkaan ja yrittäjän varmistaa työskentelyalueensa paloturvallisuuden sekä vesiensuojelun ja minimoi pölyhaitat ottaa työssään huomioon turvallisuuden, terveyden ja ergonomian vaatimukset. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Turvetuotannon perusteet 4 osp Turpeen korjuun suunnittelu Turvetuotanto ja kestävä kehitys Turvetuotannon laadun seuranta Työturvallisuus ja ergonomiaosaaminen Turpeen nosto 11 osp Turpeennostokoneiden käyttö Päivittäiset huollot Lisälaitteiden ja varusteiden käyttö 66

Teknologian ja tietotekniikan hyväksikäyttö Paloturvallisuus Tutkinnon osaan voidaan sisällyttää työssäoppimista. OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan työ- ja paloturvallisuus. Mikäli opiskelija valitsee tutkinnon osan Turvetuotanto, on tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelijalla täytyy olla suoritettuna tutkinnonosa Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito. 67

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 8 Turvetuotanto 15 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen sekä koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö annetaan Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattitaidon suunnittelemalla ja tekemällä kaksi seuraavista turvetuotannon työvaiheista: palan kentälle vetäminen, jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen, kuormaaminen, ajo, imukeräily, mekaaninen keräily tai aumaaminen. Hän huolehtii tuotantokoneiden toimintakunnosta sekä hinnoittelee yhden satokerran työt. Näytössä arvioitava osaaminen: Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Näytön arvioijat: Opettaja, työpaikkaohjaaja, opiskelija Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Ammattiosaamisen näytöllä arvioitavat työvaiheet eivät voi olla samoja, joita bioraakaaineen hankinta ja käyttö opintokokonaisuuden näytöllä on ollut. Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan työ- ja paloturvallisuus Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytöllä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointia. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja). Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työssäoppimisen ajan. Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. Työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 24.9.2013. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 7.11.2013. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 68

Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Työn suunnitteleminen Työn kokonaisuuden hallinta, työn itsenäinen ja vastuullinen tekeminen Työn tuloksen sekä oman työn arviointi ja kehittäminen Kustannustehokas ja tuloksellinen toimiminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee vähintään yhden työvaiheen työt tekee työn tuotantosuunnitelman mukaisessa järjestyksessä toimii oma-aloitteisesti saavuttaa ohjattuna laatuohjeiden mukaisen työn tuloksen löytää työjäljestään ja työtavoistaan hyvää ja kehitettävää määrittelee yhden satokerran töille tarvittavan työajan laskee yhden satokerran kustannuksiin töille yksikkökustannukset ohjattuna arvioi työtään suhteessa määrällisiin tavoitteisiin. suunnittelee satokerran työt mukaan lukien työvaiheidenoikean järjestyksen ja ajankohdat arvioi ulkoisten tekijöiden muutoksien vaikutuksia aikataulutukseen tekee työn tuotantosuunnitelman mukaisessa järjestyksessä sekä muuttaa työjärjestystä tarvittaessa toimii oma-aloitteisesti ja joutuisasti tekee rutiinityöt itsenäisesti ja vastuullisesti saavuttaa useimmiten laatuohjeiden mukaisen työn tuloksen seuraa työn tulostaan ja työtapojaan. Osaa arvioida niiden vaikutuksia turpeen laatuun määrittelee yhden satokerran töille työajan ja laskea niille yksikkökustannukset annetuilla konetuntihinnoilla tietää turvetuotannon tarjoamia mahdollisuuksia toimia yrittäjänä suunnittelee satokerran työt mukaan lukien työvaiheiden oikea järjestys ja ajankohdat arvioi ulkoisten tekijöiden muutoksien vaikutuksia suunnitelman toteutukseen tekee työn tuotantosuunnitelman mukaisessa järjestyksessä sekä selvittää miten hänen tekemät työvaiheet liittyvät turvetuotannon kokonaisuuteen toimii oma-aloitteisesti ja joutuisasti sekä kehittää työtään tekee työnsä itsenäisesti ja vastuullisesti alusta loppuun saavuttaa laatuohjeiden mukaisen työn tuloksen seuraa työn tulostaan ja työtapojaan. Osaa arvioida niiden vaikutuksia turpeen laatuun ja tuotantomäärään määrittelee yhden satokerran töille yksikkökustannukset ja verrata niitä keskimääräisiin kustannuksiin arvioi realistisesti omia mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä turvetuotannossa 69

Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Koneellisten turvetuotantotöiden tekeminen Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen Toimiminen työssä ja työyhteisössä Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija säätää koneen ja laitteen ohjattuna tekee satokerran työt yhdellä tuotantomenetelmällä käyttäen koneiden ja laitteiden perustoimintoja. Koneiden ja laitteiden käyttö on hallittua, mutta toiminta on vielä kaavamaista huolehtii koneiden ja laitteiden toimintakunnosta tunnistaa yleisimmät toimintahäiriöt ja viat sekä korjaa ne ohjattuna tunnistaa vaaralliset huollot ja korjaustyöt, joita ei saa tehdä yksin valitsee ohjattuna työssä tarvittavat aineet, tarvikkeet sekä välineet ja käyttää niitä turvallisesti huolehtii ja työskentelyalueensa tuotannonaikaisesta vesienpuhdistuksesta säätää koneiden ja laitteiden keskeisimmät toiminnot siten, että se mahdollistaa laatuohjeen mukaisen turpeen tuottamisen tekee satokerran työt vähintään yhdellä tuotantomenetelmällä käyttäen koneita ja laitteita sujuvasti ylläpitää koneiden ja laitteiden toimintakuntoa ja arvioi mahdollisten korjausten kiireellisyyden tunnistaa vaaralliset huollot ja korjaustyöt, joita ei saa tehdä yksin tunnistaa ja korjaa yleisimmät toimintahäiriöt ja viat tarvitsee ohjausta järjestelmällisessä vianetsinnässä valitsee työssä tarvittavat aineet, tarvikkeet sekä välineet ja käyttää niitä turvallisesti arvioi turvetuotannon merkittävimmät vaikutukset alapuoliseen vesistöön huolehtii työskentelyalueensa tuotannonaikaisesta vesienpuhdistuksesta säätää koneen ja laitteen niin, että niiden kapasiteetti voidaan hyödyntää tehokkaasti ja se mahdollistaa laatuohjeen mukaisen turpeen tuottamisen tekee satokerran työt vähintään yhdellä tuotantomenetelmällä käyttäen koneita ja laitteita sujuvasti sekä työhön soveltuvalla tavalla ylläpitää koneiden ja laitteiden toimintakuntoa ja arvioi mahdollisten korjausten kiireellisyyden tunnistaa vaaralliset huollot ja korjaustyöt, joita ei saa tehdä yksin tunnistaa ja korjaa yleisimmät toimintahäiriöt ja viat etenee järjestelmällisesti vianetsinnässä varaa ennakkoon työssä tarvittavat aineet, tarvikkeet sekä välineet ja käyttää niitä turvallisesti arvioi turvetuotannon merkittävimmät ympäristövaikutukset huolehtii työskentelyalueensa tuotannonaikaisesta vesienpuhdistuksesta 70

Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Turpeen kosteuden määrittäminen Paloturvallisuuden huomioon ottaminen Pölyhaittojen minimoiminen Vesiensuojelun huomioon ottaminen Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija määrittää turpeen kosteuden määrittää turpeen kos- määrittää turpeen kosnettä teknistä apuväliteuden aistinvaraisesti teuden aistinvaraisesti. hyödyntäen Osaa ajoittaa tuloksen perusteella seuraavan ottaa huomioon tuulen vaikutuksen paloturvallisuuteen huolehtii työnsä paloturvallisuudesta määrittelee millaisia pölyhaittoja työssä syntyy käyttää tuotantoalueen vedenpuhdistusjärjestelmää ottaa huomioon sääolosuhteiden ja tuotantoalueen kuivuuden vaikutukset paloturvallisuuteen huolehtii työnsä paloturvallisuudesta määrittelee millaisia pölyhaittoja työssä syntyy ja tietää niiden merkittävimmät vaikutukset ympäristölle ja minimoi merkittävimmät pölyhaitat käyttää tuotantoalueen vedenpuhdistusjärjestelmää työvaiheen ottaa huomioon sääolosuhteiden ja tuotantoalueen kuivuuden vaikutukset paloturvallisuuteen arvioi mitä työmaan palontorjuntasuunnitelma sisältää ja minimoi työnsä paloturvallisuusriskit määrittelee millaisia pölyhaittoja työssä syntyy ja tietää niiden merkittävimmät vaikutukset ympäristölle ja minimoi työnsä pölyhaitat tarkoituksenmukaisesti käyttää tuotantoalueen vedenpuhdistusjärjestelmää Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija käyttää ja huoltaa koneita ja laitteita turvallisesti tunnistaa koneiden, laitteiden ja työympäristön aiheuttamat suurimmat terveys- ja turvallisuusriskit työskentelee ergonomisesti hälyttää apua hätätilanteissa antaa itselleen ja toiselle ensiapua toimii työryhmän jäsenenä toimii työryhmän jäse- toimii tasavertaisena tutuissa vuorovainenä tutuissa vuorovai- jäsenenä työryhmässä kutustilanteissa kutustilanteissa sopeuttaen tarvittaessa omaa toimintaansa 71

3. Yhteiset tutkinnon osat Tampereen seudun ammattiopisto Yhteisten tutkinnonosien sisällöt on kuvattu Tampereen seudun ammattiopiston Yhteisten tutkinnonosien opetussuunnitelmassa. Yhteisten tutkinnon osien toteutuminen metsäkoneenkuljettajan opinnoissa on esitetty alla olevassa taulukossa. Valinnaisten yhteisten tutkinnon osien tarjonta vaihtelee toimipisteittäin. Tutkinnon osa/ Osa-alue Suoritusajankohta 1.v. 2.v. 3.v. 17 18 0 Kori 1: Viestintä- ja vuorovaikutus osaaminen (11 osp) Äidinkieli 5 osp Äidinkieli 1 (3 osp) 3 Äidinkieli 2 (2 osp) 2 Toinen kotimainen 1 osp 1 Vieras kieli (englanti) 2 osp 2 Valinnainen yhteinen tutkinnon osa 3 osp 3 Kori 2: Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osp) Matematiikka 3 osp 3 Fysiikka ja kemia 2 osp Fysiikka 1 osp 1 Kemia 1 osp 1 TVT ja sen hyödyntäminen 1 osp 1 Valinnainen yhteinen tutkinnon osa 3 osp 3 Kori 3: Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Yhteiskuntataidot 1 osp 1 Työelämätaidot 1 osp 1 Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp 1 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp 2 Valinnainen yhteinen tutkinnon osa 3 osp 3 Kori 4: Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osp) Arjen taidot 2 osp 2 Valinnainen yhteinen tutkinnon osa 2 osp 2 Valinnainen yhteinen tutkinnon osa 3 osp 3 Opintoja integroidaan eli yhdistetään eri aineiden opetusta monialaisiksi toisiaan täydentäviksi kokonaisuuksiksi. Integroimista voidaan toteuttaa ammatillisten tutkinnonosien ja yhteisten tutkinnonosien välillä, eri ammatillisten tutkinnonosien välillä sekä yhteisten tutkinnonosien välillä. Integroinnilla pyritään lisäämään oppimistilanteiden työelämälähtöisyyttä ja tarjoamaan opiskelijoille mahdollisuuksia kehittää osaamistaan monialaisesti työelämälähtöisissä tehtäväkokonaisuuksissa. Metsäkoneenkuljettajan koulutus toteutetaan hyvin pitkälle käytännön työnä tehtävissä työelämän vaatimusten mukaisissa työtehtävissä ja työolosuhteissa; työhön integroituu eri tutkinnon osien sisällöt; Metsien hoito ja puunkorjuu, Metsäkoneiden huolto ja kunnossapito, koneiden käyttöön liittyvät tutkinnon osat sekä yhteiset aineet. Yrittäjyyden integroitumista ammatillisiin ja yhteisiin tutkinnon osiin on kuvattu kappaleessa 1.4 ja seuraavan sivun taulukossa on kuvattuna kuljetusalan perustason ammattipätevyysopintojen integroimista metsäalan ammatillisiin opintoihin. Integrointi suunnitellaan ja toteutetaan opettajatiimien yhteistyönä. 72

Tutkinnon osa Aihe Sisältyy ammatilliseen aihealueeseen Sisältyy korttikoulutukseen opiskeluvuosi Tuntia Metsien hoito ja puunkorjuu yhteensä 36 tuntia 3.3. Fyysisten riskien ennaltaehkäiseminen 12h Puunhankinta; turvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta, manuhakkuun yhteydessä 3.5. Hätätilanteiden arvioimiskyky 16h Työturvallisuus ja ensiapu; Valmiudet ensiavun antamiseen Ensiapukoulutus 16h 1 12 1 16 Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puunkorjuu 3.1. Liikenteeseen ja työtapaturmiin liittyvien riskien hallinta 8h yhteensä 124 tuntia 3.4. Henkisen ja fyysisen suorituskyvyn merkityksen tiedostaminen 12h 3.1. Liikenteeseen ja työtapaturmiin liittyvien riskien tiedostaminen 24h 1.4. Ajoneuvon kuormitus turvallisuussääntöjen ja ajoneuvon tarkoituksen mukainen käyttö huomioiden 24h 1.1. Voiman siirron ominaisuudet ja käytön optimointi 28h 1.2. Hallintalaitteiden teknisten ominaisuuksien ja toiminnan 36h yhteensä 36 tuntia Työturvallisuus ja ensiapu; Konetyön työturvallisuus Kunnossapito ja koneiden rakenteet 1; Kunnossapidon työturvallisuus Kunnossapito ja koneiden rakenteet 1; Kunnossapidon työturvallisuus Kunnossapito ja koneiden rakenteet 2; Työlaitteiden tunteminen: nosturi, hakkuupää ja muut koneeseen kytkettävät työlaitteet, sekä lisälaitteiden ja varusteiden tunteminen Kunnossapidon tekniset perusteet 1; Voimansiirron toimintaperiaatteiden tunteminen Kunnossapidon tekniset perusteet 1. Sähkötekniset perusteet; moottorin toimintaperiaatteen tunteminen. Hydrauliikan tunteminen Työturvakoulutus 8h Tieturvakoulutus 8h Tulityökoulutus 8h 1 8 2 12 2 24 1 / tulityö 8h 2 / 16h 24 1 28 2 36 1.1. Voiman siirron ominaisuudet ja käytön optimointi 12h 3.6. Yrityksen imagoa tukeva käyttäytyminen 20 h 3.7. Tavarankuljetuksen taloudellisen ympäristön ja markkinajärjestelmän tunteminen 4h Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Kustannusten ja kannattavuuden laskenta 2 12 2 20 2 4 Yhteensä 196 h 73

4. Vapaasti valittavat tutkinnon osat 4.1 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Opiskelijan tulee sisällyttää tutkintoonsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Vapaasti valittavat ammatilliset tutkinnon osat arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä (4.1.1 ja 4.1.2). Vapaasti valittavissa tutkinnon osissa osaamista voidaan arvioida arvosanalla Hyväksytty, jos tutkinnon osan osaaminen on tunnistettu ja tunnustettu työkokemuksen avulla tai se on luonteeltaan jatkoopintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (4.1.4. ja 4.1.5.). Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin liittyvästä osaamisen tunnustamisesta on olemassa Tredun yhteiset ohjeet. Opiskelija voi oman lukujärjestyksensä puitteissa valita opintojaksoja myös toisesta toimipisteestä. Yhteistyöoppilaitosten tarjonta määräytyy paikallisten resurssien mukaisesti samoin periaattein kuin Metsätiellä Kurussa. 4.1.1 Ammattitaitoa syventävät tai laajentavat ammatilliset tutkinnon osat Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia, osia muista ammatillisista tutkinnoista sekä työssä hankittua osaamista. Mikäli tutkinnon osaa ei ole määritelty tutkinnoin perusteissa, se nimetään työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta ja siihen laaditaan ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. (Arviointi T1-K3) 4.1.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvat tutkinnon osat Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään osaamispisteet. Lisäksi määritellään kunkin tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat tai osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. (Arviointi T1-K3) 4.1.3 Yhteiset tutkinnon osat tai lukio-opinnot Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-alueita tai lukioopintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. (Arviointi T1-K3) 4.1.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat opinnot Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia antavia, ammatillista kehittymistä tai ammatin vaihtamista tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään sekä niille määritellään osaamispisteet. Lisäksi määritellään kunkin tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat tai osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. (Arviointi Hyväksytty) 4.1.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa voi olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Tämä tutkinnon osa nimetään sekä tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat määritellään Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. (Arviointi Hyväksytty) 74

