Kotihoitoa uhkaavat tekijät t ja teknologian mahdollisuudet. Tampere 20.2.07 Raimo Sulkava, geriatrian professori Kuopion yliopisto



Samankaltaiset tiedostot
Paloturvallisuus Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

Muistisairaana kotona kauemmin

/ 201 Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen. Hakijan tiedot Sukunimi ja Etunimet Henkilötunnus

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Muistisairaudet

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa?

KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA

Asiakastyytyväisyys nettikyselyt 2018

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa?

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Dementian varhainen tunnistaminen

Kotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Huolehdi muististasi!

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Muistisairaudet saamelaisväestössä

yksiöt (1h+tk+kh) 40-41,5 m² 16,12 /m² kaksiot (2h+k+kh) m² 15,27 /m² kolmiot (3h+k+kh) m² 14,96 /m²

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Ravinto ja ilmastonmuutos

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI

OMAIS JA PERHEHOITO Sari Lähteenmäki

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli alkaen

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Kotihoidon kriteerit alkaen

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET ALKAEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

PALVELUASUMIS/VANHAINKOTIHAKEMUS

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY. VALMUSKA - projekti. Muistisairaat & teknologia -työpaja Aki Mäyrä, Projektipäällikkö, VTT

Teknologiaa arjen ehdoilla? Ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai , Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Lääkkeet muistisairauksissa

Vammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut:

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Transkriptio:

Kotihoitoa uhkaavat tekijät t ja teknologian mahdollisuudet Tampere 20.2.07 Raimo Sulkava, geriatrian professori Kuopion yliopisto

Muistisairautta vai dementiaa? Suurin osa muistiongelmista kärsivistk rsivistä potilaista diagnoosihetkellä ei ole dementoituneita Dementia pelottava sana jota ei tarkalleen ymmärret rretä Leimaa kantajansa Puhuttaisiinko muistisairauksista ja muistipotilaista?

Muistisairaudet Alzheimerin tauti (60%) Lewyn kappale -tauti (15%) Vaskulaarinen dementia (15%) Frontotemporaalinen dementia (2%) Potentiaalisesti hoidettava (kilpirauhasen vajaatoiminta, B12-vitamiinin puutos jne)10%

Keskivaikeasta ja vaikeasta dementiasta kärsivien k potilaiden arvioitu lukumää äärä eräin inä vuosina olettaen, että dementian ikäryhmitt ryhmittäinen inen esiintyvyys ei muutu. Vuosi Ikä (v) 2005 2010 2015 30-64 6500 6500 6300 65-74 18700 21100 27000 75-84 31500 32300 33900 85-28600 33700 38300 Kaikki 85300 93600 105500

KESKIVAIKEAN JA VAIKEAN DEMENTIAN ESIINTYVYYS(%) ERI IKÄRYHMISS RYHMISSÄ (Sulkava ym 2000) 35 35 30 25 20 15 10 5 0 10,70 4,20 0,26 30-64v 65-74v 75-84v 85- v

Kotona asuvat muistipotilaat Kotona asuvia 44.000 Yksin asuvia 22.000

Muistipotilaan ura (keskimää äärin) Kokonaiskesto 10-12 12 vuotta Kotona ilman apua 2-32 3 vuotta Kotona avun turvin 3-43 4 vuotta Ympärivuorokautisessa valvonnassa 4-54 vuotta

Dementian hoidosta aiheutuneet suorat kustannukset (miljoonaa euroa) (Sulkava2006) Vuosi 2005 2010 2015 Avohoito 893 980 1 105 Laitoshoito 2 231 2 449 2 760 Yhteensä 3124 3429 3 865

Jos muistipotilas on kotona teknologian tms avulla 2 kuukautta pitempää ään n kotona niin sääs äästö on 22 miljoonaa euroa vuodessa

Mitä palveluja kotona asuvat dementiapotilaat tarvitsevat? turvallisuutta hoitavat omaiset omaa aikaa molemmat hyvää hoitoa ja kuntoutusta tarpeet hyvin erilaisia verrattuna somaattisista sairauksista kärsiviin k potilaisiin dementiapotilaan kotihoidon tukeminen erittäin in vaativa tehtävä tarvitaan dementiapotilaiden kotihoitoon erikoistuneita työntekij ntekijöitä tarvitaan tiimityöskentely skentelyä tarvitaan valvontaa

Kotona asuminen Dementoituneen toive Omaisen toive, erityisesti puolisohoitajat sitoutuneita (Hope Hope et al. 1998, Pot et al. 2001, Eloniemi-Sulkava et al. 2001, Thomas ym. 2003) Yhteiskunnan ja päättäjien toive?

