Alkoholidementia Silja Runsten, psyk el

Samankaltaiset tiedostot
Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

Alkoholi ja muisti Muisti. Silja Runsten, psyk el 3/10

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Lääkkeet muistisairauksissa

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Muistisairaudet

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Päihteiden käyttö ikääntyneillä Silja Runsten psyk el

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

AGGRESSIIVINEN VANHUS

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Aivot ja alkoholi. Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst klo Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Psykoositietoisuustapahtuma

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Psyykkinen toimintakyky

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Muisti ja päihteet. Silja Runsten, psyk el 11/13

Alzheimerin tauti ja sen hoito

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY Silja Runsten

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Muistisairauksien koko kuva

IKÄ,, MASENNUS JA MUISTAMATTOMUUS - isyyksiä

VINTTI KIRKKAANA -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Huolehdi muististasi!

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

MUISTISEMINAARI , Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen

Mielenterveyden häiriöt

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Transkriptio:

Alkoholidementia Silja Runsten, psyk el

Ikää ääntyneiden alkoholin käytöstä Muisti ja dementia Alkoholi ja kognitio Alkoholidementia diagnoosi oirekuva hoito ja sen haasteet

Ikää ääntyneet ja alkoholi Kaikkiaan kulutus iäkki kkäillä pientä Suomen alkoholin kokonaiskulutukseen nähden n (siis jo pienikin %-lis% lisäys yksilömää äärinä merkittävä) erityisesti ikää ääntyneiden naisten alkoholin käyttö lisää ääntynyt viimeisten 20 vuoden aikana kaikissa sosiaaliryhmissä osalla jatkuu työik ikäisenä totuttu käyttk yttö,, osa aloittaa eläkei keiässä asenteiden muuttuminen sosiaalisen kontrollin väheneminenv

Ikää ääntyminen ja alkoholi ikää ääntyessä elimistön n toiminta muuttuu, alkoholin vaikutukset voimistuvat koska aineenvaihdunta hidastuu elimistön n nestepitoisuus pienenee tasapainon hallinta heikkenee, lihasvoima väheneev vaikutukset kuitenkin yksilöllisi llisiä,, riippuu terveydentilasta (lää ääkitys) ja elämäntilanteesta pitkäaikaisesta runsaasta käytk ytöstä voi seurata dementiaa

Ikää ääntyminen ja alkoholi käyttö ehkä tahattomasti haitallisella tavalla (jatkaa entistä) yli 65-v v rajat : ei yli 2 annosta/vrk eikä yli 7 ann/vko (1 annos= pieni olut, lasi viiniä tai viinaryyppy) Vrt. Työikäiset: suurkulutusrajat Miehet: - 24 annosta viikossa - 7 annosta kerralla Naiset: -16 annosta viikossa - 5 annosta kerralla

Muisti Mieleenpainaminen ja -palauttaminen Muistivaikeuksia liittyy mm. stressiin, väsymykseen, depressioon Muisti ja normaali ikää ääntyminen Muutokset älyllisessä toimintakyvyssä vähäisiä eivätk tkä aiheuta toiminnallisesti tai sosiaalisesti merkittävää ää haittaa heikentymistä uuden oppimisessa, kognitiivisen toiminnan nopeudessa, joustavuutta vaativassa päättelyssä ja muistin kuormituskyvyssä normaali vanhus ei höperöidy!

Dementia laaja-alainen alainen muistin ja muiden älyllisten toimintojen häiriö (arviointikyky, hahmottaminen) yleensä lähimuistin vaikeudet yleensä etenevä oireiden ilmenemisessä vaihtelua dementian aiheuttajasta ja yksilöllisist llisistä eroista johtuen haittaa suoriutumista työss ssä, arkielämäss ssä, sosiaalisissa suhteissa

Dementia Oireyhtymä, useita aiheuttajia Alzheimerin tauti vaskulaariset dementiat Lewyn kappale -dementia frontotemporaalinen degeneraatio Parkinsonin tautiin liittyvä alkoholidementia (ad 10%) muut

Dementian vaikeusasteet lievä: vaikka työkyky ja sos. selviytyminen heikentyneet, tallella on kyky elää itsenäisesti isesti ja kohtuullinen arvostelukyky keskivaikea: oikeustoimi- ja testamentti- kelpoisuus rajoittuneet, autolla-ajokyky ajokyky heikentynyt, selviytyminen vaarantunut vaikea: jatkuva valvonta tarpeen