4.2 Metsäkoneen käyttö 10 osp Tampereen seudun ammattiopisto Tutkinnon osa ja sen arviointi on kuvattu kappaleessa 2.5.3 Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti, mikäli tutkinnon osa katsotaan kuuluvan valinnaisiin opintoihin (Kannus, Ruokolahti, Tuomarniemi). Vapaasti valittavana tutkinnonosana tutkinnonosan suorittaminen mukautetuin oppimistavoittein ei ole esteenä tutkintotodistuksen saamiselle. Vaadittava ennakko-osaaminen: opiskelijalla tulee olla Metsienhoito ja puunkorjuu tutkinnonosa suoritettuna. 4.3 Metsätraktoreiden käyttö 15 osp Tämä tutkinnon osa on kuvattu kappaleessa 2.5.2 Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti, mikäli tutkinnon osa katsotaan kuuluvan valinnaisiin opintoihin (Kannus, Ruokolahti, Tuomarniemi). Vapaasti valittavana tutkinnonosana tutkinnonosan suorittaminen mukautetuin oppimistavoittein ei ole esteenä tutkintotodistuksen saamiselle. Vaadittava ennakko-osaaminen: opiskelijalla tulee olla Metsienhoito ja puunkorjuu tutkinnonosa suoritettuna. 4.4 Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa valmistaa tai lähikuljettaa energiapuuta vähintään yhdellä energiapuun korjuuketjun kalustoon kuuluvala koneella metsätyömaalla tehdä koneen toimintakunnon ylläpitoon liittyviä usein toistuvia töitä käyttää työssä tarvittavia metsäkoneen lisävarusteita käyttää metsäkoneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia käyttää yleisimpiä energiapuun korjuussa käytettäviä menetelmiä selostaa korjuun taloudelliset, metsänhoidolliset ja ympäristövaikutukset tunnistaa energiapuun korjuun asettamat vaatimukset puunkorjuun eri vaiheissa tehdä koneeseen keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Työn suunnittelu ja toteutus Mitta- ja laatuvaatimukset Kuormainvaakan käyttö Työmenetelmien hallinta Työn laatuseuranta Työkoneiden käyttö ja kunnossapito 75

Tietoteknisten järjestelmien käyttö Työturvallisuus ja ergonomia Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osaan voidaan sisällyttää työssäoppimista. OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Tutkinnon osan suorittaminen vapaasti valittavana tutkinnonosana mukautetuin oppimistavoittein ei ole esteenä tutkintotodistuksen saamiselle. Vaadittava ennakko-osaaminen: opiskelijalla tulee olla Metsienhoito ja puunkorjuu tutkinnon osa suoritettuna. 76

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 4 Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen sekä koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö annetaan Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla ja tekemällä energiapuun valmistamista tai lähikuljetusta koneellisesti energiapuun korjuutyömaalla. Hän tekee koneen toimintakunnon ylläpitoon liittyvät usein toistuvat työt. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot ja palaute kunnossapidon osalta. Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja). Arvosanasta päättää opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työn opetuksen ajan. Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 16.11.2010. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 17.5.2010. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 77

Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu ja toteutus Työkoneiden käyttö ja kunnossapito Työn laatuseuranta Talousmetsän käsittely ja kestävä kehitys Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Aloitekyky ja yrittäjyys Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee ohjattuna työmaakohtaisen tekee hyväksyttävästi suunni- työmaakohtaisen suun- telman energiapuun nitelman energiapuun korjuukohteelle, ottaa korjuukohteelle, ottaa huomioon metsän- ja huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset ympäristönhoidolliset näkökohdat. Korjaa näkökohdat. Korjaa energiapuuta ohjattuna energiapuuta suunnitelman suunnitelman mukaisesti mukaisesti hallitsee ajoittain ohjattuna yhden energiapuukorjuukoneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon työskentelee koneella hyväksyttävästi helpoissa olosuhteissa noudattaa työssään ohjattuna työn laadunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään sekä arvioi ja/tai mittaa työn laadun noudattaa työssään ohjattuna metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita tietää osittain työn kustannusrakenteen, arvioi ohjattuna tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta hallitsee hyväksyttävästi yhden energiapuukorjuukoneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon työskentelee koneella taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti helpoissa olosuhteissa noudattaa työssään ohjattuna työn laadunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään sekä arvioi ja/tai mittaa työn laadun noudattaa työssään hyväksyttävästi metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita tietää hyväksyttävästi työn kustannusrakenteen ja arvioi tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tekee itsenäisesti työmaakohtaisen suunnitelman energiapuun korjuukohteelle, ottaa huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset näkökohdat. Korjaa energiapuuta suunnitelman mukaisesti hallitsee perusteellisesti yhden energiapuukorjuukoneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon työskentelee koneella taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti normaaleissa olosuhteissa noudattaa työssään itsenäisesti työn laadunhallintaohjeita. Seuraa ja kehittää työjälkeään, arvioi ja/tai mittaa perusteellisesti työn laadun noudattaa työssään itsenäisesti metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita tietää perusteellisesti työn kustannusrakenteen ja arvioi realistisesti tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen Oma-aloitteisuus ja ahkeruus tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt oma aloitteisesti ja on pääosin motivoitunut tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, pääosin ahkera ja motivoitunut. tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava. 78

Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Tietoteknisten järjestelmien käyttö Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Energiapuun korjuu Mitta- ja laatuvaatimukset Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hallitsee vähintään yhden työmenetelmän ja soveltaa sitä usein toistuviin työtilanteisiin käyttää ohjattuna koneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään ohjattuna koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja hallitsee hyväksyttävästi yleisimmät työmenetelmät ja soveltaa niitä normaaliin työtilanteeseen käyttää hyväksyttävästi koneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään hyväksyttävästi koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja. hallitsee käytettävät työmenetelmät ja soveltaa niitä normaaliin työtilanteeseen käyttää itsenäisesti koneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää yleisimmät energiapuun tietää yleisimmät ener- tietää ajanmukaiset korjuumenegiapuun korjuumene- energiapuun korjuume- telmät ja -koneet. Tunnistaa telmät ja -koneet. Tunnetelmät ja -koneet. ohjattuna korjuun nistaa hyväksyttävästi Tunnistaa luotettavasti metsänhoidolliset ja korjuun metsänhoidolliset korjuun metsänhoidolli- ympäristövaikutukset ja ympäristövaikuset ja ympäristövaiku- sekä energiapuun korjuun tukset sekä energiapuun tukset sekä energiapuun edellytykset metsän korjuun edellytykset korjuun edellytykset eri kehitysvaiheissa metsän eri kehitysvai- metsän eri kehitysvai- tietää ohjattuna tärkeimmät energiayksiköt ja bioenergian lajitteet sekä metsästä korjattavan bioenergian yleisimmät mitta- ja laatuvaatimukset heissa tietää hyväksyttävästi tärkeimmät energiayksiköt, bioenergian lajitteet ja käyttömuodot sekä metsästä korjattavan bioenergian yleisimmät mitta- ja laatuvaatimukset. heissa tietää tärkeimmät energiayksiköt, bioenergian lajitteet ja käyttömuodot sekä metsästä korjattavan bioenergian yleisimmät mitta ja laatuvaatimukset. 79

Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Oppiminen ja ongelmanratkaisu taidot Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa tärkeimpiä noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, työturvallisuussäädöksiä, - määräyksiä ja -ohjeita -määräyksiä ja -ohjeita käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita ottaa huomioon tärkeimmät työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää konetta työturvallisesti ja osittain ergonomisesti oikein käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää konetta työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, -määräyksiä ja -ohjeita käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää konetta työturvallisesti ja ergonomisesti oikein 4.5 Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Työn suunnittelu ja toteutus Työkoneiden käyttö ja kunnossapito Työn laatuseuranta Metsän- ja ympäristönhoitotyöt Työmenetelmien soveltaminen Tietoteknisten järjestelmien käyttö Työohjeiden tunteminen ja soveltaminen Tutkinnon osaan voidaan sisällyttää työssäoppimista. OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. 80

OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Vapaasti valittavana tutkinnonosana tutkinnonosan suorittaminen mukautetuin oppimistavoittein ei ole esteenä tutkintotodistuksen saamiselle. Vaadittava ennakko-osaaminen: opiskelijalla tulee olla suoritettuna opintojaksoja Metsienhoidosta ja puunkorjuusta sekä Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapidosta. 81

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 10 Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen sekä koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö annetaan Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa laatimalla kohteelle työsuunnitelman, tekemällä yhtä metsänparannustyölajin mukaista työtä metsänparannustyömaalla ja pitämällä käyttämänsä koneen käyttökunnossa. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot ja palaute kunnossapidon osalta. Kustannus ja kannattavuuslaskenta Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja). Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työssäoppimisen ajan. Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 24.9.2013. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 7.11.2013. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 82

Metsänparannuskoneen käyttö tutkinnon osan arviointikriteerit Taulukkoon on koottu arviointikriteerit sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö Arvioinnin kohteet 1. Työprosessien hallinta Työn suunnittelu ja toteutus Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Opiskelija Opiskelija tekee ohjattuna työmaakohtaisen suunnitelman metsänparannuskohteelle, ottaa huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset näkökohdat, sekä toteuttaa työn suunnitelmaa noudattaen. tekee hyväksyttävästi työmaakohtaisen suunnitelman metsänparannuskohteelle, ottaa huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset näkökohdat, sekä toteuttaa työn suunnitelmaa noudattaen. tekee itsenäisesti työmaakohtaisen suunnitelman metsänparannuskohteelle, ottaa huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset näkökohdat, sekä toteuttaa työn suunnitelmaa noudattaen. Työkoneiden käyttö ja kunnossapito hallitsee ajoittain ohjattuna yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon. työskentelee koneella hyväksyttävästi helpoissa olosuhteissa. hallitsee hyväksyttävästi yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon. työskentelee koneella tehokkuus- ja taloudellisuusperiaatteiden mukaisesti normaaleissa olosuhteissa. hallitsee perusteellisesti yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon. työskentelee koneella tehokkuus- ja taloudellisuusperiaatteiden mukaisesti vaihtelevissa olosuhteissa. Työn laatuseuranta Metsän- ja ympäristönhoitotyöt Kestävä kehitys noudattaa työssään ohjattuna työn laadunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään sekä arvioi ja/tai mittaa työn laadun. noudattaa työssään ohjattuna metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. noudattaa työssään hyväksyttävästi työn laadunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään sekä arvioi ja/tai mittaa työn laadun. noudattaa työssään hyväksyttävästi metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. noudattaa työssään itsenäisesti työn laadunhallintaohjeita, seuraa ja kehittää työjälkeään, sekä arvioi ja/tai mittaa perusteellisesti työn laadun. noudattaa työssään itsenäisesti metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Kustannus ja kannattavuuslaskenta Aloitekyky ja yrittäjyys tietää osittain työn kustannusrakenteen, arvioi ohjattuna tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta. tietää hyväksyttävästi työn kustannusrakenteen ja arvioi tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta. tietää perusteellisesti työn kustannusrakenteen ja arvioi realistisesti tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta. Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita. tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita. tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja oh- 83

Oma-aloitteisuus ja ahkeruus tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut. on oma-aloitteinen, pääosin ahkera ja motivoitunut. jeita. on oma-aloitteinen, ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava. Arvioinnin kohteet 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien soveltaminen Tietoteknisten järjestelmien käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Opiskelija Opiskelija hallitsee vähintään yhden työmenetelmän hyväksyttävästi ja soveltaa sitä usein toistuviin työtilanteisiin. käyttää ohjattuna koneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia. Hyödyntää työssään ohjattuna koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja hallitsee hyväksyttävästi työmenetelmät ja soveltaa niitä normaaleihin työtilanteisiin. käyttää hyväksyttävästi koneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia. Hyödyntää työssään hyväksyttävästi koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja. hallitsee perusteellisesti työmenetelmät ja soveltaa niitä erilaisiin työtilanteisiin. käyttää itsenäisesti koneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia. Hyödyntää työssään itsenäisesti koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja. Työohjeiden tunteminen ja soveltaminen 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Työturvallisuussäädösten-määräysten ja - ohjeiden noudattaminen tuntee ja soveltaa ohjattuna työhön liittyvän ohjeistuksen käytäntöön Noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita. ottaa huomioon osittain työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee tuntee ja soveltaa hyväksyttävästi työhön liittyvän ohjeistuksen käytäntöön Noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita. Tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmene- tuntee ja soveltaa itsenäisesti työhön liittyvän ohjeistuksen käytäntöön Noudattaa työturvallisuussäädöksiä, - määräyksiä ja ohjeita. Käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita. Ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen 84

vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset. käyttää konetta työturvallisesti ja osittain ergonomisesti ikein. telmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset. käyttää konetta työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein. käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset. käyttää konetta työturvallisesti ja ergonomisesti oikein. 4.6 Kaivinkoneen käyttö 5 osp (Ruokolahti) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa toimia yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen kuljettajana suunnitella ja tehdä yhden metsänparannustyölajin työtä metsänparannustyömaalla pitää metsänparannuskoneen käyttökunnossa käyttää konetta ja tehdä usein toistuvat käyttöajan mukaiset huollot sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Työn suunnittelu ja toteutus Työkoneen käyttö ja kunnossapito Metsän- ja ympäristönhoito Työn laatuseuranta Tutkinnon osaan voidaan sisällyttää työssäoppimista. OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna 85

käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Vapaasti valittavana tutkinnonosana tutkinnonosan suorittaminen mukautetuin oppimistavoittein ei ole esteenä tutkintotodistuksen saamiselle. Vaadittava ennakko-osaaminen: opiskelijalla tulee olla suoritettuna opintojaksoja Metsienhoidosta ja puunkorjuusta sekä Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapidosta. 86

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 14 Kaivinkoneen käyttö 5 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen sekä koneisiin ja laitteisiin, joilla näyttö annetaan Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa laatimalla kohteelle työsuunnitelman, tekemällä yhtä metsänparannustyölajin mukaista työtä metsänparannustyömaalla ja pitämällä käyttämänsä koneen käyttökunnossa. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot ja palaute kunnossapidon osalta. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja). Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työssäoppimisen ajan. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 17.5.2016. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 26.5.2016. Voimassa 1.8.2016 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 87

Kaivinkoneen käyttö tutkinnon osan arviointikriteerit Taulukkoon on koottu arviointikriteerit sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö Arvioinnin kohteet 1. Työprosessien hallinta Työn suunnittelu ja toteutus Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Opiskelija Opiskelija tekee ohjattuna työmaakohtaisen suunnitelman metsänparannuskohteelle, ottaa huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset näkökohdat, sekä toteuttaa työn suunnitelmaa noudattaen. tekee hyväksyttävästi työmaakohtaisen suunnitelman metsänparannuskohteelle, ottaa huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset näkökohdat, sekä toteuttaa työn suunnitelmaa noudattaen. tekee itsenäisesti työmaakohtaisen suunnitelman metsänparannuskohteelle, ottaa huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset näkökohdat, sekä toteuttaa työn suunnitelmaa noudattaen. Työkoneiden käyttö ja kunnossapito hallitsee ajoittain ohjattuna yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon. työskentelee koneella hyväksyttävästi helpoissa olosuhteissa. hallitsee hyväksyttävästi yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon. työskentelee koneella tehokkuus- ja taloudellisuusperiaatteiden mukaisesti normaaleissa olosuhteissa. hallitsee perusteellisesti yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja kunnossapidon. työskentelee koneella tehokkuus- ja taloudellisuusperiaatteiden mukaisesti vaihtelevissa olosuhteissa. Työn laatuseuranta Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen noudattaa työssään ohjattuna työn laadunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään sekä arvioi ja/tai mittaa työn laadun. tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita. noudattaa työssään hyväksyttävästi työn laadunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään sekä arvioi ja/tai mittaa työn laadun. tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita. noudattaa työssään itsenäisesti työn laadunhallintaohjeita, seuraa ja kehittää työjälkeään, sekä arvioi ja/tai mittaa perusteellisesti työn laadun. tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita. Arvioinnin kohteet 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien soveltaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Opiskelija Opiskelija hallitsee ohjattuna yhden työmenetelmän hallitsee hyväksyttävästi työmenetelmän ja sovelhallitsee perusteellisesti työmenetelmän ja sovel- 88

