Alkoholi ja muisti Muisti. Silja Runsten, psyk el 3/10

Transkriptio

1 Alkoholi ja muisti Silja Runsten, psyk el 3/10 muisti mitä ja missä muistin toiminta muisti ikääntyessä muita muistia heikentäviä tekijöitä alkoholi ja muisti Alkoholin vaikutus muistiin Alkoholin käyttöön liittyvä dementia diagnoosi hoidon haasteita ja mahdollisuuksia Muisti 1. Mieleen painaminen 2. Mielessä säilyttäminen 3. Mieleen palauttaminen Jos jokin osa häiriintyy, muisti ei toimi alkoholi? 1

2 Muisti aivoissa dspace.mit.edu/.../0/chp_brain_memory.jpg Hippokampus ohimolohkoissa Monet muut aivoalueet osallistuvat Vaikuttaa Vireystila Tunnetila kuormitus motivaatio Mitä muisti on? Arkikielessä muistaminen = kyky palauttaa mieleen Muistamisen prosessi alkaa havainnoinnista pieni osa aistihavainnoista suodattuu työmuistin käsiteltäväksi Työmuisti säilyttää asioita, jotka sillä hetkellä ovat käsittelyssä Tarpeen mukaan tietoa siirretään työmuistista Pitkäkestoiseen säilömuistiin semanttinen, episodinen, proseduraalinen Muistamisessa palautetaan asioita säilömuistista takaisin työmuistin käsittelyyn Unohtaminen: virhe missä vaiheessa tahansa Muisti ja ikääntyminen Muutokset älyllisessä toimintakyvyssä vähäisiä (työmuisti, episodinen muisti) Eivät aiheuta toiminnallisesti tai sosiaalisesti merkittävää haittaa heikentymistä uuden oppimisessa kogn. toiminnan nopeudessa joustavuutta vaativassa päättelyssä muistin kuormituskyvyssä 2

3 Muistiin vaikuttavia tekijöitä väsymys, unihäiriöt infektio- ja muut äkilliset sairaudet lääkitykset krooniset sairaudet: diabetes, RR-tauti Aktivaatiotaso, aivotoiminta aineenvaihdunnan häiriöt ravitsemustila depressio stressi kuolinsyy THL:n tilastotietoja 2007 alkoholin käytön seur kuoli 3097 Alkoholisairauksiin kuolleiden määrä kasvoi n. 10 prosenttia/v. Alkoholimyrkytykseen kuolleiden määrä edellisvuoden tasolla nähden alkoholisairauksiin tai - myrkytykseen kuolleiden määrä kasvanut lähes 40 %. Alkoholisairauksien hoitojaksojen määrä kasvoi vuodesta 2006 n. 3%. Sairaaloissa hoitojaksoa, joissa alkoholi päädg; lisäystä yli 10% v nähden. Alkoholi häiritsee muistin toimintaa Runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö vaikuttaa muistitoimintojen lisäksi muihin tiedonkäsittelyyn liittyviin toimintoihin keskittymiskykyyn tarkkaavaisuuteen ym 3

4 Alkoholista hyötyä muistille? pienet alkoholimäärät saattavat parantaa asioiden mieleen palauttamista (myönteisiä tunteita sisältävät muistot) parantaa yhteen asiaan keskittymistä Kohtuukäytön on todettu suojaavan dementialta Muut elintavat ja terveyskäyttäytyminen alkoholia lääkkeeksi? Alkoholi ja muisti alkoholi rentouttaa -> aivojen työskentelyn nopeus ja teho alkoholilla ei tiettyä sitoutumiskohtaa aivoissa suurina annoksina keskushermostoa laajaalaisesti lamaava uusia muistijälkiä syntyy huonosti Alkoholin vaikutus muistiin erityisesti työmuistin toiminta heikkenee vaikeuttaa asioiden mieleenpainamista yksikin päihtymystila voi aiheuttaa muistikatkoksia vahingoittaa aivoja kertakäytölläkin => TOIMINNALLISET MUUTOKSET 4

5 Vieroitusoireet Krapula muistijäljen syntyminen heikompaa ja keskittyminen ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen vaikeaa Kouristukset Delirium tremens Hengenvaarallinen hoitamattomana Todellisuudentaju hämärtynyt, harhoja Alkoholi ja uni Jo pieni määrä alkoholia vaikuttaa uneen harvoin juovilla nopeuttaa nukahtamista säännöllisessä käytössä lamaavaan vaikutukseen tottuminen ja annosta lisättävä Alkoholi estää ns REM-unta sammuminen ei ole unta vaan myrkytystila juomisputkissa univaje juoppohulluudessa (Delirium tremens) uni harhojen kaltaista, katkonaista Muita alkoholinkäytön lisäämiä muistihäiriön riskitekijöitä Alkoholin runsaaseen käyttöön liittyy usein aivoverenkiertohäiriöitä tapaturmista johtuvia aivovammoja puutteellisesta ruokavaliosta johtuvia vitamiinien puutostiloja masennus muiden sairauksien hoitamatta jättämistä 5