Milloin epäill illä dementiaa? Potilaan tai omaisen huoli itsenäinen inen selviytyminen heikentynyt masentunut tai ahdistunut ja kognitiivisia oireita äkillinen sekavuustila terveyspalvelujen epätarkoituksenmukainen käyttö `kummallinen potilas``

Kognition häiriöt päihdeongelmaisilla 1. Lisää ääntynyt kognition epätasaisuus tasaisuus, kohina vireystilan ja tarkkaavuuden puutteet päivärytmin sekavuus, unihäiri iriöt 2. Vähäisempi joustavuus toimintamalleissa ja tiedon valikoinnissa 3. Neurokognition puutokset arjessa em. esiintyvät yhtä aikaa normaalissa vuorovaikutustilanteessa enemmän häiriöitä kuin testitilanteessa

Alkoholi ja dementia dementoituneista arviolta 25%:lla alkoholiin liittyviä ongelmia alkoholisteilla dementia yleistä ainakin puolella kognitiivinen suoriutuminen alentunutta ainakin 10%:lla dementia raitistuminen korjaa tilannetta alkoholi ei ilm. altista Alzheimerin taudille

Alkoholismiin liittyvät kognitiiviset häiriöt tarkkaavuus ja työmuisti muisti: psykomotoriikka: kielelliset toiminnot: vahva vähäinen tai kohtalainen ei tai vähäinen visuospatiaaliset toiminnot: kohtalainen tai vahva muisti: toiminnanohjaus: kohtalainen kohtalainen

Alkoholi ja dementia Kohtuullinen alkoholinkäytt yttö saattaa suojata dementialta,, U-käyrU yrä,, J-käyrJ yrä keski-iän käyttö geneettiset erot: : ApoE4-kantajilla 7x riski sairastua dementiaan jos alkoa runsaasti, silloin tällöin käyttävillä riski 4x Aivot sitä pienemmät mitä enemmän alkoholia käyttää, yhteys voimakkaampi naisilla

Alkoholi ja dementia Älyllisten toimintojen heikkeneminen alkoholisteilla n. 4x yleisempää pysyvä raitistuminen voi johtaa tilan korjaantumiseen suljettava dementian muut syyt pois sekasyntyinen dementia yleistä dementia heikentää kykyä hahmottaa omaa tilannetta myös s alkoholin käytk ytön n ja sen aiheuttamien ongelmien osalta!

Alkoholidementian erotusdiagnoosi vitamiinien puutostilat (tiamiini) aivovammat (traumat, hapenpuute) aivoverenkierron häiriöt alkoholimaksasairaus keskushermoston infektiot aivo-selk selkäydinnestekierron häiriöt synnynnäinen heikkolahjaisuus ym

Primaarinen alkoholidementia etanolin tai sen aineenvaihduntatuotteiden suora aivotoksisuus vuosia jatkuneen alkoholismin jälkeen muistin heikkeneminen ja persoonallisuusmuutokset, jotka sopivat otsalohkon alueen vaurioon vähitellen alkanut ja hyvin hitaasti etenevä aivojen valkeaan aineeseen painottuva atrofia osin kiistelty diagnoosi palautuva ainakin osittain

Näyttöä primaarista alkoholidementiasta Neuropatologinen osin epäselv selvää onko vaurion syy alkoholin vaikutus vai esim toistuvat Wernicke-jaksot biokemiallinen näyttöä on alkoholin toksisuudesta aivoille neuroradiologinen aivojen valkea aine vaurioituu kroonisessa alkoholin käytössä, myeliinikato tai hermosolujen tuhoutuminen kliininen näyttöä on, ehkä kuitenkin harvinainen yksinää ään

Wernicken tauti -tiamiinin (B1) puutteen seuraus äkillinen alku, oireet silmät: nystagmus ja muut liikehäiri iriöt, hidas mustuaisreaktio, verkkokalvon verenvuodot mentaaliset: harhat, euforia, keskittymisvaikeus, aloitekyvyttömyys, sekavuus, Korsakoffin psykoosi kävely- ja tasapainohäiri iriö tajunnan häirih iriö: : uneliaisuus -- tajuttomuus lämmönsäätelyhäiriö,, kuume tai alilämp mpöisyys verenpaineen lasku täydellinen oirekuva harvinainen voi johtaa kuolemaan, hoito heti jo epäilyn pohjalta