3. Työn perustana olevan tiedon hallinta hyväksyttävästi ja soveltaa sitä usein toistuviin työtilanteisiin. taa sitä normaaleihin työtilanteisiin. taa sitä erilaisiin työtilanteisiin. Työohjeiden tunteminen ja soveltaminen 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Työturvallisuussäädösten-määräysten ja - ohjeiden noudattaminen tuntee ja soveltaa ohjattuna työhön liittyvän ohjeistuksen käytäntöön Noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita. ottaa huomioon osittain työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset. käyttää konetta työturvallisesti ja osittain ergonomisesti ikein. tuntee ja soveltaa hyväksyttävästi työhön liittyvän ohjeistuksen käytäntöön Noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita. Tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset. käyttää konetta työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein. tuntee ja soveltaa itsenäisesti työhön liittyvän ohjeistuksen käytäntöön Noudattaa työturvallisuussäädöksiä, - määräyksiä ja ohjeita. Käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita. Ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset. käyttää konetta työturvallisesti ja ergonomisesti oikein. 89

4.7 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja toimia erilaisten opiskelijoiden ja työtovereiden kanssa vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Vapaasti valittavana tutkinnonosana tutkinnonosan suorittaminen mukautetuin oppimistavoittein ei ole esteenä tutkintotodistuksen saamiselle. 90

Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelijalla tulee olla aiemmat näytöt ja yhteiset tutkinnon osat suoritettuna ennen tutkinnon osan alkua. 91

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 11 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Näytössä arvioitava osaaminen Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Arvioinnissa huomioidaan myös jatkuvan seurannan havainnot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja). Arvosanasta päättää opettaja. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko työn opetuksen ajan. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 2.9.2015. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 24.9.2015. Voimassa 01.08.2015. jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 92

Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valmistelee ohjattuna valmistelee annettujen valmistelee itsenäisesti työssäoppimisen ja ohjeiden mukaan ja ammattiosaamisen näytön työssäoppimisen ja aloitteellisesti suunnitelmia ammattiosaamisen näy- työssäoppimisen ja tön suunnitelmia ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmaa tarvitsee ajoittaista ohjausta tekee annetut tehtävät omatoimisesti etenee työssään sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Opiskelijan ohjaaminen Opiskelijan arviointi Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja perehdyttää ohjattuna muita opiskelijoita vastaanottaa ja antaa ohjattuna palautetta työtehtävistä sekä itsearvioi ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan perehdyttää ohjeiden mukaisesti muita opiskelijoita ja käy ohjauskeskusteluja vastaanottaa ja antaa palautetta työtehtävistä ja itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan perehdyttää muita opiskelijoita, toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa ja sovittelee näkemyseroja käy rakentavia palautekeskusteluja sekä itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja esittelee joitakin esittelee alansa työ- ja esittelee itsenäisesti ja alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia monipuolisesti alansa koulutusmahdollisuuksia työ- ja koulutusmahdollisuuksia 93

Opetussuunnitelmien tunteminen tunnistaa ohjattuna työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen tunnistaa ohjeiden mukaisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen tunnistaa itsenäisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja arvioi työhönsä arvioi työhönsä arvioi työhönsä liittyvät liittyvät työturvallisuusriskit liittyvät työturvallisuus- työturvallisuusriskit sekä sekä toimii työturriskit sekä toimii työtur- toimii ja ohjaa myös vallisuusohjeiden mukaisesti vallisuusohjeiden muita toimimaan työtursesti mukaisesti. vallisuusohjeiden mukaivallisuusohjeiden 4.8 Bioenergia-alan tuntemus 10 osp (Metsätie) Bioenergia-alan tuntemus on yksi bioenergia-alan ammattitutkinnon tutkinnon osa. Tredulla on bioenergiaalan ammattitutkinnon järjestämislupa. OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. 94

Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. (Ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit). Alla olevaan taulukkoon on koottu Bioenergia-alan ammattitutkinnon tutkinnonosan Bioenergia-alan tuntemus ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteen sekä arviointikriteerit. a) Ammattitaitovaatimukset b) Arvioinnin kohteet ja kriteerit Tutkinnon suorittaja tuntee kestävän kehityksen Luonnon kiertokulku ja siihen periaatteet bioenergia-alalla. vaikuttavat tekijät Tutkinnon suorittaja tuntee uusiutuvat energialähteet tuntee bioenergiaraaka-aineiden kasvuun vaikuttavat tekijät tietää tärkeimpien energialähteiden käytön vaikutukset luonnon kiertokulkuun Ympäristövaikutusten arviointi Tutkinnon suorittaja tietää bioenergian tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arvioinnin periaatteet osaa tulkita oikein bioenergian tuotantoon ja käyttöön liittyvää ympäristövaikutusraporttia Kestävään kehitykseen liittyvät lait ja säädökset Tutkinnon suorittaja tuntee bioenergiatoimialaa koskevat keskeiset ympäristönsuojelulait ja -asetukset. Tutkinnon suorittaja tuntee bioenergia- alan käsitteet ja muuntokertoimet sekä osaa hyödyntää niitä yksinkertaisissa laskutoimituksissa. Bioenergia-alan käsitteet Tutkinnon suorittaja tuntee ja osaa käyttää alan yleiskäsitteitä oikein. Muuntokertoimet ja laskelmat Tutkinnon suorittaja tuntee SI-järjestelmän mukaiset energia-alan suureet osaa tehdä yksinkertaisia muunnos ja vertailulaskelmia. Tutkinnon suorittaja tuntee yleisimmät biopolttoaineet ja tietää niiden käyttöä rajoittavat tekijät. Biopolttoaineet Tutkinnon suorittaja tuntee yleiset kiinteät, nestemäiset ja kaasumaiset biopolttoaineet 95

tietää tärkeimmät biopolttoaineen käytettävyyteen vaikuttavat laatutekijät. Tutkinnon suorittaja tietää bioraaka-aineen materiaalivirrat. Tutkinnon suorittaja tietää energiantuotannon ja jalostuksen pääperiaatteet. Tutkinnon suorittaja osaa arvioida omia valmiuksiaan ja mahdollisuuksiaan toimia bioenergia-alan työntekijänä ja yrittäjänä. Bioraaka-aineen materiaalivirrat Tutkinnon suorittaja tietää yleisimpien bioenergiaraaka-aineiden tuotannon ja korjuun vaiheet tietää yleisimpien bioenergiaraaka-aineiden materiaalinhallinnan perusteet tietää bioenergiaraaka-aineen kaupankäynnin periaatteet, tuntee niiden sopimuskäytännöt ja osaa ottaa ne työssään huomioon osaa valita taloudellisesti ja tuotannollisesti kannattavan logistisen ketjun, jotta pystyy hyödyntämään eri materiaalien tarjoamat mahdollisuudet. Tuotanto ja jalostus Tutkinnon suorittaja tietää tuotanto- ja jalostusprosessin vaiheet sekä tärkeimmät niissä valmistuvat tuotteet tietää käytettävän materiaalin laadun vaikutukset lämmöntuotantoon ja tuotettaviin energiajalosteisiin. Omien valmiuksien ja mahdollisuuksien arviointi Tutkinnon suorittaja osaa määritellä realistisesti oman osaamisensa ja sen merkityksen tuotantoketjussa osaa määritellä omat mahdollisuutensa toimia bioenergia-alan työntekijänä ja yrittäjänä osaa määritellä tärkeimmät kehittymistarpeensa. 96

4.9 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 osp Tutkinnon osa on sama kuin logistiikan perustutkinnon tutkinnon osa Kuljetusalan perustason ammattipätevyys. Tutkinnonosan kokonaiskesto on 280 h, joista 196 h on integroitu tutkinnon osiin Metsien hoito ja puunkorjuu (36h), Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito (124h) sekä Koneellinen puunkorjuu (36h). Integroitavat aihealueet on merkitty em. tutkinnonosien kuvauksiin merkillä. Tutkinnon osa ei sisällä jatkokoulutusta. Kokonaiskesto Teoria Ajo-opetus /henk. Ennakoivan ajon koulutus 280 h 240 h Ammattitaitovaatimukset integroituna 196 h erillisenä 44 h 20 h 20 h 7 h käytännön harjoitusta hlö 13 h teoriaopintoja Kuljetusalan perustason ammattipätevyys on suoritettava kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 vaatimusten mukaisesti. Asetuksessa 640/2007 on määritelty tarkemmin muun muassa määräykset ennakoivan ajon koulutuksesta. Perustason ammattipätevyyden hankkimiseen sisältyy opetusta kaikissa tässä tutkinnon osassa luetelluissa oppiaineissa. Alle 21 -vuotiaalle annettavan perustason ammattipätevyyskoulutuksen keston on oltava 280 tuntia. Kunkin kuljettajan on saatava vähintään 20 tuntia henkilökohtaista ajo-opetusta asianomaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään ajokortti-asetuksen soveltamisesta annetun liikenneministeriön päätöksen 14. pykälän tutkintoajoneuvoja koskevat vaatimukset. Koulutukseen on sisällytettävä vähintään 20 tuntia ennakoivan ajon koulutusta, josta vähintään 7 tuntia on oltava käytännön harjoituksia. Perustason ammattipätevyyttä koskeva koulutus voidaan järjestää yli 21-vuotiaille myös nopeutettuna. Nopeutettuun koulutukseen on sisällytettävä opetusta kaikissa tässä tutkinnon osassa luetelluissa oppiaineissa. Sen keston on oltava 140 tuntia. Kunkin kuljettajan on saatava vähintään 10 tuntia henkilökohtaista ajo-opetusta asianomaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään ajokorttiasetuksen soveltamisesta annetun liikenneministeriön päätöksen 14. pykälän tutkintoajoneuvoja koskevat vaatimukset. Kuorma-autonkuljettajat, jotka laajentavat tai muuttavat toimintaansa kuljettaakseen ammatikseen linjaautoa tai päinvastoin ja joilla on ammattitaitoa osoittava todistus, vapautetaan perustason ammattipätevyyttä koskevien yhteisten osien suorittamisesta uudelleen, ja heidän on suoritettava vain uuden pätevyyden edellyttämät erityiset osat, mikäli heidän ikänsä on vähintään 21 vuotta. Tällöin koulutuksen keston on oltava 70 tuntia, josta 5 tuntia on henkilökohtaista ajo-opetusta. Lain 273/2007 mukaiselle koulutukselle tulee olla kansallisen valvovan viranomaisen lupa. Ammattipätevyyden saamiseksi tulee suorittaa hyväksytysti joko kuorma- tai linja-autonkuljettajia koskeva koulutus ja koe. Kokeen tulee sisältää vähintään yksi kysymys jokaista tavoitetta kohden. Oppiaineluettelon osat 1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 3.1, 3.2, 3.3, 3.4, 3.5 ja 3.6 ovat pakollisia kaikille kuorma-autonkuljettajan ja linjaautonkuljettajan ammattipätevyyttä suorittaville, osat 1.4, 2.2 ja 3.7 ovat pakollisia suoritettaessa kuormaautonkuljettajan ammattipätevyyttä, ja osat 1.5, 1.6, 2.3 ja 3.8 ovat pakollisia suoritettaessa linjaautonkuljettajan ammattipätevyyttä. Keskeiset sisällöt on jaoteltu seuraaviin aihealueisiin: 1. Turvallisuussääntöihin perustuva järkevän ajokäyttäytymisen parantaminen 2. Säännöstön soveltaminen 3. Terveys, tie- ja ympäristöturvallisuus, palvelu 97

Opetuksen tarkoituksenmukaisen ja opiskelijoiden ikään paremmin sopivan toteutuksen kannalta sisällöt on osin integroitu metsäalan ammatilliseen opetukseen sekä jaoteltu opintojaksoihin seuraavasti: 1. Turvallisuussääntöihin perustuva järkevän ajokäyttäytymisen parantaminen 6 osp (152 h) Aihealue 1.1. Tavoite: tuntea voimansiirron käyttöön liittyvät auton moottorin ominaisuudet voimansiirron käytön optimoimiseksi /40 tuntia Keskeiset sisällöt: Vääntömomenttiin, tehoon ja moottorin ominaiskulutukseen liittyvät kaaviot, käyntinopeusmittarin optimaalinen käyttö, vaihteiston välityssuhteeseen liittyvät kaaviot Aihealueen opetus toteutetaan integroituna - Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito tutkinnon osan moottorin toimintaperiaatteiden tunteminen opintojakson yhteydessä (28h) sekä - Koneellinen puunkorjuu tutkinnon osan koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen opintojakson yhteydessä (12h) Aihealue 1.2. Tavoite: tuntea hallintalaitteiden tekniset ominaisuudet ja toiminta ajoneuvon hallitsemiseksi, kulumisen minimoimiseksi ja toimintahäiriöiden ehkäisemiseksi /36 tuntia Keskeiset sisällöt: Hydraulisten jarrupiirien erityisominaisuudet, jarrujen ja hidastinten käyttörajoitukset, jarrujen ja hidastimen yhteiskäyttö, nopeuden ja vaihteiston välityssuhteen yhteyden parantaminen, ajoneuvon inertian hyödyntäminen, hidastus- ja jarrutuskeinojen käyttö alamäessä, toimenpiteet toimintahäiriön varalle Aihealueen opetus toteutetaan integroituna - Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito tutkinnon osan sähkötekniset perusteet ja moottorintoimintaperiaatteiden tunteminen opintojaksojen yhteydessä (36h) Aihealue 1.3. Tavoite: osata optimoida polttoaineen käyttö /40h Aihealueen opetus toteutetaan ajo-opetuksena sekä erillisinä ammattipätevyysoppitunteina. - Henkilökohtainen ajo-opetus 20 tuntia - Ennakoiva ja taloudellinen ajaminen teoriaopetus 13h - Ennakoivan ajamisen käytännön harjoitukset 7 tuntia (radalla tai vastaavassa ympäristössä) Aihealue 1.4. Tavoite: osata kuormittaa ajoneuvo turvallisuussääntöjen ja ajoneuvon tarkoituksenmukaisen käytön mukaisesti /36h Keskeinen sisältö: Ajoneuvon liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, hyötytilavuuden määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste, pakkausten ja kuormalavojen tyypit, tärkeimmät lukitusta edellyttävät tavaraluokat, kiilaus- ja lukitusmenetelmät, lukitushihnojen käyttö, lukituslaitteiden tarkistus, käsittelylaitteiden käyttö, suojapeitteiden asettaminen ja poistaminen 98