6 Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa paitsi palautuvia toiminnallisia, myös RAKENTEELLISIA MUUTOKSIA aivoissa Noin puolella alkoholin suurkuluttajista muistiongelmia mm. uuden oppimisen vaikeutta dementiatasoisia oireita 1/10:lla suurkuluttajista HUOM! Kertakäytön riskiraja ei ole terveellinen päiväannos Riskikulutus? Ikääntyminen ja alkoholi yli 65-v rajat : ei yli 2 annosta/vrk eikä yli 7 ann/vko (1 annos= pieni olut, lasi viiniä tai viinaryyppy) Työikäiset: suurkulutusrajat Miehet: - 24 annosta viikossa - 7 annosta kerralla Naiset: -16 annosta viikossa - 5 annosta kerralla 6

7 Ikä ja alkoholin sieto, riskikulutuksen raja? annos/vko ikä v ikä v. kerta-an Kognition häiriöt päihdeongelmaisilla 1. Lisääntynyt kognition epätasaisuus, kohina vireystilan ja tarkkaavuuden puutteet päivärytmin sekavuus, unihäiriöt 2. Vähäisempi joustavuus toimintamalleissa ja tiedon valikoinnissa 3. Neurokognition puutokset arjessa esiintyvät yhtä aikaa normaalissa vuorovaikutustilanteessa enemmän häiriöitä kuin testitilanteessa Alkoholismiin liittyvät kognitiiviset häiriöt tarkkaavuus ja työmuisti: vahva psykomotoriikka: vähäinen tai kohtalainen kielelliset toiminnot: ei tai vähäinen visuospatiaaliset toiminnot: kohtalainen tai vahva muisti: kohtalainen toiminnanohjaus: kohtalainen 7

8 Alkoholi ja dementia dementoituneista jopa 25%:lla alkoholiin liittyviä ongelmia alkoholisteilla dementia yleistä ainakin puolella kognitiivinen suoriutuminen alentunutta ainakin 10%:lla dementia alkoholi ei ilm. altista Alzheimerin taudille Suojaako? Alkoholi ja dementia Kohtuullinen alkoholinkäyttö saattaa suojata dementialta, U-käyrä, J-käyrä keski-iän käyttö geneettiset erot: ApoE4-kantajilla 7x riski sairastua dementiaan jos alkoa runsaasti, silloin tällöin käyttävillä riski 4x Elämänaikaiset käyttömäärät Käyttötavat (binge drinking) Aivot sitä pienemmät mitä enemmän alkoholia käyttää, yhteys voimakkaampi naisilla Alkoholi ja dementia Älyllisten toimintojen heikkeneminen alkoholisteilla n. 4x yleisempää pysyvä raitistuminen voi johtaa tilan korjaantumiseen suljettava dementian muut syyt pois sekasyntyinen dementia yleistä dementia heikentää kykyä hahmottaa omaa tilannetta myös alkoholin käytön ja sen aiheuttamien ongelmien osalta! 8

9 Alkoholin aiheuttaman aivovaurion taustalla Alkoholin ja sen aineenvaihduntatuotteen (asetaldehydi) suora neurotoksisuus tiamiinin puute metaboliset tekijät, myrkytystila ja vieroitusoireisto aiheuttajina aivoverisuonisairaus (pienet verenvuodot) hepaattinen enkefalopatia pään vammat Alkoholin aiheuttamia muutoksia yleinen aivoaineen kato kuorikerros väljä, erityisesti etuosassa laajat aivokammiot valkean aineen kato pikkuaivovaurio liikkeiden koordinaatio, tasapaino lihasjänteyden säätely puheen motoriikka korkeampien älyllisten toimintojen ja emootioiden säätely Photos from Dr. Jose Pascual's powerpoint presentation lecture 9

10 Alkoholin käyttöön liittyviä vakavia aivotoiminnan häiriöitä Delirium tremens Wernicken oireyhtymä Korsakoffin psykoosi Alkoholidementia Vaikea selkeästi erotella Alkoholidementia oireisto, johon liittyy erityisesti lähimuistin heikentyminen persoonallisuuden muutokset sosiaalisen selviytymisen ja työkyvyn heikkeneminen henkisen toimintojen aleneminen Lisäksi muutokset liikkumisessa tyypillisiä: Katkokävely Tasapainovaikeudet Vapina oleellista muutos entiseen toimintakykyyn (kaikissa muistisairauksissa ) Alkoholistin dementia muistuttaa frontotemporaalista dementiaa välinpitämättömyys henk. koht sosiaalinen syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämisen vaikeus empatian puute emotionaalisen kontrollin löyhtyminen, estottomuus -> riski väkivaltaan ja rikollisuuteen 10