Korsakoffin psykoosi seuraa usein Wernicken oireyhtymää mieleenpainamiskyvyn puute desorientaatio vaikea amnesia satuilu l. konfabulaatio pitkittyessä tulee depressiota joskus dementia: loppuunpalanut Wernicke-Korsakoffin oireyhtymä

Alkoholistin dementia muistuttaa frontotemporaalista dementiaa välinpitämättömyys henk. koht sosiaalinen syy- ja seuraussuhteiden ymmärt rtämisen vaikeus empatian puute emotionaalisen kontrollin löyhtyminen, estottomuus riski väkivaltaan ja rikollisuuteen

Alkoholidementian kriteerit A. laaja-alaiset alaiset kognitiiviset puutokset 1. Muistihäiri iriöt (mieleenpainaminen tai - palauttaminen) 2. Vähintään yksi seuraavista afasia, puheen sisäll llön köyhtyminen apraxia, liikesarjojen suorittamisen vaikeus agnosia, nähdyn merkityksen ymmärt rtämisen vaikeus toiminnanohjauksen häiriö B. em häiriöt aiheuttavat merkittävää ää haittaa C. ei esiinny vain deliriumin yhteydessä ja säilyvät tavallisen vieroitusvaiheen jälkeen D. on näyttöä että em liittyvät alkoholin käyttöön

Alkoholin käyttöön liittyvä dementia A. Todennäköinen alkoholinkäytt yttöön liittyvä dementia 1. Dementian kliininen diagnoosi väh 60 vrk ed. Käytöstä 2. Alkoholinkäytt yttö yli 5 v 35ann/vko miehet,, 28ann naiset ja 3 vuoden aikana dementian alusta B. Diagnoosia tukee, jos tod. myös jokin seuraavista alkoholin aiheuttama maksa- tai haimavaurio ataksia tai ääreishermovaurio 60 vrk aikana ei huonone 60vrk:n jälkeen aivokammioiden laajentumaa pikkuaivoatrofiaa...

C. alkoholiin liittyvä dementia epätodenn todennäköisempi kielelliset vaikeudet neurologiset löydökset aivoinfarkti tai subduraalihematooma aivoiskemian riskitekijöit itä D. voi olla myös kortikaalista atrofiaa valkean aineen leesiot apoe4 -alleeli

Toistuvat Wernicke-Korsakoffin oireyhtymän jaksot ehkä syynä alkoholinkäytt yttäjän dementiaan alku akuutimpi ( prim alkoholidementia alku hidas) useita subkliinisia jaksoja jolloin hitaampi alku toistuvien vieroitusoireistojen aiheuttama vaurio muita mahdollisia Pellagra (tryptofaanin( puute) dementia, dermatiitti,, diarrhea, death + spastisuus Marchiafava-Bignamin sdr (tiamiinin puute) äkillinen,, dementia, epilepsia, inkontinenssi, tajunnan lasku maksavaurioon liittyvä enkefalopatia (ammoniakki) dementia, tajunnan häiriöt, vapina, nykäykset ykset, ataksia, kouristukset, dysartria

Alkoholiin liittyvä dementia vs Alzheimerin tauti kognitiiviset puutokset eivät niin vaikeita useammin naimattomia sekä kognitiivinen että toiminnallinen tila stabiili tai paraneva ei afasiaa

Dementiaan liittyvät käytösoireet behavioral and psychological symptoms of dementia BPSD käyttäytymisenytymisen muutokset käyttäytymisenytymisen piirteet voidaan havainnoida psykologiset oireet kertovat mielen sisäll llöstä haastattelu (potilas ja omainen)

Dementiaan liittyvät käytösoireet suurin laitostumista lisää äävä tekijä omaisten ja hoitohenkilökunnan kunnan kuormitus liiallisen lääkitsemisen vaara dementoituneen kärsimys voi olla dementian ensimmäinen inen oire n.90%:lla dementiapotilaista jossain vaiheessa riski ehkä suurempi jos persoonallisuus aggressiivinen, dominoiva tai epäluuloinen usein yhdessä toiminnanohjauksen häiriöideniden kanssa

Käytösoireiden taustalla sairauden neurokemialliset ja -patologiset muutokset taudin vaikeusaste, kognitiiviset puutokset persoonallisuustekijät: minäkuva kuva, elämänhistoria elinympärist ristö turvallisuus ärsykkeiden määrä vuorovaikutussuhteet muut sairaudet aistitoiminnot väsymys, nälkä