Aihealueen opetus toteutetaan integroituna Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito tutkinnon osan työlaitteiden tunteminen opintojakson yhteydessä (24h) sekä erillisinä ammattipätevyysoppitunteina (12h). 2. Säännöstön soveltaminen 1 osp (26 h) Aihealue 2.1. Tavoite: tuntea tieliikenteen sosiaalinen ympäristö ja siihen liittyvä säännöstö / 12h Keskeinen sisältö: Kuljetusalan enimmäistyöajat; asetusten (ETY) nro 3820/85 ja (ETY) nro 3821/85 periaatteet, soveltaminen ja seuraukset; seuraamukset ajopiirturin käyttämättä jättämisestä, virheellisestä käytöstä tai väärentämisestä; tieliikenteen sosiaalisen ympäristön tunteminen: kuljettajan oikeudet ja velvollisuudet perustason ammattipätevyyden ja jatkokoulutuksen osalta Aihealueen opetus toteutetaan erillisinä ammattipätevyysoppitunteina (12h). Aihealue 2.2. Tavoite: tuntea tavarankuljetusta koskeva säännöstö /14h Keskeinen sisältö: Kuljetusluvat, tavarankuljetusta koskevien vakiosopimusten velvoitteet, kuljetussopimukseen kuuluvien asiakirjojen laadinta, kansainväliset kuljetusluvat, tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen (CMR-sopimuksen) velvoitteet, kansainvälisen rahtikirjan laadinta, rajanylitys, huolitsijat, tavaroiden mukana olevat erityisasiakirjat Aihealueen opetus toteutetaan erillisinä ammattipätevyysoppitunteina (14h). 3. Terveys, tie- ja ympäristöturvallisuus, palvelu 3 osp (102 h) Aihealue 3.1. Tavoite: tiedostaa liikenteeseen ja työtapaturmiin liittyvät riskit / 32h Keskeiset sisällöt: Kuljetusalan työtapaturmien tyypit, tieliikenteen onnettomuustilastot, raskaiden ajoneuvojen ja linja-autojen osallisuus onnettomuuksiin sekä inhimilliset, aineelliset ja taloudelliset seuraukset Aihealueen opetus toteutetaan integroituna - Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito tutkinnonosan opintojaksolla kunnossapidon työturvallisuus (24h) - Metsien hoito ja puunkorjuu tutkinnon osan opintojaksolla konetyön työturvallisuus (8h) Aihealue 3.2. Tavoite: pystyä ehkäisemään ennalta rikollisuus ja salamatkustajien kuljetus /2h Keskeiset sisällöt: Yleinen informaatio, seuraukset kuljettajien kannalta, torjuntatoimenpiteet, tehtävät tarkastukset, kuljettajien vastuuseen liittyvä lainsäädäntö Aihealueen opetus toteutetaan erillisinä ammattipätevyysoppitunteina (2h). Aihealue 3.3. Tavoite: pystyä ennalta ehkäisemään fyysiset riskit / 12h Keskeiset sisällöt: Henkilökohtainen turvavälineiden käyttö, työtapaturmien esittely, fyysisten vammojen estämiseksi käytettävät työ- ja suojavaatteet sekä turvavarusteet. Opiskelija ymmärtää kuorman varmistamisen merkityksen ajoneuvon hallintaan, tuntee lastaukseen ja purkaukseen liittyvät fyysiset riskit ja ymmärtää nopeuden vaikutuksen ajoneuvon 99

Aihealueen opetus toteutetaan integroituna Tampereen seudun ammattiopisto - Metsienhoito ja puunkorjuu tutkinnon osan turvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta opintojakson yhteydessä (12h) Aihealue 3.4. Tavoite: tiedostaa fyysisen ja henkisen suorituskyvyn merkitys /12h Keskeiset sisällöt: Terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion periaatteet, alkoholin vaikutukset, lääkkeet ja muut käyttäytymiseen vaikuttavat aineet, väsymyksen ja stressin oireet, syyt ja vaikutukset, työn ja levon perusrytmin keskeinen merkitys Aihealueen opetus toteutetaan integroituna - Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito tutkinnon osan kunnossapidon työturvallisuus opintojakson yhteydessä (12h) Aihealue 3.5. Tavoite: kyetä arvioimaan hätätilanteita /16h Keskeiset sisällöt: Toiminta hätätilanteessa: tilanteen arviointi, tilanteen pahenemisen estäminen, avun kutsuminen paikalle, loukkaantuneiden auttaminen ja ensiavun antaminen, toimenpiteet tulipalon varalta, raskaan tavaraliikenteen ajoneuvossa olevien ja bussimatkustajien evakuoiminen, kaikkien matkustajien turvallisuudesta huolehtiminen, väkivaltatilanteissa toimiminen, vahinkoilmoituksen laadinnan periaatteet Aihealueen opetus toteutetaan integroituna - Metsien hoito ja puunkorjuu tutkinnon osan opintojakson työturvallisuus ja ensiapu yhteydessä (16 h) Aihealue 3.6. Tavoite: osata käyttäytyä yrityksen imagoa tukevalla tavalla /20h Keskeinen sisältö: Kuljettajan käyttäytyminen ja yrityksen imago: kuljettajan työn laadun merkitys yritykselle, kuljettajan eri roolit, kuljettajan työssään kohtaamat henkilöt, ajoneuvon kunnossapito, työn organisointi, riidan seuraukset kaupallisella ja taloudellisella tasolla Aihealueen opetus toteutetaan integroituna - Koneellinen puunkorjuu tutkinnon osan kustannusten ja kannattavuuden laskenta opintojakson yhteydessä (20h) Aihealue 3.7. Tavoite on tuntea tavarankuljetusten taloudellinen ympäristö ja markkinajärjestelmä /8h Keskeinen sisältö: Tiekuljetukset suhteessa muihin kuljetusmuotoihin (kilpailu, rahtaajat), tiekuljetusten eri toimintamuodot (muiden lukuun tehtävät kuljetukset, kuljetuksiin liittyvät toiminnot), kuljetusyritysten päätyyppien ja kuljetuksiin liittyvien toimintojen organisaatiot, erityiskuljetusmuodot (säiliökuljetukset, kylmäkuljetukset jne.), alan kehitys (palvelujen monipuolistaminen, rautatie-maantiekuljetukset, alihankinnat jne.) 100

Aihealueen opetus toteutetaan integroituna Koneellinen puunkorjuu tutkinnon osan kustannusten ja kannattavuuden laskenta opintojaksolla (4h) sekä erillisinä ammattipätevyysoppitunteina (4h). OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Kuljetusalan perustason ammattipätevyysopinnot toteutetaan kokonaisuudessaan lähiopetuksena ammattioppilaitoksessa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Opetus voidaan toteuttaa luokassa tai käytännön harjoituksina. Pääosa opetuksesta toteutetaan integroituna muihin alan ammattiaineisiin. Ammattipätevyysopetukseen kuuluva henkilökohtainen ajo-opetus voidaan toteuttaa joko oppilaitoksessa oppilaitoksen kalustolla tai työpaikalla edellyttäen, että mukana on liikenneopettaja ja että ajoneuvo täyttää opetusajoneuvon vaatimukset. Ennakoivan ajamisen käytännön harjoitukset toteutetaan tarkoitukseen soveltuvalla ajoharjoitteluradalla tai vastaavassa ympäristössä. Osa ajo-opetuksesta voidaan toteuttaa simulaattorilla. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Osaaminen arvioidaan ammattipätevyyskokeella (monivalintakysymykset), joka on samalla tutkinnon osan näyttö. Tämän tutkinnon osan osalta osaaminen arvioidaan näyttötodistukseen merkinnällä Hyväksytty (H). Hyväksytyn suorituksen alaraja on 75 % kokeen maksimipistemäärästä. Lisäksi näyttötodistukseen merkitään oppilaan suorittama ammattipätevyyskoulutuksen tuntimäärä sekä sovellettava laki ja asetus, joiden mukaan koulutus ja sitä seuraava koe on suoritettu. Yli 6 kk kestävässä koulutuksessa koe voidaan järjestää myös osissa. Mikäli opiskelija valitsee tämän tutkinnon osan osaksi opintojaan, on tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. 101

4.10 Hirsityöt ja sahatavaran valmistus 5 osp (Tuomarniemi) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa valmistaa hirsirakenteita ja/tai sahatavaraa käyttäen työssä tarvittavia koneita ja laitteita hinnoitella oman työnsä toimia ko. töissä työntekijänä noudattaa metsä- ja puualan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita Tutkinnon osaan voidaan sisällyttää työssäoppimista. OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa työnopetus ja harjoittelu, sekä työelämään tutustumiset. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Kun opiskelija on hankkinut tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). 102

Vapaasti valittavana tutkinnonosana tutkinnonosan suorittaminen mukautetuin oppimistavoittein ei ole esteenä tutkintotodistuksen saamiselle. Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelijalla tulee olla Metsienhoito ja puunkorjuu tutkinnonosa suoritettuna. 103

Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 12 Hirsityöt ja sahatavaran valmistus 5 osp MEMK51T Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettajat hyväksyvät Näytön toteutustapa Näytössä opiskelija tekee pienimuotoiseen puunjalostukseen liittyvän työkokonaisuuden (hirsityö tai sahatavaran valmistus) tai laajempaan kokonaisuuteen liittyvän selkeästi rajatun osasuorituksen, ylläpitää ja huoltaa työvälineensä ja varusteensa, laatii tekemästään tuotteesta kirjallisen hinnoittelulaskelman. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä. Aloitekykyä ja yrittäjyyttä seurataan koko oppimisprosessin ajan. Puun käytön ekologiset ja kestävää kehitystä tukevat perusteet sisältyvät opiskeluun. Ja hirsirakenteiden suunnittelussa otetaan huomioon estetiikan näkökohdat. Matematiikkaa sovelletaan kannattavuuslaskelmien teossa ja työpiirustusten käytössä Näytön arvioijat: Opettaja, työpaikkaohjaaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. Työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 24.9.2013. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 7.11.2013. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 104

Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Rakennuspiirustusten ja suunnitelmien käyttö Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja jalostaa puuta ohjattuna piirustusten tai suunnitelmien mukaan käyttää lähes itsenäisesti piirustuksia ja suunnitelmia jalostaessaan puuta käyttää itsenäisesti piirustuksia ja suunnitelmia raaka-aineen määrien laskentaan ja puun jalostamiseen Hirsirakenteiden ja/tai sahatavaran valmistusprosessi Tuotteen hinnoittelu ohjattuna jatkojalostaa ko. puutuotteita ohjattuna hinnoittelee puutuotteita jatkojalostaa yksinkertaisia puutuotteita lähes itsenäisesti hinnoittelee puutuotteita lähes itsenäisesti jatkojalostaa puutuotteita itsenäisesti hinnoittelee puutuotteita itsenäisesti Oman työn arviointi arvioi ohjattuna omaa työtään arvioi omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti arvioi omaa työtään annettujen kriteerien mukaan monipuolisesti ja itsenäisesti Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineiden ja materiaalien käyttö Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ohjattuna työskentelee ergonomisesti ja oikeita työmenetelmiä käyttäen ohjattuna työstää jatkojalosteita tärkeimmillä työvälineillä työskentelee lähes itsenäisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä käyttäen työstää lähes itsenäisesti jatkojalosteita tärkeimmillä työvälineillä työskentelee itsenäisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä käyttäen työstää itsenäisesti jatkojalosteita tärkeimmillä työvälineillä Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Raaka-aineisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyvä tieto Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee pääpiirteittäin tuntee perusasiat, jotka tuntee laajasti perusasiat, perusasiat, jotka liittyvät liittyvät tekemiinsä jatkojalosteisiimiinsä jotka liittyvät teke- tekemiinsä jatkojalosteisiin jatkojalosteisiin ja osaa 105

Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti työturvallisuuteen käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ratkaisee ohjatusti työn edetessä ilmenevät ongelmat vastaa itsenäisesti toiminnan turvallisuudesta käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja korjaa itsenäisesti työsuojelullisia puutteita ratkaisee lähes itsenäisesti työn edetessä ilmenevät ongelmat vastaa toiminnan itsenäisesti turvallisuudesta ja kehittää sitä käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja korjaa itsenäisesti työsuojelullisia puutteita ja arvioi perustellusti työsuojelullisia ratkaisuja ratkaisee itsenäisesti työn edetessä ilmenevät ongelmat ja kehittää työtapoja ja menetelmiä 4.11 Työelämässä hankittu osaaminen Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Työelämässä hankitun osaamisen ammattitaitovaatimukset perustuvat paikallisen työelämän ammattitaitovaatimuksiin. Työssäoppimissuunnitelman yhteydessä työssäoppimissuunnitelmaan kirjataan (tarkennetaan) oppimistavoitteet, työprosessit, menetelmät ja arviointi. OPPIMISYMPÄRISTÖT Työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan työssäoppimissopimukseen kirjattuihin ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: 106

Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana työpaikkaohjaaja ja opettaja antavat jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Opiskelija osoittaa osaamisensa tapauskohtaisesti suunnitellussa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). 107

Näytön numero Tutkinnon osa 13 Paikalliset tutkinnon osat, 1-15 osp Tampereen seudun ammattiopisto (Pääsääntöisesti työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa) Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja/ opettaja(t) hyväksyvät. Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä (prosessin omaisesti) työssäoppimispaikalla. Opiskelija käyttää Paikallisen tutkinnon osan työtehtävissä yleisesti käytettyjä koneita ja laitteita, työmenetelmiä ja materiaaleja, jotka määritellään tarkemmin työssäoppimisen alussa työpaikkakohtaisesti työpaikan tehtävien mukaan. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai tutkintoalan osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa sitä täydennetään muulla sovitulla osaamisen arvioinnilla osaamisen kattavuuden varmistamiseksi. Elinikäisen oppimien avaintaitoja arvioidaan koko tutkinnonosan opiskelun ajan. Näyttöä täydentävä osaamisen arviointi kirjataan ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeeseen. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja (puheenjohtaja) ja työpaikkaohjaaja. Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja tai opettaja. Jos näyttöä täydennetään puuttuviltaan osiltaan myöhemmin, suoritetaan lopullinen arviointi kyseisen täydennyksen jälkeen. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana on sama kuin ammattiosaamisen näytön arvosana. Näytön arvioijat: Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. Työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto kone- ja metallialan ammatillisessa neuvottelukunnassa 7.9.2015. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 24.9.2015. Voimassa 1.8.2015 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 108

ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA 1. Työprosessien hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Arvioidaan oman työn suunnittelua, työsuorituksen arviointia ja oman toiminnan kehittämistä. Arvioidaan työkokonaisuuden toteuttamista, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista oma-aloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä 109

ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Arvioidaan työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalien valintaa ja käyttöä. ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta (menetelmät, välineet, materiaalit määritellään tutkinnon osittain) käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arvioidaan työssä tarvittavan tiedon hallintaa ja soveltamista. ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa (eli ne menetelmät, välineet ja materiaalit, jotka on määritelty kohdassa 2) mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa hankkii ja soveltaa työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arvioidaan omaa osaamista työn tekijänä ja työn kehittämistä, hakee ohjattuna tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta hankkii tietoa ohjeiden mukaan suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa hakee itsenäisesti tietoa suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan 110

ongelmien ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten tekemistä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Arvioidaan toimintaa vuorovaikutus-tilanteissa ja yhteistyökykyä. Ammattietiikka Arvioidaan toimintaa ammatti-etiikan, ammatin arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arvioidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa. arvioi työnsä onnistumista Tampereen seudun ammattiopisto selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen eikä muille käyttää turvallisuuden ohjeiden mukaisesti käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista tilanteista oma-aloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä 111

työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein työskentelee ergonomisesti oikein ti kuormittavia ja vaihtele- käyttää turvallisia, sopivasvia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian 4.12 Erä ja luonto 2 osp (Tuomarniemi) Osaamistavoitteet Opiskelija: haluaa kehittää itseään luonnossa liikkumisen ja erätaitojen kautta monipuolisesti tuntee eri riistalajien elinympäristöjä ja osaa tehdä riistanhoidollisia toimenpiteitä osaa valmistaa kalastusvälineitä, tuntee eri kalastustapoja ja osaa saaliin käsittelyn Arviointi Osaamisen arvioinnin kohteet Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Mikäli opiskelijalla on osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista, hän voi hakea osaamisen tunnustamista ja tunnistamista Osaamistavoitteita vastaava osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Oppimisen arviointi Opiskelija tekee osaamistavoitteisiin liittyviä työtehtäviä, joiden yhteydessä oppimista arvioidaan. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan jokaisen ammattitaitoon liittyvän kokonaisuuden yhteydessä. Arvioinnista annetaan palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan tiedolla, joka kertyy opiskelun yhteydessä eri osa-alueiden harjoituksista ja työnäytteistä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Tutkinnon osan arvioinnin kohteet Luonnossa liikkuminen ja erätaidot Luonnon ja riistan tuntemus Kalatalous ja kalastus Ammattitaidon osoittamistavat Osaaminen arvioidaan opiskelun yhteydessä tehtävien työtehtävien arvioinnilla. Opiskelijalla mahdollisuus osallistua riistanhoitoyhdistyksen järjestämään metsästäjätutkinnon kokeeseen. Oppimisympäristöt Maastokohteet ja oppilaitoksen tilat Oppimismenetelmät itsenäinen opiskelu, tiedonhaku ja ongelmanratkaisu tiimioppiminen 112

harjoitustyöt tutustumiskäynnit opettajan ohjaus ja valmennus Oppimisen ohjaaminen Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Opettaja vastaa tutkinnon osan toteutuksen ja arvioinnin esittelystä ja tukee opiskelijan oppimista. 2. vuosi Arviointikriteerit: ARVIOINNIN KOHDE Luonnossa liikkumisen ja erätaitojen kehittäminen ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija osaa liikkua luonnossa ja soveltaa erätaitoja ohjattuna osaa liikkua luonnossa ja soveltaa erätaitoja lähes itsenäisesti osaa liikkua luonnossa ja soveltaa erätaitoja itsenäisesti ja kehittää aktiivisesti luontoja erätaitoja Riistalajien elinympäristöjen tunteminen ja riistanhoidollisten toimenpiteiden tekeminen tuntee yleisimmät riistalajien elinympäristöt ja tekee riistanhoidollisia toimenpiteitä ohjattuna tuntee yleisimmät riistalajien elinympäristöt ja osaa tehdä riistanhoidollisia perustoimenpiteitä lähes itsenäisesti tuntee yleisimmät riistalajien elinympäristöt ja osaa tehdä riistanhoidollisia perustoimenpiteitä itsenäisesti Kalastusvälineiden tunteminen ja valmistaminen. Eri kalastustapojen tunteminen ja saaliin käsittelyn osaaminen tuntee yleisimpiä kalastusvälineitä ja valmistaa joitain välineitä ohjattuna. tuntee yleisimpiä kalastustapoja ja osaa käsitellä saaliin ohjatusti tuntee yleisimpiä kalastusvälineitä ja valmistaa joitain välineitä lähes itsenäisesti. tuntee yleisimpiä kalastustapoja ja osaa käsitellä saaliin lähes itsenäisesti tuntee eri kalastusvälineitä ja valmistaa joitain välineitä itsenäisesti. tuntee useita kalastustapoja ja osaa käsitellä saaliin itsenäisesti 113

