TURUN OPETUSTOIMEN 6-LK OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OSAAMINEN 2011 Verkkokyselyn yhteenveto Yleistä Keväällä 2011 toteutettiin verkkokysely, jonka avulla selvitettiin Turun kasvatus- ja opetustoimen kuudesluokkalaisten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) osaamista sekä käyttöä oppitunneilla ja oppimiseen liittyen. Kartoitus on osa Turun kaupungin kuntatason tieto- ja viestintätekniikan strategiassa määriteltyä TVT-opetuskäytön seurantaa. Edellisen kerran kartoitus tehtiin keväällä 2010. Kyselyn toteutuksesta vastasi Tietokone opetuksessa TOP-keskus. Kartoitukseen osallistuneissa kouluissa oli vastausajankohtana kuudennen luokan oppilaita yhteensä 1392, joista kyselyyn vastasi 1001. Kokonaisvastausprosentti oli 72 %. Kokonaisvastausprosentti laski jokin verran edellisestä vuodesta, jolloin vastaava luku oli 77,4 %. Vuonna 2009 vastausprosentti oli 78,2 % ja vuonna 2008 75 %.Vastaajista suomenkielisiä oli 884 (vastausprosentti 69 %) ja ruotsinkielisiä (vastausprosentti 91 %); poikia 55 % ja tyttöjä 45 %. Kyselyyn vastattiin ilman omia henkilötietoja; vastaajilta kysyttiin kuitenkin mitä koulua tai oppilaitosta he käyvät. Vastauksia hyödynnetään opetuksen kehittämistyössä. Koulu- ja oppilaitokset saavat käyttöönsä myös yksikkökohtaiset tulokset. Tässä yhteenvedossa käydään läpi kyselyn keskeisimpiä tuloksia läpi. Esille on nostettu erityisesti asioita, joissa on tapahtunut muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Kaaviokuvat on koottu erilliseen dokumenttiin Turun_6-lk_tvt-kysely_yhteenvetoraportti.pdf.
Tietokoneen hallinta ja perusohjelmien käyttö Tietokoneen peruskäyttötaitojen hallinta on pysynyt melko samanlaisena kuin vuosina 2010 ja 2009. Kysymyksiin oli mahdollista vastata kolmella tavalla: osaan varmasti, olen epävarma ja en osaa, en tiedä. Vuoden 2011 kyselyssä eniten eroja perustaidoissa esiintyi tiedostojen etsimisessä, tallentamisessa eri levyasemille sekä oikean tulostimen valitsemisessa. Nämä taidot osasi varmasti vain 61 80 % vastaajista. Muiden tietokoneen hallintaan liittyvien perustaitojen sisällä osaamisprosentti vaihteli 86 99 % välillä. Tekstinkäsittelytaitojen vertailuarvot ovat melko samankaltaiset kuin vuosina 2010 ja 2009. Yli 90 % vastanneista ilmoitti hallitsevansa tekstinkäsittelyn perustaidot. Tavutuksen, sivun reunusten muuttamisen sekä kuvien ja tekstin asemoinnin suhteen esiintyi kuitenkin edellisvuosien tapaan epävarmuutta. Vastaajista 73 % ilmoitti osaavansa käyttää jotakin kuvankäsittelyohjelmaa. Vuonna 2010 vastaava luku oli 74 %. Vain muutama prosentti vastaajista ei hallinnut kuvankäsittelytaitoja lainkaan; epävarmoja oli noin neljäsosa. Yksittäisten kuvankäsittelyyn liittyvien taitojen osaaminen ei ole muuttunut viime vuosiin verrattuna. Skannerin käyttö koettiin kuitenkin edellisvuosien tapaan vaikeana: vain 47 % osasi asian varmasti. Tietojen käsittely ja esittäminen taulukkolaskentaohjelmalla osattiin perustaidoista selvästi heikoiten. Vastaajista 48 % osasi luoda yksinkertaisen taulukon ja 42 % yksinkertaisen kaavion vuonna 2010 vastaavat vertailuarvot olivat 50 % ja 38 %. Uutena perustaitona oppilailta tiedusteltiin myös PowerPointesitysgrafiikkaohjelman osaamista. Vastaajista 78 % ilmoitti hallitsevansa ohjelman käytön esimerkiksi esitelmän tekemisessä varmasti. 50 % vastaajista ilmoitti, ettei taulukkolaskentaohjelmia käytetty opetuksessa lainkaan. Aktiivisesti eli lähes viikoittain tai useammin Exceliä tai vastaavaa ohjelmaa käytti 14 % oppilaista (2010 18 %). Avokysymyksissä tietokonetaitojen opettamista ja perusohjelmien käyttöä kommentoitiin jonkin verran: Se on kivaa kun on oppinut koulussa käyttämään enemmän tietokonetta, mutta tunteja on liian vähän. Koulussa voitais opettaa enemmän kuvankäsittely ohjelmia, leikepöydän käyttöä yms. Minusta koulussa ei opeteta paljoakaan tietotekniikka paitsi niille jotka ovat valinnaisen tietotekniikan tunneilla. Sitä vähän tehtiin joskus I 2luokalla.