Kotona asumisen pääp äättymistä ennakoivat tekijät 1. Dementoituneeseen ihmiseen liittyvät tekijät 2. Omaishoitajaan liittyvät t tekijät 3. Perheen psykososiaaliset tekijät 4. Hoito- ja palvelujärjestelm rjestelmään n liittyvät tekijät

Dementoituneeseen ihmiseen liittyvät t tekijät Antikolinesteraasilää ääkkeen käyttämättömyys (AT sairastavat henkilöt) Yksin asuminen Käytösoireet Päivittäisen isen toimintakyvyn vaikeudet pidätyskyvytt tyskyvyttömyys kävelyvaikeudet lisää ääntynyt avuntarve pukeutumisessa ja peseytymisessä Heikko kognitiivinen toimintakyky (dementian vaikeusaste) (Severson ym.. 1994, Juva et al. 1997, Hope et al. 1998, Smith ym.. 2000, Eloniemi-Sulkava et al. 2001, Smith ym.. 2001, Spruytte ym. 2001, Strain ym. 2003, Thomas ym. 2004, Gilley ym. 2004)

Omaishoitajaan liittyvät t tekijät Omaishoitaja ei ole puoliso Kuormittuneisuuden kokemukset Koettu hoidon sitovuus Omaishoitajan oman terveydentilan ongelmat (Dunkin & Anderson-Hanley 1998, Connell ym. 2001, Strain ym. 2003, Thomas ym. 2004)

Perheen psykososiaaliset tekijät Parisuhteen huono elämänaikainen laatu Perheen negatiiviset tunnesuhteet Perheenjäsenten huonot keskinäiset iset välitv (Wright 1994, Fisher ja Lieberman 1999, Spruytte ym. 2001, Eloniemi- Sulkava ym. 2002, Heru ym. 2004)

Hoito- ja palvelujärjestelm rjestelmään liittyvät t tekijät Riittämätt ttömät t palvelut Tuet eivät t vastaa dementoituneiden/ perheiden tarpeisiin Epäonnistunut lyhytaikaishoito Järjestelmän n toimintatavat monimutkaisuus palveluista ei jaeta tietoa järjestelmälähtöisyys (MaloneBeach 1992, Larkin ja Hopcroft 1993, Shope ym.. 1993, Jette ym. 1995, Philp ym.. 1995, Cohen ja Pushkar 1999, Toseland ym.. 1999, Zarit ym.. 1999, Eloniemi-Sulkava et al. 2002, Gaugler ym.. 2003, Saarenheimo ja Pietilä 2005)

Muistipotilas tarvitsee oman teknologiansa

Tyypillisen dementiapotilaan ominaisuuksia Lähimuisti huono tai olematon Vaikeuksia tulokseen tähtt htäävissä toiminnoissa, monia vaiheita sisält ltävät t toiminnot eivät t onnistu Hahmottaminen heikentynyt (eksymistaipumus), samoin esineiden tunnistaminen Kätevyys heikentynyt Desorientaatio (aikaan ja myöhemmin hemmin myös s paikkaan) Kömpelyyden vuoksi kaatumistaipumus lisää ääntynyt Usein sanojen löytl ytämisvaikeutta ja ymmärt rtääää abstraktia puhetta Kyky lukea säilyy s ilyy pitkää ään Potilas sairaudentunnoton Vuorokausirytmi voi mennä sekaisin Virtsan pidätyskyvyn heikentyminen usein Ei osaa itse hälytth lyttää apua jos tulee vahinko (turvapuhelin ei

Valvontaa vaativia asioita Ulos jääj ääminen (avaimet jäivj ivät t kotiin) itsensä vahingoittaminen Tulipalo (kynttilä,, tupakka, hella) Vesivahinko Eksyminen (hahmottaminen heikentynyt) Lääkemyrkytys, vajaalää ääkitys Aliravitsemus Kaatumiset (ruumiillinen kömpelk mpelöityminen, lonkkamurtuman vaara) Levottomuus, ahdistuneisuus Hyväksik ksikäytön n estäminen (vieraat henkilöt t tulevat asuntoon)