4.13 Pienkoneiden korjaus 2 osp (Tuomarniemi) Osaamistavoitteet Arviointi Osaamisen arvioinnin kohteet Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tuntee metsätöissä käytettävien pienkoneiden rakenteet ja toimintaperiaatteet (moottori- ja raivaussaha) osaa tehdä pienkoneen perushuollot osaa tehdä pienkoneen vianmäärityksiä osaa korjata pienkoneiden vikoja osaa noudattaa työssään työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeistusta Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Mikäli opiskelijalla on ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista, hän voi hakea osaamisen tunnustamista ja tunnistamista Ammattitaitovaatimuksia vastaava osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Oppimisen arviointi Opiskelija tekee moottori- ja raivaussahojen huolto- ja korjaustöitä, joiden yhteydessä oppimista arvioidaan. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan jokaisen ammattitaitoon liittyvän kokonaisuuden yhteydessä. Arvioinnista annetaan palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan opiskeluun liittyvien työtehtävien yhteydessä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa. Työprosessin hallinta: pienkoneiden huolto, vianmääritys ja korjaustyöt huolellisuus oma-aloitteisuus ja päätösten teko Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta: taito käyttää työssään oikeita välineitä, menetelmiä ja materiaaleja Työnperustana olevan tiedon hallinta: pienkoneiden rakenteen ja toimintaperiaatteiden tunteminen Elinikäisen oppimisen taidot: ongelmanratkaisu työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien asioiden hallinta Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä seuraavia käytännön työtehtäviä, joita tehdään opiskelun yhteydessä: raivaussahan huolto ja korjaukset moottorisahan huolto ja korjaukset 114

Oppimisympäristöt Oppilaitoksen koneopetustilat Pienkonekorjausta tekevät yritykset Oppimismenetelmät itsenäinen opiskelu, tiedonhaku ja ongelmanratkaisu tiimioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut opettajan ohjaus ja valmennus Oppimisen ohjaaminen Opettaja vastaa tutkinnon osan toteutuksen ja arvioinnin esittelystä ja tukee opiskelijan oppimista. Yrittäjyys Tutustutaan eri toimijoihin pienkonekorjausalalla Tutustutaan pienkonekorjauksen hinnoitteluperusteisiin ja laatuvaatimuksiin sekä asiakaslähtöiseen toimintaan Kestävä kehitys Tutustutaan käyttöturvallisuustiedotteisiin ja noudatetaan niitä korjaustöissä Korjaustoiminnassa syntyvien jätteiden lajittelu oheistuksen mukaisesti Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Ensimmäisen vuoden toinen jakso. Arviointikriteerit: ARVIOINNIN KOHDE Työprosessin hallinta pienkoneiden huolto, vianmääritys ja korjaustyöt ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tekee ohjattuna yksinkertaisia huolto- ja korjaustöitä tekee lähes itsenäisesti huolto-, vianmääritys- ja korjaustöitä tekee itsenäisesti huolto-, vianmääritys ja korjaustöitä huolellisuus tekee työt ohjeiden mukaan ohjattuna tekee työt lähes aina huolellisesti ohjeiden mukaan tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti ohjeiden mukaan oma-aloitteisuus ja päätösten teko tekee rutiinitöitä oma-aloitteisesti ja on pääosin motivoitunut, mutta vaatii ohjausta on oma-aloitteinen, pääosin ahkera ja motivoitunut on oma-aloitteinen, ahkera, motivoitunut ja työtään arvostava 115

ARVIOINNIN KOHDE Työmenetelmien, välineiden, välineiden ja materiaalien hallinta taito käyttää työssään oikeita välineitä, menetelmiä ja materiaaleja ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija työskentelee ohjattuna ergonomisesti ja oikeita työmenetelmiä käyttäen työskentelee lähes itsenäisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä käyttäen työskentelee itsenäisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä käyttäen ARVIOINNIN KOHDE Työn perustana olevan tiedon hallinta pienkoneiden rakenteen ja toimintaperiaatteiden tunteminen ARVIOINNIN KOHDE Elinikäisen oppimisen avaintadot ongelmanratkaisu Terveys,turvallisuus ja toimintakyky ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tuntee ko. asiat pintapuolisesti tuntee ko. asiat, tuntee ko. asiat ja osaa ja osaa mutta soveltaminen soveltaa tietojaan käytän- ohjattuna soveltaa käytäntöön vaatii nön työhön itsenäisesti tietojaan käytännön ohjausta työhön ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija ratkaisee toistuvat ratkaisee yleisimmät ratkaisee yleisimmät ongelmat yksinkertaiset ongelmat ongelmat lähes itse- itsenäisesti ja ja ohjatusti näisesti arvioi ongelmiin johtaneita asennoituu myönteisesti työturvallisuuteen, käyttää suojaimia ja työvälineitä turvallisesti vastaa itsenäisesti toiminnan turvallisuudesta, käyttää suojaimia ja työvälineitä turvallisesti ja korjaa itsenäisesti työsuojelullisia puutteita syitä vastaa toiminnan turvallisuudesta itsenäisesti, kehittää sitä ja käyttää turvallisesti suojaimia ja työvälineitä, korjaa itsenäisesti työsuojelullisia puutteita ja arvioi perustellusti työsuojelullisia ratkaisuja 116

4.14 Puukon valmistus 2 osp (Tuomarniemi) Tampereen seudun ammattiopisto Osaamistavoitteet Opiskelija osaa valmistaa itselleen puukon annettujen ohjeiden mukaan osaa käyttää valmistuksessa tarvittavia käsityövälineitä turvallisesti ja oikein tuntee suomalaisen puukon historiaa ja ymmärtää käsityön esteettiset arvot Arviointi Osaamisen arvioinnin kohteet Ammattitaidon osoittamistavat Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Mikäli opiskelijalla on ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista, hän voi hakea osaamisen tunnustamista ja tunnistamista Ammattitaitovaatimuksia vastaava osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Oppimisen arviointi Opiskelija tekee käsityönä yksilöllisen puukon, jonka yhteydessä oppimista arvioidaan. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan jokaisen ammattitaitoon liittyvän kokonaisuuden yhteydessä. Arvioinnista annetaan palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan opiskeluun liittyvien työtehtävien yhteydessä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa Työprosessin hallinta annettujen ohjeiden noudattaminen, eri työvaiheiden järjestelmällinen eteneminen ja viimeistelyn huolellisuus, valmiin puukon kokonaisuuden arviointi Työmenetelmien ja työvälineiden hallinta työvälineiden ja materiaalien oikeaoppinen käyttö sekä valmistusmateriaalien hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta annettujen työohjeiden ja työskentelyn yhteensovittaminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot käsityöharrastuksen omaksuminen työturvallisuus esteettisten seikkojen huomioon ottaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä itselleen mitoitetun puukon. Jatkuva seuranta. Oppimisympäristöt Koulun tilat, koneopetusluokka 117

Oppimismenetelmät Työprosessi kokonaisuudessaan toteutetaan työpajassa, ohjaava opetus Oppimisen ohjaaminen Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Opettaja vastaa tutkinnon osan toteutuksen ja arvioinnin esittelystä ja tukee opiskelijan oppimista. 1. Vuosi Arviointikriteerit: ARVIOINNIN KOHDE Työprosessin hallinta Annettujen ohjeiden käytäntöön soveltaminen Työvaiheiden järjestelmällinen eteneminen Viimeistelyn huolellisuus Tuloksen laadun arviointi Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalien hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineiden ja materiaalien käyttö ARVIOINNIN KOHDE Työn perustana olevan tiedon hallinta Työohjeiden ja työskentelyn yhteen sovittaminen ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija ymmärtää annettujen soveltaa annettuja soveltaa annettuja ohjeiteyden ohjeiden yh- ohjeita tehtävään ta tehtävään itsenäisesti tehtävään lähes itsenäisesti työskentely etenee ohjattuna järjestelmällisesti viimeistelyssä on vielä kehitettävää arvioi ohjattuna omaa työtään ja työtulosta etenee pääosin itsenäisesti ja järjestelmällisesti viimeistely on osin huoliteltua arvioi omaa työtään ja työtulosta annettujen kriteerien mukaisesti etenee itsenäisesti ja työskentelee järjestelmällisesti viimeistely on huoliteltua arvioi omaa työtään ja työtulosta annettujen kriteerien mukaan monipuolisesti ja itsenäisesti Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija hallitsee työmenetelmät ohjattuna käyttää ohjattuna käsityövälineitä ja valmistusmateriaaleja ARVIOINTIKRITEERIT hallitsee työmenetelmät lähes itsenäisesti suoriutuu lähes itsenäisesti käsityövälineiden ja valmistusmateriaalien käytössä hallitsee työmenetelmät itsenäisesti hallitsee käsityövälineiden ja valmistusmateriaalien käytön itsenäisesti Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tietää perustehtävien hallitsee itsenäisen hallitsee itsenäisen työs- kannalta työskentelyn vaatikentelyn vaatimukset aina välttämättömät mukset pääosin menetelmän valintaan ja vaatimukset työn arviointiin saakka 118

ARVIOINNIN KOHDE Elinikäisen oppimisen avaintaidot Käsityöharrastuksen omaksuminen Työturvallisuus Estetiikan ymmärtäminen Tuotteen laadun arviointi ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija ymmärtää tuotteen ymmärtää tuotteen ymmärtää tuotteen valmistukseen valmistukseen liittyviä valmistukseen liitty- liittyvät avaintaitoja ja vät avaintaidot ja avaintaidot ja soveltaa pyrkii soveltamaan soveltaa osa-alueita kaikkia osa-alueita täysin niitä työskentelyssään lähes itsenäisesti itsenäisesti työskentelysissaan työskentelyprosesprosessin aikana 4.15 Ulkoilu- ja virkistysalueiden rakentaminen ja huolto 2 osp (Tuomarniemi) Osaamistavoitteet Opiskelija osaa valmistaa ja huoltaa pääosin puusta rakennettuja yleisimpiä ulkoiluja virkistysalueiden rakenteita tehdä ulkoiluja virkistysalueiden reitistöjen huoltotöitä käyttää ko. työssä tarvittavia koneita ja laitteita noudattaa metsä- ja puualan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita ulkoiluja virkistysalueiden käytön periaatteet Arviointi Osaamisen arvioinnin kohteet Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Mikäli opiskelijalla on ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista, hän voi hakea osaamisen tunnustamista ja tunnistamista Ammattitaitovaatimuksia vastaava osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Oppimisen arviointi Opiskelija tekee ulkoiluja virkistysrakenteita ja niiden huoltoa. Työkokonaisuuksien yhteydessä oppimista arvioidaan. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan jokaisen ammattitaitoon liittyvän kokonaisuuden yhteydessä. Arvioinnista annetaan palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan tiedolla, joka kertyy opiskelun yhteydessä tehtävistä eri työsuorituksista. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa Tutkinnon osan arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta: rakennuspiirustusten ja suunnitelmien käyttö 119

Ammattitaidon osoittamistavat rakenteiden valmistusprosessi, suunnittelun perusteet, tuotteen hinnoittelu ja oman työn arviointi Työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta työvälineiden käyttötaidot ja materiaalien hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta ulkoiluja virkistysalueiden käytön periaatteet raaka-aineisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyvän tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot turvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta vuorovaikutus ja yhteistyö, asiakaspalvelu Ammattitaito osoitetaan opiskelun yhteydessä käytännön työtehtävien arvioinnilla Oppimisympäristöt ulkoiluja virkistysalueet hirsirakennuskenttä oppilaitoksen koneopetus- ja luokkatilat Oppimisen ohjaaminen Opettaja vastaa tutkinnon osan toteutuksen ja arvioinnin esittelystä ja tukee opiskelijan oppimista Kestävä kehitys Puun käytön ja metsien virkistyskäytön ekologiset ja kestävää kehitystä tukevat perusteet sisältyvät opiskeluun Liikenneturvallisuus puuraaka-aineen hankinnan ja kuljetuksen yhteydessä otetaan huomioon liikenneturvallisuusnäkökohdat Retkeilyreittien turvallisuusnäkökohtien huomiointi eri liikkumismuodoissa ja reittien suunnittelussa Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Toinen vuosi Arviointikriteerit: ARVIOINNIN KOHDE Työprosessin hallinta Työn suunnittelu, oman työn arviointi ja toiminnan kehittäminen ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee työtään, suunnittelee oman mutta tarvitsee ohjausta työnsä uusissa tilanteissa. työskentelee ohjattuna niin, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työsuunnitelman ja laatutavoitteiden mukaisesti arvioi ohjattuna työskentelee niin, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työsuunnitelman ja laatuvaatimusten mukaisesti arvioi työnsä onnistumista työn kulusuunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä työskentelee työn erityisvaatimukset huomioiden siten, että työn lopputulos vastaa tavoitteita arvioi työnsä onnistumis- 120