Turun opetusverkon käyttäjäoikeus ja koulun sähköpostin käyttö Turussa kaikilla oppilailla on opetuksen edu.turku.fi palvelujen käyttäjäoikeus eli tunnus ja salasana, joka mahdollistaa Moodle oppimisalustan ja sähköpostin käytön. Kyselyaineistojen perusteella käyttöoikeuksien hyödyntäminen on laskenut vuosittain. Vuonna 2008 55,8 % ilmoitti saaneensa tunnuksen ja myös käyttävänsä sitä. Vuonna 2009 vastaava luku oli 34,5 % ja vuosina 2010 ja 2011 noin 27 %. Merkittävää on, että lähes 26 % vastaajista ei ole lainkaan tietoisia käyttäjätunnusten saatavuudesta. Osuus on kasvanut viime vuodesta 16 prosenttiyksikköä. Epätietoisuuden selvä lisääntyminen saattaa kuitenkin johtua keväällä 2011 tehdystä käyttäjätunnusuudistuksesta. Vuonna 2009 54 % vastaajista ilmoitti, ettei käytä koulun sähköpostiosoitetta. Vuoden 2010 kyselyssä määrä nousi 62 %:iin. Vastaavasti vuonna 2011 määrä oli laskenut takaisin vuoden 2009 tasolle, noin 54 %:iin. Suurin osa oppilaista ilmoitti yksiselitteisesti käyttävänsä jotakin muuta sähköpostitunnusta, eikä toiselle osoitteelle näin ollen ollut tarvetta. Monen vastaajan mielestä muut sähköpostipalvelut olivat koulun tarjoamaa vaihtoehtoa parempia: En jaksa käydä siellä, koska minulla on toinen sähköposti. On muita parempia sähköposteja, ja käyttäjätunnus on hankala. Monet luokat ovat käyttäneet kaikkea näitä, tehnyt koulun sähköpostin, mutta me emme! Vaadimme oikeutta Merkittävää on, että 27 % koulun sähköpostia käyttämättömistä ei ollut saanut tunnusta lainkaan. Tunnnuksettomien määrä on kasvanut tasaisesti, sillä vuonna 2010 vastaava prosenttiosuus oli 16 % ja 2009 vain 6 %. WWW, internet ja sähköpostin käyttötaidot Sähköpostin käyttötaidoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. 95 % vastaajista osasi lähettää sähköpostia ja vastata viesteihin. Liitetiedostojen lisääminen, osoitekirjan käyttö sekä sähköpostin käyttäytymissääntöjen (netiketin) tuntemus on noin kuudesosalle epävarmaa. WWW ja internet taidoissa ei myöskään tapahtunut merkittävää muutosta. 92 99 % vastaajista osasi selailla www sivuja, kopioida ja liittää kuvia verkkosivuilta sekä käyttää hakukoneita.