11 Primaarinen alkoholidementia etanolin tai sen aineenvaihduntatuotteiden suora aivotoksisuus vuosia jatkuneen alkoholismin jälkeen muistin heikkeneminen ja persoonallisuusmuutokset, jotka sopivat otsalohkon alueen vaurioon vähitellen alkanut ja hyvin hitaasti etenevä aivojen valkeaan aineeseen painottuva atrofia kiistelty diagnoosi palautuva ainakin osittain Wernicken enkefalopatia Wernicke 1881 Akuutti neuropsykiatrinen reaktio tiamiinin(b1) puutteeseen (ruokavalio, alkoholi väh imeytymistä) sekavuus, ataksia, nystagmus, ofthalmoplegia sairaaloissakin vain 20% tunnistetaan elinaik esiintyvyys väestössä 1-2% esiintyvyys alkoholisteilla 12-14% hoitamattomana kuolleisuus 20% HOITO: Korkea annos tiamiinia parenteraalisesti, lisäksi magnesium ym Wernicken taudin ennuste akuutti sekavuus helpottaa parin päivän aikana, yleisempi sekavuus viikkojen aikana silmäoireet usein nopeasti paranevia (pv-vko) ataksia helpottaa viikossa mutta kestää 2kk tai enemmänkin joillekin jää residuaalinen nystagmus ja ataksia Osalle Korsakoffin oireyhtymä 85% eloon jääneistä, näistä 25% tarvitsee pysyvää laitoshoitoa 11

12 Korsakoffin syndrooma Korsakoff 1887 Muistivaikeus joka liittyi alkoholin krooniseen käyttöön, vaikeaan oksenteluun, sepsikseen, myrkytyksiin ym muistihäiriö selkeässä tajunnan tilassa, vaikutelma sujuvasta ja asiallisesta keskustelusta mutta vakava muistin puutos mieleenpainamiskyvyn puute desorientaatio Oma ymmärrys tilasta puutteellinen Korsakoffin syndrooma vaikea amnesia, (erit uusien asioiden, ad 30 v) aina ei Wernicke-anamneesi ole selvä kooma tai somaattinen sairaus alkuvaihe voi muistuttaa akuuttia psykoosia episodinen muisti, vaikea häiriö menneet tapahtumat aikajärjestyksessä semanttinen muisti, vaihtelee yleistieto, kuinka asiat ovat, fysiikan lait, kieli implisiittinen muisti, säilynyt opitut motoriset taidot ja kyvyt, tekeminen ja osaaminen, pelit Konfabulaatio - satuilu Usein takana todelliset tapahtumat irrallaan aikayhteydestä Spontaani jatkuva virheellisten muistojen tulva ja ilmaisu yleensä akuutissa sekavuustilassa, muuten harvinainen jos jatkuvaa, liittyy selvä frontaalikorteksin vaurio Hetkittäinen esim. muistitestitilanteessa, ns intruusiovirheet tavallinen kroonisessa KS:ssa Vähenee usein tilan edetessä 12

13 Korsakoff-potilaiden muistivaikeudet muistijäljen aikaansaamisessa monimutkaisen aineksen prosessoinnissa erityisvaikeudet asiayhteyksissä ja niiden mieleenpalauttamisessa puutteita kyvyssä yhdistää yksityiskohdista saatavaa informaatiota (ei tiedä tietävänsä) vaikeus suodattaa virheellinen tieto muistitesteissä ajallisesti vanhemmat muistot säilyneet paremmin, miksi? Korsakoff sdr, ennuste ja hoito 25% paranee paljon, 50% paranee ajan myötä jonkin verran, 25%:lla tila on pysyvä ABSTINENSSI ks potilailla toleranssi alkoholille alentunut ja vammautumisen ym riski korkea kun tarvittava tieto esillä on toimintakyky hyvä (nuolet, taulut ) psykiatristen häiriöiden riski kohonnut ahdistuneisuus, depressio, psykoosi Alkoholivaurio aivoissa Kuvantaminen TT, MRI toiminnalliset kuvaukset Korjautuminen? gliasolut, lipidit? hermokasvutekijät? 13