ARVIOINNIN KOHDE Työmenetelmien, välineiden, välineiden ja materiaalien hallinta Työmenetelmien hallinta työnsä onnistumista essa ja selviytyy muuttuvista tilanteista ta, arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä toistuvissa, tutuissa tilanteissa, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä omatoimisesti työtilanteissa valitsee työhönsä sopivimmat menetelmät ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa. osaa ohjattuna huoltaa ja kunnostaa ulkoilurakenteita huoltaa, kunnostaa ja rakentaa lähes itsenäisesti ulkoilurakenteita huoltaa, kunnostaa ja rakentaa itsenäisesti laadukkaita ulkoilurakenteita Työvälineiden ja materiaalien käyttö ohjattuna työstää ulkoilurakenteita tärkeimmillä työvälineillä työstää omatoimisesti ulkoilurakenteita tärkeimmillä työvälineillä työstää omatoimisesti ulkoilurakenteita ja valitsee työhönsä parhaiten sopivat materiaalit ja työvälineet ARVIOINNIN KOHDE Työn perustana olevan tiedon hallinta Ulkoilu- ja virkistysalueiden käytön periaatteet ARVIOINNIN KOHDE Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, työturvallisuus ja toimintakyky ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tuntee asiakkaiden, tuntee keskeisimmät ottaa työssään huomioon käyttäjien ja ympäristön vaatimukset ja pyrkii asiakaslähtöisesti käyttä- asettamia toimimaan tavoitteijän tarpeet ja vaatimukset keskeisiä tarpeita ja den mukaisesti vaatimuksia ulkoiluja virkistysalueiden rakenteille ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija ottaa työn suunnittelussa ottaa työn suunnitte- ottaa huomioon raken- ohjattuna lussa lähes itsenäisesti teiden turvallisuusja huomioon rakenteiden huomioon rakenteiden terveysnäkökohdat ja turvallisuus ja turvallisuus ja terveys- osaa soveltaa oppi- terveysnäkökohtia ja näkökohtia ja maansa uusissa tilanteissa vaatimuksia vaatimuksia käyttää turvallisesti käyttää turvallisesti 121 käyttää turvallisesti

suojaimia, työvälineitä ottaa ohjattuna huomioon oman ja muiden alueella liikkuvien henkilöiden turvallisuuden suojaimia, työvälineitä ja korjaa itsenäisesti työsuojelullisia puutteita huomioi oman ja muiden henkilöiden turvallisuuden suojaimia, työvälineitä ja korjaa itsenäisesti työsuojelullisia puutteita ja arvioi perustellusti työsuojelullisia ratkaisuja vastaa itsenäisesti omasta ja muiden alueella liikkuvien turvallisuudesta ja kehittää sitä Vuorovaikutus ja yhteistyö, asiakaspalvelu noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan vuorovaikutustilanteissa toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa selostaa selkeästi ja perustelee rakentavasti asiansa vuorovaikutustilanteessa 4.16 Ammattilaisena Euroopassa Tutkinnon osa räätälöidään opiskelijan kiinnostuksen ja tarjolla olevien mahdollisuuksien mukaisesti. Tutkinnon osan laajuus voi olla 2-10 osp, riippuen osaamistavoitteista. Tutkinnonosan tavoitteena on rohkaista opiskelijaa lisäämään KV-osaamistaan. - kielitaidon lisääminen - erilaisten ihmisten kanssa toimiminen - oman alan kansainvälisen liiketoiminnan tunteminen - verkostoituminen - globaalin maailman seuraaminen Tutkinnon osan voi suorittaa esimerkiksi: - KV-vaihdot - työssäoppimisjako ulkomailla - kotikansainvälisyys - vaihto-opiskelijoiden tutorina toimiminen - kansainvälisiin projekteihin osallistuminen - vieraskieliseen opetukseen osallistuminen Tutkinnon osa arvioidaan arvosanalla hyväksytty. 122

ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA 1. Työprosessien hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Arvioidaan oman työn suunnittelua, työsuorituksen arviointia ja oman toiminnan kehittämistä. Arvioidaan työkokonaisuuden toteuttamista, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista oma-aloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Arvioidaan työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalien valintaa ja käytkäyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarkäyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa 123

töä. vitsee joidenkin osalta ohjausta (menetelmät, välineet, materiaalit määritellään tutkinnon osittain) työtilanteissa ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arvioidaan työssä tarvittavan tiedon hallintaa ja soveltamista. ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa (eli ne menetelmät, välineet ja materiaalit, jotka on määritelty kohdassa 2) mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa hankkii ja soveltaa työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arvioidaan omaa osaamista työn tekijänä ja työn kehittämistä, ongelmien ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten tekemistä. ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija hakee ohjattuna tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea hankkii tietoa ohjeiden mukaan suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista tilanteista oma-aloitteisesti hakee itsenäisesti tietoa suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja 124

Vuorovaikutus ja yhteistyö Arvioidaan toimintaa vuorovaikutus-tilanteissa ja yhteistyökykyä. Ammattietiikka Arvioidaan toimintaa ammatti-etiikan, ammatin arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arvioidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa. Tampereen seudun ammattiopisto noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen eikä muille käyttää turvallisuuden ohjeiden mukaisesti käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee ergonomisesti oikein käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian 125

5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. Opiskelijaa voidaan ohjata kyseisiin tutkinnon osiin esim. niissä tapauksissa joissa opiskelijalle tunnustetaan aiemmin hankittua osaamista jossakin tämän tutkinnon osassa. 6 Perehdyttämissuunnitelma Suunnitelma opetussuunnitelmaan perehdyttämisestä Kuka tekee Mitä tekee Milloin tekee KAJ Tutustuu opetussuunnitelmaan. Ops-prosessin aikana KP Tiedottaa opettajille ja Ops-prosessin aikana neuvottelukunnalle. OPS-vastaava Tiedottaa opettajia Ops-prosessin aikana Tiimivastaavat Esittelevät tutkinnon osan tavoitteet, arviointikriteerit ja opetusmenetelmät. Varmistavat, että ops on jokaisen opettajan työkalu opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa OPS-prosessin aikana ja jokaisen tutkinnonosan alussa RO Opettaja TOP-ohjaaja Opiskelija Ohjaa opiskelijaa tiedostamaan tutkinnonosien arviointikriteerit ja tavoitteet. Vertaa oppimista ja osaamista perusteisiin. Avaa ja selittää toppaikassa tutkinnon osan tavoitteet ja arviointikriteerit. Perehtyy tutkinnon osien tavoitteisiin ja arviointikriteeristöön. Arvioi omaa suoritustaan. Ohjatessaan opiskelijaa työtehtävissään. Ohjatessaan opiskelijaa työtehtävissään. Perehdyttäessä työpaikkaohjaajaa Topsopimusta tehdessään. Työtehtävissään jatkuvasti opintojen aikana 126

Liite 1 23.6.2015 hyväksytystä opetussuunnitelmasta kappaleet 2.1; 2.2; 2.3; 2.4; 2.7. 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston metsäalan perustutkinnon metsäkonekuljetuksen osaamisalan opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen määräyksen 67/011/2014 (13.11.2014) Metsäalan perustutkinnon perusteet 2014 pohjalta. Niissä painotetaan sekä laaja-alaista osaamista että työelämälähtöisyyttä, joihin pyritään mm. työssäoppimisella. sisältää metsätalouden, metsäkoneenkuljetuksen, metsäkoneasennuksen ja metsäenergian tuotannon osaamisalat. Tampereen seudun ammattiopisto järjestää metsäkoneenkuljettajakoulutusta. Tampereen seudun ammattiopisto toteuttaa nuorisoasteen metsäkoneenkuljettajakoulutusta Pirkanmaan lisäksi yhteistyösopimusten pohjalta Etelä- Pohjanmaalla Ähtärissä, Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa sekä Etelä-Karjalassa Ruokolahdella. Sopimuksilla pyritään alan koulutuksen alueellisen kattavuuden parantamiseen. Opiskelijat ovat Tampereen seudun ammattiopiston opiskelijoita. 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voidaan yksilöllisesti sisällyttää enemmän ammatillisia tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Metsäalan perustutkinnon metsäkonekuljetuksen osaamisalan tutkinnon rakenne on esitetty kappaleessa 1 Metsäalan perustutkinnon muodostuminen. Opiskelija voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja, jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata yhteisiä tutkinnon osia, muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät yhteisten tutkinnon osien tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Opiskelija voi erikoistua metsäkoneenkuljetuksen osaamisalassa joko koneelliseen puutavaran valmistamiseen tai puutavaran lähikuljetukseen. Koneelliseen puutavaran valmistamiseen erikoistunut metsäkoneenkuljettaja osaa valmistaa puutavaraa hakkuukoneella annetun korjuuohjeen sekä mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti. Puutavaran lähikuljetukseen erikoistunut metsäkoneenkuljettaja osaa kuljettaa metsätraktorilla puutavaraa laatimansa kuljetussuunnitelman mukaisesti. Metsäkoneenkuljettajan ammattiosaamista on kuvattu tarkemmin tämän liitteen kappaleessa 2.4 Metsäalan perustutkinnon ja metsäkoneenkuljettajan osaamisalan tavoitteet. Uusia metsäalan ammattilaisia tarvitaan, sillä Suomen talous nojaa edelleen, toimintaympäristön rajuista muutoksista huolimatta, vahvasti metsätalouteen ja metsäteollisuuteen. Maamme nettovientituloista yli kolmannes tulee metsäteollisuudesta. Osuus on suurempi kuin missään muussa maassa. Jos lukuun sisällytetään koko metsäklusterin kokonaisnettoviennin arvo, kohoaa prosenttiosuus jo lähelle 50 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on yli 20 miljardia euroa. Vaikka metsää 127

hyödyntävä tuotanto on kasvanut monikymmenkertaiseksi, metsää on enemmän kuin koskaan ja sen kasvu on suurempi kuin koskaan. Sen vuoksi kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi yli 10 miljoonalla kuutiometrillä. Suomi elää edelleenkin metsästä. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on päättänyt rakentaa uudenlaisen biotuotetehtaan Äänekoskelle Keski-Suomeen. Se on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, 1,2 miljardia euroa. Sen työllistävä vaikutus on yli 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa Suomessa, uusia työpaikkoja syntyy 1000. Selluntuotanto Äänekoskella kasvaa 1,3 milj. tonniin nykyisestä noin 0,5 milj. tonnista vuodessa. Tehdas käyttää havupuuta 4,5 milj. m³ ja koivua 2 milj. m³ vuodessa. Tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 milj. m³ eli noin 10 prosentilla vuodessa. Lisäyksestä valtaosa on havukuitupuuta. Kuitupuu hankitaan pääosin Suomesta. Taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat arviolta 0,5 mrd. euroa vuodessa. Biotuotetehdas monipuolistaa maamme metsä- ja biotalouden rakennetta ja laajentaa tuotevalikoimaa korkean lisäarvon tuotteilla. Kyseessä on maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Se tuottaa korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, ligniinijalosteita, biosähköä ja puupolttoainetta. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat tuotekaasu, rikkihappo, tekstiilikuidut, biokomposiitit, lannoitteet ja biokaasu. Tehdas on suunniteltu alusta lähtien niin, että se mahdollistaa laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, jota valmistamaan syntyy ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi. Finnpulpin Kuopioon suunnittelema 1.2 milj. tonnia tuottava havusellutehdas on etenemässä ympäristövaikutusten arviointiin. Investoinnin arvo on Äänekoskelle suunnitellun tehtaan kokoluokkaa. 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Terveydelliset vaarat ja kuormitukset metsäalan koulutuksessa ja työssä edellyttävät henkilöltä normaalia fyysistä kuntoa ja psyykkistä terveyttä. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: diabetes epilepsia tai muut tasapainoon vaikuttavat sairaudet tasapainoelimistön toiminnan häiriö. Mikäli opiskelija valitsee vapaasti valittavan tutkinnon osan Kuljetusalan perustason ammattipätevyys terveydentila vaatimukset ovat seuraavat: Ajokorttilaki 18 Ajokortin terveysvaatimukset ryhmässä 2 Ryhmään 2 kuuluvia luokkia vastaavan ajokorttiluvan edellytyksenä on seuraavien terveysvaatimusten täyttäminen: 1) ajokorttiluvan hakijan näöntarkkuus on toisella silmällä vähintään 0,8 ja toisella vähintään 0,1 tarvittaessa enintään + 8 dioptrin korjaavia linssejä käyttäen; 2) hakijan molempien silmien näkökenttä täyttää ajokortin saamisen edellytykset; 128

3) hakija tarvittaessa kuulolaitetta käyttäen ainakin toisella korvalla kuulee tavallisen puheäänen neljän metrin etäisyydeltä; 4) hakijalla ei ole sellaista ajokorttidirektiivin liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä momentissa mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana tai, jos hänellä on ajokykyyn vaikuttava vika, sairaus tai vamma, se ei heikennä olennaisesti hänen kykyään toimia automaattivaihteisen tai alkolukolla taikka erityisin ajohallintalaittein varustetun ajoneuvon kuljettajana. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua näkökenttää ja 4 kohdassa tarkoitettuja muita terveysvaatimuksia koskevien vaatimusten täyttymisestä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveysvaatimuksista on liitteenä lopussa. Mikäli oppilas salaa tai jättää hakuvaiheessa ilmoittamatta mahdollisesta terveydellisestä rajoitteesta, jolla on vaikutusta tutkinnon suorittamiseen, niin oppilaitoksella on oikeus evätä opiskeluoikeus. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelmassa Tampereen seudun ammattiopisto tarjoaa kaksi eri suuntautumisvaihtoehtoa, jotka ovat: Linja-autonkuljettaja Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja (peruskoulu- sekä lukiopohjaiset vaihtoehdot) Mikäli tutkinnon loppuvaiheessa opetuksesta sekä tukitoimista huolimatta huomataan, että oppilas ei yllä näiden suuntautumisvaihtoehdoissa määriteltyyn osaamistasoon, niin harkinnan mukaan voidaan näiden oppilaiden kohdalla suorittaa tutkinto autonkuljettajan vaatimusten mukaisesti, jolloin myös tutkintotodistus vastaa autonkuljettajan todistusta. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelmien eri suuntautumisvaihtoehtoihin haetaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä lukiopohjaista ryhmää lukuun ottamatta. Osassa kuljetuspalveluiden tutkinnon osista on tieliikennelain vaatimia määräyksiä, kuten läsnäolopakko, jolloin tunnit korvataan täysimääräisinä, ja arviointiin liittyviä vaatimuksia. Suuntautumisvaihtoehtojen ensisijaisina valintakriteereinä pidetään seuraavia seikkoja: opiskelijan yleinen opintomenestys opintojen alkuvaiheessa (ennen valintaa) opiskelijan soveltuvuus suuntautumisvaihtoehtoon terveydentila vaatimukset eri suuntautumisvaihtoehdoissa (tarvittaessa lääkärin lausunto soveltuvuudesta suuntautumisvaihtoehtoon). Mm. seuraavien sairauksien kohdalla alalle soveltuvuutta on syytä arvioida: epilepsia tai muut tasapainoon vaikuttavat sairaudet diabetes psyykkinen sairaus näön tai kuulon heikkous sydän- ja verenkiertosairaus tuki- ja liikuntaelimistön sairaus. Ennen koulutusohjelmavalintaa oppilaille pyritään takaamaan riittävän laaja-alainen kuva eri suuntautumisvaihtoehdoista sekä niiden tarjoamista mahdollisuuksista sekä vaikutuksista tulevaisuudessa. 129