Tietoturva ja henkilösuoja asiat Tietoturva ja henkilösuoja asioihin kuuluvat esimerkiksi turvallinen verkon käyttö, tietoturvariskit, nettikiusaaminen sekä henkilösuoja ja tekijänoikeusasiat. Vuonna 2010 39 % vastaajista ilmoitti, ettei edellä mainittuja asioita oltu käsitelty lainkaan tai hyvin vähän; vuonna 2009 puolestaan 35 %. Vuoden 2011 kyselyn perusteella tietoturva asioita käsiteltiin aiempia vuosia enemmän, sillä vastaava yhteisprosenttiosuus laski 30 %:iin. Tietoturva asiat ja nettikiusaaminen nousivat muutaman kerran esille myös avoimissa vastauksissa: Ja netti kiusaaminen pienennykseen esim. Facebookin avulla kiusataan muita esim. haukkumalla kuvia!! Saarnauksen nettiturvallisuudesta voisi keskittää vain 1 4 lk. Sitten jo lapset oppivat. Koulun merkitys TVT taitojen oppimisessa Kyselyyn vastanneista oppilaista 17 % ilmoitti, ettei ole oppinut koulussa juurikaan uusia TVT taitoja. Osuus on laskenut vuodesta 2010 5 prosenttiyksikköä, vuoden 2009 tasolle. Hieman yli kolmasosa (36 %) vastaajista on oppinut jonkin verran ja noin 13 % lähes kaiken koulussa. Kokonaisuutena vertailuarvot ovat melko samanlaiset kuin aiempina vuosina. Opetukseen ja oppimiseen liittyvä tietotekniikan käyttö 46 %:n mukaan tietotekniikkaa käytetään oppimisen kannalta koulussa sopivasti; 44 %:n mukaan liian vähän. Päivittäin tietokonetta käytti vain 6 % vastaajista. Tietotekniikan käyttö on laskenut kokonaisuudessaan jonkin verran viime vuosien aikana. Tämän vuoden kyselyn mukaan 46 % oppilaista käytti tietokoneita opetukseen liittyen joka viikko. Vastaavasti vuoden 2008 vertailuarvo on 54 %. Yksittäisistä opiskelluista aineista esille nousi erityisesti elämänkatsomustieto sekä kielistä ranska, joissa tietotekniikan viikoittainen ja lähes viikoittainen käyttö oli muita oppiaineita yleisempää. Oppiainekohtaiset vastausjakaumat viittasivat kuitenkin pääosin varsin vähäiseen tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttöön. Avoimissa vastauksissa oppilaat toivoivat erityisesti atk tunteja lisää. Moni vastaajista toivoi myös TVT:n laaja alaisempaa käyttöä opiskelun apuna:
Tietokoneiden käytön osaamisesta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Koulussa pitäisi opettaa ATKta myös niille, jotka eivät sitä valitse/saa valita valinnaisekseen. Joidenkin vanhemmat eivät varmasti ymmärrä tietokoneiden tärkeyttä, eívätkä siksi anna lastensa valita ATKta valinnaiseksi. Jos ATKta olisi esim. pari tuntia kuukaudessa pakollisena koulussa, voisi jo oppia muutamia varmasti tärkeitä asioita. :D minusta koulussa pitäisi opettaa enemmän tietokoneista ja että saisimme tehdä ainakin kerran viikossa koneella töitä!!! ja läksyjä jota pitää tehdä koneella ja lisää esitelmiä koulun koneillla. haluaisin myös että jos opettajat saavat käyttää kesken tunnin asioiden tarkistukseen niin saammemekin :) Suosituimmat TVT työtavat ovat pitkään pysyneet samoina. Vähintään kerran viikossa koulussa käytettiin opiskelun apuna tulostamista (20 %), tekstinkäsittelyä (24 %), sähköpostia (23 %), verkkoharjoitusten tekemistä (21 %) sekä tiedonhankintaa verkosta (30 %). Moodle oppimisalustan käyttö on kyselyn perusteella yleistynyt. Vastaajista 21 25 % ilmoitti käyttävänsä jotakin kysyttyä Moodlen työskentelytapaa ainakin kerran viikossa tai lähes joka viikko. Vuoden 2010 vertailuarvot olivat 15 16 %. Uutena vaihtoehtona oppilailta tiedusteltiin älytaulun käyttöä, jota 14 % käytti ainakin kerran viikossa; 63 % ei koskaan. Kokonaisuutena eri työtapojen käyttö oli kuitenkin pysynyt melko tasaisena, sillä yksittäiset vaihtelut olivat tyypillisesti vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa verrattuna aiempiin tuloksiin. Tietokoneen käyttö kotitehtävissä Oppilaista 98 %:lla oli kotonaan nettiyhteydellä varustettu tietokone. Vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä tietokoneella tai verkossa suoritettavista kotitehtävistä. Mielipiteet olivat kokonaisuudessaan hieman edellisvuotta myönteisemmät. 