14 Nerve growth factor in serum is a marker of the stage of alcohol disease Maria C. Jockers-Scherübl, a,, Armin Bauera, Silke Kuhn1, a, Friedel Reischiesa, Heidi Danker-Hopfea, Lutz G. Schmidt2, a, Johannes Rentzscha and Rainer Hellwega 6T0G-4NCJCYB-2-1/0?wchp=dGLzVlz-zSkWb Alkoholidementian hoito abstinenssi Ei etene eikä lyhennä elinikää pitkäaikainen hoito haasteena Jäljellä olevan toimintakyvyn tukeminen hoitoympäristön suunnittelu Riippuvuuden ja kaksoisdg:n hoito psykososiaaliset interventiot psykoterapia? alkoholidementian lääkehoito (käytös)oireiden hoito Varo bd dementialääkkeet? ake memantiini (mm. vieroitusoireyhtymässä) mielialantasaajat? topiramaatti juomishimossa 14

15 Neurokognitiiviset vaikeudet luovat hoidolle haasteita Ongelmia käyttäytymisen suunnittelussa järjestäytyneessä toiminnassa säätelyssä Kognitiiviset toiminnat hidastuneet työskentelyn tehottomuus jumiutuminen -> turhautumisherkkyys Neurokognitiivisten ongelmien vaikutus hoitoon Työmuistihäiriöt olennaisen huomaaminen ja tietoisuus siitä heikkenee päämäärähakuisen toiminnan epäonnistuminen vaikeus mm. seurata keskustelua toiminnanohjauksen häiriöt yhteydessä sairaudentunnon puutteeseen arkielämän toimintojen vaikeutuminen kuntoutusohjelmista suoriutuminen alentunut Päihdeongelman seurauksena heikentymistä usealla elämänalueella mieliala, psyykkinen hyvinvointi fyysinen terveys kyky huolehtia itsestään asumisolot ravitsemus ajankäyttö asioiden hoito rahankäyttö harrastustoiminta ihmissuhteet 15

16 Hoitovaikeuksien taustalla usein nuorempia ja fyysisesti vahvoja, tarpeet otsalohko-oireet primaari persoonallisuus ja temperamentti kaksoisdiagnoosi eristäytyminen läheisistä, vaikeat ihmissuhteet menneisyyden painolasti, traumat epäluottamus ja epäluulo päihdeorientoitunut elämäntyyli neurobiologinen riippuvuus, päihdehakuisuus päihteenkäyttöön liittyneet tilanteet (juhlat, pyhät) Alkoholiin liittyvä dementia vs Alzheimerin tauti Potilaat useammin naimattomia ja nuorempia kognitiiviset puutokset eivät niin vaikeita ei afasiaa, kielelliset kyvyt yleensä paremmat mentaalinen kontrolli ja hahmottaminen voi olla huonompaa sekä kognitiivinen että toiminnallinen tila stabiili tai paraneva SOURCE: Photographs in panels A and B courtesy of Sanders- Brown Center on Aging, University of Kentucky. Panel C originally appeared in Alcohol Health & Research World 19(4), 1995, p

17 Prim. alkoholidementian kriteerit A. laaja-alaiset kognitiiviset puutokset 1. Muistihäiriöt (mieleenpainaminen tai -palauttaminen) 2. Vähintään yksi seuraavista afasia, puheen sisällön köyhtyminen apraxia, liikesarjojen suorittamisen vaikeus agnosia, nähdyn merkityksen ymmärtämisen vaikeus toiminnanohjauksen häiriö B. em häiriöt aiheuttavat merkittävää haittaa C. ei esiinny vain deliriumin yhteydessä ja säilyvät tavallisen vieroitusvaiheen jälkeen..60vrk D. on näyttöä että em liittyvät alkoholin käyttöön Alkoholin käyttöön liittyvä dementia A. Todennäköinen alkoholinkäyttöön liittyvä dementia 1. Dementian kliininen diagnoosi väh 60 vrk ed. käytöstä 2. Alkoholinkäyttö yli 5 v 35ann/vko miehet, 28 ann naiset ja 3 vuoden aikana dementian alusta B. Diagnoosia tukee, jos myös jokin seuraavista alkoholin aiheuttama maksa- tai haimavaurio ataksia tai ääreishermovaurio 60 vrk aikana ei huonone 60vrk:n jälkeen aivokammioiden laajentumaa pikkuaivoatrofiaa C ja D 17

18 C. alkoholiin liittyvä dementia epätodennäköisempi kielelliset vaikeudet neurologiset löydökset aivoinfarkti tai subduraalihematooma aivoiskemian riskitekijöitä D. voi olla myös kortikaalista atrofiaa valkean aineen leesiot apoe4 -alleeli Kognitio ja vanheneminen Älykkyys ikääntyneillä Primaari älykkyys, geenit Aivojen käyttäminen Elämäntavat (terveyskäyttäytyminen) Kohorttierot: Koulutus, yleissivistys, SES Kielelliset kyvyt + Numeerinen älykkyys +- Tilanhallinta, hahmottaminen - Looginen päättelykyky -- 18