2.2 Alan osaamistarpeet Metsäsektorin koulutus muodostaa pienen osan koko valtakunnan koulutusjärjestelmästä. Esimerkiksi alalla suoritetut tutkinnot ovat vuositasolla vain 2 3 % koko eri asteiden tutkintojen määrästä. Kysymys on kuitenkin koulutuksen osalta erikoisalasta, jonka kokonaismerkitys on Suomessa nyt ja myös tulevaisuudessa erittäin keskeinen ja tärkeä. Suomen metsäala elää yhtä historiansa syvintä murrosta. Suomen painopaperimarkkinoiden kiristynyt kilpailu ja ylituotanto Euroopassa ovat heikentäneet metsäteollisuutemme kilpailukykyä. Tuotantoa Suomessa on ollut sopeutettava ja tehtävä investoinnit lähelle markkinoita. Tilalle kotimaassa tarvitaan uusia innovaatioita ja tuotteita. Rakennemuutos koskee kaikkia alan toimijoita ja organisaatioita. Sen onnistuminen edellyttää myös valtionhallinnon pitkäjänteistä panostusta. Metsäalalle on laadittu useita ohjelmia ja strategioita, joiden tehtävänä on seurata ja ennakoida alan muutoksia ja koordinoida toimenpiteitä. Metsäsektorin tulevaisuusnäkymiä tarkastelevaa materiaalia on tuotettu myös eri työvoima- ja osaamistarveselvityksissä. Alan toimijoilta vaaditaan muutosherkkyyttä. Metsäsektorin uudet haasteet asettavat uusia vaatimuksia alan koulutukselle. Sektorilla työskentelee noin 65 000 ja koko metsäklusterissa noin 200 000 henkilöä. Lisäksi puurakentaminen työllistää noin 75 000 ihmistä. Suomalainen yhteiskunta pitää koulutuksen merkitystä taloudellisessa kasvussa ja hyvinvoinnissa ratkaisevana. Muuttuva metsäala tarvitsee uudenlaista osaamista ja uusia rajapintoja on syntymässä. Eniten toiminnallisia ja koulutuksellisia yhteyksiä metsäalalla on tekniikan ja liikenteen alan kanssa. Metsäbiomassan energia- ja biopolttoainekäytön kasvu on nostanut erityisesti energia-alan merkittävästi esille. Metsäbiomassan energiakäytön mittavin lisäys tulevalla vuosikymmenellä tullee olemaan energialaitoksissa, jotka sähkön ja lämmön tuotannossaan korvaavat fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön metsätähteellä ja kuitupuulla. Kasvava metsäenergian käyttö näkyy muutoksina puumarkkinoilla. Markkinoille on tullut uusia toimijoita, jotka ovat erikoistuneet raaka-aineen hankintaan energiatuottajille. Suomen metsäsektorilla puun energiakäytöllä tulee jatkossa olemaan huomattava merkitys. Metsä- ja bioenergia-alalle tarvitaan uutta työvoimaa 1 300 1 800 henkilöä vuodessa. Arvio perustuu metsätyövoiman tarvelaskelmaan, Savotta 2015 (Strandström 2007). Lisätarve kohdistuu metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajiin sekä metsureihin. Laskelmien perustana ovat keskimääräinen (54 milj. m 3 ) ja suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden (72 milj. m 3 ) markkinahakkuutasot. Lisäksi laskelmissa on huomioitu energiapuun hankinnan lisääntyminen 8 milj. m 3 :iin vuoteen 2015 mennessä. Esitetyt luvut ovat yhdenmukaisia Kansallisen metsäohjelma 2015 kanssa. http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2008/metsasektorin_koulutuksen_kehittaminen_suomessa?lang=fi a toteuttaa vuonna 2013 yhteensä 19 koulutuksen järjestäjää. Metsäkoneenkuljettajan osaamisalan järjestäminen edellyttää erillistä koulutuksen järjestämislupaa, jonka OKM on myöntänyt kahdeksalle koulutuksen järjestäjälle: Rovaniemi, Taivalkoski, Korsholma, Valtimo, Kuru, Jämsänkoski, Mikkeli ja Kullaa. OKM velvoittaa järjestämisluvan saaneet metsäkonekoulut tekemään yhteistyösopimuksia ns. kumppanuusoppilaitosten kanssa, jotta koulutustarjonta kattaisi tasaisesti koko maan. Ammatillista koulutusta kehitetään jatkuvasti työelämän ja muuttuvan yhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi. Ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja uudistetaan keskimäärin 4 5 vuoden välein. Tutkintojen uudistaminen käynnistyy työelämän, koulutustoimikunnan, tutkintotoimikunnan tai Opetushallituksen aloitteesta. Myös uusia ammatti- tai erikoisammattitutkintoja tulee tutkintorakenteeseen joka vuosi. 130

Ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien saatavuudesta on muodostumassa alan kasvua rajoittava tekijä. Metsäkoneenkuljettajia valmistuu vuosittain noin 350 400, joista 80 prosenttia suorittaa perustutkinnon ja viidennes aikuisten ammattitutkinnon. Jatkossa uusia kuljettajia tarvitaan noin 600 vuodessa. Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen kehittämistarpeet kohdistuvat erityisesti koulutusmääriin ja -sisältöihin sekä myös koulutuksen järjestämiseen ja opetuksen toteutukseen. Koko ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja nopeampaa ammattiin valmistumista edistää ammatillisen koulutuksen rahoituksen muutos osin tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen perustavaksi. Opintosuunnitelmissa koulutusta siirrytään mittamaan opintoviikkojen sijaan osaamispisteillä. Metsäalan koulutusten markkinointiin on panostettu laajasti ja alan imago on muun muassa investointiuutisista johtuen vahvassa nousussa. Metsäkonekoulutukseen hakeutuvien määrän kasvaminen mahdollistaisi aidon valintamenettelyn ja hakijoiden ohjautumisen aiempaa paremmin sopiviin koulutusohjelmiin. Koulutukseen hakeutumisen tulee olla hakijan kannalta selkeää. Onnistuneella opiskelijavalinnalla palvellaan sekä työelämän tarpeita että opiskelijoiden etua. Yksi alan vetovoimaisuutta ja hakijamääriä parantavana tekijä on koulutuksen tuominen yleisemmin isompiin taajamiin. Tuloksellisessa markkinoinnissa toimitaan sekä valtakunnallisesti oppilaitosten kesken yhteistyössä että paikallisesti alueen erikoispiirteet huomioon ottaen. Koulutusta järjestävän oppilaitosverkoston valtakunnallinen toimivuus edellyttää kokonaiskoordinointia sekä paikallisten työvoimatarpeiden ja vetovoimaisuustekijöiden huomioon ottamista. Opetushallituksen ja Metsätehon tekemän selvityksen mukaan alan koulutukseen hakeudutaan pääasiassa alle 90 kilometrin etäisyydeltä oppilaitoksesta. Heikki Pajuojan vuonna 2013 esittämässä metsäkoneenkuljettajakoulutusmallissa metsäalan perusteiden opetusta toteutettaisiin noin 15 oppilaitoksessa, jonka jälkeen metsäkonealalle suuntautuminen tapahtuisi valintamenettelyn kautta joko puutavaran koneelliseen hakkuuseen, metsäkuljetukseen tai metsänhoitotöihin. Metsäkuljetuksen ja koneellisen metsänhoidon koulutusta annettaisiin kaikilla oppilaitoksilla ja hakkuukonekoulutus keskitettäisiin työvoimatarpeen kannalta keskeisille paikkakunnille. Pajuojan mallissa määräaikaiset määrälliset ja laadulliset tavoitteet sisältävät järjestämisluvat ohjaisivat saavuttamaan työelämän koulutukselle asettamia tavoitteita. Tutkimusten mukaan oppilaitosten metsäaineiden opetukseen ollaan varsin tyytyväisiä, mutta työelämätaitoja valmistuneet eivät koe juurikaan saaneensa opinnoista. Metsäkoneenkuljettajan työn menestyksekäs hoitaminen vaatii nopeaa päätöksentekokykyä, vahvoja vuorovaikutustaitoja sekä vastuunottoa niin omasta työstä kuin itsensä kehittämisestä. Koulutuksen tavoitteeksi on otettava valmiudet kokonaisvaltaiseen ammattiin kasvattamiseen, jonka avulla terve ammattiylpeys kehittyy. Haasteena on usein opiskelijan työelämään siirtyminen. Opiskelijoiden työllistymistä edistäisi nykyisen työharjoittelujärjestelmän kehittäminen, opiskelijalle annettu lisätuki ja -ohjaus harjoittelujaksoilla sekä työelämään siirtymisessä. Metsäkoneyritysten kynnystä harjoittelupaikkojen tarjoamiseksi ja harjoittelijoihin panostamiseksi madaltaisi heille maksettava koulutuskorvaus. TTS Työtehoseura kehittää metsäalan perustutkintokoulutusta kokonaisvaltaisesti ammattiin kasvattavaksi yhteistyössä Savon aikuis- ja ammattiopiston sekä Ammattiopisto Livian kanssa Metsäalan substanssiosaaminen tulosten jalkauttaminen metsäalan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi -hankkeessa. Hanketta rahoittaa Metsämiesten säätiö. Lisätietoja:Toimialajohtaja Vesa Tanttu, TTS Työtehoseura, p. 0447143676, vesa.tanttu@tts.fi Ohjausryhmän pj. Ville Manner, Koneyrittäjien liitto, p. 0409009426, ville.manner@koneyrittajat.fi Tutkija Eila Lautanen, TTS Työtehoseura, p.0447143686, eila.lautanen@tts.fi 131

2.2.1 Metsäkoneala Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Ne työllistävät yrittäjien lisäksi noin 4 500 5 000 koneenkuljettajaa aines- ja energiapuun korjuussa. Suomen kokonaishakkuista metsissä tehdään koneyritysten koneilla jo liki 100 prosenttia. Koneilla tehtävien hakkuiden määrä on 2000-luvulla vaihdellut 50 54 milj. m 3 välillä kokonaishakkuumääristä riippuen. Puutavaran metsäkuljetusmäärä noin 52 57 milj. m 3. Metsämaan muokkaus on täysin koneellistettu ja istutuksen koneellistamiseen panostetaan lähivuosina paljon. Raivaukseen ja taimikonhoitoon yritetään löytää kannattavia koneellisia ratkaisuja. Puunkorjuun liikevaihto on 2000-luvun puunkorjuumäärillä ja 2008 hintatasolla laskien noin 500 550 miljoonaa euroa (sis. puunkorjuuta ja mm. muokkauksen). Noin 1000 koneyritystä tekee 90 prosenttia alan liikevaihdosta. Alan yritysten lukumäärä kaikkiaan on kuitenkin paljon suurempi, mutta lopun osuus kokonaistyömäärästä ja alan liikevaihdosta on pieni. Hakkuukoneita yrittäjät omistavat noin 2000 ja metsätraktoreita hieman enemmän, istutuskoneita on muutamia kymmeniä ja metsäkonepohjaisia maanmuokkauskoneita runsaat 100. Muokkauksessa käytetään myös kaivuripohjaisia koneita ainakin sama määrä. Puunkorjuukaluston arvo uushankintahinnoin on noin miljardi euroa. Ryhmänä metsäkonealan yrittäjät ovat merkittävä lenkki Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa, bioenergian tuotannossa ja metsätaloudessa, mutta yksittäisinä yrityksinä ne ovat melko pieniä. Metsäkoneyritykset ovat tyypillisesti maaseudulla toimivia perheyrityksiä, joiden pääasiallinen myytävä palvelu on jalostukseen ja energiantuotantoon menevän puutavaran hakkuu ja metsäkuljetus. Lisäksi nostetaan energiatuotantoon tarkoitettuja kantoja ja korjataan hakkuusta jäänyttä latvusmassaa. Joillakin yrityksillä on myös metsän uudistamista edistävää maanmuokkaustoimintaa, koneellista kylvöä ja istutusta. Yritysten kalustoon kuuluu tyypillisesti hakkuukone ja metsätraktori sekä lisäksi tarvittavat huoltohalli ja - auto, koneiden siirtoauto ja muu välineistö. Uusien urakointimallien myötä yhä useammassa yrityksessä on kaivinkone kantojen nostoa, istutusta, maanmuokkausta ja pienimuotoisia maanrakennustöitä varten. Metsäkoneyritykset vastaavat lähes 100 prosenttisesti metsissä tehtävästä aines- ja energiapuun hakkuutyöstä ja metsäkuljetuksesta tienvarteen jatkokuljetusta varten. Muokkaus uudistamista varten on myös 100 prosenttisesti koneellistettu. Metsäkoneyritykset ovat metsäalan työntekijöiden suurin työnantajataho. Metsäkoneyritykset työllistävät omistajiensa lisäksi noin 4 500 5 000 koneenkuljettajaa. Yrittäjien työntekijöilleen maksama palkkasumma on yli 125 miljoonaa euroa vuodessa. Metsäkoneyrittäjältä ja -kuljettajalta vaaditaan monipuolisia taitoja. Hakkuukoneen ja parin metsätraktorin muodostamalla kokonaisuudella vuosittain käsitellyn puumäärän arvo rahassa vaihtelee paljon, mutta parhaimmillaan se voi olla useita miljoonia euroja. Koneenkuljettajalla on suuri vastuu tekemästään puutavarasta sekä hakkuun jälkeen jäävän metsän tilasta ja ympäristöstä laajemminkin. 2.2.2 Puuenergian korjuu Metsähakkeella tarkoitetaan energiantuotantoon kohdistettua, haketettua tai murskattua puutavaraa, joka on peräisin uudistusalojen hakkuutähteistä ja kannoista, nuoren metsän energiaharvennuspuusta tai muista metsäpolttoaineista, joiden pääasiallinen käyttötarkoitus on polttoenergian tuottaminen. 132

Suomessa korjattiin vuonna 2008 energiakäyttöön noin 4 milj. m 3 metsähaketta, joka muodostuu pyöreästä energiapuusta, kannoista sekä uudistushakkuista saatavasta latvusmassasta. Tavoitteeksi on asetettu määrän kasvattaminen noin 12 milj. m 3 :iin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa metsäkoneyrittäjät ovat lähes kaikki mukana energiapuunkorjuussa. Lisäksi energiapuun hankinnassa on mukana haketus-/murskausyrityksiä ja kuljetusyrityksiä. Puuenergia-alalla koneyrittäjät tuottavat palveluita energiapuun hakkuisiin, kantojen nostoon ja latvusmassan (oksat ja latvat) korjuuseen, hakkeiden ja murskeiden tuotantoon sekä puupolttoaineiden ja puuenergian asiakastoimituksiin. Tavoitteena on kasvattaa metsähakkeen käyttö 12 milj. m 3 :iin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa merkittävää resurssien lisäämistä. Puuta käyttäviä lämpölaitoksia on rakenteilla ja suunnitteilla riittävästi tavoitemäärän saavuttamiseksi. Korjuumäärien kasvattaminen käyttöä vastaavalle tasolle tarjoaa koneyrittäjille merkittävästi liiketoimintamahdollisuuksia, mutta edellyttää melko suuria investointeja metsähakkeen korjuutekniikkaan. Metsähakkeen laajamittainen käyttö ja sen kehittäminen vaatii käytännössä turpeen yhteiskäyttöä mm. polttoteknisten etujen saavuttamiseksi, hankintateknisten ongelmien ratkaisemiseksi sekä biopolttoaineita käyttävien energialaitosinvestointien taloudellisen järkevyyden varmistamiseksi. Alan liiketoimintamallit hakevat kentällä vahvasti muotoaan. Kehityksen ja puupolttoaineiden materiaalivirtojen kasvun edellytyksenä ovat toimijoiden monen suuntainen ja monitasoinen verkostoituminen ja yhteistyö. (Koneyrittäjien liitto ry 2009.) 2.3 Tredun metsäalan koulutusta järjestävien oppilaitosten toiminta-alueiden metsäalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa 2.3.1 Pirkanmaa Yksityiset metsänomistajat omistavat Pirkanmaan noin miljoonasta metsähehtaarista noin 70 prosenttia. Yksityismetsätalouden kantorahatulot olivat vuonna 2010 Pirkanmaalla noin 118 miljoonaa euroa. Tästä tulosta sijoitetaan takaisin metsiin noin 15 20 prosenttia. Merkittävin investointierä on metsänuudistaminen, muita menoja ovat metsänhoito- ja metsänparannustyöt. Metsätalouden käyttökate on siis verrattain hyvä, keskimäärin hieman yli 80 prosenttia. Myös hakkuutyöstä saadut tulot jäävät pääasiassa Pirkanmaalle. Hakkuutavoitteesta on viiden viime vuoden aikana hakattu reilut ¾. Pirkanmaan metsäohjelman mukaan hakkuita voisi lisätä 20 %. Metsänhoidollisesti suurin huolenaihe on metsänhoitotöiden viivästyminen. Metsänomistajien tieto-taitoa omien metsiensä hoitoon tuleekin lisätä koulutuksella. Keskeisessä asemassa on myös talousmetsien käsittely monimuotoisuusnäkökohdat huomioon ottavalla tavalla. Pirkanmaan puuenergiaselvityksessä (2011) todetaan, että Pirkanmaalla on mahdollista korjata energiapuuta teknis-ekologisin kriteerein vuosittain 950 000 m 3. Suurin potentiaali on latvus- ja oksamassassa, jonka vuotuinen suurin mahdollinen korjuumäärä on laskelmien mukaan 460 000 m 3. Metsähakkeen työllisyysvaikutus vuoden 2010 käyttömäärään nähden on reilut 200 henkilötyövuotta. Metsähakkeen tuotannon arvonlisäyksen on laskettu vuonna 2015 olevan 13,3 miljoonaa euroa. Suurimpia metsänomistajia Pirkanmaalla ovat Metsähallitus, UPM ja Finsilva. Metsähallituksen hallinnassa Pirkanmaan alueella on 105 052 hehtaaria metsätalouden maata, sisältäen metsä-, kitu- ja joutomaan. Tästä 21 119 hehtaaria on luonnonsuojelualueita ja loppu metsätalouskäytössä. Pirkanmaalla on kaksi kansallispuistoa, Seitseminen ja Helvetinjärvi. Niitä hallinnoi Metsähallitus. Metsähallituksella on Seitsemisen kansallispuistossa luontokeskus, joka tarjoaa tietoa eteläisen Suomenselän metsä- ja suoluonnosta. 133