Psykologisia oireita masennus ahdistuneisuus unihäiri iriöt aistiharhat ja harhaluulot virhetulkinnat

Käyttäytymisenytymisen oireita aggressiivisuus, sanallinen tai fyysinen... levottomuus, agitaatio ja kuljeskelu estottomuus huutelu pakko-oireet oireet toistaminen, jumiutuminen ja keräily katastrofireaktiot... sun down -oire

Persoonallisuuden muuttuminen Persoonallisuuspiirteiden korostuminen Opitun käyttk yttäytymisen, ytymisen, ei vars persoonallisuuden m Yleensä pyritää ään n käyttk yttäytymään n tilanteeseen sopivasti, poikkeus otsalohko-alueen alueen vauriot: ajatusten ja impulssien kontrollin löyhtyminenl hygienian ja pukeutumisen laiminlyönti nti tahdittomuus, välinpitv linpitämättömyys kiroilu sylkeminen, lyöminen ja potkiminen ahmiminen varastelu paljastelu, seksuaalinen toiminta päihteiden käyttk yttö

Aggressiivisuus normaali tunne, suodatin puuttuu sanallista tai fyysistä liika voiman käyttk yttö tai suoranainen väkivalta kohdistuu yleensä hoitajiin tai omaisiin tilannesidonnaista tai jatkuvaa vihamielisyyttä

Tilanteisiin liittyvä aggressiivisuus esim pesu, wc-käynnit ynnit, syöminen minen, pukeminen... puolustusreaktio kun kokee tulevansa alistetuksi tai nolatuksi turhautuminen kun ei ymmärret rretä ahdistus kun ei osaa pelko kun ei ymmärr rrä mitä tapahtuu fyysinen huono olo (palelu) muistot ja nykyisyys sekoittuvat

Tilanteisiin liittymätön aggressiivisuus fyysiset syyt matala verenpaine, kipu, pahoinvointi psykologiset syyt sairauteen sopeutumattomuus ahdistaa traumaattiset kokemukset menneisyydessä kontaktin tai huomion tarve ympärist ristö ahdistava

Katastrofireaktiot suhteettoman voimakas reaktio psykologiseen tai ympärist ristötekijään n (esim aggressiivisuus) taustalla esim pelko turhautuminen häpeä alistetuksi tulemisen kokemus äkkipikainen luonne lisää riskiä voiko tilannetta muuttaa? rauhoittava lääl ääke ennen vaikeaksi tiedettyä tilannetta

Oireistoja, joissa vaste lääkehoidolle usein rajallinen kuljeskelu hyperseksuaalisuus, masturbaatio tavaroiden keräily ja kätkeminen, k näpistelyn tarkoitukseton pukeminen ja riisuminen puheen perseveraatio,, huutelu esineiden syöminen itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaaminen tms.)

Delirium, sekavuustila elimellinen oireyhtymä samanaikaiset tietoisuuden ja tarkkaavuuden, havaitsemisen, ajattelun, muistin, psykomotoriikan, tunne-el elämän n ja uni-valverytmin häirih iriöt kestoltaan vaihteleva (yleensä 1-4 vkoa) n. puolet jääj tunnistamatta hyperaktiivinen tai hypoaktiivinen useita mahdollisia syitä usein dementia taustalla vainoharhat vähemmv hemmän n kiinteitä ja jäsentyneitj sentyneitä, aistiharhat näköharhojan

Alkoholidementian hoito Ei etene - pitkäaikainen hoito haasteena (käyt ytös)oireiden hoito bd: paradoksaalinen reaktio mahdollinen abstinenssi psykososiaaliset interventiot dementialää ääkkeet? ake memantiini (mm. vieroitusoireyhtymäss ssä) mielialantasaajat? topiramaatti juomishimossa

Hoitovaikeuksien taustalla usein nuorempia ja fyysisesti vahvoja otsalohko-oireet oireet primaari persoonallisuus ja temperamentti kaksoisdiagnoosi eristäytyminen läheisistl heisistä,, vaikeat ihmissuhteet menneisyyden painolasti, traumat epäluottamus ja epäluulo päihdeorientoitunut elämäntyyli neurobiologinen riippuvuus, päihdehakuisuusp päihteenkäyttöön n liittyneet tilanteet (juhlat, pyhät)

kiitos