42 % käyttäisi mielellään tietokonetta tehtävien tekemisen apuna. Vain 16 % vastaajista koki, että tietokonetta ei tulisi käyttää kotitehtävien tekemisessä. Toisaalta 40 % ilmoitti, ettei kotiläksynä ole koskaan ollut tietokonetehtäviä ja vain 19 % oppilaista käytti tietokonetta koulutehtävien tekemiseen joko lähes päivittäin tai lähes joka viikko. Internetin vuorovaikutteiset sovellukset ja suosikkipaikat verkossa Netin vuorovaikutteiset sovellukset ja palvelut tunnettiin yleisesti ottaen hyvin. Tunnetuimmat ja käytetyimmät sovellukset olivat Messenger, Facebook ja Wikipedia. Facebookin käyttö on kasvanut
kyselyjen perusteella merkittävästi: vuonna 2009 palvelua käytti aktiivisesti 17 %, 2010 63 % ja 2011 jo 73 % vastaajista. Avoimissa vastauksissa nostettiin lisäksi esille muita suosikkipaikkoja, jotka on ryhmitelty alle. Suosikkipaikat verkossa 2011: Mainintoja (%) Mainintoja (kpl) Kuvien ja videonjakopalvelut (erit. YouTube) 31 % 155 Verkkopelit ja pelisivustot (MiniClip, Runescape ym.) 23 % 117 Sosiaalinen media (erit. Facebook) 16 % 82 Muut, sekalaiset sivut 8 % 42 Hakupalvelut (erit. Google) 5 % 26 Harrastussivut (erit. urheilu ja lemmikit) 5 % 24 TV-, elokuva- ja musiikkisivut (mm. Fin-tv) 3 % 16 Pikaviestiohjelmat, chatit ja puheluohjelmat 3 % 16 Blogit 2 % 11 Verkkolehdet ja tietopalvelut (mm. Wikipedia) 2 % 9 Sähköposti 2 % 9 Toiveita ja kehitysideoita tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttöön Kyselyn lopuksi oppilailla oli mahdollisuus kertoa vapaasti mielipiteensä tietotekniikan käytöstä opetuksessa ja oppimisessa. Seuraavassa on poimittu joitakin aineistossa toistuneita teemoja ja muita TVTopetukseen liittyviä ideoita. Merkittävä osa vastaajista toivoi atk opetuksen lisäämistä tai mainitsi pitävänsä tietokoneen käytöstä. Näyttääkin siltä, että osa oppilaista on rinnastanut TVT:n käytön opetuksessa suoraan tietotekniikan opetukseen. ATK opetuksen lisäksi esille nousi TVT käytön lisääminen yleisellä tasolla. Useimmiten näitä tarpeita ei kuitenkaan määritelty sen tarkemmin. Osa vastaajista toivoi lisäksi enemmän TVT:n tai tietokoneiden käyttöön liittyvää vapaata aikaa koulussa sekä ylipäänsä koneiden vapaampaa käyttöä:
On ollut kiva työskennellä tietokoneella. Tykkään tehdä powerpointilla, mutta meillä ei ole kauhean paljoa tunteja niin en ole pystynyt tehdä esitystäni loppuun. Muuten tosihyvä ja on ollut hyvä opettaja. Pidän moodle läksyistä, mutta välillä niitä tulee niin paljon ettei ole ehtinyt tehdä kaikkea, kun ei huomaa että edes tulee uusi. Mutta muuten ne ovat kivoja ja niitä on kiva tehdä. Tietotekniikan opetus on hyödyllistä tulevaisuutta ajatellen. Toiviosinkin sitä enemmän kouluuni. Haluaisin kuitenkin pitää koulukirjat oppimisen päävälineenä, eli en haluaisi kaikkea opetusta tietokoneelta. Tietokone on toki hyvä apuväline opiskelussa. [Tietokoneen käyttöä] Sitä pitäisi olla enemmän koska kirjoittaminen tietokoneella on nopeampaa ja kätevämpää kuin kirjoittaminen paperille. Kouluaikana tietokonetta pitäisi saada käyttää vapaasti tiedon etsimisessä. Tämä ei onnistu, koska tietokoneita ei ole luokassa yleensä kuin yksi ( opettajan käytössä). Jos tietokoneita olisi useampi opittaisiin siitä enemmän, tietotekniikka on kuitenkin tulevaisuuden ala. Haluaisin lisää tietotekniikan tunteja. Olemme tehneet paljon projekteja käyttäen tietokonetta, mutta haluaisin oppia vähän vaikeampia ja uusia asioita.