Metsäalan koulutusta Pirkanmaalla järjestävät Tampereen ammattikorkeakoulu sekä Tampereen seudun ammattiopiston Metsätien toimipiste Ylöjärven Kurussa. Merkittävä toimija lasten ja nuorten metsäneuvonnan toteuttajana maakunnassa on Hämeen 4H-piiri ja sen jäsenyhdistykset. Pirkanmaalla metsäntutkimusta edustavat Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon toimintayksikkö ja Helsingin Yliopiston Hyytiälän metsäasema. Puutuoteteollisuuden yrityksiä on Pirkanmaalla useita. Niemen Tehtaat Oy valmistaa kalusteita Sastamalassa. JPJ-Wood Oy Korkeakoskella sekä Kinnaskoski Oy Vilppulassa valmistavat sahatavaraa. Finnforest Oy:llä on saha Mänttä-Vilppulassa. Lisäksi se valmistaa Kolhossa painekyllästettyä puutavaraa. Kolhossa on myös Formica IKI Oy, joka valmistaa iki-levyjä. UPM:llä on saha Korkeakoskella. Maakunnassa on lisäksi lukuisia pienempiä yrityksiä sahoista puunjalostukseen. Metsähaketta lämmöksi tai sähköksi jalostavia erikokoisia laitoksia on useita. Pirkanmaan alueella toimii kahdeksan metsänhoitoyhdistystä (v. 2011). Metsänhoito- ja hakkuutyöt koneellistuvat kustannusten kallistumisesta huolimatta. Osaavan suomalaisen metsurityövoiman käyttö ja määrä vähenee, mutta samalla ulkomaisen työvoiman käyttö lisääntyy. Syynä kehityssuuntaan on osaavan suomalaisen työvoiman saannin vaikeutuminen ja ulkomaisen työvoiman alempi hintataso. Kokonaisuutena metsurityövoiman käyttö on koneellistumisen takia kuitenkin laskusuunnassa. Myös metsänomistajien oman työn osuus on laskusuunnassa. Pirkanmaalla toimii noin 90 koneyritystä puunkorjuussa ja metsänparannustehtävissä. Metsäkonealan yrityksissä työllistyy yrittäjät mukaan lukien noin 300 henkilöä. Merkittävä osa Tampereen seudun ammattiopiston metsäkoneenkuljettajaopiskelijoista sijoittuu työssäoppimisjaksoilla Pirkanmaalaisiin metsäkonelan pienyrityksiin ja valmistuttuaan saavat myös työpaikan näistä yrityksistä. (http://www.metsakeskus.fi/fi_fi/c/document_library/get_file?uuid=198bb3dc-f2fb-404a-ba29- c6cbed7e81f6&groupid=10156 ). 2.3.2 Keski- ja Etelä-Pohjanmaa Keski- ja Etelä-Pohjanmaan metsätalouden tavoitteina ovat suurimman kestävän hakkuumäärän saavuttaminen ja metsäenergian käytön merkittävä lisääminen. Raakapuun markkinoille saamisen tueksi tarvitaan logistiikan parantamista, koulutusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa. Puuta jalostava yritystoiminta, erityisesti pk-yrittäjyys tarvitsee myös omia kehittämistoimenpiteitä. Puulle on löydyttävä käyttökohteita. Puun tuotannon jatkuvuutta parannetaan metsänhoidon- ja perusparannustöiden pysyttämisellä korkealla tasolla. Ongelmana on kuitenkin taimikonhoidon ja erityisesti varhaishoidon alhainen toteutusaste sekä myös töiden laatu. Metsänhoidon ongelmiin etsitään ratkaisua EU-rahoitteisella omavalvonta- ja koneistushankkeilla. Metsien virkistys- ja matkailukäytön tavoitteet ovat yhdistettävissä metsätalouden ja ympäristönhoidon tavoitteiden kanssa hyvällä yhteistyöllä ja toimenpiteiden suunnittelulla. Huomiota on kiinnitettävä metsästyksen ja metsätalouden yhteensovittamiseen. Työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisessä on enenevässä määrin otettava puuntuotannon lisäksi sekä virkistyskäytön ja matkailun että ympäristönhoidon mahdollisuudet. Teollisuuden puutarpeet ja siten myös hakkuumäärät ovat heilahdelleet merkittävästi. Vuonna 2007 korkeasuhdanteessa Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella ylitettiin 4,3 milj.m³ raja, kun taas 2009 tiputtiin 3 134

milj. m³:iin. Vuoden 2008 lopulla alkanut talouden taantuma ja finanssikriisi näkyi myös Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla. Osaavan työvoiman saatavuus on metsäalalla haasteellinen tehtävä, jonka hoitaminen on kaikkien alan toimijoiden yhteinen asia. Metsäalan imagossa on parantamisen varaa ja se työ on aloitettava jo lapsista ja nuorista. Metsäalan koulutuspaikkojen säilymisestä alueella on kannettava huolta ja aikuiskoulutukseen tulee panostaa entistä enemmän. Metsäpalveluyrittäjyyden lisääminen on vaillinaisesti käytetty mahdollisuus. (http://www.metsakeskus.fi/fi_fi/c/document_library/get_file?uuid=e80324e1-92ee-40d7-8c32- d8c599a03333&groupid=10156 ) 2.3.3 Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomessa metsätalousmaata (metsä-, kitu- ja joutomaa) on 813 000 ha, josta soiden osuus on 17 %. Soista on ojitettu 84 %. Puuston määrä on 114 miljoonaa kuutiota, josta 45 % on mäntyä, 37 % kuusta ja 18 % lehtipuuta. Keskimäärin puuta on 146 m3/ha. Puuston vuotuinen kasvu on 5,6 miljoonaa kuutiota, keskimääräinen kasvu on 7,1 m3/ha/v. Metsätaloudella on suuri merkitys alueiden hyvinvoinnille ja metsäteollisuus muodostaa erityisesti Kaakkois-Suomessa edelleen teollisuuden perustan. Metsäsektorin työvoima itäisessä Suomessa on kehittynyt kaksijakoisesti. Metsätalouden toimihenkilöiden määrä on säilynyt suurin piirtein ennallaan, mutta metsäteollisuuden ja erityisesti massan sekä paperin valmistuksen työvoima on vähentynyt. Metsäteollisuuden työpaikkojen väheneminen on koskettanut erityisesti Kaakkois-Suomea. Tuoreimmat sulkemispäätökset synkentävät tilannetta entisestään. Muissa maakunnissa metsäteollisuuden rakenne on monipuolisempi ja mekaanisen metsäteollisuuden suotuisa työllisyyskehitys on korvannut kemiallisen metsäteollisuuden menetyksiä. Metsäsektori työllistää n. 3 % Suomen työvoimasta, mutta Itä-Suomessa osuus on 6-7 %:n luokkaa. Puunhankinnassa ja metsänhoidossa oli 2010 eniten työvoimaa Pohjois- ja Etelä-Savossa, vähiten työvoimaa oli Pohjois-Karjalassa. Markkinahakkuissa ja puutavaran kuljetuksessa tarvittava laskennallinen työvoimapanos on ollut Itä- ja Kaakkois-Suomessa noin 3 500 henkilötyövuotta. Hakkuukoneita työskenteli Itä-Suomen yksityismetsissä vuonna 2010 noin 160 kpl. Suurin hakkuukoneiden määrä oli Pohjois-Savossa ja pienin Pohjois-Karjalassa, missä on eniten yhtiöiden ja valtion metsiä. Hakkuukoneiden ja metsätraktoreiden määrä on vakiintunut nykyiselle tasolleen 1990-luvun lopulla. Itä- ja Kaakkois-Suomen kiinteiden puupolttoaineiden käyttö perustuu pääosin metsähakkeen, teollisuuden puutähdehakkeen, sahanpurun, kuoren ja muiden kiinteiden puupolttoaineiden käyttöön. Metsähakkeen osuus on ollut noin kolmannes ja sen käyttö on ollut viime vuosina kasvussa. Metsäteollisuuden puutähdehakkeen ja kuoren osuudet laskivat laman aikana v. 2008. Kaakkois-Suomen energiataseessa uusiutuvien energialähteiden osuus oli 58 % vuonna 2007 (vrt. Suomi 27 %). Puuperäisen energian osuus uusiutuvista oli 89 % ja loput olivat vesivoimaa. Viime vuosien 2008-2009 laskusuhdanteen aikana uusiutuvien osuus on edelleen noussut 60 %:iin (vrt. Suomi 25 % vuonna 2009), Metsähakkeen osuus energiantuotannosta on ollut n. 2 % ja sen osuus on kasvatettavissa 4 %:iin 1 milj. m3 käyttötasolla. Metsähakkeen käyttö on kasvanut ripeästi metsäteollisuuden laskusuhdanteesta huolimatta. Sivutuotteet pitävät sisällään teollisuuden puuhakkeen, sahanpurun, kuoren ja muut kiinteät puupolttoaineet, joista kuoren osuus on merkittävin. Valtakunnallisesti metsähakkeen kokonaiskäyttö oli 5,4 milj. m3, josta Kaakkois-Suomen osuus oli 8 % vuonna 2009. Sivutuotteiden osalta valtakunnallinen käyttö oli 8 milj. m3, josta Kaakkois-Suomen osuus oli huomattavan korkea, 22 %. Kaakkois-Suomen selluteollisuuskeskittymän myötä kuorta on käytetty paljon energiantuotannossa, 1,5 milj. m3, mikä oli 27 % koko maan käytöstä. Osuudet ovat olleet samaa luokkaa myös aiempina vuosina. 135

(http://www.metsakeskus.fi/fi_fi/c/document_library/get_file?uuid=814fcf99-b810-4479-ab79- e0526a452afa&groupid=10156 ) 2.4 Metsäalan perustutkinnon ja metsäkoneenkuljettajan osaamisalan tavoitteet Metsäalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet metsäalan eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. n opiskelija voi erikoistua koneelliseen puutavaran valmistamiseen tai puutavaran lähikuljetukseen. Koneelliseen puutavaran valmistamiseen erikoistunut metsäkoneenkuljettaja osaa valmistaa puutavaraa hakkuukoneella annetun korjuuohjeen sekä mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti. Puutavaran lähikuljetukseen erikoistunut metsäkoneenkuljettaja osaa kuljettaa metsätraktorilla puutavaraa laatimansa kuljetussuunnitelman mukaisesti. Metsäkoneenkuljettaja osaa paikantaa ja rajata leimikon sekä hakkuualueen paikkatietojärjestelmää ja työmaakarttoja hyväksikäyttäen. Hän osaa käyttää työssään tietoteknisiä laitteita. Hän osaa tehdä metsäkoneiden tai puutavara-auton käyttökunnossapitoon liittyvät työtehtävät sekä raportoida korjaustarpeista. Hän myös osaa toimia yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmän mukaisesti. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. (Metsäalan perustutkinnon perusteet 2014). Metsäkoneenkuljettajan perustaitoihin kuuluu: Hyvä suunnistus- ja kartanlukutaito Metsäkoneen käytön, tiedonsiirron ja kuljettajan vastuulla olevan tekniikan hallitseminen Kyky suunnitella ja toteuttaa kohteelle sopiva ajouraverkosto Käsitellä kohde - Korjuuohjeen - Ajanmukaisten metsänkäsittelysäädösten - Korjuujäljen laatuvaatimusten - Puutavaran mitta ja laatuvaatimusten mukaisesti 136

Liite 2 Vuonna 2014 aloittaneet. Opintojen jakautuminen opiskeluajalle, Metsäkoneen kuljetuksen osaamisala Metsäkoneenkuljettaja Opiskeluvuosi 1 2 3 135 osp Ammatilliset tutkinnon osat. Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 60 63 57 30 osp, yrittäjyysosaamisen hankkimista vähintään 8osp Pakolliset tutkinnon osat 30 osp 30 osp Metsien hoito ja puunkorjuu, näyttö 1 Metsänhoitotyöt 8 Puunhankinta 15 Metsäluonnonhoito 1 4 Metsäluonnonhoito 2 2 Työturvallisuus ja ensiapu 1 n, metsäkoneenkuljettaja, pakolliset tutkinnon osat, 85 osp 30 osp Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito, näyttö 2 Kunnossapito ja koneiden rakenteet 1 4 Kunnossapito ja koneiden rakenteet 2 8 Kunnossapito ja koneiden rakenteet 3 3 Kunnossapidon tekniset perusteet 1 4 Kunnossapidon tekniset perusteet 2 8 Kunnossapidon tekniset perusteet 3 3 Suuntautumisvaihtoehto: koneellinen puutavaran valmistus 55 osp 55 osp Koneellinen puutavaran valmistus, näyttö 6 Koneellisen puunkorjuun perusteet 9 Puutavaranvalmistus koneiden TVT-tekniikka 6 Koneellinen puutavaran valmistus 10 Koneellinen puutavaran valmistus TOP 30 15 osp Metsätraktoreiden käyttö 20 osp Koneellinen puunkorjuu, näyttö 5 20 10 osp Metsäkoneen käyttö, näyttö 3 10 Suuntautumisvaihtoehto: puutavaran lähikuljetus 55 osp 55 osp Puutavaran lähikuljetus, näyttö 7 Koneellisen puunkorjuun perusteet 9 Puutavaran valmistuskoneiden TVT-tekniikka 6 Puutavaran metsäkuljetus 10 Puutavaran metsäkuljetus TOP 30 15 osp Metsätraktoreiden käyttö 20 osp Koneellinen puunkorjuu, näyttö 5 20 10 osp Metsäkoneen käyttö, näyttö 3 10 Yhteiset tutkinnon osat 35 osp 26+9 osp 14 19 2 Viestintä ja vuorovaikutus osaaminen 8+3 osp 5 osp Äidinkieli 4 Kerron ja kirjoitan ammatistani 1 1 osp Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 2 osp Vieras kieli 2 3 osp Metsäenglanti 3 137

Matemaattis- luonnontieteellinen osaaminen 6+3 osp 3 osp Matematiikka 3 2 osp Fysiikka ja Kemia Fysiikka 1 Kemia 1 Siirtymäkauden 2ov suorituksesta => 1 osp vyto koriin 4 1 osp TVT ja sen hyödyntäminen 1 3 osp Tietoja viestintä tekniikan hyödyntäminen metsäalalla 3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 5+3 osp 1 osp Yhteiskuntataidot 1 1 osp Työelämätaidot 1 1 osp Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 2 osp Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 3 osp Liikunnasta työkykyä 2 osp Duunit Pirkanmaalla 1 osp Nuoren oikeustieto 1 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 osp ( siirtymäk. 6) 2 osp Kulttuurien tuntemus 2 2 osp Taide- ja kulttuuri 2 2 osp Ympäristöosaaminen 2 1 osp Fykestä 1osp siirtymäkaudella 1 Vapaasti valittavat tutkinnon osat (Tredun tarjonta) 10 osp 10 osp Metsänparannuskoneen käyttö (näyttö 10) 2-10 osp KV-vaihto 15 osp Turvetuotanto, näyttö 8 (Kannus ja Ähtäri) 10 osp Energiapuun korjuukoneen käyttö, näyttö 4 10 osp Metsäkoneen käyttö, näyttö 3 suoritettu 10 osp x 5 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen yhteensä 180 osp 60 63 57 2 1 1 Yhteistyöoppilaitoksissa toteutettavat tutkinnon osat 2015 alkaen Kannus Ruokolahti Tuomarniemi Pakolliset ammatilliset tutkinnon osat Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 osp 60 osp Osaamisalan opinnot 55 osp Valinnaiset tutkinnon osat 20 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Koneellinen puutavaran valmistus 55 osp tai Puutavaran lähikuljetus 55 osp Metsätraktoreiden käyttö 15 osp Metsäkoneen käyttö 10 osp Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp Metsätraktoreiden käyttö 15 osp Metsäkoneen käyttö 10 osp Metsänparannuskoneen käyttö, kaivinkone 5 osp Metsätraktoreiden käyttö 15 osp Metsäkoneen käyttö 10 osp Turvetuotanto 15 osp Arjen taidot 2 osp Erä ja luonto 2osp Pienkoneiden korjaus 2 osp Puukon valmistus 2 osp Ulkoilu- ja virkistysalueiden rakenteet ja huolto 2 osp Hirsityöt ja sahatavaran valmistus 5 osp 138