Dementiapotilaiden tarpeet Avuntarvetta aiheuttavia asioita Lääkkeiden ottaminen ajallaan Ruokailu asianmukaisesti ja ajallaan Yhteydenpito omaisiin Kaupassa käyntik Ruoan laitto ja syöminen minen Television katselu (avaaminen, sääs äätäminen, sulkeminen) Peseytyminen WC:ssä käynti Asunnon valaistus (hämärä altistaa sekavuudelle ja kaatumisille) Tarvitsee usein asianmukaisessa pukeutumisessa apua

Eettiset näkökohdat n kohdat käytettk ytettäessä teknologiaa kotona Valvonnassa otettava huomioon intimiteetti EI KAMERAVALVONTAA Hälytys vain omaiselle tai terveys- ja sosiaalialan ammattilaiselle EI VARTIOINTILIIKKEESEEN Lupa: potilas ja omainen / edunvalvoja

Eettiset näkökohdat n kohdat käytettäessä teknologiaa palveluasumisessa/laitoksesa laitoksesa millainen valvonta on asianmukaista? - kameravalvonta yleisissä tiloissa? - kameravalvonta asuinhuoneessa? - kurkistusikkuna huoneeseen? - kulunvalvonta?

Pitää ääkö dementoituneen ymmärt rtää,, mistä on kyse Pitää ääkö dementoituneen tietää ää,, mitä hänen ympärist ristössään n on tekeillä? Vaikka selitetää ään n ei muista asiaa Dementoitunutta voi ahdistaa jos hän h n ei ymmärr rrä mistä on kyse (kuvapuhelin, hälytykset) Olisiko parempi että teknologiset ratkaisut olisivat jo ennestää ään n tuttuja?

Kotihoidon jatkumista uhkaavia tekijöit itä Monilää ääkitys Väärä psyykenlää ääkitys Alzheimerin taudin hoitoon käytettk ytettävät t lääl ääkkeiden puuttuminen tai niiden vääv äärä käyttö Hoitamattomat fyysiset sairaudet ja oireet (mm. kipu, matala verenpaine) Kävelyn huononeminen Virtsan pidätyskyvytt tyskyvyttömyys Omaisen kunto Lyhytaikaishoidot

Nousevia trendejä Asuminen omassa kodissa, tarvittava apu sinne palveluasunto ei ole koti Kaikki asunnot alunperinkin INVA-asuntoja kelpaavat edelleen vaikka toimintakyvyssä muutoksia Laitoshoidon muuttuminen inhimillisemmäksi yksilölliset lliset tarpeet otetaan huomioon itsemää ääräämisoikeuden säilyminens ihmisen, ei pelkäst stään n järjestelmj rjestelmän n ehdoilla

Nousevia trendejä Lyhytaikaishoitojen uudelleen järjestelyj kohdentaminen, järjestettj rjestettävä oikeissa paikoissa avo- ja laitoshoidon rajan hävih viäminen Erikoistuminen koulutetumpi henkilökunta, kunta, dementiayksiköt/keskukset t/keskukset työntekij ntekijä ei huolehdi vauvasta vaariin myös s lääl ääkärit erikoistuvat omaan alueeseensa

Nousevia trendejä Taloudellinen tuki potilaalle/omaiselle oikeisiin kohteisiin riittävänä byrokraattisten kiemuroiden oikominen palvelusetelit

Nousevia trendejä Teknologia passiiviset hälytysjh lytysjärjestelmät teknologia mahdollistamassa kotona asumisen turvallisesti

Valvonnan mahdollisuuksia ulospoistumisen ilmaisin (kulun valvonta, oven avaus) palo- ja häkävaroitinh sähkölaitevalvonta vuotavan veden valvonta pakastinvahti kaatumisvahti levottomuuden ilmaisin murtohälytin lääkkeen otto (muistuttava dosetti,

Paikannin GSM-puhelimella käyttk yttäen GPS-tekniikkaa (Global Positioning System) Ongelmat: -onko laite mukana - onko laite satelliitien tavoitettavissa Tulevaisuus: älyvaatteet

Ongelmia joita teknologialla vaikea ratkaista Yksinäisyys isyys Ahdistuneisuus Käytösoireet Fyysisen kunnon ylläpito

Epäonnistuneita tai vähemmv hemmän hyviä kokeiluja dementoituneilla Ruokinta-automaatti automaatti Kameravalvonta Turvaranneke Paikantava kännykkk nnykkä Myösk skään n oven avaamiseen perustuva valvonta ei erityisen hyvä Nykyiset lääkedosetit